Ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma 2011

Ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma 2011 NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO Kiimingin kunta Terveyspalvelut

Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Toimintaohjelman perusta... 3 3 Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus... 4 3.1 Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola... 4 3.2 Lastenneuvola... 6 3.3 Kouluterveydenhuolto... 8 3.4 Opiskeluterveydenhuolto... 10 3.5 Suun terveydenhuolto... 11 4 Erityispalvelut ja erikoissairaanhoito... 12 5 Lasten ja nuorten palveluketjun kehittäminen... 14 Liitteet 2

1 Johdanto Ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelmaa linjaa Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (VNa 380/2009). Asetuksen mukaan kunnan kansanterveystyöstöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Monitahoinen toiminta edellyttää riittävän kattavaa ja pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta. Kiimingin kunnan terveyspalveluiden ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelmalla pyritään varmistamaan, että väestö saa eri väestöryhmien tarpeet huomioon ottaen yhtenäiset palvelut. Kiimingin kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelujohtaja vastaa toimintaohjelman kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta. Toiminnan toteutumisesta ja tuloksista raportoidaan vuosittain toimintakertomuksessa kunnan hyvinvointilautakunnalle, joka vastaa asetuksen velvoitteiden toteutumisesta kunnassa. 2 Toimintaohjelman perusta Valtioneuvoston asetuksen tarkoituksena on parantaa odottavan äidin, lapsen, nuoren ja heidän perheidensä ehkäisevien terveyspalvelujen suunnitelmallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeet huomioon ottavaa toteuttamista maan eri osissa ja vähentää näin alueellista ja terveyskeskusten välistä eriarvoista palvelutarjontaa. Tasoltaan yhtenäisellä ja suunnitelmallisella toteuttamisella tarkoitetaan sitä, että ehkäisevät terveyspalvelut kattavat koko ikäluokan ja palvelujen sisältö on riittävän yhdenmukainen koko maassa. Valtioneuvoston asetuksessa on tarkasti määritelty terveystarkastusten sisältö (VNa 380/2009), joka käytännössä tarkoittaa, että käynnit ovat henkilökohtaisia ja niihin varataan riittävästi aikaa. Terveystarkastuksissa selvitetään lapsen ja nuoren terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä perheen hyvinvointia haastattelulla, lapsen ja nuoren kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Terveystarkastukset toteutetaan tarpeen mukaan moniammatillisesti ja niiden sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien aikaiseen toteamiseen, arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Tarkastukset toteutetaan terveydenhoitajan tai lääkärin tarkastuksina sekä laajoina tarkastuksina. Suun terveystarkastuksia tekevät hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat. Laajojen terveystarkastusten tarkoituksena on moniammatillisesti yhteistyössä vanhempien kanssa muodostaa käsitys perheen terveys- ja hyvinvointitilanteesta, tunnistaa perheen ja perheenjäsenten tuen tarpeet mahdollisimman varhain sekä tarjota ja järjestää tukea oikea-aikaisesti sitä tarvitseville. Laajat terveystarkastukset muodostavat jo odotusajalta alkavan ja edelleen lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltoajan jatkuvan prosessin. Määräaikaiset terveystarkastukset tarjotaan kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluville. Määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee selvittää. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lapsen ja nuoren mielipiteiden ja kokemusten kuulemiseen. Terveystarkastusten yhteydessä tehdään 3

tarvittaessa yksilöllinen hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tulee tarvittaessa järjestää lisäkäyntejä ja kotikäyntejä sekä laadittava suunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa. Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin. Ennaltaehkäisevää työtä on erittäin tärkeä keskittää erityisen tuen tarpeessa oleviin lapsiin ja nuoriin sekä heidän perheisiinsä. Oulun sosiaali- ja terveystoimen Lasten ja nuorten palveluprosessien arviointi ja kehittäminen -työryhmäraportin (2009) mukaan erityispalveluiden (perheneuvola, lasten- ja nuorisopsykiatrinen hoito ja päihdepalvelut) asiakkaina (n=2038) oli vuonna 2009 n. 5 % kaikista oululaisista 0-22-vuotiaista lapsista ja nuorista. Neuvolan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksissa pyritään mahdollisimman varhain tunnistamaan odottavien perheiden, lasten ja nuorten ja heidän perheidensä ongelmia ja vielä suhteellisen keveillä tukipalveluilla ehkäisemään inhimillisesti ja taloudellisesti raskaampiin palveluihin ohjautumista. Moniammatillisella verkostotyöllä on tärkeä merkitys, kun työntekijällä herää huoli perheen tilanteesta (ns. huolen harmaa vyöhyke) sosiaali- ja terveystoimen lisäksi myös opetus-, liikunta- ja nuorisotoimessa lasten ja nuorten toimintaympäristöissä. 3 Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus 3.1 Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan tehtävä on ohjata, valmentaa ja neuvoa odottavaa äitiä ja hänen perhettään raskauden ja synnytyksen varalle. Lisäksi tehtävänä on etsiä mahdollisia riskitekijöitä ja raskauden esiin tuomia sairauksia ja muita poikkeavuuksia (ennaltaehkäisevä työ). Työ sisältää lääketieteellisen seurannan lisäksi sosiaalista, emotionaalista ja psyykkistä tukea sekä apua uudessa elämäntilanteessa. Äitiysneuvola toimii läheisessä yhteistyössä synnytyssairaalan kanssa. Sikiöseulonnat ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Äitiysneuvolan resurssit (2011) v. 2011 Äitiysnlath Synn.lkm Synn./th Äitiysnla lääkäri Kiiminki 2,8 246 88 0.25 Taulukko 1. Äitiysneuvolan työpanos. STM:n suositusten mukaan äitiysneuvolassa kokopäiväisellä terveydenhoitajalla tulisi olla enintään 80 synnyttävää asiakasta vuodessa. Lääkärin työpanosta koskevaa suositusta ei ole. Neuvonta raskauden ehkäisystä ja muu seksuaaliterveysneuvonta kuuluvat neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Ehkäisyneuvontaa tarvitsevat myös ne, jotka eivät käytä em. palveluita, joten palvelut tuotetaan perhesuunnitteluneuvolassa. Perhesuunnitteluneuvolaan on varattu terveydenhoitajan työpanosta 0,2 eli päivä viikossa. 4

