www.muc.fi MUCinoita 18.12.2007 Mikkelin yliopistokeskuksen tiedote SISÄLLYS VALTAA JA VALLATTOMUUTTA MIKKELIN SEUDULLA SUOMEN ENSIMMÄINEN START UP CAFE AVATTIIN MIKKELIIN 50 VUOTTA OSUUSTOIMINNAN OPETUSTA HELSINGIN YLIOPISTOSSA KASVUYRITYKSET HARVASSA ETELÄ-SAVOSSA JÄTTEISTÄ ENERGIAA JA KIERRÄTYSLANNOITTEITA INNOVATIIVISIN LIIKETOI- MINTAMALLEIN UUSIA TOIMINTATAPOJA HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMISEEN OPETUSMINISTERI SARKOMAA AVASI HISTORIALLISEN SANOMALEHTIKIRJAS- TON JOHTAMISVALMENNUS PK-JOKO UUDISTUI TUOTANTOELÄINTEN HYVINVOINTITUTKIMUKSET ESILLÄ MIKKELISSÄ RURALIA-INSTITUUTTI MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ PALKITTUJA LUOMUELINTAR- VIKKEITA HENKILÖSTÖUUTISIA Uusi Marie Curie tutkija Soveltavan ympäristökemian laboratorioon HSE Pienyrityskeskuksen koulutustoiminnot uudelleen organisoitu TAPAHTUMIA - Tutkimuksen teemailta 1 Myynnin tehostamisella parempiin tuloksiin KOULUTUSTA - Vastuullisen liiketoiminnan erikoistumisopinnot - Myynnin johtamisen erikoistumisopinnot VALTAA JA VALLATTOMUUTTA MIKKELIN SEUDULLA Suomen Akatemian ja Mikkelin yliopistokeskuksen järjestämässä kansalaistapahtumassa "Vallan verkostot Mikkelin seudulla" pohdittiin, kenellä on valtaa Mikkelissä ja miten valta näkyy Suomessa. Tapahtuma kokosi satapäisen yleisön asiasta kiinnostuneita kansalaisia Mikkelin yliopistokeskukselle 22.11.2007. 1
Vallassa on viime kädessä kyse siitä, että kykenee vaikuttamaan asioiden kulkuun ja toisiin ihmisiin huolimatta näiden omista intresseistä", määrittelee Suomen Akatemian ohjelmapäällikkö Petteri Pietikäinen. Tapahtuman tavoitteena oli tuoda tiede kansalaisten keskuuteen ja kuulla, mitä ihmiset ajattelevat vallasta ja vallattomuudesta. Tapahtumassa käytiin kahden tutkijan havainnollisen alustuksen jälkeen eloisaa keskustelua. Paneeliin osallistuneet poliitikot ja paikalliset vaikuttajat vastasivat kiperiinkin kysymyksiin muun muassa Mikkelin kaupungin talouden hoidosta, Mikkeli-puistosta sekä paikallisen median ja vallanpitäjien suhteesta. Tapahtumaan osallistui Haukivuoren ja Lyseon lukion oppilaita. Keskustelun lomassa esitettiin Haukivuoren lukiolaisten tekemiä videoklippejä, joissa nuoret pohtivat vallan olemusta, äänestysikää, median valtaa ja omaa vaikuttamistaan. Videohaastattelujen puuhanaisena toiminut Haukivuoren lukiolainen Elisa Tarkiainen muistutti yleisöä ja paneelia siitä, että vaikka aikuisilla olisikin halua puhua nuorten omalla kielellä, ovat nuorten kieli ja vallan kieli hyvin eriytyneitä. Ylipäänsä nuorilla ei ollut kovin optimistista kuvaa omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Tarkiainen oli huolissaan myös koululaisten kyvyistä keskustella ajankohtaisista asioista: jotta valtaa voisi haastaa, täytyy nuorten sekä saada ajantasaista tietoa yhteiskunnasta että oppia argumentoimaan, myös suullisesti. Tapahtuma osoitti, että kansalaiskeskustelulle vallasta on olemassa kysyntää. Mikkelin illassa ei haettu lopullista vastausta valtakysymyksiin, mutta esitettiin ajatuksia, joita omilla tahoillaan pohtivat myös Valta Suomessa -ohjelman tutkijat. Tilaisuus oli ensimmäinen tutkimusohjelman yhteyteen järjestetty kansalaistapahtuma Suomen Akatemian historiassa. Akatemian rahoittama Valta