FINVAn asiakaslehti 2/2012 www.finva.fi Finanssialalla on tilaa rohkeille haastajille Kriisi maksaa enemmän kuin valvonta Maailma muuttuu, meidänkin on muututtava Professori Petri Parvinen: Opi nettisosiaalisia taitoja Finanssi&Vakuutus2/2012 1 Koulutus- ja julkaisutarjontamme keskiaukeaman liitteessä!
Sisältö 2/2012 Finanssialalla on tilaa rohkeille haastajille Koulutus- ja kirjatarjontamme keskiaukeaman liitteessä! Kuva Teppo Jokinen Kriisi maksaa enemmän kuin valvonta Kuva Teppo Jokinen Rakennamme vakuutusalan valvontaan yhteistä eurooppalaista kehikkoa, kertoo Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen EIOPAn puheenjohtaja Gabriel Bernardino. Sivu 14. Ville-Veikko Laukkanen: digitaalinen murros ja finanssiala s. 7 Tulevaisuuden voittajat löytyvät niiden yritysten joukosta, jotka oppivat kehittä mään palveluitaan yhdessä asiakkaittensa kanssa, uskoo tuore kauppatieteiden tohtori, vakuutustieteen yliopistonlehtori Pekka Puustinen. Sivu 10. Maailma muuttuu, meidänkin on muututtava Kuva Teppo Jokinen Alan on reagoitava kehitykseen, muistuttaa OP-Pohjola-ryhmässä henkilöstön kehittämisen ohjauksesta vastaava Ari Loukkola. Sivu 18. 3 Pääkirjoitus 4 Professori Petri Parvinen: Opi digitaalinen kädenpuristus 7 Ota haltuun eri kanavat 10 Finanssialalla on tilaa rohkeille haastajille 12 Professori Peter Maas: Leveiden katteiden aika alkaa olla ohi Liitteenä Koulutus- ja kirjatarjonta 13 Kolumni, Helena Åhman: Mielen johtaminen voi olla luultua tuottavampi investointi 14 Gabriel Bernardino, EIOPA: Kriisi maksaa enemmän kuin valvonta 16 Kansallistakin valvontaa tarvitaan 18 Ari Loukkola: Maailma muuttuu, meidänkin on muututtava 21 Bulevardilla 2 Finanssi&Vakuutus2/2012
Pääkirjoitus FINVAn asiakaslehti Julkaisija Vakuutustiedon Kehittämissäätiö Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVA Päätoimittaja Hannele Ikonen hannele.ikonen@finva.fi puh. 040 550 8789 Toimitusneuvosto Seppo Juutilainen Finanssivalvonta Kati Kalliomäki Eläketurvakeskus Tarja Kallonen Finanssialan Keskusliitto Hannele Ikonen Salla Närhinen Toimitus Salla Närhinen salla.narhinen@finva.fi puh. 040 450 3465 Bulevardi 28 00120 Helsinki puh. 040 450 3490 faksi 040 450 3480 www.finva.fi Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset kustannus@finva.fi Osoitelähde FINVAn asiakasrekisteri Ulkoasu ja taitto Teppo Jokinen Painopaikka PunaMusta Oy, 2012 Vaikutetaan yhdessä finanssialan tulevaisuuden menestystekijöihin Uskon, että 2020-luku on oppimisen murroksen vuosikymmen. Sosiaalinen media sähköisine kanavineen näkyy jo jokapäiväisessä elämässämme, työnteossamme, palvelujen ja tuotteiden hankinnoissamme ja yhteydenpidossamme ystäviin. Koulumaailma ja oppiminen ovat noudattaneet pitkälti samaa kaavaa aina siitä asti, kun Uno Cygnaeus toi kansakoulujärjestelmän Suomeen 1800-luvun puolivälissä: on opettaja, opiskelijat ja luokkahuone. Nyt tieto ei kuitenkaan enää ole vain luokkahuoneen sisällä, vaan saatavilla helposti ja nopeasti internetistä. Huippuyliopistojen tutkijat ympäri maailman laittavat videoluentojaan YouTubeen. Ted.comista voi kuunnella asiantuntijoiden luentoja aiheesta kuin aiheesta. Lahjoitusvaroin ylläpidetystä Khan Academystä löytyy tuhansia videokursseja matematiikasta taidehistoriaan. FINVA on ollut Tampereen yliopiston kanssa mukana Tekes-hankkeessa, jossa tutkittiin henkilökohtaisia oppimisympäristöjä (PLE eli Personal Learning Environment) ja henkilökohtaisia oppimisverkostoja (PLN eli Personal Learning Network). PLE tarkoittaa kaikkia niitä kanavia, joiden avulla opimme. PLN tuo mukaan myös ihmiset ja erilaiset verkostot, joita hyödynnämme osana oppimistamme. Meillä kaikilla alkaa olla jo aikamoinen PLN hallussamme. Emme aina tule edes ajatelleeksi niin, kun haemme tietoa verkosta, osallistumme eri asiantuntijayhteisöjen verkkokeskusteluihin, luemme blogeja ja wikejä, osallistumme verkkokursseille tai seminaareihin tai suoritamme tutkintoja. Sosiaalisesti