Lasta odottavalle perheelle tehdään vähintään yksi laaja terveystarkastus sekä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Ensikäynnin tulee sisältää koko perheen hyvinvointikartoitus. Neuvolapalveluissa tulee huomioida koko perhe neuvolan asiakkaina. Asetus velvoittaa myös tekemään raskaudenaikaisen kotikäynnin ensisynnyttäjäperheille raskausviikoilla 19 23 tai viimeistään synnytyksen jälkeen. Äitiysneuvolan määräaikaistarkastukset on kuvattu liitteessä 1. Määräaistarkastuksissa seuloutuu riskiäitejä/ -perheitä, joiden hoito vaatii lisätyötä/- tarkastuksia. Äitiysneuvolassa verenpaineen nousu on tavallisin komplikaatio raskauden aikana. Raskauden aikainen verenpaineen nousu todetaan 4 10 %:lla odottavista äideistä. Glukoosirasituskokeen tulos oli vuonna 2006 poikkeava 8,4 %:lla (Stakesin syntymärekisteri). Näiden lisäksi synnyttäneistä äideistä Stakesin tilastotietojen mukaan 10 15 % käy läpi masennusvaiheen ja raskaana olevista naisista n. 5 % arvioidaan olevan alkoholin ongelmakäyttäjiä. Näiden lukujen perusteella määräaikaistarkastuksia enemmän tarvitseviksi äitiysneuvolan asiakkaiksi poimiutuu vähintään 15 % kävijöistä. Sosiaali- ja terveysministeriön lastenneuvolatyössä arvioima lisätyömäärä 25 % on käytännön tuntuman mukaan lähelle osuva myös äitiysneuvolatyössä. Ajanvarauksissa se tarkoittaa neljää määräaikaistarkastusta kohti yhtä ylimääräistä käyntiä. Kiimingissä raskausdiabeetikkoäidit saavat tarvitsemansa ohjauksen äitiysneuvolassa diabeteksen hoidon lisäkoulutuksen saaneen terveydenhoitajan toimesta. Masentuneen äidin auttamiseksi on käytössä mielenterveystyön tiimin ja muun moniammatillisen yhteistyöverkoston tuki. Lisäkäyntejä vaativien asiakkaiden käyntien määrästä ei ole vielä käytettävissä tilastotietoa, joten määräaikaistarkastusten lisäksi tehtyjen käyntien todellista lukumäärä ei ole tiedossa. Vuoden 2011 aikana Kiimingissä otetaan käyttöön Oulun uudet tilastointiohjeet, jossa erotellaan kontaktiohjelman ulkopuoliset käynnit käyntisyytasolle asti. Tilastoista saadaan luotettavaa tietoa erityisen tuen tarpeessa olevista. Neuvolat tekevät yhteistyötä sosiaalipalveluiden perhetyön kanssa. Perhetyön tavoitteena on tukea ja auttaa lapsiperheiden elämänhallintaa sekä selviytymistä arjessa. Perhetyöntekijän tehtävä on tukea ja vahvistaa vanhemmuutta. Sosiaalipalveluissa on kolme perhetyöntekijä. Lisäksi kunnassa on käytössä lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteli alle kouluikäisten lasten perheille. Perhevalmennusta järjestetään ensimmäistä lasta odottaville perheille. Ensimmäisen lapsen saaneet perheet ohjataan Kiimingin seurakunnan järjestämään Esikko- ryhmätoimintaan. Ryhmien tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhemmuutta vertaistuen avulla. Jos asiakas tarvitsee mahdollisia jatkotutkimuksia, lisätukea tai hoitoa, tehdään yhteistyötä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijoiden kanssa. Jos jatkohoitoa tarvitaan mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvissä ongelmissa, toimitaan neuvolassa yhteistyössä mielenterveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstön kanssa. Neuvolassa yhteistyökumppanien määrä on runsas ja verkostoyhteistyön lisäksi tehdään tiiviisti yhteistyötä esim. seurakunnan ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa. 5