Suomessa -tutkimusohjelma käynnistyi vuoden 2007 alussa ja jatkuu 21 hankkeen voimalla vuoden 2010 loppuun. Tutkimusohjelmassa tehdään laajaa monitieteistä tutkimusta vallasta ja sen historiallisista muutoksista. Lisätietoja: Ohjelmapäällikkö Petteri Pietikäinen, puh. 0400 362 808, petteri.pietikainen@aka.fi SUOMEN ENSIMMÄINEN START UP CAFE AVATTIIN MIKKELIIN Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin yksiköt käynnistivät kansainvälisen Start-Up Café toiminnan Mikkelin yliopistokeskuksen kampuksella maanantaina 10.12.2007 osoitteessa Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli. Start-Up Café tarjoaa tietoa ja koulutusta yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille henkilöille. Kahvilassa kävijät pääsevät myös vaihtamaan ajatuksia muiden yrittäjyydestä kiinnostuneiden kanssa ja luomaan verkostoja potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Start-Up Café järjestää Café-tapaamisia ja toimii virtuaalisesti verkossa. Start- Up Café verkossa www.start-upcafe.fi Lisätietoja: Koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen, puh. 010 217 8659 2
50 VUOTTA OSUUSTOIMINNAN OPETUSTA HELSINGIN YLIOPISTOSSA Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Mikkelissä juhlistettiin osuustoiminnan opetuksen 50-vuotista taivalta Helsingin yliopistossa tiistaina 4.12.2007. Seminaarin juhlapuhujana oli ohjelmajohtaja Rauno Vanhanen, joka puheessaan pohti hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaa sekä osuustoiminnan tehtäviä. Tervehdyksensä juhlaan toivat myös dekaani Jukka Kola Helsingin yliopistosta, kaupunginjohtaja Kimmo Mikander ja dekaani Juhani Laurinkari Kuopion yliopistosta. Juhlassa tehtiin myös aikamatka osuustoiminnan opetuksen historiaan ja nykytilanteeseen. Tilaisuudessa luovutettiin Ruralia-instituutin Aina ajassa -palkinnot tutkimusjohtaja, dosentti Tapani Köpälle ja professori, dekaani Juhani Laurinkarille. Heidät palkittiin osuustoiminnan yliopistollisen opetuksen pitkäaikaisesta ja vastuullisesta tuottamisesta ja kehittämisestä sekä opetuksen jatkuvuuden turvaamisesta. Opiskelijat ovatkin löytäneet osuustoiminnan ja sen uudet mahdollisuudet verkkoopintojen muodossa. Tänä syksynä kaikki Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tarjoamat osuustoiminnan verkkokurssit ovat täyttyneet innokkaista ja aiheestaan kiinnostuneista opiskelijoista. Ensimmäiset verkko-opintojaksot toteutettiin keväällä 2005, jolloin opiskelijoita oli alle 20 lähinnä Helsingin yliopistosta. Syksyllä 2007 on toteutettu viisi kurssia, joille osallistui 140 opiskelijaa yhdeksästä yliopistosta. Opiskelijat voivat suorittaa sivuaineenaan osuustoiminnan opintoja verkon kautta yhdeksässä yliopistossa, jotka ovat liittyneet Co-op Network Studies -yliopistoverkostoon. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin koordinoimaan yliopistoverkostoon kuuluvat kaikki Mikkelin yliopistokeskuksen yliopistot, Helsingin ja Kuopion yliopistot, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Turun kauppakorkeakoulu, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Tampereen yliopistot. Eri tieteenalojen opettajien yhteistyönä syntynyt osuustoiminnan verkko-opintokokonaisuus on maailmalla ainutlaatuinen kokeilu. Tulevaisuudessa osuustoimintaopetusta tarjotaan myös englanniksi. Lisätietoja seminaarista ja osuustoiminnan opetuksesta www.helsinki.fi/ruralia/mikkeli Lisätietoa: Johtaja Pirjo Siiskonen, p. 0440 752 755, pirjo.siiskonen@helsinki.fi Tutkimusjohtaja Tapani Köppä, p. 044 516 0352, tapani.koppa@helsinki.fi Erikoistutkija Eliisa Troberg, p. 050 390 2436, eliisa.troberg@helsinki.fi Verkkopedagogi Pekka Hytinkoski, p. 044 336 6126, pekka.hytinkoski@helsinki.fi Kehittämispäällikkö Satu Piispa-Hakala, p. 050 390 2445, satu.piispa-hakala@helsinki.fi KASVUYRITYKSET HARVASSA ETELÄ-SAVOSSA Kasvuyritykset Etelä-Savossa ovat harvassa. Itä-Suomen kasvu- ja menestysyritysten ominaisuuksia tutkittiin Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen hankkeessa, joka tuotti vertailevaa tietoa Itä-Suomen ja Uudenmaan välillä. Yrittäjyyden professori Markku Virtanen sanoo Etelä-Savon tarvitsevan lisää gaselleja. Ilmaisu viittaa nopeilla loikilla kasvaviin ja työllistäviin yrityksiin. Nopeasti kasvavia yrityksiä on Suomessa ja koko Euroopassa liian vähän, toteaa Virtanen. Kasvuhakuisuuden lisäämiseksi Virtasen mielestä tarvitaan positiivista kademieltä. 3
Nopeasti kasvavia ja hyvin menestyviä yrityksiä laskettiin Itä-Suomesta löytyvän 12% ja pääkaupunkiseudulta 18% kaikista kasvuyrityksistä. Nopea kasvu tarkoittaa yli 30% liikevaihdon kasvua kolmena vuonna peräkkäin. Tällaiset yritykset ovat molemmilla alueilla pääosin palveluyrityksiä. Teknologiayrityksiä on Itä-Suomessa tässä joukossa neljännes. Pääkaupunkiseudulla suhteellinen osuus on vieläkin pienempi. Virtanen päättelee, etteivät kasvu ja menestys ole toimialaan sidottuja, vaan ne ovat mahdollisia millä toimialalla tahansa. Tärkeää on, että palvelualojen ja perinteisen teollisuuden merkitys muistetaan kehittämisresurssien ohjailussa. Palvelualan kasvu on merkittävä verotulojen lähde Itä- Suomessa. Virtanen kehottaa miettimään alueellisia panostuksia innovaatiotoimintaan uudelleen. Panostukset tuotantoon ja teknologiaan Suomessa ovat moninkertaiset verrattuna kaupallistamiseen ja uusien markkina-alueiden valtaamiseen. Itä-Suomen ja Uudenmaan vertailussa osoittautuu, että yli 10% liikevaihdon kasvuun vuosittain yltäneet yritykset ovat Itä-Suomessa useammin teollisuusyrityksiä. Itäsuomalaisten yritysten menestymiselle ei ole Virtasen mukaan mitään erityisiä syrjäisyyteen liittyviä syitä. Palveluilla on yksinkertaisesti vähemmän kysyntää, sillä asiakaspohja on pienempi, Virtanen kiteyttää. JÄTTEISTÄ ENERGIAA JA KIERRÄTYSLANNOITTEITA INNOVATIIVISIN LIIKETOIMINTA- MALLEIN Rahoitusta MTT:n, Mikkelin yliopistokeskuksen ja yritysten hankkeelle Etelä-Savoon JALOJÄTE-hankkeessa vertaillaan ja kehitetään elintarvikeketjun ja haja-asutusalueen jäte- ja palautusvirroista energiaa, kierrätyslannoitteita ja jätehuoltopalveluja tuottavan biojalostamon yhteiskuntavastuullisia liiketoimintamalleja. Yhteiskuntavastuullisuutta tarkastellaan kestävyyden kaikilla ulottuvuuksilla. Erikoistutkija Helena Kahiluoto MTT:stä koordinoi konsortiota, jonka muodostavat lisäksi Helsingin Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Mikkeli (yrittäjyyden professori Markku Virtanen), Lappeenrannan teknillinen yliopisto (jätehuoltotekniikan professori Mika