Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen

Transkriptio

1 Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

2 Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kannen kuva: Immersbyn vanhaa kylämaisemaa, vasemmalla Nybondas, oikealla Walborgs. 2

3 Immersbyn kylän rakennuskannan arvottaminen osayleiskaavassa Immersbyn kylän rakennuskannan arvottamisen pohjana on ollut Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitykset , Karoliina Periäinen ja Camilla Rosengren. Nyt käsitelty aineisto on esitetty samalla numeroinnilla kuin Sipoon rakennusperintöselvityksessä. Kunkin kohteen jälkeen on merkitty vuoden 2006 inventoinnin arvotus. Ehdotan osayleiskaavaan seuraavia merkintöjä: sr - rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Alueen arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. - rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, jonka ympäristössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen Historiallinen kyläalue - viimeistään uuden ajan alusta (1500-luku) periytyvä kylän rakennusten paikka, jonka ympäristössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen Ehdotus on ohjeellinen. Tarkemmat merkinnät harkitaan kaavoitusprosessin aikana. Historiallista taustaa Immersbyn kylä on Sipoon vanhoja kyliä. Vaikka siitä ei ole säilynyt mainintoja keskiajalta, voidaan pitää todennäköisenä että asutus periytyy tuota ajalta. Kylän asutukselle on leimallista sen sijoittuminen jo varhain neljälle erilliselle kumpareelle. Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä Immersbyn kyläaluetta kuvataan seuraavasti: Immersby ilmaantuu lähteisiin vasta uuden ajan alkupuolella. Immersbyssä oli vuonna 1543 seitsemän tilaa ja vuonna tilaa. Kylän alkuperäiset tilat olivat Bertas, Grisas, Kuras, Lass-Jontas, Nybondas, Valborgs ja Mikael Larssonin tila. Uudelleenjaoissa syntyivät Broas, Högbacka sekä Per Nilssonin että Erik Nilssonin tilat. Vuoden 1555 tienoilla kylään tuli kahdestoista tila Mågs. Erik Nilssonin tila oli autiona vuoden 1608 tienoilta 1620-luvun lopulle. Tila autioitui uudelleen 1630-luvun lopulla ja pysyi veronmaksukyvyttömänä 1660-luvulle saakka, jolloin se liitettiin Immersbyn säteriin. Saman kohtalon kokivat myös Mikael Larssonin tila ja Högbacka. Immersbyn säteri palautettiin 1680-luvun reduktiossa takaisin kruunulle. Immersby koostui ja 1700-lukujen vaihteessa yhdeksästä tilasta, jotka olivat jakaantuneet neljälle tonttimalle: 1) Storby=Bertas, Kuras, Lassjontas ja Mågs; 2) Grisas; 3) Linby=Högbacka, Nybondes ja Valborgs; 4) Broas. Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan. Tontin ilme on edelleen vanhakantainen ja ryhmäkylämäinen. Alueella on sekä raskas- että kevytrakenteisia taloja. Rakennukset näyttävät olevan tonttimaan parhailla paikoilla. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja laidoilla. Ainoastaan luoteessa on laajempi rakentamaton alue. /netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?kohde_ ID=

4 Immersby vanhoilla kartoilla.vasemmalla Samuel Broteruksen 1698 mittaama kartta, jossa on merkittynä punaisella silloiset kylän tonttimaat. Kyseessä on ollut kolmeen neljään eri paikkaan hajautettu ryhmäkylä, jonka rakenne näkyy myös nykyisessä kyläkuvassa. (Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto, maakirjakartat 1600-luku). Alla Immersby 1790-luvun ns. Kuninkaan kartassa. Tilanne ei ole sadassa vuodessa muuttunut rakennusten osalta juurikaan. (Alanen-Kepsu 1989). 4

5 Immersbyn historialliset kylätontit Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä. Kohdeluettelo Sälgkulla Kokonaisuus rakentuu pitkästä päärakennuksesta, jonka vanhin osa on 1800-luvulta. Sitä on laajennettu 1950-luvulla. Alkuaan rakennusryhmään kuuluivat asuintupa, navettarakennus, aitta, riihi ja sauna. Myöhemmin paikalle on kerätty talonpoikaisrakennuksia Sipoosta, mm vanha sotilastorppa Borgbystä (Rönnbacka), Fransaksen vanha suola-aitta sekä savusauna Pohjois-Sipoosta. Lisäksi talonpoikaisrakennuksia muualta Suomesta. Yksityinen ulkomuseomainen kokonaisuus, joka on rakentunut muualta siirretyistä vanhoista hirsirakennuksista. 5