3.2 Lastenneuvola Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Lisäksi neuvolassa edistetään lapsen kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyttä. Perheet saavat myös tietoa rokotuksista ja lapsille annetaan kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain ja järjestämään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lastenneuvolat tekevät moniammatillista yhteistyötä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien kanssa. Lastenneuvolan resurssit (2011) v. 2011 Lastennlan th Lasta/th Last.nlan lääkäri Lasta/lääkäri (laskennall.luku/1 kokoaik.työpanos) Kiiminki 5 360 0.7 2571 Taulukko 2. Lastenneuvolan työpanos. Suositusten mukaan (STM 2004a) lastenneuvolan kokopäiväisellä terveydenhoitajalla tulisi olla enintään 340 lasta, mikäli sijaista ei ole vuosilomalle käytössä ja 400 lasta, mikäli sijainen on käytössä. Lääkärillä taas 2800 lasta/ lääkäri, jos hänellä on sijainen ja 2400 lastaa/lääkäri, jos ei ole sijaista. Kiimingissä lastenneuvolatyötä on osittain sijaistettu. Uuden asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta, joihin sisältyy vähintään kaksi lääkärintarkastusta lapsen ollessa 4 6 viikon ja 8 kuukauden ikäinen sekä laaja terveystarkastus 4 kuukauden iässä. Asetuksessa edellytetään, että ainakin yksi kotikäynti tehdään vauvan syntymän jälkeen. Neuvolan ja terveydenhoitajan antaman tuen merkitys korostuu lapsen ensi viikkoina, sillä silloin useimmat perheet tarvitsevat paljon tukea ja tietoa, varsinkin ensimmäisen lapsen syntyessä. Edelleen lapselle tämän ollessa 1,5 6 vuoden ikäinen on järjestettävä vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä sekä yhteen terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta. 6-vuotiaiden kohdalla asetus velvoittaa toimimaan yhteistyössä koulun ja esikoulun kanssa tukemaan lapsen nivelvaihetta esikoulusta kouluun. Lastenneuvolan määräaikaistarkastukset ovat kuvattuna liitteessä 2. Neuvolaikäisen lapsen laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat vanhemmat. Silloin terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä ja tarvittaessa yhteistyössä muiden 6

ammattihenkilöiden kanssa lapsen ja myös koko perheen hyvinvointia. Siihen kuuluu vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laajan terveystarkastuksen yhteydessä saaduista tutkimustuloksista ja muista havainnoista tehdään merkinnät myös vanhempien terveyskertomukseen ja tarvittaessa lapsen terveyskertomukseen. Perhe voi tarvita myös lisäkäyntejä neuvolaan tai kotiin. Lastenneuvolassa lisäkäyntejä aiheutuu moninaisista asioista; imeväisen itkuisuudesta aina esikouluikäisen keskittymisvaikeuksiin saakka. Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaistarkastuksista poisjääneiden lasten riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla. Tarkastuksista poisjääneiden tuen ja asioiden jatkoselvittelyn tarve voi olla keskimääräistä suurempi. Lisäkäyntejä vaativien asiakkaiden käyntien määrästä ei ole vielä käytettävissä tilastotietoa, joten määräaikaistarkastusten lisäksi tehtyjen käyntien lukumäärä ei ole tiedossa. Vuoden 2011 aikana Kiimingissä otetaan käyttöön Oulun uudet tilastointiohjeet, jossa erotellaan kontaktiohjelman ulkopuoliset käynnit käyntisyytasolle asti. Tilastoista saadaan luotettavaa tietoa erityisen tuen tarpeessa olevista. Terveydenhoitajat käyttävät tarvittaessa enemmän aikaa vastaanottoihin ja kotikäynteihin erityistä tukea vaativien perheiden kanssa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä sosiaalipalveluiden tuottaman perhetyön kanssa. Perhetyön tavoitteena on tukea ja auttaa lapsiperheiden elämänhallintaa sekä selviytymistä arjessa. Perhetyöntekijän tehtävä on tukea ja vahvistaa vanhemmuutta. Terveydenhoitajat tekevät myös harkinnanvaraisia kotikäyntejä äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen tukemiseksi (KIIKKU vauvaperhetyön menetelmä, Varhaisen vuorovaikutuksen työmenetelmät). Päivähoidon, sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden yhteistyönä on kehitetty toimintamalli äkillisiin tilanteisiin päivähoidossa, kun lapsi oireilee voimakkaasti psyykkisesti. Toimintamalli on kuvattu liitteessä 6. Ryhmätoiminnalla pyritään vastaamaan erityisen tuen tarpeeseen ja tukemaan ja vahvistamaan vanhemmuutta vertaistuen avulla. Ensimmäisen lapsen perheitä ohjataan seurakunnan Esikko-kerhoihin. Kahden kuukauden ikäiset ensimmäisen lapsen perheet kutsutaan ryhmäneuvolaan. Perheitä myös ohjataan kolmannen sektorin kerhoihin ym. toimintaan mukaan, Mannerheimin lastensuojeluliiton ja seurakunnan perhekerhoihin ja muskareihin. Lapsiperheiden tukemiseen liittyviä yhteistyöryhmiä ovat lastenneuvolatyöryhmä, lapsenkasvun tukiryhmä (Lakastu) ja sosiaalityön, sivistyspalveluiden ja terveyspalveluiden yhteistyöryhmä (Spätevät). Lastenneuvolatyöryhmä on sosiaali- ja terveystoimen yhteinen työrukkanen, jossa sovitaan huolta herättävien lasten ja perheiden seurannan, tuen ja tutkimusten mahdollisimman tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä perheiden kanssa. Ryhmään kuuluvat sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä, neuvolan terveydenhoitajia, lastenneuvolatoiminnasta vastaava lääkäri, puheterapeutti ja psykologi. Ryhmä kokoontuu 2-3 kertaa kevät- ja syyskaudella. Varhaiskasvatuksessa ja päiväkotien esiopetusryhmissä koulun oppilashuoltoryhmää vastaa Lapsen kasvun tukiryhmä (Lakastu). Asiantuntijaryhmänä työryhmällä on merkittävä rooli varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämisessä ja seurannassa sekä yhteistyökäytännöissä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Keskeisenä tavoitteena yksittäisen lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tuen arvioinnin lisäksi on kehittää yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja sitä kautta tehostaa lasten kasvun ja kehityksen tukemista. Varhaiskasvatusyhteisön tehtävänä on seurata ja tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, tarvittaessa tukea lasta sekä puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa. Lapsen kasvun tukiryhmä on osa 7

