Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Transkriptio

1 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: Tilaisuus alkaa klo Paikka: Kansalliskirjasto, Unioninkatu 36 Puhuttaessa muutokset mahdollisia Arvoisa juhlayleisö, Hallituksen tietoyhteiskuntapolitiikan yhtenä tavoitteena on luoda Suomesta paitsi kilpailukykyinen ja kansainvälisesti vetovoimainen, myös ihmisläheinen osaamis- ja palveluyhteiskunta, Arjen tietoyhteiskunta. Mitä tämä voi olla käytännössä? Se voi olla viestinnän infrastruktuurin tai julkishallinnon sähköisten palvelujen kehittämistä asiakkaan näkökulmasta, sähköisen tunnistamisen edistämistä tai tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista kesäkuulta 2007 linjataan yhdeksi Arjen tietoyhteiskunnan tavoitteeksi kansallisen digitaalisen kirjaston muodostaminen. Digitaalinen kirjasto syntyy digitoimalla kirjastojen, arkistojen ja museoiden keskeisiä kulttuuriperintöaineistoja ja siirtämällä ne verkkoon kaikkien tiedontarvitsijoiden käyttöön. Digitointi on tehtävä suunnitelmallisesti. Periaatepäätöksessä todetaankin, että laaditaan kansallinen digitointistrategia ja toimeenpannaan se. Myös kirjasto, jossa parhaillaan vietämme tätä juhlatilaisuutta, on mainittu periaate-

2 2 päätöksessä. Siinä todetaan, että Kansalliskirjaston digitointitoimintaa vahvistetaan ja laajennetaan. Kulttuuriperinnön digitointiin liittyvät haasteet eivät koske yksinomaan Suomea. Asiaa on pohdittu usean vuoden ajan myös muissa maissa, ja myös Euroopan Unionin tasolla. Kansallinen digitaalinen kirjasto, joka periaatepäätöksessäkin mainitaan, on osa eurooppalaista digitaalista kirjastoa. Eurooppalainen digitaalinen kirjasto on yksi Euroopan Unionin i2010 tietoyhteiskuntaohjelman osioista. Tavoitteena on, että eri maiden kirjastojen, arkistojen ja museoiden kansallisten digitaalisten kokoelmien kuvaukset ovat kaikkien saatavilla monikielisen eurooppalaisen Michael -kulttuuriportaalin kautta. Myös Suomen keskeiset muistiorganisaatiot ovat mukana hankkeessa. Erityisen haasteellisena Euroopan Unionissa pidetään sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytykseen liittyviä kysymyksiä. Hyvä avajaisyleisö, Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva Kansalliskirjasto vastaa toimialallaan kansallisen julkaisuperinnön ja tieteellisten kokoelmiensa kartuttamisesta, säilyttämisestä ja käyttöön asettamisesta. Kansalliskirjastolla on arvokasta kulttuuriperintöä alkaen vanhoista karttakokoelmista 1700-luvun alun vapaakappaleisiin tai nykyajan painotuotteisiin. Helpottaakseen aineiston käyttöä ja säilyttääkseen alkuperäisiä julkaisuja kirjasto digitoi kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kokoelmiaan. Monisatavuotisen vanhan aineiston säilyttämisen lisäksi kirjastolla on myös "digiaikaan" liittyviä haasteita. Uudistuvan vapaakappalelain myötä kirjastolle tulee yhä enemmän vastuuta uusimman kansallisperintömme vaalimisesta.