Horttanainen) ja SYKE (tutkija Juha Grönroos) sekä seuraavat yritykset: elintarvikealan kauppaa ja palvelutoimintaa edustavat SOK ja Osuuskauppa Suur-Savo, elintarvikkeita jalostava Järvi-Suomen Portti, jätehuoltoyritys Lassila&Tikanoja, lannoitteita ja kasvualustoja tuottava Biolan, liikennepolttoaineyritys St1, energia-alan yritys Suur-Savon Sähkö sekä ICT-yritys MHG Systems. Hanke on 3-vuotinen ja sen budjetti on 750 000 euroa. Tekes BioRefine-ohjelma rahoittaa hanketta 523 000 eurolla ja yritysrahoituksen osuus on 150 000 euroa. Arvokasta on Mikkelin yliopistokeskuksen toimijoiden sekä Etelä-Savon elintarvike- ja energiaketjun ja ICT-osaamisen merkittävien yritysten kytkentä verkostoksi tai osaamiskeskukseksi, joka voi tukea alueen kestävää talouskehitystä ja kilpailukykyä pitkälläkin tähtäimellä. Hanke tuottaa tietoa ja tuloksia yleistäviä tutkimusvälineitä myös valtakunnalliseen käyttöön. Lisätietoja: Erikoistutkija Helena Kahiluoto, puh. 040 5118 335, helena.kahiluoto@mtt.fi 4
UUSIA TOIMINTATAPOJA HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMISEEN Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti julkaisi raportin Ilo toimia yhdessä - Uusia toimintatapoja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Raportti kokoaa yhteen Equal-rahoitteisen Senet-hankkeen tuloksia. Hankkeessa selvitettiin hyvinvointipalveluiden tilannetta ja kehitettiin uusia malleja niiden järjestämiseksi haja-asutusalueille. Yhteistyötä eri sektoreiden (julkisen, yksityisen ja kolmannen) välillä pyrittiin tehostamaan. Hankkeessa kehitettiin tällaisiksi keinoiksi Kumppanuuspöytä-malli ja Hyvinvointimarkkinat -tapahtumat. Keskeisinä haasteina nykytilanteessa ovat väestön ikärakenne, palvelujen toimittaminen harvaan asutulle maaseudulle ja muutokset palvelurakenteessa. Sekä kuntien että palveluntarvitsijoiden taloudellinen tilanne vaikeuttaa palvelujen järjestämistä. Hankkeessa tehtiin kyläkyselyt Savonlinnan, Pieksämäen ja Mäntyharjun alueilla. Vastanneet näkivät kunnan ensisijaisena sosiaali- ja terveysalan palvelujen tuottajana. Lapsiperheet kuvasivat tarvitsevansa lastenhoito- ja siivouspalveluita, nuoret ja keski-ikäiset vapaa-ajan ja harrastustoiminnan palveluita ja iäkkäät kotiapu- ja kodinhoitopalveluita. Näistä oltaisiin valmiita maksamaan 10 /tunti. Tämä on yrittäjän näkökulmasta liian vähän. Niukka toimeentulo vaikuttaa siihen, kuinka paljon palveluista ollaan valmiita maksamaan. Tulevaisuudessa etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia tarvitaan lisää myös hajaasutusalueelle. Haja-asutusalueiden hyvinvointipalveluiden kehittäminen lisää osaltaan ihmisten tasa-arvoisuutta. Yhtenä vaihtoehtona palveluiden tuottamiselle on löytää yksityisiä palveluntuottajia, jotka asuvat lähellä palvelun tarvitsijoita. Hankkeessa pohdittiin ratkaisuksi esimerkiksi seudullista osuuskuntaa, jolloin toimijat voisivat työskennellä oman kylän lisäksi muilla läheisillä kylillä. Raportti on osoitteessa: http://128.214.67.4/julkaisut/pdf/raportteja20.pdf Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Manu Rantanen, puh. 044 525 5890, manu.rantanen@helsinki.fi OPETUSMINISTERI SARKOMAA AVASI HISTORIALLISEN SANOMALEHTIKIRJASTON Kansalliskirjaston verkkoaineisto