Sipoon kunta Linnanpellon osayleiskaava-alueen MAISEMASELVITYS 17.07.2010 muutettu 1.9.2010, 11.11.2010, 30.11.2011, 20.2.2012
SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 3 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 1.1 SELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 1.2 TAVOITTEET... 6 2 ALUEEN YLEISKUVAUS... 6 3 MAISEMATEKIJÄT... 6 3.1 ILMASTO... 6 3.2 KORKEUSSUHTEET... 8 3.3 KALLIO- JA MAAPERÄ... 8 3.3.1 Jääkauden jäljet maisemassa... 8 3.3.2 Kallio- ja maaperä... 8 3.4 PINTA- JA POHJAVEDET... 10 3.5 VESIALUEET... 10 3.6 LUONTO... 10 3.6.1 Kasvillisuus... 11 3.6.2 Merkittävät luontotyypit ja luontoaluekokonaisuudet... 11 3.7 ELÄIMISTÖ... 12 3.7.1 Liito-oravat... 12 3.7.2 Lepakot... 12 3.7.3 Suojelualueet ja NATURA-alueet... 13 3.8 KULTTUURIHISTORIALLISET RAKENNETUT YMPÄRISTÖT JA KOHTEET... 13 3.8.1 Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet ja alueet... 14 3.8.2 Maakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet... 14 3.8.3 Kulttuuriperintö- ja rakennusperintökohteet... 15 3.9 MUINAISJÄÄNNÖKSET... 21 3.9.1 Historiaa... 21 3.9.2 Keskiaikaiset kylätontit... 21 4 MAISEMARAKENNE... 27 4.1 YLEISKUVAUS... 27 4.2 MAISEMAN SOLMUKOHDAT... 27 5 MAISEMAKUVA... 27 5.1 YLEISKUVAUS... 27 5.2 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET, PERINNEMAISEMAT JA LUONTOTYYPIT... 28 5.2.1 Valta- ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet... 28 5.2.2 Paikallisesti arvokkaat maisema-alueet... 28 5.2.3 Maakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat... 28 5.2.4 Arvokkaat luontotyypit ja luontoaluekokonaisuudet... 28 5.3 REUNAT... 29 5.4 MAAMERKIT JA NÄKYMÄT... 29 5.5 MAISEMAN ONGELMAT JA UHAT... 30 5.6 MAISEMALLISESTI MERKITTÄVÄT ALUEET JA NIIDEN KEHITTÄMINEN... 30 5.6.1 Maisemallisesti merkittävät, ylläpidettävät ja säilyttämisen arvoiset alueet... 30 6 MAANKÄYTTÖSUOSITUS... 33 6.1 RAKENTAMISEN ULKOPUOLELLE JÄTETTÄVÄT ALUEET... 33 6.2 RAKENTAMISEEN HEIKOSTI SOVELTUVAT ALUEET... 33 6.3 RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET... 33 6.4 MAISEMALLISESTI HEIKKOJEN ALUEIDEN KEHITYSSUOSITUKSET... 35
3 (37) ALKUSANAT Sipoon kunnassa sijaitsevan Linnanpellon maisemaselvitys on laadittu kesällä 2010. Selvitys on tehty alueen osayleiskaavoitusta varten ja siihen sisältyy maiseman maankäyttösuositus. Suunnittelutyön aikana alueella on tehty maastotarkastelu 23.6.2010. Työn on tehnyt AIRIX Ympäristö Oy:n maisema-arkkitehti yo, hortonomi (AMK) Anu Lämsä. Helsingissä, 17. elokuuta 2010 Anu Lämsä
1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Selvitys on tehty Sipoon kunnan toimesta laadittujen aiempien selvitysten, ilmakuvien, viistokuvien ja 3.6.2010 järjestetyn maastokatselmuksen pohjalta. Alueelle ei ole aiemmin tehty maisemaselvitystä. Selvityksen tukena ovat toimineet mm. seuraavat aiemmin laaditut Sipoon kunnan aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset: - Natura-arvio Sipoon yleiskaavasta, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2008 - Sipoon yleiskaava-alueiden luontoselvitykset, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2006 - Sipoon vesihuollon kehittämissuunnitelma, luonnos, Sipoo 21.9.2009 - Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi vuonna 2007, Museovirasto / RHO - Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys, Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy, Ympäristötoimisto Oy, 25.1.2006 - Sipoon lepakkokartoitus 2006, Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen. Wermundsen Consulting Oy/ Batcon Group. - Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/palvelut.asp, aineiston ottamispäivä 30.3.2010 - Geologian tutkimuslaitos, karttapalvelut, http://www.gtk.fi/geotieto/kartat/ Lisäksi apuna on käytetty ympäristöhallinnon julkaisuja, Internet sivustoja ja -palvelimia. Lähdeluettelo on esitetty tämän selostuksen lopussa. Maakuntakaava Itä-Uudenmaan seutukaava muodostuu neljässä vaiheessa laaditusta seutukaavasta. Viidennestä vaihekaavasta lähtien kaavat ovat maakuntakaavoja. Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan viidennen vaiheen maakuntakaava 2000. Kaava sisältää edellisiä seutukaavoja tarkistavia ja täydentäviä aluevarauksia. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 21.12.2000. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 5.4.2002, lukuun ottamatta keskustatoimintojen aluevarausta Itäsalmessa (C4019) ja Kilpilahden eritasoliittymävarausta. Yleiskaava Sipoon yleiskaava 2025 käsittää koko Sipoon kunnan alueen, lukuun ottamatta saaristoa. Yleiskaava korvaa aiemmat yleiskaavat. Sipoon kunnanhallitus asetti 26.2.2008 päätöksellään Sipoon yleiskaava 2025 ehdotuksen virallisesti nähtäville (MRL 65 ja MRA 19 ) 6.3. 4.4.2008 ajaksi. Yleiskaava on tarkoitus laatia oikeusvaikutteiseksi. Sipoon valtuusto on päätöksellään 15.12.2008 / 108 hyväksynyt Sipoon yleiskaava 2025:n. Helsingin hallinto-oikeus antoi päätöksensä 15.1.2010 Sipoon yleiskaava 2025 valtuuston hyväksymispäätöksestä jätetyistä valituksista. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 2.2.2010, ettei kunta valita korkeimpaan hallinto-oikeuteen Helsingin hallintooikeuden päätöksestä. Muita valituksia on jätetty, joten asian käsittely jatkuu.