6 Björkkulla Asuinrakennus 1900-luvun alusta Immersbyn tien varrella, tiemaisemaan hyvin näkyvällä paikalla, peltoaukean jälkeen luvun alun tyypillinen maaseudun asuintalo. ei erityismerkintää Söderäng Pellon laidassa, Söder-Bertas -tilan läheisyydessä, mäenrinteen alalaidassa sijaitseva perinteiseltä vaikuttava tilakeskusryhmä. Maisemallisesti näkyvä paikka Immersbyn peltoaukeilla luvun alkupuolen tyypillinen maaseudun asuintalo maisemallisesti keskeisellä paikalla. ei erityismerkintää Söder-Bertas Arvotus 1 Immersbyn kylän vanhimpiin taloihin lukeutuva Söder- Bertas on jaettu Bertas-tilasta luvun lopun ns. Kuninkaankartastossa paikalla on talo. Päärakennus, jonka vanhin osa on tiettävästi 1700-luvun keskivaiheilta on pitkänurkkainen, satulakattoinen rakennus, joka nykyisellään on säilyttänyt historiallisen ulkonäkönsä varsin hyvin. Katonlappeeseen on myöhemmin lisätty ullakkoikkuna. Pihamaalla on pitkänomainen hirsinen luhtiaitta-talousrakennusjono. Pihapiirin läheisyydessä jyrkähkön rinteen katveessa lampi, jonka laidalla vanha sauna. Kokonaisuuteen kuuluu udempi tiilinen talli/navettarakennus. Historiallisella talonpaikalla oleva 1700-luvun asuinrakennus ja vanha luhtiaitta. sr Lönnkulla Arvotus 1 Maisemallisesti keskeisellä paikalla peltoaukealta kohoavalla kumpareella on Lönnkullan tasapainoinen rakennusryhmä. Tila on jaettu Sandbackasta ennen vuotta Päärakennus on satulakattoinen hirsirakennus, jossa pitkän sivun keskellä poikkipääty ja suurehko lasikuisti. Punamullatussa rakennuksessa on kuusiruutuiset ikkunat. Pihapiirissä on vanha kaksikerroksinen luhtiaitta sekä vilja-aitta, jossa kirjanpitoon liittyviä merkintöjä. Rakennusten ympärillä on vanhaa puistoa. Maisemallisesti merkittävä perinteisen asunsa säilyttänyt talonpoikainen rakennusryhmä. sr 6

7 Sandbacka Arvotus 1-2 Sandbacka on jaettu ennen vuotta 1868 Sandbackaksi ja Lönnkullaksi. Immersbyn kylämaiseman kannalta keskeinen tilakeskus, jonka taitekattoinen päärakennus on 1900-luvun alkupuolen asussa. Pihapiirissä on vanhempia aitta- ja talousrakennuksia. Kuninkaan- ja Senaatinkartastossa paikka on rakennettua kyläaluetta. Historiallisella talonpaikalla sijaitseva talonpoikainen rakennusryhmä, jossa vanhimmat talousrakennukset ilmeisesti luvulta Bys-Bertas Arvotus 1 Vuonna 1780 Bertas -nimisestä tilasta jaettiin Bys-Bertas ja Söder-Bertas. Bys-Bertas sijaitsee Immersbyssä keskeisellä kylänmäellä, maisemallisesti näkyvällä paikalla, joka on sekä Kuninkaanettä Senaatinkartastoissa merkitty kyläalueeksi. Bys-Bertasin vanha päärakennus on kylän vanhimpia jäljellä olevia rakennuksia. Pitkänurkkainen päärakennus on perimätiedon mukaan rakennettu Se on säilyttänyt vuoliaiskattoineen hyvin perinteisen ilmeensä. Pihapiiriin kuuluu kaksi vanhaa aittarakennusta ja puuverhoiltu uudisrakennus siihen liittyvine saunoineen. Poikkeuksellisen autenttisessa asussa säilynyt vanha talonpoikaisrakennus ja vanhat hirsiaitat historiallisella kylätontilla. sr Ullanmäki (Kuras) Aiemmin Kuras-nimellä tunnettu päärakennus on purettu ja tilalle on rakennettu uusi. Aittoja on yhä jäljellä. Osa historiallisen kylänmäen kokonaisuutta. Historiallisella kylätontilla sijaitseva rakennusryhmä, jossa asuinrakennus uusi Lill-Lassas Arvotus 1 Immersbyn keskeisellä kylänmäellä, maisemallisesti erittäin näkyvällä paikalla sijaitseva tilakeskus, jossa ajalleen tyypillinen päärakennus 1930-luvulta. Mahdollisesti vanhempia aittarakennuksia. Historiallisella kylätontilla sijaitseva rakennusryhmä, jossa asuinrakennus 1930-luvulta. 7