laajenee. Historiallisen sanomalehtikirjaston materiaali on lisääntynyt, ja palvelun ilme ja toiminnallisuus ovat uudistuneet. Opetusministeri Sari Sarkomaa avasi uudistuneen Sanomalehtikirjaston Kansalliskirjastossa 20.11.2007. Historiallinen sanomalehtikirjasto on palvellut tutkijoita, sukututkijoita, opiskelijoita, kouluja ja kaikkia historiasta kiinnostuneita verkossa jo vuodesta 2001. Uudistunut Sanomalehtikirjasto tulee sisältämään kaikki Suomessa ilmestyneet sanomalehdet vuosilta 1771 1890. Sanomalehdet ovat tärkeä osa historian- ja kulttuurintutkimuksen lähteitä ja kertovat laajasti yhteiskunnallisesta kehityksestä. Lehtien digitointi säästää arvokasta alkuperäistä aineistoa kulumiselta ja tuhoutumiselta. Monipuoliset hakumahdollisuudet avaavat nyt uusia näköaloja tutkimuksen haasteisiin ja menneisyyden hahmottamiseen. Palvelu on kansalaisten vapaasti käytettävissä osoitteessa: http://digi.kansalliskirjasto.fi Palvelun on tuottanut Kansallinen digitointikeskus - Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Mikkelissä. Sanomalehtikirjasto on toteutettu Kansalliskirjaston, opetusministeriön, Varastokirjaston ja alueellisen EU-rahoituksen avulla. 5
Lisätietoja: Kansallisen digitointikeskuksen johtaja Majlis Bremer-Laamanen, puh. 015 321 1220 Kansallinen digitointikeskus: erikoissuunnittelija Minna Kaukonen, puh. 050 524 2794 JOHTAMISVALMENNUS PK-JOKO UUDISTUI Suosittu, valtakunnallinen johtamisvalmennus uudistui viime vuonna perusteellisesti. Valmennuksen pääteemana on liiketoiminnan kokonaisuuden eri osa-alueet ja kokonaisuuden hallinta sekä strateginen johtaminen. Opiskelijat perehtyvät yrityksen strategiaprosessiin analysointivaiheesta toteutukseen ja seurantaan. Ensimmäinen uudistunut Pk- Joko on herättänyt paljon kiinnostusta ja ryhmä täyttyi nopeasti. Opiskelijaryhmässä on useita toimitusjohtajina toimivia, johtoryhmän jäseniä tai johtotehtäviin kasvamassa olevia avainhenkilöitä. Pääkaupunkiseudun lisäksi opiskelijoita on muun muassa Tampereelta, Salosta ja Joensuusta. Koulutussuunnittelija Pauliina Pellinen kertoo, että seuraava ryhmä aloittaa huhtikuussa 2008 samalla ohjelmalla. Uutuutena on, että ryhmän ensimmäinen koulutusjakso järjestetään Mikkelin kampuksella internaatti-jaksona, jonka tavoitteena on muun muassa edistää opiskelijoiden ryhmäytymistä. Tavallaan palataan valmennusohjelman traditioon. Toinen valmennukselle tyypillinen asia on, että oppiminen on keskustelua ja vuorovaikutusta kokeneiden ja arvostettujen kouluttajien kanssa ja samalla kokemusten jakamista osallistujien kesken, Pellinen kertoo. Lisätietoja: Pauliina Pellinen, puh. 010 217 8636, pauliina.pellinen@hse.fi Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen TUOTANTOELÄINTEN HYVINVOINTITUTKIMUKSET ESILLÄ MIKKELISSÄ Eläinten hyvinvointi on päivän puheenaihe niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Mitkä asiat vaikuttavat tuotantoeläinten hyvinvointiin ja miten niitä voidaan arvioida omalla tilalla? Miten suomalaiset tuottajat suhtautuvat eläinten hyvinvoinnin edistämiseen ja millä käytännön toimilla eläinten hyvinvointia voidaan edistää? Näitä asioita pohdittiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin loppuseminaareissa 3. 