5 (37) 1.1 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Tässä maisemaselvityksessä esitellään aluksi alueen sijainti ja kuvaillaan aluetta yleisesti. Lisäksi esitellään maiseman muodostavat elottoman ja elollisen luonnon osatekijät käsittäen ilmaston, korkeussuhteet, maa- ja kallioperän, vesistöt ja pohjavedet sekä luonnon tekijät. Luonto ja kulttuuriympäristö on esitetty osana tätä selvitystä. Maisemallisessa tarkastelussa kulttuuriympäristöistä on painotettu valtakunnallisesti arvokkaita maisema- alueita ja arvokkaita kulttuurimaisema-alueita, jotka kuuluvat oleellisesti alueen maisemakuvaan. Aluksi selvitysalueelta laadittiin maisemarakenne-kartta, jossa esitetään keskitetysti selvitysalueen ja sen lähialueiden maisemarakenteen muodostavat elottoman luonnon osatekijät. Maisemasta on eritelty laaksot ja selänteet, korkeimmat maanpinnan asemat, pääjoet, purot, uomat ja ojat sekä vedenjakajat ja laakson ja selänteiden raja-alueet. Seuraavana laadittiin selvitysalueen kattava maisemakuva-kartta, kuvaus mistä tarkastelualueen maisema koostuu. Kartalla esitellään arvokkaat maisemakokonaisuudet ja - alueet, maisemalliset erityisalueet, maisemanähtävyydet ja reitistöt. Maisematekijöistä esitetään maisemaa rajaavat taustat, maamerkit, voimakkaat rinnealueet, tärkeät näkymät, maisemavaurioalueet ja kehittämisen arvoiset alueet. Kolmannessa vaiheessa laadittiin maankäyttösuositus-kartta maisemarakenteen ja maisemakuvan pohjalta. Maisemaselvitys käsittää tämän selostuksen lisäksi kolme (3) karttaa: - Maisemarakenne - Maisemakuva - Maiseman maankäyttösuositus. Hevoslaidun Linnanpellon maisemissa kesäkuussa 2010.
1.2 TAVOITTEET Selvityksen tarkoituksena on antaa suositukset rakentamiseen soveltuvista alueista sekä osoittaa maiseman kannalta tärkeät, säilyttämisen ja kehittämisen arvoiset alueet. 2 ALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalue kuuluu Sipoon kuntaan, joka sijaitsee Itä-Uudellamaalla, Helsingin tuntumassa Etelä-Suomen läänissä. Kunnan keskus Nikkilä sijaitsee Keski-Sipoossa. Nikkilästä noin 10 km etelään sijaitsee Etelä-Sipoon paikalliskeskus Söderkulla. Selvitysalue sijaitsee noin 4 km Nikkilästä koilliseen. Alue rajoittuu pohjoisessa ja idässä Sipoon ja Pornaisen kuntien rajaan. Lännessä ja etelässä aluetta rajaavat laajat metsäalueet. Aivan eteläisessä osassa aluetta raja kulkee pienen matkan verran vanhan Kuninkaantien vierellä. Alueen halki lounaasta koilliseen kulkee Pornaistentie, josta haarautuu useita pienempiä teitä alueen sisäosiin. Selvitysalueen keskuksena toimii Linnanpellon kyläkeskus. Sipoonjoki kulkee selvitysalueen lounaisosassa. Sipoonjokeen laskee Orabäckenin puro Linnanpellon kylän länsipuolella. Maanviljelysmaisema ja kallioiset metsät ovat oleellinen osa alueen maisemaa. Alueella harjoitetaan edelleen vahvasti maanviljelyselinkeinoa. Espoonjoen ja Orabäckenin puron laaksojen peltoaukeamat ovat maisemallisesti arvokkaita. Rakennuskanta on muodostunut vuosisatojen aikana rikkaaksi. Perinteinen puurakentaminen hallitsee vielä toistaiseksi rakennuskantaa, lukuun ottamatta muutamaa Linnanpellon kylän kivirakentamiskohdetta. Selvitysalueen koko on noin 2190 ha. 3 MAISEMATEKIJÄT Alueelta selvitettiin maisemaan vaikuttavat maisematekijät; ilmasto, korkeussuhteet, kallio- ja maaperä sekä vesistöt ja pohjavesialueet. Lisäksi tarkasteltiin selvitysalueen kulttuurihistoriaa ja luonnontekijöitä. 3.1 ILMASTO Selvitysalue sijoittuu Suomen eteläisimmät rannikkoseudut ja eteläiset saaristoalueet käsittävän hemiboreaalisen ja eteläboreaalisen ilmastovyöhykkeen vaihettumisvyöhykkeelle. Hemiboreaalisessa vyöhykkeessä eli hemiboreaalissa kasvukausi on niin pitkä, että tammi menestyy. Lisäksi vyöhykkeellä on enemmän lehtimetsävyöhykkeen eläin- ja kasvilajistoa kuin muualla boreaalisessa vyöhykkeessä. Eteläboreaalissakin esiintyy vaahteraa, pähkinäpensasta ja lehmusta. Kesä on niin lämmin ja pitkä, että maa kuivuu ja lämpenee melko hyvin: soita esiintyy vain laaksoissa. Puusto on runsasta ja vaikuttaa voimakkaasti ilmastoon. Selvitysalue sijaitsee alueella, jossa vuoden keskilämpötila on noin 4,1-5 astetta ja vuotuinen sademäärä on 600-700mm. Termisen kasvukauden pituus on noin 6 kuukautta. Suomi sijaitsee maapallon länsivirtausten säähäiriöiden alueella ja niinpä ilmanpaineessa ja tuulisuhteissa on suuria vaihteluita varsinkin vuoden talvipuoliskolla. Selvitysalueella tuulee yleisimmin lounaasta. (Lähde: Ilmatieteenlaitos)
Sijoittuminen ilmastovyöhykkeisiin. Kartat vuotuisista keskilämpötilasta ja sademäärästä. (Lähde: Ilmatieteenlaitos)
3.2 KORKEUSSUHTEET Sipoon alueelle on tyypillistä suhteellisen voimakkaat korkeusvaihtelut alavista laaksoista kallioselänteille. Alueen korkeussuhteet vaihtelevat pohjakartan mukaan Sipoonjokipohjan 7,5 metriä meren pinnan yläpuolelta aina 85 metriin merenpinnan yläpuolelle. 3.3 KALLIO- JA MAAPERÄ 3.3.1 Jääkauden jäljet maisemassa Mannerjäätikön edustalla olleen Baltian jääjärven ja sitä seuranneen Yoldianmeren aikana Linnanpellon selvitysalue oli vedenpeittämä. Noin 10 000 vuotta sitten merenpinta oli runsaat 85 metriä merenpinnan yläpuolella. maanpinna kohoamisen myötä merenpinta oli 9000 vuotta sitten enää keskimäärin 55 metriä merenpinnan yläpuolella. Litorinanmeren aikana 700 vuotta sitten meren pinta oli runsaat 30 metriä merenpinnan yläpuolella. Muinaisrantojen olemassaolo näkyy maiseman selänteissä huuhtoutuneina kalliolakina ja kivikkoisina merenrantapenkkoina. 3.3.2 Kallio- ja maaperä Alueen kallioperä muodostuu myöhäisorogeenisesta graniitista. Kaava-alueen maaperä muodostuu kallioselänteistä ja niiden välisistä laaksoista. Kallioalueet käsittävät sekä avokalliot että ohuen että alle metrin moreenikerroksen peittämät kallioalueet. Laaksot ovat muodostuneet kallion ruhjevyöhykkeisiin. Hiekkamoreenikerrostumat verhoavat kallioiden rinteitä ja painanteita muutaman metrin paksuisina kerroksina. Kalliokohoumien pinnat ovat huuhtoutuneet pääasiassa paljaiksi. Saven osuus kartalla on puolet maaperästä. Savikkojen pohjaosat ovat Baltianjääjärven, Yoldianmeren ja Ancylusjärven savikerrostumia. Päällimmäisenä on Litorinanmeren aikaisia humuspitoisia kerrostumia. Suurin osa soista on ojitettuja.