8 Immersbyn VPK:n talo Arvotus 1-2 Immersby FBK VPK:n talolla on keskeinen asema kylämiljöössä niin maisemallisesti kuin toiminnallisestikin. Se on rakennettu vuonna 1954 ja laajennettu Rakennukseen liittyy puinen letkunkuivaustorni. Rakennus on saanut seurantalojen korjausavustusta Kyläympäristön kannalta keskeinen yhdistystalo luvulta Nyåker Nyåker on todennäköisesti entinen torpparakennus Immersbyn kylämaisemassa. Nykyisen päärakennuksen vanhimmat osat 1910-luvulta. Päärakennusta on laajennettu tämän jälkeen. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi tiilinen talousrakennus, jonka ulkoasu viittaa luvulle. Tyypillinen pienehkö maaseudun pihapiiri 1900-luvun alkupuolelta. ei erityismerkintää Skogstorpet Skogstorpet on entinen torpparakennus, jonka vanhimmat osat ovat vuodelta Kokonaisuus sijaitsee maisemallisesti kauniissa paikassa pienimuotoisessa peltomaisemassa. Päärakennusta on laajennettu ja muutettu, mutta kokonaisuus on jokseenkin perinteinen. Ajalleen tyypillinen entinen torppa, jota on myöhemmin muutettu. ei erityismerkintää Bysbacka Arvotus 1-2 Maisemallisesti näkyvällä ja kauniilla paikalla, Broarsin tilan naapurina, kylänmäen rinteessä sijaitseva 1900-luvun alun asuinrakennus pihapiireineen. Päärakennus luonnonkiviperustalla. Rakennusta on ilmeisesti muutettu myöhemmin. Pihassa uudempia talousrakennuksia. Rakennuksella huomattava merkitys kyläkuvalle. Historiallisella kyläalueella sijaitseva 1900-luvun alun rakennus. 8

9 Broars Broars on Immersbyn alkuperäisiä tiloja. Sijaitsee Kuninkaan- ja Senaatinkartastoon merkityllä kyläalueella. Broasin luona toimi vuosina tiiliruukki. Rakennuspaikka maisemallisesti kaunis, kyläkukkulan rinteellä vastapäätä Nybondasin ja Walborgsin kyläkukkulaa. Nykyinen päärakennus on1990-luvulta, perinteistä tyyliä tavoitellen. Ulkorakennukset ovat vanhempia, mm. suurehko hirsinen, pitkänomainen talousrakennus, jossa läpikäynti pihalle. Aittojen rivistö. Historiallisella talonpaikalla sijaitseva rakennusryhmä, jossa uudehko puinen päärakennus Pitkäkallio Pitkäkallion vatimaton yksitupainen, vuoraamaton hirsirakennus on tiettävästi 1900-luvun alkuvuosilta. Suullisen tiedon mukaan se on ollut kiinalaisten linnoitustyöläisten asuinmökki. Kuusiruutuinen vanha ikkuna. Mielenkiintoisen historian omaava hirsimökki 1900-luvun alkuvuosilta Högbacka Arvotus 1-2 Lähiympäristö Nybondas, Högbacka, Walborgs. Vastapäätä Broarsin kylänmäki. Högbacka kuuluu Immersbyn alkuperäisiin taloihin. Se sijaitsee Kuninkaan- ja Senaatinkartastoon merkityllä kyläalueella, maisemallisesti näkyvällä paikalla kylänmäellä. Asuinrakennus on ilmeisesti 1900-luvun alkupuolelta. Se onpitkänomainen, kaksikerroksinen satulakattoinen rakennus, jossa on frontoni ja parveke sisääntulokuistin päällä. Pihapiirissä päärakennusta vastapäätä aittarakennus, taaempana talousrakennuksia. Pihapiiri on säilynyt, uudempia suurehkoja perinteiseen tyyliin toteutettuja talousrakennuksia luvun alkupuolen päärakennus ja pihapiiri historiallisella kylämäellä. 9