4.12.2007. Luomuprofessorihankkeen loppuseminaarissa 3.12.2007 esiteltiin tuotantoeläimillä tehtyjen hyvinvointitutkimusten tuloksia. 4.12. puolestaan huomio kohdentui käytännön toimenpiteisiin ja terveydenhuoltoon; tuolloin esiteltiin mm. lehmien ulkoiluun liittyvän kehittämishankkeen tuloksia. Tiistaipäivä oli järjestetty yhdessä ProAgria Etelä-Savon kanssa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Mikkelissä on vuosina 2004 2007 toiminut Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitokselle perustettu määräaikainen professuuri, jonka alana on tuotantoeläinten hyvinvointi, erikoisalana luomukotieläintuotanto. Professuuria ovat hoitaneet FT Anna Valros, FT Satu Raussi ja ELT Laura Hänninen. Professuuri on edistänyt luomuun liittyvää yliopistollista perusopiskelua, alan tutkimusta ja tiedotusta sekä julkista keskustelua aiheesta. Professuurin aikana on lisäksi järjestetty useita tuottajille ja muille intressiryhmille suunnattuja seminaareja ja koulutustilaisuuksia. Loppu- 6
seminaarissa Valros esitteli sikojen ja kanojen hyvinvointiin liittyviä tutkimustuloksia, Raussi vasikoiden uusimpia kotimaisia hyvinvointitutkimuksia ja Hänninen. Asenteiden ja eläinten hyvinvoinnin yhteyksiä tutkiva Tiina Kauppinen esitteli seminaarissa alustavia tuloksia suomalaisten sikatuottajien asennoitumisesta ja sen vaikutuksista emakoiden porsastuotokseen. Tutkija Ulla Holma puolestaan esitteli MMM:n luomututkimusohjelmaan kuuluneen luomukanojen hyvinvointitutkimuksen tuloksia. Holma esitteli myös Ruralia-instituutin kaksivuotisen kehittämishankkeen lehmien laiduntamiseen ja ulkoiluun liittyviä hyötyjä ja haasteita. Hankkeesta ilmestyy opas tammikuussa 2008. Lisätietoja: Professori Laura Hänninen, puh. 044 301 0563, laura.hanninen@helsinki.fi Professori Anna Valros, puh. 09 191 57 313, anna.valros@helsinki.fi Tutkija Ulla Holma, puh. 044 590 6843, ulla.holma@helsinki.fi Itä-Suomen elintarviketalouden osaamisjärjestelmien kehittäminen luonnonmukaiseen tuotantoon suunnatun professuurin avulla (Luomuprofessuuri) Rahoittajat: Itä-Suomen lääninhallitus (EU tavoite 1 -ohjelma), Helsingin yliopiston rahastot ja Mikkelin kaupunki Nautojen uuden ulkoiluttamisasetuksen tuomat haasteet Rahoittajat: EMOTR / ESTEK, Mikkelin kaupunki, seutuvaliokunta, yritykset Lisätietoja seminaarista myös Internetissä osoitteessa www.helsinki.fi/ruralia/mikkeli RURALIA-INSTITUUTTI MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ PALKITTUJA LUOMUELINTARVIKKEI- TA Sysmän Luomuherkkujen luomuviljapihvi sai INNOELMA-erityismaininnan tämänvuotisilla ELMA-messuilla 23.11.2007. Paras kotimainen maaseudun elintarvike valittiin lähes 30 ehdokkaan joukosta. Erityismaininnan perusteluissa sanotaan, että luomuviljapihvi on pitkälle kehitelty, innovatiivinen tuote, joka sopii retkeilijöiden ja kasvisruokailijoiden lisäksi myös perheiden arkiruokapöytään. Kangasniemeläinen Vavesaaren tila puolestaan sai Maakuntien parhaat -merkin luomuomenapuolukkamyslilleen. Molempia tuotteita on ollut kehittämässä tuotekehittäjä Raija Alatalo Ruralia-instituutin Mikkelin yksiköstä. Lisätietoja: Tuotekehittäjä Raija Alatalo, puh. 044 590 6847, raija.alatalo@helsinki.fi 7