kasvatusyhteisöä ja myös sen tehtävänä on osaltaan kehittää lapsen hyvinvointia tukevaa kasvu- ja oppimisympäristöä, myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä ehkäistä ongelmia ja tarvittaessa puuttua niihin. Tavoitteena on luoda lapselle terve ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää lapsen ja yhteisön hyvinvointia. Ryhmässä kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko päiväkotiyhteisön ja lapsiryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että lapsen yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon arjessa. Ryhmässä on sovittu menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja terveydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa. Lapsen kasvun tukiryhmään kuuluvat lastentarhanopettaja / elto / päivähoitaja / perhepäivähoitaja, lastenneuvolan terveydenhoitaja, psykologi, sosiaalityöntekijä ja kiertävä erityislastentarhanopettaja sekä tarvittaessa neuvolalääkäri. Lapsen kasvun tukiryhmässä käsiteltävät asiat voivat olla vanhemmista tai henkilökunnasta lähteviä huolia lapsen kasvusta, kehityksestä, oppimisesta tai yleisestä hyvinvoinnista. Ryhmään tuodut asiat voivat olla myös yleistä hyvinvointia koskevia, henkilökunnan toimintaa tukevia konsultatiivisia kysymyksiä. Lapsen kasvun tukiryhmä laatii vuosittain suunnitelman toiminnastaan ja kehittämiskohteistaan, yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä sekä keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Suunnitelma perustuu osittain myös kaksi kertaa vuodessa kokoontuvan sosiaalityön, sivistyspalveluiden ja terveyspalveluiden yhteistyöryhmään (Spätevät), jonka tehtävänä on kehittää eri ammattikuntien välistä yhteistyötä ja yhteisiä toimintamalleja. 3.3 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on toimia kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveydenedistämisen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukemiseksi yhteistyössä oppilaiden, vanhempien, opettajien, oppilashuollon ja muiden oppilaiden toimintaympäristöissä toimivien kanssa. Kouluterveydenhuollon tulee myös osallistua erityistä tukea vaativien oppilaiden hoitoon ja osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä koulujen työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Kouluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollon resurssit (2011) v. 2011 Kouluth Oppilaita Oppilaita/th Kouluth. lääkäri Kiiminki 3.8 2280 600 0.5 4560 Oppilaita/lääkäri (laskennall.luku/1 kokoaik.työpanos) Taulukko 3. Kouluterveydenhuollon työpanos. Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukaan kokoaikaisella terveydenhoitajalla saisi olla enintään 600 koululaista. Lääkäreiden kohdalla suositus on 2100 koululaista kokoaikaista lääkäriä kohti. Asetuksen mukaan oppilaille tulee järjestää sekä määräaikaisia että laajoja terveystarkastuksia, joita toteuttavat terveydenhoitajat ja lääkärit. Oppilaille tehtävissä tarkastuk- 8

sissa pyritään arvioimaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia, jolloin myös opettajan ja muun oppilashuollon henkilöstön antama arvio oppimisesta, kouluselviytymisestä ja kaverisuhteista on huomioitava. Tilastoinnin pohjalta saamme selville laajojen terveystarkastusten määrän. Koululaisten määräaikaistarkastukset on kuvattu liitteessä 3. Peruskouluikäisten lasten huoltajille on myös järjestettävä mahdollisuus osallistua lastensa terveystarkastuksiin ennen kaikkea silloin, kun on kysymys oppilaan laajasta terveystarkastuksesta. Jokaiselle oppilaalle tehdään tarvittaessa laajan terveystarkastuksen pohjalta henkilökohtainen terveydenhoitosuunnitelma yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa sekä tarvittaessa opettajan ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Suunnitelman pohjalta toteutetaan seuraavat tapaamiset terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien aikaiseen toteamiseen, arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Terveystarkastukset on tehtävä siten, että oppilaan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lapsen ja nuoren mielipiteiden ja kokemusten kuulemiseen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa esille nousevat lapsuusiässä yleiset allergiset sairaudet, tules - ja liikuntaelimistön oireet ja isona osana psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat. Mikäli oppilasta tavatessa tulee ilmi asioita, jotka vaativat lisäselvittelyä kouluterveydenhuollon lisäksi, ohjautuu oppilas eteenpäin palveluissa. Sairaanhoidollisissa tarpeissa otetaan yhteys terveyskeskuksen avosairaanhoidon vastaanotolle ja tarvittaessa lääkärin lähetteellä erikoissairaanhoidon palveluihin. Mielenterveydellisissä ongelmissa oppilas ohjautuu psykologille tai muulle mielenterveystyön työntekijälle, kuraattorille tai erityisopettajalle, mikäli on huolta myös opiskelun onnistumisesta. Erityispalveluja tarvittaessa otetaan yhteys lasten- ja nuorten mielenterveystiimiin ja tarvittaessa edelleen lasten ja nuorten psykiatriselle poliklinikalle. Lastenpsykiatrin ja lasten psykiatrisen sairaanhoitajan palveluita hankitaan ostopalveluina kahtena päivänä kuukaudessa. Sosiaalisissa asioissa tehdään yhteistyötä oppilaan luokanvalvojan, rehtorin, kuraattorin ja lastensuojelun kanssa (poissaolot, koulukiusaaminen, päihteet, lastensuojelulliset huolet). Psyykkisissä ja sosiaalisissa asioissa jatkoselvittelyihin ohjautumista edeltää usein moniammatillinen palaveri. Jos oppilas oireilee psyykkisesti voimakkaasti koulussa, hänen auttamisekseen edetään kunnassa yhteisesti sovitun toimintamallin mukaan. Toimintamalli on kuvattu liitteessä 6. Kouluterveydenhuollon tärkein yhteistyökumppani oppilaan perheen lisäksi on sivistystoimi. Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti kaikilla kouluilla. Oppilashuoltoryhmiin kuuluvat rehtori, opettaja, erityisopettaja, koulukuraattori, psykologi, kouluterveydenhoitaja, -lääkäri ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoryhmässä käsitellään opiskeluun liittyviä asioita ja yleensä oppilaista nousevia huolenaiheita. Oppilaita koskeviin asioihin kysytään kirjallinen lupa vanhemmilta ja vanhempia pyydetään mukaan palavereihin. Kouluterveydenhuolto on osaltaan mukana sivistystoimen Kelpo-hankeessa, jossa on kehitetty tehostetun tuen ja oppimisen tuen strategiaa oppilashuollollisena hankkeena. Kouluilla on käytössä myös ns. koulupalaverikäytäntö, joissa lapsen ja perheen pulmiin haetaan ratkaisua opettajan, erityisopettajan, tarvittaessa terveydenhoitajan/lääkärin ja lapsen ja vanhempien yhteisneuvottelussa. Terveys ry:n, Kiimingin seurakunnan, nuorisotoimen ja poliisin kanssa toteutetaan joka toinen vuosi yhteistyönä tupakka- ja päihdelabyrintit. Tupakkalabyrintit ovat suunnattu 4.-ja 5. luokan oppilaille ja päihdelabyrintti 6.- ja 7. luokan oppilaille. Laivakankaan kou- 9