jaettu osaaminen sekä lisääntyvän tiedon ja jatkuvan muutoksen hallitseminen ovat keskeisimpiä menestystekijöitä työelämässä. Se ei riitä, että on osaavia yksilöitä. Oppimisessa korostuvat vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, tapahtuu se sitten verkossa tai luokkahuoneessa. Kun toimialojen rajat ylittyvät, kasvaa tarve käydä dialogia eri alan asiantuntijoiden kanssa. Toivon, että FINVA löytyy lukijoidemme PLN:stä tulevaisuudessakin. Voimme käydä yhdessä keskusteluja ja vaikuttaa finanssialan tulevaisuuden menestystekijöihin. Kuva Teppo Jokinen hannele.ikonen@finva.fi Finanssi&Vakuutus2/2012 3
Teksti Marjatta Jabe Kuvat Teppo Jokinen Kuulijat tempautuivat mukaan Petri Parvisen esityksen innostavaan tunnelmaan. Opi digitaalinen kädenpuristus FINVAn Suvipäiville oli tänäkin vuonna kokoontunut salin täydeltä väkeä. Aiheena oli digitaalinen murros: miten saadaan aikaan digitaalinen kädenpuristus e-myynnissä? Aalto-yliopiston myynnin johtamisen professori Petri Parvinen esitti elävästi, miten sähköiset verkot muuttavat myyntityötä. Myyjille hän antaa ohjeita: ole aloitteellinen luo arvoa, älä valehtele puhu avoimesti rahasta myy mukavuutta opi digitaalista vuorovaikutusta. Verkkokaupassakin voidaan viestiä niin, ettei myydä kaikille kaikkea. Vain sinulle ystäväni -kohdentaminen toimii tässäkin. Yksilöllisen asiakaspalvelun saaminen digivuorovaikutuskanaville ratkaisee, tuleeko palvelusta lisäarvoa ja tulosta tuottava toiminto vai ei, painottaa Petri Parvinen. Valinnanvaihtoehtoja ei tarvitse olla montaa. Ihmiset vain tuskastuvat, kun netissä on kaikki mahdollinen. Eikä viestin tarvitse olla kaikille samanlaista. Verkossa tarvitaan aloitteellista, kohdennettua myyntityötä. Myyjän tehtävä on ohjata informaatiovirtaa ja olla auktoriteetti, joka sanoo: Minä tiedän, minkä vakuutuksen tarvitset. Toimi vastavuoroisesti Ihmiset googlaavat ja tietävät haluamastaan tuotteesta tai palvelusta paljon 4 Finanssi&Vakuutus2/2012
Vastavuoroisuus on vahva argumentti saada uskollisia asiakkaita. Finanssi&Vakuutus2/2012 5
Miten saada asiakas tarttumaan digitaaliseen kädenpuristukseen, kysyy myynnin johtamisen professori Petri Parvinen. enemmän kuin ennen. Mistä narusta vetää, kun perinteiset myyntitaidot menevät uusiksi? Vastavuoroisuus on vahva argumentti saada uskollisia asiakkaita. Siinä onnistuu, kun asiakkaalle tulee tunne, että hän saa tarvittaessa apua, Parvinen neuvoo. Kun myyjä kaveeraa asiakkaan kanssa netissä, hän saa tietää, mitä tarjota juuri hänelle. Massamarkkinoinnin aika on ohi. Myös lupaus yhdestä ja samasta hinnasta on mennyttä maailmaa. Sekä tuote että hinta voidaan määritellä yksilöllisesti. Asiakkaiden kansaa kaveeraaminen netissä mietitytti Parvisen luennon jälkeen. Vaikuta yhteisöihin Sosiaalisten mediayhteisöjen muiden jäsenten mielipiteet vaikuttavat paljon ostopäätöksiin. Vaarallisinta on se, jos netissä parjataan yritystä tai sen tuotteita. Haukkumisen vaikutus on kymmenkertainen hyvän kertomiseen verrattuna. 6 Finanssi&Vakuutus2/2012
Verkkokaupassa kannattaa käyttää suosittelijoita ja jakaa informaatiota. Verkkokaupan vastavuoroisuus ja yhteisöihin vaikuttaminen synnyttivät ideoita ja ajatuksia luentojen välillä. Etualalla Heikki Rautalin (vas.), Sirpa Sundberg, Esa Vilhonen ja Brita Palmu. Uuden LähiTapiola-ryhmän pääjohtaja Erkki Moisander kuunteli mielenkiinnolla Petri Parvisen ajatuksia. Toisaalta e-kauppa mahdollistaa asi akkaan hal tuunoton uudella tavalla. Kun S-ryhmän avainsana aiemmin oli ketjukonsepti mikä tarkoitti kaikille samaa tavaraa, uusi strategia on asiakasjohtaminen, eli yksilöllistetään asiakaspalvelua ja tarjoamia. Sama pätee finanssialalla. Verkkokaupassa kannattaa käyttää suosittelijoita ja jakaa informaatiota verkkoyhteisöjen jäsenille. Avain on tilanteen mukaan toimiminen. Myy iloa ja nautintoa Hyödyn korostamisesta siirrytään yhä useammin hedonistisin argumentein tehtävään kauppaan, jolloin vaikutetaan nautintoon