9 (37) Ote kallioperäkartasta. Linnanpellon kyläkeskuksen kohta on ympyröity. (Lähde: http://geomaps2.gtk.fi/geo/) Ote maaperäkartasta. Linnanpellon kyläkeskuksen kohta on ympyröity. (Lähde: http://geomaps2.gtk.fi/geo/)
3.4 PINTA- JA POHJAVEDET Pintavedet imeytyvät moreeniseen pohjamaahan tai valuvat maaston suuntaisesti itään ja kaakkoon sekä edelleen jokiin ja puroihin. Sipoonjoen ja Orabäckenin puron yhtymälaakson savikolla ja ympäröivillä moreenialueilla sijaitsee Borgbyn, luokka II, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (0175314). Pohjaveden virtaussuunta on etelään. Kartta kaava-alueen ja sen lähiympäristön pohjavesialueista. (Lähde: OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelu) 3.5 VESIALUEET Selvitysalueen halki virtaa Sipoonjoki ja sen sivuhaara Orabäckenin puro. Sipoonjokeen laskee myös muita pienempiä uomia ja puroja. Suot ovat pääasiassa ojitettu. 3.6 LUONTO Sipoon yleiskaavaa varten on koko Sipoon kunnan alueella selvitetty kevään, kesän ja syksyn 2006 aikana liito-oravan esiintyminen sekä luonnonsuojelulain erityisesti suojeltavien luontotyyppien tai metsälain arvokkaiden kohteiden esiintyminen. Selvityksen on tehnyt Ympäristötutkimus Yrjölä Oy.
11 (37) 3.6.1 Kasvillisuus Selvitysalueen metsät ovat pääasiassa tuoretta kangasmetsää. Reheviä kuusikkometsiä sijaitsee metsien reunavyöhykkeillä ja alavat rantametsät Vermijärven rannalla ovat rehevämpiä tuoreita ja lehtomaisia metsätyyppejä. Peltoalueet ovat pääasiassa viljelykäytössä. 3.6.2 Merkittävät luontotyypit ja luontoaluekokonaisuudet Kasvillisuuskartoituksessa paikannettiin luonnonsuojelun kannalta merkittävät luontotyypit ja luontoaluekokonaisuudet, luonnonsuojelulain 29 :n arvokkaat luontotyypit, metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt sekä uhanalaisten, silmälläpidettävien, vaarantuneiden, alueellisesti uhanalaisten ja luontodirektiivin liitteissä II ja IV mainittujen putkilokasvien esiintymät. Selvitysalueen luonnonsuojelun kannalta merkittäviä luontotyyppejä ja luontoaluekokonaisuuksia ovat Sipoonjokivarsi ja sen sivuhaara Orabäcken, 17 arvokasta männikköistä metsälakikallioaluetta sekä 11 metsälain mukaista vähäpuustoista suota, tupasvillarämeitä, saranevoja ja isovarpurämeitä. Lisäksi havaittiin 6 vaarantunutta keltamataran esiintymisaluetta ja silmällä pidettävä ketoneilikan esiintymä. Näiden lisäksi merkittävän perinnemaiseman muodostaa umpeen kasvava Vermijärven rantaluhta. Lisäksi mainitaan Linnanbergin jyrkänne. Luontokohteet on esitetty maisemakuva kartassa. Näkymä Vermijärven rantalehtoon.
3.7 ELÄIMISTÖ 3.7.1 Liito-oravat Sipoon alueelle on laadittu luontoselvitykset vuonna 2006. Sipoon kunnan alueelta löytyi vuonna 2006 tehdyn luontoselvityksen yhteydessä kaksi uutta merkittävää liito-oravan esiintymispaikkaa. Em. esiintymiset eivät sijaitse Linnanpellon osayleiskaava-alueella. Uudenmaan ympäristökeskuksen liito-oravatiedot vuodelta 2002 eivät myöskään kosketa kaava-aluetta. 3.7.2 Lepakot Lepakko selvitys on laadittu vuonna 2006 koko Sipoon alueelle. Selvitysalueella on pohjanlepakoille sopivia saalistuspaikkoja Linnanpelto-Vermijärvi alueella. Selvityksen on laatinut Wermundsen Consulting Oy/ Batcon Group. Alue 6: Linnanpelto-Vermijärvi Luokka: III Lajit: pohjanlepakko Kuvaus: Alueella on pohjanlepakoiden saalistuspaikaksi sopivia kylänraitteja ja pellonreunoja. Vermijärven ruohikoituneet rannat ovat myös hyviä saalistuspaikkoja pohjanlepakoille. Ote kartasta. Sipoon lepakkokartoitus 2006. Wermundsen Consulting Oy/ Batcon Group
13 (37) 3.7.3 Suojelualueet ja NATURA-alueet Selvitysalueen koillisosassa sijaitsee Vermijärven lintujensuojeluohjelman mukainen suojelualue. Lisäksi alueella sijaitsee kolme yksityisten maalla sijaitsevaa luonnonsuojelualuetta: Vermijärven luonnonsuojelualue, Sångvanen ja Donabacka. Sipoonjoki ja siihen laskeva Orabäckeninpuro ovat NATURA-suojeltuja alueita. Alueet esitetty maisemakuvakartassa. Natura-alueet. (Lähde: OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelu) Lintuvesien suojelualueet. (Lähde: OIVAympäristö- ja paikkatietopalvelu) 3.8 KULTTUURIHISTORIALLISET RAKENNETUT YMPÄRISTÖT JA KOHTEET Sipoon kunnan alueelle, lukuun ottamatta Boxin ja Västerskogin osayleiskaavojen alueita, valmistui tammikuussa 2006 Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys. Työ alkoi kesäkuussa 2004 ja sen suorittivat Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy sekä Ympäristötoimisto Oy. Inventointiin valittiin Sipoon kulttuuriympäristön kannalta tärkeät alueet ja kohteet, joiden säilyminen on turvattava alueiden ja kohteiden arvon määrittämällä tarkkuudella. Sipoon asuttaminen on tapahtunut pääasiallisesti Sipoonjoen ja Nevasjoen jokilaaksoja pitkin. Samoihin paikkoihin sijoittui kaikki vanhimmat Sipoon kylät ja myöhemmin kartanot. Vanhimpia kyliä ovat: Paippinen-Paipis, Linnanpelto-Borgby, Martinkylä-Mårtensby, Herrala-Hertsby, Kirkonkylä-Kurkby, Broböle, Pigby, Hindsby, Gesterby, Immersby, Massby ja Skräddasrby.