3 3 Kulttuuriaineistojen tallettamista ja säilyttämistä koskevan lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alusta. Lakiuudistuksessa kansalliskirjaston tehtäväksi tulee tallettaa ja asettaa käyttöön myös kotimaiset verkkoaineistot ja muut sähköiset julkaisut ja tallenteet. Hyvät naiset ja herrat, Tänä syksynä ilmestyneessä infrastruktuurityöryhmän muistiossa (Korkeatasoinen ja innovatiivinen tutkimustyö tarvitsee vahvan infrastruktuurin) todetaan, että Suomessa harjoitettu pitkäjänteinen, tiedon ja osaamisen merkitystä korostava tiedepolitiikka on tuottanut hyviä tuloksia. Vähemmälle huomiolle on sen sijaan jäänyt tutkimukselle välttämättömän infrastruktuurin suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen varustaminen ja ylläpito. Korkeatasoiset ja ajanmukaiset puitteet ovat menestyksekkään tutkimustyön edellytys niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Luonnontieteissä, lääketieteessä ja tekniikassa laitteistojen tärkeys on perinteisesti korostunut. Informaatioteknologian kehitys on kuitenkin muuttamassa käytäntöjä myös muilla tieteenaloilla. Erityisesti tietoverkkopohjaisten, laajojen tietoaineistojen ja tietokantojen merkitys tutkimuksen kilpailuvalttina on alkanut korostua niin yhteiskuntatieteissä kuin humanistisillakin aloilla. Tänään avattava uudistunut Historiallinen Sanomalehtikirjasto on hyvä esimerkki tällaisesta laajasta tietoaineistosta, yhdestä tutkimuksen infrastruktuurista. Kaikki Suomessa vuosina ilmestyneet sanomalehdet kattava digitaalisessa muodossa oleva sanomalehtikirjasto hyvine hakuominaisuuksineen on tutkijoille mitä tervetullein aineistomassa ja digitaalinen tietovarasto. On muistettava, että kirjastojen ja arkistojen aineistot ovat kiinteä osa tutkimuksen infrastruktuuria.

4 4 Kansalliskirjasto ja sen Mikkelissä sijaitseva Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Kansallinen Digitointikeskus on tehnyt mittavaa työtä digitoidessaan kansallisperintöämme verkkoon tutkijoiden ja muiden kansalaisten käyttöön. Digitoinnin tarpeellisuudesta kertoo myös sivujen runsas käyttö. Tästä haluan valtioneuvoston puolesta esittää kiitoksen. Hyvä juhlayleisö, Digitointiin liittyy siis monia haasteita. Ikänsä puolesta vanhaa aineistoa - kuten tänään avattavan sanomalehtikirjaston lehdet - voi digitoida. Uudemmassa aineistossa on otettava tekijänoikeussäädökset huomioon. Pitkäaikaissäilytys on sekin iso kysymys, sillä ne henkiset ja taloudelliset voimavarat, jotka digitointiin panostetaan, eivät saisi valua tyhjiin vuosikymmenten kuluttua. Opetusministeriön asettaman työryhmän on tarkoitus laatia muun muassa kansalliset linjaukset sähköisen aineiston pitkäaikaiselle säilyttämiselle marraskuun loppuun mennessä. Opetusministeriö on ollut mukana rahoittamassa sanomalehtikirjastohanketta niin sanotulla tietoyhteiskuntarahoituksella sekä yliopistolaitoksen hankerahoituksella vuosina yhteensä lähes kahdella miljoonalla eurolla. Digitointi on työvoimavaltaista, vaikka sen prosesseja kuinka kehitettäisiin. Digitoitavaa aineistoa on paljon. Isoin haaste meille lieneekin digitoinnin rahoitus. Yksi keskeinen voimavara kansallisen kulttuuriperintöaineiston digitoinnissa on keskeisten muistiorganisaatioiden, Kansalliskirjaston, Kansallisarkiston ja Museoviraston yhteistyö. Näiden organisaatioiden pääjohtajat kävivätkin luonani kesäkuussa. Totesin tuolloin, että opetusministeriö pitää kulttuuriperin-

5 5 nön digitoimista tärkeänä ja pyrkii edistämään sitä päivittämällä kansallisen digitointistrategian. Lupauksemme aiomme pitää. Opetusministeriöön on parisen viikkoa sitten palkattu digitointikoordinaattori edistämään niin kirjastojen, arkistojen kuin museoidenkin kulttuuriperinnön digitointia kokonaisvaltaisesti. Hyvä juhlayleisö ja erityisesti hyvät Kansalliskirjaston edustajat, Esitän teille sekä omasta että opetusministeriön puolesta lämpimät kiitokset uudistuneen Historiallisen sanomalehtikirjaston aikaan saamisesta. Uudistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota kirjaston helppokäyttöisyyteen ja toiminnallisuuteen. Kirjasto avaa ainutlaatuisella tavalla autonomian ajan sanomalehtien sivut kaikkien suomalaisten luettaviksi. Uskonkin uudistuksen tuovan sanomalehtikirjastolle lukuisia uusia käyttäjiä.