ja tunteisiin: ostan täältä, koska se on isänmaallista, koska tykkään tyypistä, koska ostan aivan mistä haluan... Nykyihminen muistuttaa 60-luvun narsistia. Hänellä on kova pätemisen tarve, esittää Parvinen. Nettisosiaalista taitoa ei ole se, että kertoo kaikkea mahdollista, vaan se, ettei viesti turhan paljon. Jäykkä pönötys ei vie pitkälle. Ilo ja hauskuus sen sijaan vievät. Keskeiset sosiologiset trendit Petri Parvisen mukaan Kiinteän omaisuuden merkitys vähenee ja vapauden lisääntyy. Vuokratyö, osa-aikatyö ja elämäntapayrittäminen yleistyvät. Työmatkustaminen vähenee. Palveluyhteiskunta tulee oikeasti. Yhteisöllisyys lisääntyy. Mitä nuoret edellä, sitä heidän vanhempansa perässä. Ei jaksa, ei viitsi, ei kykene uusille elämää helpottaville palveluille tulee kysyntää. Finanssi&Vakuutus2/2012 7
Ota haltuun eri kanavat Asiakaspalvelu, myynti ja viestintä nivoutuvat toisiinsa, muistuttaa Ville-Veikko Laukkanen. Nordean henkilöstöasiakkaista vastaava johtaja Ville-Veikko Laukkanen kuvasi, mitä digitaalinen murros tuo finanssialalle. Ensin tuli automaatio, sitten internet, mobiilipalvelut ja monikanavaisuus. Kehitys on kulkenut tekniikka edellä. Nyt korostuu asiakaskokemus ja asiakkaan osallistaminen. Selvitämme, mistä asiakkaat ovat valmiita maksamaan ja miten eri sähköisiä kanavia hyödynnetään. Asiakaskokemus on perusarvomme, kertoo Laukkanen. Perinteisesti konttori on omistanut asiakkaan. Enää ei riitä se, että odottaa asiakkaan kävelevän konttoriin ja kertovan, mitä hän haluaa. Nyt asiakassuhde muodostuu eri välineillä tapahtuvassa vuorovaikutuksessa: konttorissa, verkossa, mobiiliyhteytenä, sosiaalisessa verkossa jne. On myös hyödynnettävä syntyvä asiakastieto. Juuri asiakasdata mahdollistaa yksilöllisen palvelun. Tarjoa henkilökohtaista palvelua Koukuttava yksilöllinen räätälöinti on tulevaisuutta. Alkusoittoa henkilökohtaistamiselle ovat omin kuvin varustetut luottokortit ja henkilökohtaiset pin-koodit. Luo kehittämisympäristöjä, jotka antavat tilaa uudentyyppisille asiakasratkaisuille. Entistä enemmän kaivataan läpinäkyvyyttä ja osallistamista. Asiakaspalvelu, myynti ja viestintä nivoutuvat toisiinsa. Nordea on Aalto-yliopiston kanssa yhteistyössä selvittänyt, millainen on pankin rooli kymmenen vuoden kuluttua. Menestymisen kriteereitä ovat luottamus, sillä eturistiriidat huolestuttavat, ja tiedon valtavan määrän hallinta tehokkaasti, nopeasti ja yksinkertaisesti. Itsepalvelua ollaan valmiita käyttämään, kunhan apua on tarvittaessa saatavilla myös digitaalisessa maailmassa. Palvelut halutaan heti ja vaivattomasti sekä vielä niin, että palvelut elävät elämäntilanteen mukaan. Älkää pitäkö iäkkäämpiä henkilöitä yhtenä ryhmänä. Moni heistäkin haluaa olla mukana ajan hermolla ja asioida verkossa, Laukkanen muistuttaa. 8 Finanssi&Vakuutus2/2012
Entistä enemmän kaivataan läpinäkyvyyttä ja osallistamista. Kuulumisia vaihtamassa Riikka Patala ja Sari Reijola. Kohenna alan mielikuvaa Ihmisten mielikuva on liian usein sellainen, että pankit ovat ahneita, kiinnostuneita vain omista eduistaan ja käyttävät väärin asiakastietoja. Pankkien tulee pitää huolta mielikuvastaan, kannustaa Laukkanen. Finanssialalla on löydettävä tasapaino reaali- ja virtuaalimaailman välillä niin, että ne seurustelevat keskenään, tuovat lisäarvoa asiakkaalle ja parantavat alan imagoa. Muutoksia asiakassuhteessa Digitaalinen murros puhututti myös tauolla Anna-Stina Toivosta (vas.), Barbro Lindqvistiä ja Hannele Kantasta. Perinteinen asiakassuhde Henkilökohtainen pankkineuvoja on asiakassuhteen keskiössä. Asiakas kuuluu tietylle konttorille. Sähköiset palvelut ovat käytössä, mutta enimmäkseen päivittäispalveluihin. Asiakastietoa on käytettävissä, mutta se ei ole automatisoitu eikä hyödynnetty. Keskustelu eri kanavista ja nettisosiaalisista taidoista jatkui lounaan lomassa. Asiakassuhde 2020-luvulla Asiakassuhde määrittyy asiakkaan ja pankin välisten eri tavoilla tapahtuvien interaktioiden kautta. Asiakas kokee myös virtuaaliset asiakaskontaktit arvokkaina. Henkilökohtainen pankkineuvoja täydentää sähköisiä palveluja. Asiakashallintajärjestelmä, analytiikka ja kanavaintegraatio toimivat saumattomasti. Asiakas saa relevanttia ja omaan asiointiinsa liittyvää tukea. Ville-Veikko Laukkanen Finanssi&Vakuutus2/2012 9