Sipoon kyläalueet ovat suomalaisen mittapuun mukaan tiiviitä kyläryhmiä. Esimerkiksi Linnanpelto (Borgby) on yksi Sipoon kylistä, joka on säilyttänyt maatalouden uusista maanjaoista huolimatta kylämäisen rakenteen. Yhteisöllinen rakenne näkyy sekä rakennusten sijoittumisessa että yhteisen julkisten rakennusten olemassaolosta. Kylärakenteeseen on kuulunut Sipoossa useimmiten VPK:n rakennus, koulu, rukoushuone ja kauppa. Inventoinnissa rajatut alueet ja valitut kohteet edustavat sellaisia kulttuuriympäristön ja rakennusperinteen arvoja, joiden säilyminen olisi turvattava. Alueet ja kohteet on inventointialueen sisällä arvotettu luokkiin 1-3/3. Näistä luokkaan 1 ja 1-2 kuuluvat ovat inventointialueen arvokkaimpia kohteita, joiden joukosta saattavat myöhemmin löytyä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet. Luokkaan 2 on luettu sellaiset kohteet, jotka sisältävät luokkien 1 ja 1-2 ominaisuuksia, kuitenkin säilyneisyytensä ja esteettisen arvonsa suhteen jonkin verran vähäisemmässä määrässä. Niillä on oma paikallinen merkitys. Luokkaan 3 kuuluvat alueet ja johteet ovat ylittäneet inventointikynnyksen, mutta niitä ei ole kuitenkaan nähty aiheelliseksi arvottaa. 3.8.1 Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet ja alueet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) piiriin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat alueet rajauksineen löytyvät Internetistä Museoviraston laatimasta RKYinventointi sivustosta www.rky.fi. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Päätös ei ole vielä saanut lainvoimaa siihen liittyvän valituksen vuoksi, joten ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa voidaan sen estämättä kaava hyväksyä vuoden 1993 inventoinnin sisältöä noudattaen. Uutta inventointia suositellaan kuitenkin hyödynnettäväksi kaavatyössä ja kaavaohjauksessa, vaikka sillä ei vielä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun inventoinnin merkitystä olekaan. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009. Selvitysalueella ei ole VAT kohteita. 3.8.2 Maakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet Linnanpellon alueella ei ole maakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltuja kulttuurihistoriallisia alueita ja kohteita. Maakunnallisesti arvokkaaksi maisemakokonaisuudeksi Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä II (Ympäristöministeriö, mietintö 66/1992) on lueteltu Sipoonjoen kulttuurimaisema. Sipoonjoen kulttuurimaisemasta ei ole esitetty vahvistettua rajausta. 40201 Linnanpellon kylä ja viljelymaisema Tyyppi: viljelysmaisema Säilyneisyys: Osaksi säilynyt kylämaisema ja säilynyt viljelymaisema Arvotus: 1 - Linnanpelto oli huomattava kylä 1700-luvun lopulla. Alue on maisemallinen leikkauspiste. Alue on kuvattu inventoinnissa kumpuilevaksi, osin jyrkkärinteiseksi viljelymaisemaksi Sipoonjoki- ja Orabäckenin laaksoissa, korkean Linnanberget-vuoren vieressä.
3.8.3 Kulttuuriperintö- ja rakennusperintökohteet 15 (37) Linnanpellon alueella on selvityksen mukaan neljätoista kulttuuriperintö- ja rakennusperintökohdetta, jotka on arvotettu vaihtelevasti luokkiin 1, 1-2 ja 2. Alla on kuvattuna pääkohdat kohteista: 402002 Linnanpelto, palokunnantalo Arvotus: 1-2 - Paikallishistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Palokunnan talo. Entinen käräjätalo, jolla on vaiheikas historia. Tärkeä osa Linnanpellon kyläkokonaisuutta. Erik Lessin rakentama 1700-luvulla Smedsin tilan maille käräjätaloksi, jona sitä käytettiin 1810-luvulle saakka. Ollut myös kruunukrouvi ja nyt kokoustilana. 402003 Bastuåker Arvotus: 2 - Omaleimainen, paikallishistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Smedsistä jaetun Övra Semdsin päärakennus, joka toimii Linnanpellon rukoushuoneena. Omalle ajalleen (1900-luvun alku) tyypillinen kokoushuoneisto, nyt peruskorjattu jälleen asuinkäyttöön. Rukoushuoneet ovat kuuluneet oleellisesti Sipoolaisiin kyliin. 402004 Näsis Arvotus:1 - Rakennustyyppinsä hyvä edustaja, rakennushistorialliset arvot, ympäristöä rikastuttava, tärkeä maamerkki, maiseman kannalta tärkeä - Kantatila kylätontillaan Linnanpellossa. Leveärunkoinen, pitkähkö, satulakattoinen rakennus on hyvin säilynyt. Maisemallisesti tärkeässä paikassa teiden kulmauksessa saavuttaessa Linnanpellon kylään 402006 Smeds Arvotus:2 - Paikallishistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Smeds, Jaettu 1820 Övra Smeds ja Nedra Smeds. Yhdistettiin jälleen 1850-luvun lopussa. Paikalle merkitty talo Senaatin kartastossa. Suurehko tiilinavetta Pornaistentien kulmauksessa. 1900-luvun alun asuinrakennus. 402008 Rönnvilla Arvotus:2 - Rakennustyyppinsä hyvä edustaja, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Pitkänomainen yksikerroksinen asuinrakennus, kaksi sisäänkäyntiä. Mahdollisesti myöhemmin laajennettu. Piharakennuksia. Kuuluu Linnatien kokonaisuuteen.
402009 Hagbacka Arvotus:2 - Ympäristön kannalta tärkeä, lähiympäristö, maiseman kannalta tärkeä - Useamman rakennuksen muodostama pihapiiri puutarhamaisella tontilla. Linnantien varteen sijoittuvien rakennusten kokonaisuus. Päärakennus on laajennettu ja uudistettu. 402011 Berghäll Arvotus:1-2 - Paikallishistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Kaksikerroksinen asuinrakennus, jossa on koristeellinen kuisti ja frontoni. Tunnettiin ennen nimellä Grehnska Tomten ja ollut mm. pelastusarmeijan käytössä. Kuuluu Linnatien ja Skepparsin kokonaisuuksiin. Piharakennuksia. 405012 Grändvilla Arvotus:2 - Ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Mansardikattoinen, poikkipäädyllinen päärakennus piharakennuksineen kuuluu Linnatien varren kyläkokonaisuuteen ja Skepparsin pihapiiriä rajaaviin rakennuksiin. 402013 Donabacka-Villa Arvotus:1-2 - Paikallishistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Donabacka, osa jaettua Skepparsin kantatilaa. Ollut virkatalo. Nykyinen asunto 1924. Kaunis taloryhmä, jossa tie halkoo luhdin, navetan ja päärakennuksen muodostaman pihapiirin perinteiseen tapaan. 402014 Rosbacka Arvotus:2 - Ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä, lähiympäristö - Poikkipäädyllinen, kaksikerroksinen asuinrakennus on säilyttänyt perinteisen ilmeensä lukuun ottamatta uusittua kuistia. Puutarhamainen, perinteinen tontti. 402018 Linnapellontie Arvotus:1-2 - Rakennushistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä, lähiympäristö - Pienehkö torppamainen rakennus sekä kaksikerroksisen luhtiaitan ja siihen kytkeytyvien piharakennusten rivistö. Paikalle merkitty kylä Senaatin kartastossa.