lulla järjestetään eri toimijoiden kanssa yhteistyönä koululaisille ja heidän perheilleen suunnatut hyvinvointi- ja harrastemessut, Wiilis-messut. Erityisryhmien liikuntaa järjestetään henkilöille, joilla on vamman sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Tätä toimintaa järjestävät yhteistyössä liikuntatoimi, Kiiminkijoen opisto, Virpiniemen liikuntaopisto, eri yhdistykset, järjestöt ja seurat sekä terveyskeskus. Kouluilla kouluterveydenhuolto osallistuu terveystiedon opetuksen ja oppilashuollon ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen. Kiimingissä toteutetaan säännöllisesti Stakesin Kouluterveyskyselyt. Poikkihallinnollinen työryhmä, Kouluhyvinvointityöryhmä, seuraa ja analysoi kyselyn tuloksia. Yhteistä toimintastrategiaa päivitetään aina uusien Kouluterveyskyselyn tulosten, muun tutkimustiedon ja arkikokemuksen pohjalta. 3.4 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on, kuten kouluterveydenhuollossa, opiskelijan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat opiskelijan terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, joihin sisältyvät mahdollisten mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus. Seksuaaliterveyttä edistävät palvelut ja suun terveydenhuollon palvelut ovat myös osa opiskeluterveydenhuoltoa. Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on myös osallistua erityistä tukea vaativien opiskelijoiden hoitoon, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä koulujen työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Opiskeluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa. Opiskeluterveydenhuollon resurssit (2011) v. 2011 th:n työpanos opisk / th lääk. työpanos opisk./ lääk. Kiiminki 0.2 1210 0.06 4033 (laskennall.luku/1 kokoaik.työpanos) Taulukko 4. Opiskeluterveydenhuollon työpanos. Opiskeluterveydenhuollon oppaan mukaan kokoaikaisella terveydenhoitajalla opiskelijamääräsuositus on lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 600 800 opiskelijaa /th ja 2500-3000 opiskelijaa/lääkäri. Asetuksen tarkoituksena on ollut tehostaa terveyden edistämistä ja kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Asetuksessa pidetään tärkeänä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja huomion kiinnittämistä erityisesti siirtymävaiheisiin kuten opiskelun aloitukseen. Asetuksen mukaan opiskeluterveydenhuollossa tulee tehostaa etsivää työtä ja seurata palvelujen ulkopuolelle jäävien ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten määrää. Ensimmäisenä opiskeluvuonna lukion opiskelijoille terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna opiskelija käy lääkärintarkastuksessa, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. 10

Lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan tai opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. Toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus tehdään kaikille niille opiskelijoille, joille ei lääkärintarkastusta ole tehty ensimmäisenä opiskeluvuonna. Opiskelujen aikana tehtävä kutsuntaikäisten terveystarkastus korvaa toisena opiskeluvuonna tehtävän lääkärintarkastuksen. Lukiolaisten määräaikaistarkastukset on kuvattu liitteessä 4. Mikäli opiskelijan kohdalla tulee ilmi asioita, jotka vaativat lisäselvittelyä opiskeluterveydenhuollon lisäksi, ohjautuu opiskelija eteenpäin palveluissa. Sairaanhoidollisissa tarpeissa otetaan yhteys terveyskeskuksen avosairaanhoidon vastaanotolle ja tarvittaessa lääkärin lähetteellä erikoissairaanhoidon palveluihin. Mielenterveydellisissä ongelmissa opiskelija ohjautuu psykologille tai muulle mielenterveystyön työntekijälle, kuraattorille tai erityisopettajalle, mikäli on huolta myös opiskelun onnistumisesta. Erityispalveluja tarvittaessa otetaan yhteys nuorten mielenterveystiimiin ja tarvittaessa edelleen nuorten psykiatriselle poliklinikalle. Psykiatripalveluita hankitaan ostopalveluina. Sosiaalisissa asioissa tehdään yhteistyötä opiskelijan luokanvalvojan, rehtorin ja kuraattorin kanssa (poissaolot, päihteet, opiskeluvaikeudet). Kutsuntatarkastusten yhteydessä syrjäytymisvaarassa oleville asevelvollisille tarjotaan moniammatillista tukea ( Aikalisä/ Time Out -toiminta). TimeOut- ryhmään kuuluu mm. psykiatrinen sairaanhoitaja, nuorisotyöntekijä, pajatoiminnasta vastaava työntekijä, liikunnanohjaaja, terveydenhoitaja jne. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille järjestetään monialaista tukea nuorisolain velvoitteiden mukaisesti kunnan erityisnuorisotyön koordinoimana. Lukion terveydenhoitajan vastuulla on TsekPoint -toimintaan ohjautuneen nuoren terveystarkastuksen toteuttaminen. Työpajavalmennukseen voi tulla työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen, nuorisotoimen, peruskoulun, ammattiopistojen lähettäminä tai nuori voi tulla suoraan työpajalle. Palvelujen toteutus perustuu tuotannollisen tekemisen ja palveluohjauksen yhdistämiseen. Tuotannollinen valmennus on puu-, metalli- ja tekstiilityön avulla tapahtuvaa työtaitojen ja työelämävalmiuksien kehittämistä. Palveluohjauksessa tuotannolliseen tekemiseen liitetään yksilövalmennusta, ryhmävalmennusta sekä yksilöllisiin tarpeisiin perustuvia terveys-, päihde- ja erityispalveluja. Työpajassa toimii yksilövalmentaja, joka toimii työvalmentajien työparina em. tehtäviin liittyen. Yksilövalmentaja toimii myös etsivässä nuorisotyössä erityisnuoriso-ohjaajan työparina tavoittaakseen alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat jäämässä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle ja jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen julkisen sektorin palvelut. 3.5 Suun terveydenhuolto Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevän suun terveydenhuollon tavoitteena on suuterveyden lisääminen, suun sairauksien ja terveysongelmien vähentäminen sekä suun terveyteen liittyvien terveyserojen kaventaminen. Lähtökohtana ovat odottava perhe ja lapsen ensimmäiset elinvuodet, joilla luodaan koko elämän ajan vaikuttava perusta. Huoltajien on tärkeää saada perustiedot suusairauksien synnystä ja ehkäisystä sekä käytännön ohjeet suun terveyden ylläpitämisestä. Suun terveyden ylläpitämiseen tarvit- 11

tavat keinot ovat suun ja hampaiden puhdistus, terveellinen ravinto sekä fluorin ja ksylitolin käyttö. Ilman perheiden omaa vastuuta hyvän suun terveydentilan ylläpito ei onnistu. Suun terveydenhuollossa ei ole valtakunnallisia resursointisuosituksia ehkäisevien terveyspalveluiden toteuttamiseksi. Asetuksen lähtökohtana on, että turvataan riittävä henkilöstö asetuksella säädettyjen määräaikaisten suun terveystarkastusten ja ehkäisevien palvelujen sekä yksilöllisen tarpeen mukaisten suun tutkimusten ja hoitopalvelujen toteuttamiseksi. Tämä edellyttää toiminnan tarkkaa suunnittelua ja seurantaa. Kunnan on järjestettävä ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Samoin alle kouluikäiselle lapselle suun terveystarkastus, kun lapsi on 1- tai 2-vuotias, 3- tai 4-vuotias ja 5- tai 6-vuotias. Lisäksi kunnan on järjestettävä koululaiselle suun terveystarkastus ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Opiskelijalle on järjestettävä vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve. Neuvola- ja kouluikäisten kohdalla toiminta on pääosin jo aikaisemminkin noudattanut asetuksen toimintamallia. Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle on järjestettävä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio on tullut asetuksena uutena verrattuna nykykäytäntöön. Aiemmin lukion opiskelijoita ei ole kutsuttu systemaattisesti tarkastukseen, mutta uuden asetuksen mukaan heille tarjotaan suun terveydentilan tutkiminen ainakin kerran opintojen aikana. Hammaslääkärin tekemän tutkimuksen yhteydessä on määritelty terveystarkastusten yksilöllinen aikaväli ja tarkastuksen suorittaja; hammaslääkäri, suuhygienisti vai hammashoitaja. Vain riskipotilaille on määritelty seuraava tarkastusaika hammaslääkärille. Tarvittaessa lapsi tai nuori ohjataan erikoisalakohtaiseen suun tutkimukseen erikoishammaslääkärille. Yhteistyötä terveyden edistämisessä ja terveysneuvonnassa tehdään neuvoloiden, koulujen ja muun terveydenhuollon kanssa. Suun terveydentilan määräaikaistarkastukset on kuvattu liitteessä 5. 4 Erityispalvelut ja erikoissairaanhoito Kiimingin terveyspalvelut tuottaa aikuisten ja lasten mielenterveyspalveluita. Kunnassa toimii lasten ja nuorten mielenterveystiimi, johon kuuluvat psykologit, psykiatriset sairaanhoitajat, terveyskeskuslääkäri ja ostopalveluna lasten psykiatri ja lasten psykiatrinen sairaanhoitaja. Aikuisten mielenterveystiimiin kuuluvat perheterapiaan erikoistunut terveyskeskuslääkäri, psykologi, psykiatriset sairaanhoitajat (toisella perheterapiakoulutus), mielenterveyshoitaja ja ostopalveluna psykiatri. Kunnan mielenterveyspalvelut tuottavat myös opiaattikorvaushoitoa. Toinen psykiatrian sairaanhoitajista on perehtynyt päihdetyöhön. Psykiatrinen erikoishoito ja muu erikoisalakohtainen hoito hankitaan sairaanhoitopiiriltä. Kiimingin sosiaalipalveluiden aikuis- ja perhesosiaalityön sekä neuvonta- ja päivystyspalvelun kohderyhmänä ovat kiiminkiläiset 18 64 -vuotiaat sosiaalisen ja taloudellisen tuen tarpeessa olevat sekä Kiimingissä oleskelevat kiireellisen sosiaalisen ja taloudellisen tuen tarpeessa olevat henkilöt. Palvelut perustuvat Sosiaalihuoltolain ja -asetuksen vaatimuksiin (mm. SHL 13 ja 18 ). Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan on huolehdittava sosiaalipalvelujen sekä ohjauksen ja neuvonnan järjestämisestä. Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosi- 12

aalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. Sosiaalityötä ja neuvontapalvelujen tuottamista ohjaavat myös monet muut lait. Työllistymistä edistävää ja kuntouttavaa sosiaalityön palvelua sekä ohjauspalvelua toteutetaan monialaisena yhteistyönä kaikkien hallintokuntien kesken. Tavoitteena on työttömyyden vähentäminen, työmarkkinatuki- ja toimeentulotukimenojen vähentäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Sosiaalipalveluissa toimii palveluohjaaja, joka huolehtii kuntouttavan työtoiminnan käytännön järjestelyistä ja asiakkaiden ohjauksesta työllistymiseen liittyvissä asioissa. Vuoden 2011 alusta lähtien kunta tukee kolmannen sektorin työnantajia erillisellä työllistämiseen tarkoitetulla palkkatuen kuntalisällä. Vammaissosiaalityön kohderyhmänä ovat henkilöt, joilla on sairaudesta tai vammasta johtuvia kohtuuttoman suuria vaikeuksia selviytyä tavallisessa jokapäiväisessä arkielämässä. Henkilöt tarvitsevat vammaispalvelulain tai kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaisia palveluja, koska tavalliset peruspalvelut eivät ole riittäviä tai henkilön tilanteeseen sopivia. Lastensuojelussa tarjotaan lastensuojelulain mukaisia avohuollon tukitoimia (tukihenkilö, tukiperhe, perhetyö, taloudellinen tukeminen, loma- ja virkistystoiminta ym.). Lapsen tai nuoren tilanteen vaatiessa järjestetään hänen hoitonsa ja kasvatuksensa kodin ulkopuolella perhehoidossa, perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa (avohuollon sijoitus, kiireellinen sijoitus, huostaanotto). Lastensuojelun tukitoimia järjestetään alle 18- vuotiaille lastensuojelun tarpeessa oleville kiiminkiläisille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Kiireellisiä lastensuojelupalveluita järjestetään tarvittaessa myös muille Kiimingissä oleskeleville lapsille. Lastensuojelun jälkihuollon tukitoimia järjestetään sijoituksen päättymisen jälkeen 21 ikävuoteen saakka. Perhekuntoutusta ostopalveluna järjestetään perheille, joilla on erilaisia lapsen kasvuoloihin liittyviä riskitekijöitä kuten vanhempien uupumus, mielenterveysongelmat, päihteet ja vanhemman traumatisoituminen tai erityisiä kasvatuksellisia haasteita. Kuntoutusjakson yksilölliset tavoitteet asetetaan yhdessä perheen ja sijoittavan sosiaalityöntekijän kanssa. Kuntoutusjakson pituus määritellään kussakin tapauksessa erikseen, keskimääräinen jakson pituus on kaksi kuukautta. Kuntoutusjakson jälkeen perhetyö jatkaa avohuollon tukitoimena tiivistä työskentelyä perheen kanssa. Palvelu perustuu lapsen ja perheen kanssa tehtävään yksilölliseen asiakassuunnitelmaan. Asiakkaat ohjautuvat lastensuojeluun ottamalla itse yhteyttä tai yksityishenkilön/ viranomaisen tekemän lastensuojeluilmoituksen perusteella. Lastensuojelun tukimuodot ja toimenpiteet perustuvat lastensuojelulakiin. Lastensuojelun laitospalveluja ja perhekuntoutuspalveluja ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys toteutetaan seudullisena yhteistyönä. Perhetyötä toteutetaan ennaltaehkäisevänä tai lastensuojelullisena perhetyönä. Asiakasperhe tulee perhetyön piiriin perhetyösuosituksen (neuvola, koulu, päivähoito ym.) perusteella tai sosiaalityöntekijän ohjaamana. Aloitteentekijänä perhetyön aloittamiselle voivat olla perhe, moniammatillinen perheen kanssa työskentelevä verkosto tai sosiaalityöntekijä. Tiimissä (perhetyöntekijät, sosiaalityöntekijät) arvioidaan perhetyön tarvetta ja määritellään asiakkaan tarpeiden mukaisesti, miten perhetyö toteutetaan. Perhetyötä arvioidaan perhetyön seurantapalavereissa (aloitus-, seuranta- ja lopetuspalaverit) sekä tarvittaessa työskentelyn aikana. Em. lisäksi lapsiperheille on tarjolla tilapäistä, lyhytkestoista kotipalveluapua tavanomaisiin arjen tilanteisiin. 13