HENKILÖSTÖUUTISIA UUSI MARIE CURIE -TUTKIJA SOVELTAVAN YMPÄRISTÖKEMIAN LABORATORIOON Tekniikan tohtori Jolanta Warchol aloitti lokakuussa Marie Curie -tutkijana Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristöteknologian laboratoriossa Mikkelissä. Warcholin pääasiallinen tutkimuskohde on ympäristökemian tutkimuksen vahvistaminen. Marie Curie - stipendi on kaksivuotinen. Warchol on väitellyt tohtoriksi Wrochlawin teknillisestä yliopistosta ympäristötekniikan laitokselta, Puolassa. Hänen väitöksensä nimi on Research on the processes of heavy metal removal from water solutions using Carpathian clinoptilolites. Warchol on toiminut vuodesta 2004 vesiteknologian luennoitsijana puolalaisessa Rzeszowin teknillisessä yliopistossa ympäristötekniikan laitoksella. Sitä ennen hän toimi samalla laitoksella vesiteknologian analyytikkona. Nyt alkavan tutkimuksen tavoitteena on vahvistaa Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristöteknologian laboratorion kilpailukykyä sen kärkitutkimusaloilla. Lisäksi tutkimuksessa laajennetaan laboratorion tutkimusyhteistyöverkostoa korkeatasoisten kansallisten ja kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa. Tutkimuksessa perustetaan myös pitkäaikaisia yhteistyökumppanuuksia tutkimustiedon siirtämiseksi. Marie Curie Host Fellowships for Transfer of Knowledge on EU:n ohjelma, jossa yksittäisiä tutkijoita kannustetaan vierailemaan muissa EU-maissa. Nämä vierailut mahdollistavat paitsi tiedon myös kulttuurin siirtoa maasta toiseen. Yksittäinen tutkija hakee rahoitusta yhdessä vastaanottavan ulkomaisen yliopiston tai tutkimuslaitoksen kanssa. Marie Curie -stipendit ovat kestoltaan 3 kuukaudesta muutamaan vuoteen riippuen stipendin saajan koulutustasosta ja tehtävästä tutkimuksesta. Lisätietoa: Professori Mika Sillanpää, puh. 0400 205 215, mika.sillanpaa@uku.fi HSE PIENYRITYSKESKUKSEN KOULUTUSTOIMINNOT UUDELLEEN ORGANISOITU HSE Pienyrityskeskuksen koulutustoiminnoista vastaa kokonaisuudessaan koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen. Koulutus on jaettu uudentyyppisiin teemaryhmiin, joita ovat 1. Yrittäjyys ja yrityksen perustaminen; teemavastaavana Marika Paakkala, puh. 010 2178 634 2. Liiketoiminnan kehittäminen ja johtaminen; teemavastaavana Anne Gustafsson- Pesonen, puh. 010 2178 659 3. Kansainvälistyminen; teemavastaavana Leena Kivistö, puh. 010 2178 615 Baltian maat; Natalia Narits, puh. 010 2178 614 Venäjä; Niko Arola, puh. 010 2178 628 4. Esimiestyön kehittäminen; teemavastaavana Eila Avelin, puh. 010 2178 604 5. Avoin yliopisto; koordinointi Pirjo Liikanen-Ryyppö, puh. 010 2178 655 8
Markkinoinnin käytännön toteutuksesta ja koordinoinnista vastaavat markkinointikoordinaattorit Mirka Immonen ja Sari Ikonen. TAPAHTUMIA TUTKIMUKSEN TEEMAILTA 1 - MYYNNIN TEHOSTAMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN Aika: 12.2.2008 klo 18:00 20:00 Paikka: Mikkelin yliopistokeskuksen auditorio, Lönnrotinkatu 5, Mikkeli Aika: 13.2.2008 klo 18:00 20:00 Paikka: Savonlinnan Innovaatiokeskus, Wivi Lönn sali, Puistokatu 5, Savonlinna Kuinka tehostaa myyntiä? Kuinka saada parempaa tulosta ja kasvattaa liikevaihtoa? Tähän pyrkivät vastaamaan Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityksen myynnin professorit Jaakko Aspara ja Petri Parvinen. Kerromme myös, kuinka voit