17 (37) 402019 By-Bertas Arvotus:2 - Paikallishistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Kantatila. Paikalle merkitty Senaatin kartastossa kylä. Satulakattoinen, leveärunkoinen, kaksikerroksinen asuinrakennus. Jatkettu luhtiaitta. Pitkänomaisia piharakennuksia. Puukujanne. - Asuinrakennus 1912 402020 Bergbacka Arvotus:2 - Ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä, lähiympäristö - Toinen kesäasuntoina olevista, 1900-luvun taitteen asuinrakennuksista. Rakennusta laajennettu ja korotettu alkuperäisestä. - Toinen rakennus vuodelta 1886, toinen rakennus vielä vanhempi, alun perin 1700-luvulta. 402021 Bergkulla Arvotus:2 - Ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä, lähiympäristö - Toinen kesäasuntoina olevista, 1900-luvun taitteen asuinrakennuksista. Rakennusta laajennettu ja korotettu alkuperäisestä. 402022 Kältas Arvotus 1-2 - Rakennushistorialliset arvot, paikallishistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Kantatila. Aittoja 1700- ja 1800-luvulta. Asuinrakennus 1884. 402027 Bertas Arvotus 2 - Paikallishistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Jaettu Bertaksesta 1780 Bys-Bertas ja Skogs-Bertas. Kaksikerroksinen, mansardikattoinen poikkipäädyllinen rakennus. Useita piharakennuksia. 402029 Martis Arvotus 1-2 - Rakennushistorialliset arvot, paikallishistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Jaettu Frisaksesta 1780. Asuinrakennus 1920-luvulta, piharakennuksia. 402031 Skeppars Arvotus 2 - Paikallishistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Kantatila. Päärakennus 1928, piharakennuksia. Sijaitsee kaunissa paikassa lähellä Kåpia.
402032 Kåpi Arvotus 2 - Ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Näkyvä paikka, kaunis sijoittuminen. Rakennukset ovat harmoniassa. Kurjensuon rajapaikka, 1605 402034 Albro Arvotus 2 - Ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Alunperin Smedsin torppa. Kaksikerroksinen mansardikattoinen rakennus. 402035 Fredsbo Arvotus 1 - Rakennusaikansa hyvä edustaja, rakennushistorialliset arvot, paikallishistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Erotettu Holstasin kantatilasta. Lähiympäristöltään kaunis, perinteisiä rakennuksia. Päärakennus satulakattoinen. Piharakennuksia 402036 Holstas Arvotus 1 - Rakennushistorialliset arvot, paikallishistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Kantatila. Asuinrakennus todennäköisesti 1800-luvun lopulta. 402042 Reginalund Arvotus 2 - Ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Kaksikerroksinen mansardikattoinen rakennus 1920-luvulta ja piharakennus vanhan kaupan tuntumassa. 402043 Högmo Arvotus 2 - Paikallishistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Vanha kaupparakennus 1940-50-luvun vaihteesta. 402044 Linnesbacka Arvotus 1 - Rakennustyyppinsä hyvä edustaja, rakennusaikansa hyvä edustaja, rakennushistorialliset arvot, paikallishistorialliset arvot, ympäristöä rikastuttava, maiseman kannalta tärkeä, lähiympäristö - 1900-luvun taitteen kaupat Eklunds lanthandel ja Sibbo Handelslags filial toimivat tässä rakennuksessa. 402045 Lisubacka Arvotus 2 - Ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä, - Mansardikattoinen päärakennus. Pitkä navettarakennus tien varressa.
19 (37) 402046 Skogsfrantsas Arvotus 1-2 - Paikallishistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Jaettu Fransaksesta 1802. Perinteisiä rakennuksia. 402047 Granhaga Arvotus 1-2 - Rakennustyyppinsä hyvä edustaja, rakennushistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä, kauniilla paikalla sijaitseva asuinrakennus. 402048 Granbacka Arvotus 1-2 - Rakennustyyppinsä hyvä edustaja, paikallishistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Jaettu Impaksesta 1740. Satulakattoinen tilan päärakennus 1800-1900- luvulta. Piharakennuksia. 402050 Skogssällis Arvotus 1-2 - Rakennusaikansa hyvä edustaja, rakennushistorialliset arvot, paikallishistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Jaettu Sälliksestä Bys-Sällis ja Skogs-Sällis. Päärakennus 1930-luvuvlta. 402051 Broasbacken Arvotus 2 - Rakennustyyppinsä hyvä edustaja, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä, lähiympäristö - Kaksikerroksinen asuinrakennus. Kaunis lähiympäristö. 402052 Backas Arvotus 1-2 - Omaleimainen, paikallishistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä, lähiympäristö - Jaettu 1770 Näsiksestä, ollut Kurki-Näsis. 402054 Åbacka Arvotus 1 - Rakennusaikansa hyvä edustaja, rakennushistorialliset arvot, paikallishistorialliset arvot, ympäristöä rikastuttava, maiseman kannalta tärkeä - Jaettu Ollaksesta 1800. 402055 Ollas Arvotus 1-2 - Rakennushistorialliset arvot, paikallishistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Kantatila. Pihapiiri perinteinen, suuret talousrakennukset. Luonnonkaunis sijainti. Muodostaa Åbackan kanssa kokonaisuuden.
402056 Humlegård Arvotus 2 - Paikallishistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Maisemallisesti merkittävällä paikalla sijaitseva tilakeskus. 402057 Impas Arvotus 1-2 - Rakennustyyppinsä hyvä edustaja, paikallishistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä, lähiympäristö - Jaettu 1740 Impas ja Granbacka. Kylän vanhimpia tiloja. Päärakennus 1890-luvulta, muutettu 1937. 402058 Tallbacka Arvotus 1-2 - Rakennushistorialliset arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä - Asuinrakennus 1862. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon yhteydessä ilmeni tarvetta tarkistaa Sipoon kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen mukaiset rakennusperintökohteet Linnanpellon osayleiskaava-alueella. Tarkistuksen suoritti Arkkitehti Safa Maritta Heinilä AIRIX Ympäristö Oy:sta talven 2011 aikana. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja maastokäynnin perusteella inventointiluetteloa laajennettiin kolmella kohteella: Nuorisoseurantalo Viljanilla sekä kiinteistöillä Granberg ja Brödbacka. Viljan Arvotus: 1 - Paikallishistorialliset arvot, kulttuurihistorialliset arvot, maiseman kannalta tärkeä - Päärakennus 1909 - Kerhotila Viljan on rakennutettu vuosien 1906-1909 aikana yhdistyksen toimintaa varten. Alkuperäiset suunnitelmat teki Alarik Lindberg vuonna 1907. Kiinteistössä on toiminut koulu vuosina 1909-1924. Kerhotilaa käytetään edelleen kerhon toimintaan sekä kokoontumistilana jota voi vuokrata juhliin, kokouksiin ja muihin kokoontumisiin. Kiinteistölle johtaa puukujanne Pornaistentieltä. Brödbacka Arvotus: 1 - Rakennushistorialliset arvot, paikallishistorialliset arvot, maiseman kannalta tärkeä - Asuinrakennus 1900-luvun alku - Pieni torppamainen rakennus Vermijärven rannalla. Ikkunat 6-ruutuiset, pystyrimalaudoitettu ja punamullattu vuoraus, perustukset kivestä. Pihassa vanha kaksikerroksinen pikkuaitta ja kauniita mäntyjä. Maisemallisesti erittäin kauniilla paikalla Pornaistentien ja Vermijärven välissä.