Teksti Helena Ranta-aho Kuva Teppo Jokinen Finanssialalla on tilaa rohkeille haastajille Pekka Puustisen vakuutustieteen väitöskirjatutkimus osoittaa, että sijoittajien mieltymykset ovat yksilöllisiä. 10 Finanssi&Vakuutus2/2012
Tulevaisuuden menestyjät kehittävät palveluitaan yhdessä asiakkaidensa kanssa. Tämänkö auton arvo on käytännöllisyydessä? Ei finanssitoimijan luoma arvo ole pelkästään paperin välittämisessä, vaan myös kokemuksia ja merkityksiä luovissa palveluissa, toteaa Pekka Puustinen. Vähittäiskauppiaat tietävät, että kuluttajat arvostavat erilaisia asioita. Yksi haluaa ostaa mahdollisimman halvalla, toinen maksaa mielellään hivenen enemmän, jos saa valita mahdollisimman laajasta valikoimasta. Kolmannelle on tärkeää, että tarjolla on arvostettuja merkkituotteita tai se, että voi asioida liikkeessä, joka on tunnettu eettisyydestään tai tietyn tyyppisestä asiakaskunnastaan. Tämä pätee myös yksityissijoittajiin osoittaa Pekka Puustinen väitöstutkimuksessaan (Toward a Consumer-Centric Definition of Value in the Non-Institutional Investment Context Conceptualization and Measurement of Perceived Investment Value), joka hyväksyttiin Tampereen yliopistossa toukokuun lopussa. Rahoituksen maailmassa ajatus on radikaali. Perinteisestihän on oletettu, että yksityissijoittaja tavoittelee joko parasta mahdollista tuottoa haluamallaan riskitasolla tai pienintä mahdollista riskiä valitsemallaan tuottotasolla. Tämä näkyy myös markkinoilla: sijoittaja saa samankaltaista palvelua ja hänelle tarjotaan samankaltaisia tuotteita melkeinpä riippumatta siitä, missä finanssiyrityksessä hän asioi. Sijoittajat ovat yksilöllisiä Puustisen mielestä pöytä on katettu rohkeille haastajille. Arvon moniulotteisuuden ymmärtäminen antaa finanssiyritykselle valtavasti mahdollisuuksia erottautua ja rakentaa kilpailuetua uudella tavalla. Asiakkaita voisi esimerkiksi auttaa kehittymään paremmiksi sijoittajiksi. Se vahvistaisi asiakkaan sitoutumista sijoittamiseen ja palvelua tarjoavaan yritykseen. Puustinen analysoi sijoittajien tavoitteita ja odotuksia markkinoinnista ja kuluttajatutkimuksesta tutuilla teorioilla ja työkaluilla. Niiden sekä yhden kvalitatiivisen ja kahden kvantitatiivisen tutkimuksen avulla hän piirtää kuvan sijoittajista, joiden tavoitteet ja arvostukset ovat yksilöllisiä, eivätkä rajoitu tuoton ja riskin suhteeseen. Varallisuuden kasvattaminen on yksityissijoittajalle tärkeää, mutta sen lisäksi sijoittaja saattaa arvostaa esimerkiksi vaivattomuutta tai sitä, että sijoittaminen on hauskaa ajanvietettä. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei palvelun tarvitse olla halvin ollakseen kilpailukykyinen. Riittää, että palveluntarjoaja kykenee luomaan arvoa muilla osa-alueilla, Puustinen muistuttaa. Arvolla on neljä ulottuvuutta Tutkimuksessa jaetaan sijoittajan tavoitteet ja hänen kokemansa arvo neljään ulottuvuuteen: taloudelliseen (alhaiset kulut, tuoton ja riskin suhde), toiminnalliseen (vaivattomuus), emotionaaliseen (hauskuus, ilo, jännitys) ja symboliseen (omia arvoja ilmaiseminen, itsetunnon tukeminen). Tutkimuksen mukaan näillä tekijöillä voidaan selittää 77 prosenttia tyytyväisyydestä, jonka ihminen kokee sijoittamisesta saavansa. Sijoittajan kokema arvo määritellään tutkimuksessa näin: arvoa syntyy, jos sijoittamisen hyödyt ylittävät sen vaatimat uhraukset. Uhrauksia ovat taloudelliset menetykset ja kulut, mutta myös statuksen menetys. Statusta voi koetella esimerkiksi se, että joutuu itselleen tai muille myöntämään, että on menettänyt rahaa pyramidihuijauksessa. Puustinen uskoo, että tulevaisuuden voittajat löytyvät niiden yritysten joukosta, jotka oppivat kehittämään palveluitaan yhdessä asiakkaidensa kanssa:. Nykyisin asiakkaalta kysytään, miten yritys voi häntä palvella. Sen lisäksi kannattaisi miettiä, mitä yritys voisi tehdä asiakkaansa kanssa yhdessä. Tärkeää on myös se, miten ihmisiä puhutellaan. Niin kauan kuin esimerkiksi eläkesäästämistä markkinoidaan finanssimaailman käsittein, viesti ei tavoita isoa osaa kuluttajista. Osa heistä saattaisi valpastua, jos viestissä vedottaisiin arvoihin kuten kestävään kehitykseen. Näin tekee esimerkiksi australialainen varainhoitoyhtiö Australian Ethical. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa oli mukana 95 yksityissijoittajaa, jotka osallistuivat Arvopaperi-lehden järjestämälle sijoitusristeilylle. Kvantitatiiviseen tutkimuksen vastaajat olivat Osakesäästäjien jäseniä. Näin ollen tulokset kertovat osakesäästämisestä keskimääräistä kiinnostuneempien suomalaisten tavoitteista ja arvostuksista, eikä niitä voi sellaisinaan yleistää koskemaan koko väestöä. Finanssi&Vakuutus2/2012 11
Kuva: Pekka Puustisen albumi Menestyvä finanssiyritys on avoin, kokeilunhaluinen ja yhteistyökykyinen. Väittelijä Pekka Puustinen, kustos professori Olli-Pekka Ruuskanen ja vastaväittäjä professori Peter Maas Tampereen yliopistossa 25. toukokuuta. Professori Peter Maas: Leveiden katteiden aika alkaa olla ohi os finanssiyritykset eivät ala tehdä asi- uudella tavalla, muiden toimialo- -Joita jen yritykset uudistavat toimialan niiden puolesta. PayPal on tästä yksi esimerkki, sanoo pankki- ja vakuutusalaan perehtynyt professori ja monia alan johtavia yrityksiä konsultoinut Peter Maas sveitsiläisestä St Gallenin yliopistosta. Suomessa hän kävi viimeksi toukokuussa, jolloin hän toimi Pekka Puustisen vastaväittäjänä. PayPal on yhdysvaltalainen yritys, joka on kymmenessä vuodessa rakentanut kansainvälisen maksujen välitysjärjestelmän. Nykyisin sen omistaa verkkokauppayhtiö ebay. Asiakkaat arvostavat läpinäkyvyyttä, luotettavuutta, eivätkä enää ole valmiita maksamaan korkeita marginaaleja. He alkavat vaatia pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä sitä, mitä ovat jo tottuneet saamaan muiden alojen yrityksiltä eli enemmän lisäarvoa ja vähemmän kuluja, Maas tiivistää. Megatrendit keskiössä Muutoksen veturina on siis kysyntä. Tai tarkkaan ottaen: kysyntä ja teknologia, joka mahdollistaa uudet toimintatavat. Vauhtia antavat megatrendit, joista finanssialalle keskeisimpiä ovat Maasin mielestä väestön eliniän piteneminen (demographics), yksilöllisyyden korostuminen (individualism) sekä yhteydenpidon ja yhteisöllisyyden (connectivity) arvostaminen. Selvää on, että finanssialan rooli on keskeinen, kun mietitään, miten vanhenevalle väestölle pystytään tuottamaan sen tarvitsemat palvelut ja rahoittamaan ne. Maas peräänkuuluttaa toimialojen rajoja rikkovia ratkaisuja ja luovuutta, mutta kyseenalaistaa vakuutusyhtiöiden nykytavan siirtää sijoitusriski säästäjäasiakkailleen. Kuva Daniel Ammann Professori Peter Maasin mielestä finanssiyritykset uudistuvat liian hitaasti. Asiakkaat eivät halua sijoitusriskiä kantaa. He ostavat mieluummin tuotteita, joissa sijoitusriski jää vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiöiden ammattilaiset ovat myös parempia sijoittajia kuin keskivertosäästäjä. Yksilöllisyys näkyy esimerkiksi niin, että kuluttajat haluavat entistä tarkemmin omiin tarpeisiinsa räätälöityjä palveluita. Maas ottaa esimerkin autovakuutuksista: individualisti arvostaa vakuutusta, jossa maksut perustuvat siihen, kuka autoa ajaa, miten paljon ja missä hän sillä ajaa. Uudenlaisia liiketoimintamalleja Kuluttajilla on myös käytettävissään entistä enemmän tietoa ja vaihtoehtoja. Kun tämän runsaudensarven yhdistää internetin synnyttämään uuteen yhteisöllisyyteen, syntyy uudenlaisia toimintatapoja ja liiketoimintamalleja. Esimerkiksi sopii berliiniläinen start up -yritys Friendsurance, joka tarjoaa kuluttajille mahdollisuutta ottaa vakuutuskimpassa, esimerkiksi