tehokkaasti hyödyntää alueen erilaiset osaamisresurssit. Jos yrityksesi on vailla vaikkapa markkinaselvitystä tietystä aiheesta, tervetuloa kuulemaan lisää! Tutkimuksen teemailta I on osa Mikkelin yliopistokeskuksen ja yrittäjien tapahtumasarjaa, jonka tavoitteena on tehostaa yrityksen toimintaa. Yrityksessäsi on potentiaalia kehitä sitä! Lisätietoja: Suunnittelija Sirpa Taskinen, puh. 050 374 1150, sirpa.taskinen@muc.fi KOULUTUSTA VASTUULLISEN LIIKETOIMINNAN ERIKOISTUMISOPINNOT Ympäristö- ja laatujohtamisen professori Tuula Pohjola TKK:lta on suunnitellut HSE Pienyrityskeskukselle Vastuullisen liiketoiminnan erikoistumisopintokokonaisuuden. Pk-yritysten keskijohdon henkilöstölle ja pienten yritysten johdolle ei ole juurikaan opetettu näitä asioita. Kuitenkin he vastaavat yrityksessä koko kentästä: taloudesta, ympäristöstä, laadusta ja henkilöstöstä. Kaikki tutkimuscasemme osoittavat, että vastuullinen liiketoiminta tuottaa aina tehokkaampaa toimintaa ja se tuo aina euroja viivan alle. Vastuullisen liiketoiminnan erikoistumisopinnot 30 op, Helsinki alkaa 17.1.2008 ja kestää joulukuuhun 2008 teemoina globaali liiketoiminta sekä ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet, sidosryhmäyhteistyö sekä liiketoiminnan raportointi ja viestintä kouluttajia: TkT Tuula Pohjola, KTT Johanna Kujala, akatemiatutkija Minna Halme, KTT Mika Kuisma ja MMT Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala 9
Lisätietoja: Jukka Nordlund, puh. 010 217 8633, jukka.nordlund@hse.fi MYYNNIN JOHTAMISEN ERIKOISTUMISOPINNOT HSE Pienyrityskeskus aloittaa huhtikuussa 2008 uuden Myynnin johtamisen erikoistumisopintokokonaisuuden. Ohjelman tavoitteena on tarjota myynti- ja markkinointihenkisille faktatietoa ja käytännön työkaluja liiketoiminnan kehittämiseen ja liiketoimintaympäristön analysointiin. Opiskelijat oppivat kassavirtojen luomista, lisäämistä ja kotiuttamista. He myös oppivat voittamaan asiakkaita puolelleen ja johtamaan asiakassuhteita. Ohjelma tarjoaa viimeisintä tutkimustietoa työelämän tarpeisiin ja haastaa osallistujat kehittämään omaa toimintaansa. Koulutuksen tavoitteena on haastaa suomalaisyritykset ajattelemaan ja kehittämään myyntiä kansainvälisellä laatutasolla. Myynnin johtamisen erikoistumisopinnot 30 op, Helsinki 23.4.2008-11.6.2009 uusi yliopistotasoinen täydennyskoulutus yritysten liiketoiminnan kasvusta, kannattavuudesta ja kansainvälistymisestä kiinnostuneille Lisätietoja: Armiliisa Pakarinen, puh. 010 217 8635, armiliisa.pakarinen@hse.fi Mikkelin yliopistokeskus on vuonna 2004 toimintansa aloittanut verkostomallinen tiedeyhteisö. Toiminta perustuu tieteelliseen tutkimukseen, yliopisto-opetukseen ja vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yliopistokeskuksessa järjestetään vuosittain täydennyskoulutusta yli 6000 opiskelijalle ja tutkinto-opiskelijoita on n. 500. Henkilöstöä Mikkelin yliopistokeskuksessa on 232. Vuosibudjetti on 15,5 MEUR. Mikkelin yliopistokeskuksen muodostavat: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Helsingin kauppakorkeakoulun BScBA-ohjelma Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikkö Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratorio Yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö 10