21 (37) Granberg Arvotus: 2 - Paikallishistorialliset arvot - Asuinrakennus 1895 - Granberg sijaitsee mäen päällä Annasbackenin länsipuolella. Päärakennus on peräisin vuodelta 1895 ja on edelleen saman suvun hallinnassa. Ikkunat T-malliset, peltikate, julkisivu 2-osainen, josta alaosa on rapattu ja yläosa on pystylaudoitusta, perustukset luonnonkiveä ja harkkoa. Pihapiiriin kuuluu 3 piharakennusta. 3.9 MUINAISJÄÄNNÖKSET Museoviraston rakennushistorian osasto suoritti keväällä 2007 Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnin. Ensisijaisena päämääränä oli selvittää onko kunnan alueella joko kokonaan tai osittain autioituneita keskiaikaisia tai uuden ajan alun kylätontteja. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan pyrittiin saamaan tietoa onko nykypäivään saakka käytössä pysyneillä keskiaikaisilla ja uuden ajan alun tonttimailla säilynyt vanhoja rakenteita tai kulttuurikerroksia. 3.9.1 Historiaa Sipoon Borgby (Linnanpelto) mainitaan Suomen keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1423. Borgbyssä oli vuonna 1543 tilat Bertas, Fransas, Impas, Kittas, Frisas, Kältas, Ollas, Skeppars ja Meds. Lisäksi kylässä sijaitsivat rälssitilat Näsis ja Sällis. Tarun mukaan Borgbyn vanhin tonttimaa olisi sijainnut Linnanbergetillä. Kaava-alueella on inventoinnista löydetty 8 kiinteää muinaismuistoa, jotka ovat joko kivikautiselta tai historialliselta ajalta. Kaikki löydöt ovat asuinpaikkoja. Kivikautisen ajan asuinpaikat Leikärr (MJ tunnus 753010025), kivikautisen ajan asuinpaikat Kurkisbacken (MJ tunnus 753010026), kivikautisen ajan asuinpaikat Riåkern/Hemåkern (MJ tunnus 753010027), kivikautisen ajan asuinpaikat Vermijärvi 1(MJ tunnus 1000008110), kivikautisen ajan asuinpaikat Vermijärvi 2(MJ tunnus 1000008111), kivikautisen ajan asuinpaikat Storåkern (MJ tunnus 100000814), kivikautisen ajan asuinpaikat 3.9.2 Keskiaikaiset kylätontit Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi vuodelta 2007 painottui kunnan keskiaikaisten ja uuden ajan alun kylien 1600- ja 1700-lukujen kartoille merkittyihin, todennäköisesti keskiajalta periytyviin, tontteihin. Kiinteä asutus Sipoon alueella on alkanut jo viikinkiajalla. Ensimmäiset asukkaat alueelle tulivat Hämeestä n. vuoden 1000 kieppeillä. Ruotsalaisasutus saapui alueelle viimeistään 1300-luvulla. Sipoon Borgby (Linnanpelto) mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1423.
Keskiaikaisten kylätonttien luokituspohjana on käytetty Museoviraston käyttämää vakiintunutta kolmiportaista rauhoitusluokitusta: Luokka I: Kohde on valtakunnallisesti merkittävä ja sen säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa. Luokka II: Kohteen arvon selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia Luokka III: Kohde on joko kulunut tai loppuun tutkittu. Seuraavat Museoviraston rakennushistorian osaton keväällä 2007 tekemän inventoinnin mukaiset kohteet sijoittuvat Linnanpellon alueelle: Borgby (Linnanpelto) Kyläkeskus (MJ tunnus 10000010589), historiallisen ajan asuinpaikat (Sällis, Näsis, Ollas, Impas, Fransas, Smeds, Skeppars, Kittas, Holstas) rauhoitusluokkaehdotus II Borgbyssä oli vuonna 1543 tilat Bertas, Fransas, Impas, Frisas, Kittas, Kältas, Ollas, Skeppars ja Meds. Lisäksi kylässä sijaitsivat rälssitilat Näsis ja Sällis. Borgbyn kyläkeskus on täysin omakotitaloistunut ja menettänyt alkuperäisen ryhmäkyläluonteensa. Alueella on useita vanhannäköisiksi rakennettuja uusia rakennuksia. Alkuperäistä pihapiiriä on tallella enää pohjoisessa Fransasin luona. Tomotåkern on edelleen rakentamattomana. Lisäksi rakennusten väleissä ja pihoilla on jonkin verran rakentamatonta tilaa. Etelässä (Sällis, Näsis) on suurella todennäköisyydellä tuhoutunut kaikki kyseisellä paikalla olevat vanhat kulttuurikerrokset.
23 (37) Kuvia Linnanpellon kyläkeskuksesta. Borgby (Linnanpelto), Kältas, Bertas, Frisas, (MJ tunnus 10000010585), historiallisen ajan asuinpaikat, kylänpaikat. rauhoitusluokkaehdotus II Tonttimaa on edelleen käytössä. Vaikka tonttimaa on omakotitaloistunut, ovat vanhat pihapiirit ja tonttijako edelleen hahmotettavissa. Kaakossa on rinteellä voimakasta maanmuokkausta; ilmeisesti hiekkakuoppia tms. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pelloilla. (Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi vuonna 2007)
Kuvia Borgby (Linnapelto), Kältas, Bertas, Frisas alueelta.
25 (37) Keskiaikaiset kylätontit kartalla.
Suunnittelualuetta lähimmät muinaisjäännökset (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu)
27 (37) 4 MAISEMARAKENNE 4.1 YLEISKUVAUS Sipoon Linnanpellon osayleiskaava-alueen maisemarakenteen selkärangan muodostaa kaakko-luode ja lounas-koillinen suuntaiset kallioselänteet ja niiden väliset kallion ruhjevyöhykkeisiin kerrostuneet syvät saviset puro- ja jokilaaksot. Jyrkänteet ovat hyvin yleisiä ruhjelaaksojen reunoilla olevissa kallioissa. Maisemarakenne on hyvin rikkonainen ja vaihtelevan pienipiirteinen. Maisemarakenteessa on havaittavissa selkeää kahtiajakosuutta. Alueen eteläosan maisemarakennetta luonnehtivat kaakko-luode suuntaiset rikkonaiset selänteet ja niiden väliset voimakkaasti maaperää uurtaneet joki- ja purouomat. Korkeuserot ovat huomattavia. Korkeudet vaihtelevat 7,5 mpy:lta aina 55 mpy:lle. Maiseman avoimuus korostaa maisemarakenteen jylhyyttä. Pohjoisessa osassa kaavoitettavaa aluetta maisemarakenne muodostuu leveästä kaakko-luode suuntaisesta selännealueesta. Korkeusasemat vaihtelevat 30m mpy:lta aina 85m mpy:lle. Maiseman korkeuseroja on vaikea erottaa alueen metsäisyyden takia. Kaava-alueen korkein huippu kuuluu Honkasenkallioon. Tämän korkein kohta kohoaa alueen pohjoisosassa aina 85 m meren pinnan yläpuolelle. Selänteillä on laajoja avokallioalueita. Rakentaminen on sijoittunut laakson ylärinteen ja selänteen alarinteen väliselle vaihettumisvyöhykkeelle. Lakialueilla ei ole rakentamista. Linnanpellon kylä on sijoittunut Sipoonjoen ja Orabäckenin liittymäkohdan itäpuolisille kallioselänteille. Kylärakenne on taajama-tyyppisesti tiivis. 4.2 MAISEMAN SOLMUKOHDAT Linnanpellon alueella on havaittavissa kaksi maisemallista solmukohtaa eli maiseman perustekijöiden leikkauspistettä tai kohtauspaikkaa. Sipoonjoen ja Orabäckenin yhtymäkohdassa yhtyvät vesistöt, selänteet ja viljelylaaksot. Paikassa sijaitsee lisäksi Linnanbergin vuori. Ämmänjoen mutka Linnanpellon kylän itäpuolella muodostaa toisen merkittävän solmukohdan. Pitkät peltolaaksot ja selänteet kohtaavat toisensa ja avautuvat näkymät ovat pitkiä. 5 MAISEMAKUVA Maisema-analyysissä on tarkasteltu Linnapellon ja sen lähialueiden maisemakuvaa. Maisemakuvan analyysi perustuu maastokäyntiin, joka toteutettiin 23.6.2010, sekä suunnittelualueesta saatuihin lähtötietoihin ja karttoihin. Maisemakuva on esitetty Maisemakuva-kartassa, joka on liitteenä. 5.1 YLEISKUVAUS Sipoo kuuluu maisemamaakuntaluokituksessa eteläisen viljelyseudun Sipoonjoen maanviljelylaaksoon.