ystävien tai sukulaisten kanssa. Jos jollekin ryhmän jäsenistä sattuu pieni vahinko, ryhmän jäsenet osallistuvan vahingon korvaamiseen ennalta sovitulla summalla. Jos sattuu suuri vahinko, korvauksen maksaa Friendsurancen kimppaan kytkemä vakuutusyhtiö. Kuluttaja-asiakkailleen Friendsurance lupaa roimasti markkinahintaa halvempia vakuutusmaksuja. Vakuutusyhtiökumppaneita se houkuttelee uusilla asiakkailla, mahdollisuudella välttyä käsittelemästä pieniä korvaushakemuksia ja keskivertoa suoraselkäisemmillä vakuutuksenottajilla. Ajatuksena on, että harva haluaa huijata tuttaviaan. Maas nimeää menestyjien tunnusmerkeiksi avoimuuden, kokeilunhalun ja halun tehdä yhteistyötä muiden toimialojen yritysten kanssa. Listalle kuuluu myös markkinoiden trendien tarkka seuranta, koska menestyvät tulokkaat saattavat mullistaa perinteiset kilpailuasetelmat nopeasti. 12 Finanssi&Vakuutus2/2012
Hyödynnä monipuolinen Koulutus- ja julkaisutarjonta Ota liite talteen! Kuva Teppo Jokinen Finanssialan työkalupakki käytettävissäsi FINVAn laajat koulutuspalvelut kattavat koko finanssialan. Niin asiakasneuvojat, asiantuntijat, esimiehet kuin johtajat voivat päivittää ja kasvattaa osaamistaan asiantuntijaseminaareissa, tutkinnoissa ja johdon koulutusohjelmissa. FINVA on luotettava ja asiantunteva kumppani myös yrityskohtaisissa valmennuksissa. FINVA julkaisee rahoitus- ja vakuutusalan ammattitietoa kirjoina ja verkkoaineistoina. Verkkosivuillamme www.finva.fi ajankohtaiset Finanssi&Vakuutus2/2012 tiedot! 13
Koulutuskalenteri ELOKUU 23.8.2012 Talousohjaus ja johdon laskentatoimi 23. 24.8. emba 28.8.2012 Kehity finanssialan asiantuntijana: Vuorovaikutustaidot Asiantuntijaseminaari 30.8.2012 Kehity finanssialan esimiehenä: Vuorovaikutustaidot Asiantuntijaseminaari SYYSKUU 5. 6.9.2012 162. VTS-tentti Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere ja Turku VTS 5.9.2012 Basel III ja pankkien vakavaraisuus Asiantuntijaseminaari 6.9.2012 YVTS-tentti, vuosikurssi 19 YVTS 10.9.2012 Tuloksellinen liiketoiminta 10. 12.9., 5. jakso VALIKO 13.9.2012 Aloitusjakso RAVA 14.9.2012 Asiakkuuksien hoitaminen ja vuorovaikutustaidot RAVA 17.9.2012 Luotonantoa vastuullisesti ja vakuudet hallintaan Asiantuntijaseminaari 18. 19.9.2012 Strateginen johtaminen JEAT 20.9.2012 Talousohjaus ja johdon laskentatoimi 20. 21.9. emba 24.9.2012 Cobit finanssisektorille Asiantuntijaseminaari LOKAKUU 2.10.2012 Kehity finanssialan esimiehenä: Osaamisen johtaminen Asiantuntijaseminaari 2.10.2012 Personförsäkringar något nytt, något gammalt Asiantuntijaseminaari 3.10.2012 Strukturoidut sijoitustuotteet Asiantuntijaseminaari 4.10.2012 Kuntoutuspäivä Yhteistyöseminaari (TVL ja LVK) 4.10.2012 VALIKO 25-vuotisjuhlaseminaari VALIKO juhlaseminaari 9.10.2012 Compliance käytännössä Asiantuntijaseminaari 11.10.2012 Kiinteistöjen vakuutuspäivä 2012 Asiantuntijaseminaari 15. 16.10.2012 Korvaustoiminnan perusteet Asiantuntijaseminaari 16.10.2012 Onnistu työpaikkakouluttajana 16.10. 4.12. OTTI-hanke, maksuton 23. 24.10.2012 Itsensä johtaminen ja vuorovaikutusjohtaminen JEAT 23.10.2012 Kansainväliset finanssimarkkinat -ulkomaanjakso 23. 27.10., 6. jakso VALIKO 29.10.2012 Vakuutusmarkkinat RAVA 30.10.2012 Sijoitusmarkkinat RAVA 30.10.2012 Vakuutustoimialan tietojenkäsittelypäivä Yhteistyöseminaari (FK) 31.10. 2.11.2012 YVTS 20, tutkinnon aloitusjakso YVTS 14 Finanssi&Vakuutus2/2012 2