10 Walborgs Arvotus 1 Walborgs kuuluu Immersbyn alkuperäisiin tiloihin. Se sijaitsee Kuninkaan- ja Senaatinkartastoon merkityllä kyläalueella, maisemallisesti sekä näkyvällä että kylän pienmaisemaa muodostavalla paikalla. Se on kyläkokonaisuuden kannalta keskeinen rakennus. Nykyinen taitekattoinen päärakennus on 1900-luvun alkupuolelta, tiettävästi 1920-luvulta. Sen ulkoasu on uudistettu. Pihapiirissä on toinen, vanhemmalta vaikuttava asuinrakennus sekä vanhoja talousrakennuksia. Maisemallisesti merkittävä 1900-luvun alkupuolen päärakennus ja pihapiiri historiallisella kylämäellä Nybondas Nybondas kuuluu Immersbyn alkuperäisiin tiloihin. Se sijaitsee Kuninkaan- ja Senaatinkartastoon merkityllä kyläalueella, maisemallisesti erittäin näkyvällä paikalla kylänmäen etelärinteellä. Se on kyläkokonaisuuden kannalta keskeinen rakennus. Nykyinen päärakennus on 1920-luvulta. Suurehkoja karjasuoja ja talousrakennuksia, joiden välitse kulkee Ylämäentie (Överbackavägen). Tilaan kuuluu myös Ylämäentien toisella puolella sijaitseva jälleenrakennuskauden tyyppitalo ja vanhempi ulkorakennus. Maisemallisesti merkittävä 1900-luvun alkupuolen päärakennus ja pihapiiri historiallisella kylämäellä. sr Grankulla Arvotus 1 Grankullan paikalle on merkitty Senaatinkartastoon asuinrakennus. Nykyinen päärakennus lienee luvun jälkipuolelta tai1900-luvun alusta. Torppamainen rakennus sijaitsee maisemallisesti kauniisti sijoittuneena pellon perällä. Säilynyt kokonaisuus. Perinteisessä asussa säilynyt torppamainen rakennus Stenbacka Stenbackan paikalle on merkitty Senaatinkartastoon asuinrakennus. Luonnonkiviperustukselle rakennettu taitekattoinen asuinrakennus lienee 1900-luvun alkupuolelta. Rakennus sijaitsee maise- 10

11 mallisesti kauniisti sijoittuneena pellon perällä. Tasapainoinen pihapiiri. Maisemallisesti merkittävä 1900-luvun alun pihapiiri. Kirjallisuus ja lähteet Kansallisarkisto Maanmittaushallituksen kartat Carta uppå Imbersby belägit i Bårgo Härad Sibbo Sochn Afmätt åhr MMH. B43 2/1-2 Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto, maakirjakartat 1600-luku /dspace/bitstream/handle/ /15035/b43_2_1-2_1.jpg?sequence=1 luettu /netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?kohde_ ID= luettu Alanen, T. & Kepsu, S. Kuninkaan kartasto Suomesta Konungens kartverk från Finland. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. Ympäristötoimisto Oy. Sipoon kunta /easydata/customersipoo/files/2009_keke/eri10_sipoon_rp_2006_reduced.pdf Suhonen, V.-P.: Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi vuonna Museovirasto/RHO /easydata/customersipoo/files/2009_keke/eri10_historiallinenaika_sipoo-raportti_ reduced.pdf 11

12 12 Karttapohja Maanmittauslaitos