Linnapellon alueen maisemakuvaa hallitsee avoimen ja suljetun maiseman rytmittely. Avoimet viljellyt peltomaisemat hallitsevat jokilaaksoja. Suljetut metsäalueet puolestaan hallitsevat maiseman korkeimpia paikkoja, selänteitä. Maisemalle on tyypillistä pitkät kapeat selänteiden väliset laaksot. Metsäiset selänteet rajaavat voimakkaasti maisemaa. Näkymäakselit ovat pitkiä. Suuret korkeuserot antavat maisemakuvalle jylhyyttä. Viljelymaat sijoittuvat pääasiassa jokilaaksoihin. Pellot kumpuilevat maisemassa laskeutuen kallioselänteiden alarinteiltä kohti joki- ja purouomia. Mittasuhteita ja etäisyyksiä on joskus vaikea hahmottaa avoimessa ja kumpuilevassa maastossa. Metsäsaarekkeet rytmittävät avoimia peltoaukeita. Asutus on pääasiassa haja-asutusta. Tiiviimpi rakentaminen sijoittuu Linnanpellon taajamatyyppiseen kylärakenteeseen. 5.2 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET, PERINNEMAISEMAT JA LUONTOTYYPIT 5.2.1 Valta- ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Linnanpellon alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maakunnallisesti arvokkaaksi maisemakokonaisuudeksi Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä II (Ympäristöministeriö, mietintö 66/1992) on lueteltu Sipoonjoen kulttuurimaisema Nikkilän eteläpuolella. Linnapellon alueen Sipoonjokilaakso ei kuitenkaan kuulu Maisema-aluetyöryhmän mietinnön Sipoonjoen kulttuurimaisemarajaukseen. Sipoonjoen kulttuurimaisemasta ei ole esitetty vahvistettua rajausta. 5.2.2 Paikallisesti arvokkaat maisema-alueet Sipoon yleiskaavassa Sipoonjoki- ja Orabäckenpuron laakso sekä Linnanpellon kyläalue on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi. Sipoonjoki- ja Orabäckenin laaksojen kumpuileva ja korkeuseroiltaan voimakkaasti vaihteleva viljelymaisema muodostaa maisemallisen leikkauspisteen Linnanpellon kylän länsipuolella aivan Linnanberget-vuoren itäpuolelle. Alue on osaksi säilynyttä kylä- ja viljelymaisemaa. 5.2.3 Maakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat Vermijärven niityt kuuluvat inventoituihin Uudenmaan alueen perinnebiotooppeihin (Maisema-aluetyöryhmän mietintö II (Ympäristöministeriö, mietintö 66/1992). Vermijärven niityn pinta-ala on 28 ha. Vermijärven niityt ovat järvenlaskun ja laidunnuksen synnyttämä yhtenäinen luhta- ja luhtaniittyalue. Vermijärven rannoilla oli niittyjä jo 1700-luvun lopulla, ja vuosien kuluessa on muodostunut erittäin kaunis maisema, missä harva puusto on kehittynyt avoimessa tilassa komeaksi. Alueella on tervaleppäkorpea ja lehtomaista kuusikkoa sekä tuoretta niittyä. Niityt avautuvat avarana, kauniina ja selvärajaisena maisemana Sipoon Pornaisten maantielle. Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Laidunnuksen jatkuminen on edellytyksenä niittyjen säilymiselle. 5.2.4 Arvokkaat luontotyypit ja luontoaluekokonaisuudet Selvitysalueen luonnonsuojelun kannalta merkittäviä luontotyyppejä ja luontoaluekokonaisuuksia ovat Sipoonjokivarsi ja sen sivuhaara Orabäcken, 17 arvokasta männikköistä metsälakikallioaluetta sekä 11 metsälain mukaista vähäpuustoista suota, tupasvillarämeitä, saranevoja ja isovarpurämeitä. Lisäksi havaittiin 6 vaarantunutta keltamataran
29 (37) esiintymisaluetta ja silmällä pidettävä ketoneilikan esiintymä. Näiden lisäksi merkittävän perinnemaiseman muodostaa umpeen kasvava Vermijärven rantaluhta. Lisäksi mainitaan Linnanbergin jyrkänne. 5.3 REUNAT Maisematilassa suorien teiden reunat sekä pellot ja jokirannat rajautuvat metsään tai puustoon, ja näiltä osin reunat ovat selvästi näkyvissä. Peltomaisemassa rajaavien reunojen merkitys on huomattava maisemakuvan synnyssä. 5.4 MAAMERKIT JA NÄKYMÄT Linnanmaan alueen maamerkkejä ovat Vermijärven ympäristöineen, Linnanbergin vuori sekä useat maisemaan kauas näkyvät taloryppäät pihapiireineen. Kohteet ovat merkittynä maisemakuva-karttaan. A. Vermijärvi ympäristöineen B. Björkby C. Frisas D. Martis E. Haga F. Högbacka G. Granbacka H. Skogsällis I. Linnanberg vuori J. Impas K. Ollas Linnanbergin vuori.
5.5 MAISEMAN ONGELMAT JA UHAT Maisemaa uhkaa maatalouden elinvoimaisuuden heikentyminen. Paineet maatalouden lopettamiseen uhkaavat avoimien pelto- ja niittyalueiden säilymistä. Perinnemaisemia uhkaa maiseman umpeen kasvaminen perinteisen laiduntavan niittymaatalouden kadottua. Eliölajiston monipuolisuus vähenee umpeenkasvun ja rehevöitymisen myötä. Maiseman avoimuus katoaa laidunnuksen ja sen kautta maisemanhoidon loppumisen myötä. Maisemanhoidolliset toimenpiteet ovat suositeltavia Linnanpellon peltomaiseman säilyttämiseksi. Myös perinteisestä vaihettumisvyöhykkeelle sijoittuvasta rakentamisesta poikkeava uudisrakentamisen sijoittelu uhkaa maisemaa. Avoimille tasaisille pelloille sijoitetut talot eivät sovi perinteiseen Sipoolaiseen maalaismaisemaan. Liikenteen kasvunpaineet ja ajonopeuksien kasvu aiheuttavat viehättävien kyläteiden leventämis- ja suoristamispainetta. Maisemavauriot Linnanpellon alueella ei ole varsinaisia huomattavia maisemavaurioita. Suurjännitelinjat voidaan lukea maisemaa pilaaviksi tekijöiksi kaava-alueen itä- ja pohjoislaitamilla 5.6 MAISEMALLISESTI MERKITTÄVÄT ALUEET JA NIIDEN KEHITTÄMINEN Tässä luetellut maisemallisesti merkittävät alueet käsittävät alueita, jotka sijoittuvat osittain myös maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Numerointi on sama kuin kartoissa. 5.6.1 Maisemallisesti merkittävät, ylläpidettävät ja säilyttämisen arvoiset alueet 1 Sipoonjoen ja Orabäckenin puron laakso ja Linnanpellon kyläalue Peltoalue, jonka maisemalliset arvot ovat seudullisesti merkittäviä. Pitkiä avautuvia näkymiä, joiden säilyminen on turvattava maisemanhoidollisin toimenpitein. Sipoonjoki ja Orabäckenin puro ovat Natura-alueita. Joki- ja puronvarren rakentamista on vältettävä. Rakentamisen on sijoituttava viljelymaiseman reunamille, metsän ja peltojen vaihettumisvyöhykkeeseen. Uudisrakentaminen tulee sovittaa muodoltaan, mittakaavaltaan ja rakennusmateriaaleiltaan ympäröivään rakennuskantaan, kuitenkin siten että uudisrakennus on tunnistettavissa oman aikakautensa edustajaksi. Linnanpellon vanhaa kyläaluetta uhkaa alkuperäisen kylärakenteen hajoaminen. Alueelle voidaan tehdä nykyistä maisemaa kunnioittavia muutostoimenpiteitä. Uudis- ja täydentämisrakentamisen tulee kunnioittaa maisemaa ja jatkaa vanhaa vaihettumisvyöhykkeille ja tienvarteen sijoittuvaa rakentamisperinnettä.