MARRASKUU 6. 7.11.2012 Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen korvausseminaari Asiantuntijaseminaari 12.11.2012 YVTS19, tutkielman esittäminen YVTS 15.11.2012 Asiantuntijaorganisaation ja osaamisen johtaminen 15. 16.11., Tampere emba 15.11.2012 Suomen ja EU-alueen sosiaaliturvajärjestelmä RAVA 16.11.2012 Suomen pankkitoiminta RAVA 19.11.2012 Rahoitus- ja vakuutusalan tulevaisuuden menestystekijät 19. 20.11., 7. jakso VALIKO 20.11.2012 Liikennevahinkojen korvauspäätökset Yhteistyöseminaari (LVK) 21. 22.11.2012 Asiakkuuksien ja verkostojen johtaminen JEAT 27.11.2012 IFRS 9, rahoitusinstrumentit Asiantuntijaseminaari 28.11.2012 Solvenssi II Asiantuntijaseminaari 29.11.2012 Tapaturmavakuutuksen ajankohtaispäivä Yhteistyöseminaari (TVL) JOULUKUU 10.12.2012 Finanssiala sosiaalisessa mediassa, sis. Kehity finanssialalla -koulutusohjelmaan Asiantuntijaseminaari 10. 11.12.2012 Korvauspalvelut RAVA 11.12.2012 Muuttuva lainsäädäntö ja asiakaskohtaamiset sijoitusneuvojan työssä, APV1-täydennyskoulutus Asiantuntijaseminaari 12. 13.12.2012 Vakuuttava ja luonteva esiintyminen finanssialalla Asiantuntijaseminaari 13.12.2012 Asiantuntijaorganisaation ja osaamisen johtaminen 13. 14.12., Tampere emba 14.12.2012 Mentor-aktor-koulutus 14.12.2012 15.2.2013 OTTI-hanke, maksuton Tutkintolyhenteet RAVA Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto JEAT Johtamisen erikoisammattitutkinto VTS Vakuutustutkinto YVTS Ylempi vakuutustutkinto Ajankohtaiset seminaaritiedot verkkosivuiltamme www.finva.fi 3 Finanssi&Vakuutus2/2012 15
Täydennys- ja jatkokoulutus APV1- ja APV2-tutkintovaatimuksiin täydennyskoulutusta ja valmentavaa koulutusta Rahoitus- ja sijoitusalan asiantuntijaseminaarien tavoitteena on syventää osallistujien tietämystä käsiteltävästä aiheesta. Seuraavat asiantuntijaseminaarit soveltuvat hyvin myös APV-tutkintoihin valmistautumiseen ja tutkintojen jälkeiseen täydennyskoulutukseen. Strukturoidut sijoitustuotteet 3.10.2012 Suunnitteilla keväälle 2013: ETF-sijoitustuotteet Johdannaiset käytännössä Luotto-, korko- ja valuuttajohdannaiset Perheen verosuunnittelu Rahoitus- ja sijoitustoiminnan seminaari Sijoittajan verotus Muuttuva lainsäädäntö ja asiakaskohtaamiset sijoitusneuvojan työssä 11.12.2012 Täydennyskoulutuspäivä APV1:n suorittaneille. Seminaari täydentää ja päivittää sijoitusneuvojan osaamista. Tavoitteena on saavuttaa aikaisempaa laadukkaampia asiakaskohtaamisia ja parempia myyntituloksia. Seminaari tarjoaa ajankohtaista tietoa menettelytapojen sääntelystä ja niiden muutosten vaikutuksesta käytännön sijoitusneuvontaan. Keskeisiä teemoja ovat PRIPS, KIID ja MiFID. Lisäksi seminaarissa syvennytään sijoittajapsykologiaan, jotta sijoitusneuvojan olisi helpompaa työskennellä asiakastilanteissa ja onnistua niissä. Samalla pohditaan erilaisia asiakkaan kohtaamistilanteita ja läsnäolon taitoa. Kohderyhmä: APV1-tutkinnon suorittaneet, myös kaikki asiakasrajapinnassa työskentelevät. Korvaustoiminnan koulutusohjelma Koulutusohjelma on kehitetty tukemaan korvauskäsittelyssä tarvittavaa ammattitaitoa. Se sisältää korvaustoiminnan periaatteet, korvauskäsittelyprosessin kokonaisuudessaan ja omina päivinään vakuutuslajikohtaiset korvausseminaarit. Koulutusohjelma muodostuu vähintään kolmesta korvaustoimintaan liittyvästä seminaarista. Koulutusohjelmaan osallistumisesta on mahdollisuus saada todistus. Koulutusohjelmien kaikki päivät ovat itsenäisiä seminaareja, eikä niitä tarvitse sitoa koulutuskokonaisuuden suorittamiseen. Syksyllä järjestettävä Korvaustoiminnan perusteet on hyvä pohja koulutusohjelman suorittamiselle. Oheisesta luettelosta löytyy esimerkkejä koulutusohjelmaan hyväksyttävistä seminaareista. Niistä on tarkemmat kuvaukset Asiantuntijaseminaarit-sivuilla sekä verkossa www.finva.fi. Syksyn 2012 seminaarit Personförsäkringar något nytt, något gammalt 2.10.2012 Korvaustoiminnan perusteet 15. 16.10.2012 Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen korvausseminaari 6. 7.11.2012 Suunnitteilla keväälle 2013 Autovakuutuskorvaukset ja niiden verotus Hyvä lääketieteellinen korvauskäytäntö Liikennevakuutuksen korvausseminaari Modernia lääketiedettä ja vakuutusjuridiikkaa Oikeusturvapäivä Vakuutusalan juridiikan perusteet Vakuutusrikollisuus henkilövahingoissa Vakuutusrikollisuus omaisuusvahingoissa Vastuuvakuutuksen korvausseminaari ja case-päivä Lisätietoja: Kirsi Ivonen koulutusjohtaja p. 040 736 1264 kirsi.ivonen@finva.fi Ville Räsänen koulutuspäällikkö p. 050 516 0768 ville.rasanen@finva.fi Tarja Riima koulutuskoordinaattori p. 040 450 3460 tarja.riima@finva.fi Eila Kivilompolo koulutussihteeri p. 040 450 3454 eila.kivilompolo@finva.fi 16 Finanssi&Vakuutus2/2012 4