31 (37) Näkymä kyläkeskustassa. Näkymä Linnanpellon viljelymaisemaan.
2 Stationändan peltomaisema (Ämmäjoen mutka) Peltoalue, jonka maisemalliset arvot merkittäviä. Pitkiä avautuvia näkymiä, joiden säilyminen on turvattava maisemanhoidollisin toimenpitein. Metsänreunan säilymisellä on merkittävä osuus maiseman säilymiseen. Rakentamisen on sijoituttava viljelymaiseman reunamille, metsän ja peltojen vaihettumisvyöhykkeeseen. Näkymä Stationändan viljelymaisemaan. 3 Vermijärven perinnemaisema Maakunnallisesti arvokas perinnemaisema. Kosteikko ja vesialue, jolla merkittävää alueellista maisemallista arvoa. Kosteikon elinvoimaisuus säilytettävä. Alueella lintujen suojeluohjelman mukainen suojelualue. Rantarakentamista tulisi välttää. Näkymä Vermijärvelle. Liite 4: Maisemakuva
33 (37) 6 MAANKÄYTTÖSUOSITUS Maankäyttösuosituksen lähtökohdaksi on laadittu maisemarakennepiirustus ja maisemakuvapiirustus, joiden antamien paikkatietojen perusteella suositus on jaettu neljään luokkaan. Luokat ovat: - Alue ei sovellu rakentamiseen luontoarvojen vuoksi - Alue soveltuu heikosti rakentamiseen maisema-arvojen vuoksi - Alueen rakentamisessa tulee suojeluarvot ottaa huomioon - Maisema- ja luontoarvot eivät rajoita alueen rakentamista Suosituksen mukaiset alueet on esitetty piirustuksessa maiseman maankäyttösuositus. 6.1 RAKENTAMISEN ULKOPUOLELLE JÄTETTÄVÄT ALUEET Näillä alueilla on suojelunarvoisia kasvi-, eläin- tai muita esiintymiä. Arvojen säilyminen on yleensä turvattu maankäytönsuunnittelussa siten, että esiintymien suoja- tai puskurialueeksi kaavoitetaan riittävän laaja viheralue. Laajuus on aina esiintymä- ja lajikohtainen. Jonkun pienen muinaismuiston suoja-alue on pinta-alaltaan vähäisempi kuin katajaketojen suoja-alue. Luontoarvojen lisäksi monilla tämän luokan alueilla on myös maisema-arvoja. 6.2 RAKENTAMISEEN HEIKOSTI SOVELTUVAT ALUEET Näillä alueilla on maisemarakenne tai maisemakuva-arvoja. Rakentamiseen soveltuvat heikosti laaksojen avoimet alueet, kalliomäkien lakialueet ja jyrkät rinteet. Lisäksi pintavesipainanteiden päälle rakentamisella voidaan aiheuttaa ongelmia maiseman vesitaloudessa. 6.3 RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET Maankäyttösuosituspiirustuksessa on esitetty alueet, jotka soveltuvat maisemakuvallisesti ja -rakenteellisesti rakentamiseen. Näillä alueilla on huomioitu luonto- ja/tai maisema-arvot jättämällä ne ks. aluerajauksien ulkopuolelle. Maisemarakenteellisesti rakentamiseen soveltuvat alueet sijoittuvat maisemarakenteen mukaisesti ala- ja keskirinteisiin. Pienillä kumpareilla rakennus-paikka voi nousta laelle. Maisemakuvan kannalta rakennuksen hyvä sijoituspaikka on reunavyöhykkeen takana selänteen puolella, jolloin rakennus nojaa metsään ja kääntää katseensa laaksoon. Maisemakuvallisesti rakentamiseen soveltuvat alueet sijoittuvat maisemallisesti sellaisiin paikkoihin joihin sijoittuva rakentaminen sopii maisemakuvaan sitä täydentävästi.
Mäkien lakialueet ja jyrkät rinteet eivät sovellu rakentamiseen. Kuva alla: Selänteiden keski- ja alatasot soveltuvat hyvin rakentamiseen.
35 (37) 6.4 MAISEMALLISESTI HEIKKOJEN ALUEIDEN KEHITYSSUOSITUKSET Numerointi sama kuin kartoissa. 4 Radanvarsi Radanvarren alue, jonka maisemalliset arvot ovat heikot. Maisemallisesti epäsiisti kokonaisuus. Vaatii maisemanhoidollisia toimenpiteitä. Maisemallisesti kehitettävää radanvartta.
5 Teollisuusalue Teollisuusalue, joka sijoittuu idyllisen maaseudun keskelle. Haasteellisesta sijainnista aiheutuvien maisemallisten arvojen korjaamistarvetta. Teollisuusrakennuksia. Liite 5: Maisemakuvan kannalta kehitettävät alueet / maankäyttösuositus
Lähteet: Julkaisut ja selvitykset Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Natura-arvio Sipoon yleiskaavasta, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Museovirasto. Helsinki 1993. Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi vuonna 2007, V.-P.Suhonen. Museovirasto / RHO Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys, Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy, Ympäristötoimisto Oy, 25.1.2006 Sipoon vesihuollon kehittämissuunnitelma, luonnos, Sipoo 21.9.2009 Sipoon yleiskaava-alueiden luontoselvitykset, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2006 Internet lähteet Geologian tutkimuslaitos, karttapalvelut, http://www.gtk.fi/geotieto/kartat/ Itä-Uudenmaan maakuntakaava. Itä-Uudenmaan liiton verkkosivut. http://liitto.itauusimaa.fi/?p=277&lang=fin Sipoon yleiskaava 2025. Sipoon kunnan verkkosivut. http://www.sipoo.fi/fi/asuminen_ja_rakentaminen/kaavoitus/yleiskaavat/sipoon_yleiskaav a_2025 Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/palvelut.asp, aineiston ottamishetki kesä 2010