Asiantuntijaseminaarit Elokuu Syyskuu Kehity finanssialan asiantuntijana -koulutusohjelma: Asiantuntijan vuorovaikutustaidot 28.8.2012 Seminaaripäivän tavoitteena on tarjota käytännönläheisiä työvälineitä asiantuntijan viestintätaitojen kehittämiseen. Koulutuksessa pohditaan erilaisia jokapäiväiseen työhön liittyviä vuorovaikutustilanteita. Erityisesti tarkastellaan haastavia viestintärooleja, jotka vaativat asiantuntijoilta hyviä päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutaitoja. Lisäksi seminaarissa käsitellään finanssialalla toimivan asiantuntijan erityyppisiä viestintätilanteita sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Seminaari koostuu ryhmätöistä, keskusteluista, luennoista ja harjoitteista. Päivän aikana on mahdollista työstää omia vaikuttamisen keinoja ja vuorovaikutuksen haasteita sekä saada palautetta ja tukea vertaisryhmässä. Kohderyhmä: kaikki finanssialan asiantuntijat Kehity finanssialan esimiehenä -koulutusohjelma: Esimiehen vuorovaikutustaidot 30.8.2012 Seminaarin tavoitteena on tarjota konkreettisia työkaluja esimiehen vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Päivän aikana käydään läpi niin palautteen antamisen haasteet kuin onnistuneen kehityskeskustelun tavoitteet. Seminaarin sisältö koostuu ryhmätöistä, keskusteluluennoista ja harjoitteista. Hyviä käytäntöjä jaetaan yhdessä muiden finanssialalla toimivien esimiesten kanssa. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat yksi esimiehen tärkeimmistä työkaluista. Seminaaripäivä tarjoaa esimiehille hienon mahdollisuuden omien viestintätaitojen kehittämiseen ja haasteellisten tilanteiden kohtaamiseen käytännön harjoitusten avulla. Seminaaripäivä myös avaa nonverbaalisen viestinnän merkitystä mm. esimiehen ja asiantuntijan välisessä vuorovaikutuksessa. Kohderyhmä: finanssialan esimiehet, palvelutiimien vetäjät, palvelun esimiehiksi kasvavat Basel III ja pankkien vakavaraisuus 5.9.2012 Seminaari tarjoaa ajankohtaista tietoa Basel III -vakavaraisuuskehikon keskeisestä sisällöstä ja etenemisestä. Seminaarissa kuullaan myös viranomaisen tuoreita kannanottoja Basel III (CRD IV) -kehikon sisällöstä. Seminaarin keskeistä antia ovat Basel III -kehikon vaikutukset pankin likviditeetille ja omavaraisuusasteelle tuoreimman tiedon valossa. Seminaarissa syvennytään myös vakavaraisuuden raportointiin Basel III -maailmassa. Kohderyhmä: finanssialan johtajat ja asiantuntijat Luotonantoa vastuullisesti ja vakuudet hallintaan 17.9.2012 Seminaarin tavoitteena on avata vastuulliseen luotonantoon liittyvää juridiikkaa ja pohtia sitä, miten tämä toteutuu käytännössä. Seminaarissa pureudutaan myös vakuuksiin ja vakuuksien erityiskysymyksiin ja pohditaan niiden merkitystä osana vastuullista luottotapahtumaa ja kannattavaa liiketoimintaa. Seminaarissa syvennytään eri menettelytapoihin ja -käytäntöihin luotonanto- ja insolvenssitilanteissa ja pohditaan niiden merkitystä vastuullisen luotonannon näkökulmasta. Lisäksi kuullaan henkilötietojen käsittelystä luottotapahtumassa sekä kuluttajaasiakkaita puhuttavista kysymyksistä luotonannossa. Seminaarihintaan sisältyy Antti Makkosen kirja Vastuullinen luotonanto. Kohderyhmä: rahoitus- ja luottopäätöksiä tekevät finanssialan asiantuntijat ja esimiehet COBIT finanssisektorille 24.9.2012 Seminaarissa perehdytään ICT-palvelujohtamisen hyvän hallintotavan malliin. COBIT antaa tietoa siitä, miten ICT-toimintaa voi johtaa, mitä kannattaa huomioida palveluita hankittaessa, miten rakennetaan laadukkaita palveluita sekä miten varmennetaan toiminnan ja palveluiden laatu. Kohderyhmä: talous- ja riskienhallintajohtajat, sisäiset ja ulkoiset tarkastajat, Compliance-toiminnoista vastaavat, it-palveluiden tuottajat ja niiden hankinnasta vastaavat 5 Finanssi&Vakuutus2/2012 17