5 Lasten ja nuorten palveluketjun kehittäminen Kiimingin hyvinvointipalveluiden tavoitteena on tuottaa ja kehittää ennaltaehkäiseviä palveluita asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja tuottavasti. Kunnan hyvinvointipalveluissa on vuosien ajan kehitetty verkostotyötä hyvin tuloksin. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä työtapa on omaksuttu kaikilla palvelualueilla. Yhteistyötä ja toimintojen koordinointia tukevat moniammatilliset työryhmät, joiden toiminta on vakiintunutta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa aloitettiin vuonna 2010 palveluprosessien kuvaaminen ja kehittäminen (kuvio 1.). Kehittämistyössä on koko ajan huomioitu tuleva uusi Oulu. Projektin kuluessa kehittämistyötä on arvioitu yhdessä Oulun terveyspalveluiden laatupäällikön kanssa. Ydinprosessit ovat lasten ja nuorten palvelut, aikuisten palvelut ja ikäihmisten palvelut. Edelleen palvelualueiden pääprosesseja on kehitetty ja kuvattu esimiesten ja tiimivastaavien johdolla työyksiköissä. Kuvio 1. Hyvinvointipalvelujen palvelutuotanto. Ydinprosessiin Lasten ja nuorten palvelut nimettiin tasot Lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin tukeminen ja erityisen tuen tarpeen tunnistaminen. Ensimmäisen tason palveluilla vastataan lasten, nuorten ja heidän perheidensä tarpeisiin hyvinvoinnin edistämiseksi ja erityisen tuen tarpeen tunnistamiseksi varhaisen puuttumisen keinoin. Toisen tason, Lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin vahvistaminen, palveluilla vastataan säännölliseen, lyhytaikaiseen palvelutarpeeseen. Kolmas taso, Lasten, nuorten ja heidän perheidensä erityistarpeisiin vastaaminen, edellyttää vaativaa /ympärivuorokautista palvelua. (Kuvio 2.) 14

Kuvio 2. Lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin tukeminen-ydinprosessin tasojen peruspalveluista erityispalveluihin keskeiset asiakasprosessit. Prosessien kehittäminen on alkanut sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutuotannon omien asiakasprosessien kehittämisellä. Lasten ja nuorten palveluissa tiiviitä yhteistyökumppaneita ovat kunnan sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimi. Lasten ja nuorten palveluita ostetaan myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, yksityis- ja 3. sektorilta. Myös seurakunta ja järjestöt tuottavat lasten ja nuorten palveluita. Lasten ja nuorten palveluketjuun liittyvät hankkeet ovat tukeneet kehittämistoimintaa. Kaste-ohjelmasta rahoituksen saaneessa TUKEVA 1-hankkeessa (2008 2010) on kehitetty haasteellisesti käyttäytyvän nuoren tuen polkua. Kiimingissä kehitettiin ja pilotoitiin moniammatillinen toimintamalli nuorten neuvontapisteen (TsekPoint) avulla. Toiminnan tarkoituksena on nuorten elämänhallinnan ja osallisuuden lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Kohderyhmänä ovat 11-21 -vuotiaat kiiminkiläiset nuoret sekä alle 29 -vuotiaat Kiimingin työpajan nuoret. He voivat olla opintonsa tai armeijan keskeyttäneitä nuoria, ilman opiskelu- tai työpaikkaa olevia tai nuorella voi olla päihteiden käyttöä, yksinäisyyttä tai muuta elämänhallintaan liittyvää vaikeutta. Toimintaa koordinoi nuorisotyö monialaisena yhteistyönä. Lukion terveydenhoitaja vastaa toimintapisteestä ja tarvittavista terveystarkastuksista. TUKEVA 2-hankkeessa (2010-2012) juurrutetaan toiminta myös muihin kuntiin. Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -hankkeet ovat olleet osa nuorten miesten psykososiaalista tukiohjelmaa, jota tarjotaan kutsunnoissa tai palveluksen keskeytyessä. Tästä on jo muodostunut pysyvä toimintamalli kutsuntatarkastuksiin myös Kiimingissä. 15

LIITE 1 Äitiysneuvolassa tehtävät määräaikaistarkastukset: RASKAUSVIKKO AI- KA/min PAIKKA Terveydenhoitaja 8-11 120 neuvola laajaterveystarkastus, koko perheen hyvinvointikartoitus SIKIÖSEULON- TA- TUTKIMUKSET ERIL. OHJE Lääkäri ja th 12 15 20 neuvola Terveydenhoitaja 18-23 30 neuvola Terveydenhoitaja 24 26 30 neuvola Lääkäri ja th 27 29 20 neuvola Terveydenhoitaja 31 32 30 neuvola Terveydenhoitaja 33 34 30 neuvola Lääkäri ja th 36 37 20 neuvola ensisynnyttäjille Terveydenhoitaja 36 37 30 neuvola uudelleen- Terveydenhoitaja 38-30 käynnit viikoittain Terveydenhoitaja KOTIKÄYNTI 120 1 2 VIIKON KU- LUESSA SYNNY- TYKSESTÄ synnyttäjä Lääkäri ja th JÄLKITARKAS- TUS 20 8 12 VIIKON KULUESSA SYN- NYTYKSESTÄ TARKASTUKSIA JA KOTIKÄYNTEJÄ VOIDAAN LISÄTÄ TARVITTAESSA. SEULONTAOHJE SIKIÖSEULONNAT VUONNA 2011: VARHAISRASKAUDEN YLEINEN ULTRAÄÄNITUTKIMUS 16

on tarjolla kaikille raskaana oleville raskausviikolla 11+0 13+6. SIKIÖN POIKKEAVUUKSIEN SEULONTA A) VARHAISRASKAUDEN YHDISTELMÄSEULONTA on ensisijainen kromosomipoikkeavuuksien seulontamenetelmä. Raskaana olevalta otetaan seerumiseulontanäyte raskausviikolla 9+0-11+6. Yleinen ultraäänitutkimus ajoitetaan tällöin raskausviikolle 11+0 13+6, jolloin mitataan sikiön niskaturvotus. Seerumiseulontanäyte otetaan ennen ultraäänitutkimusta terveysaseman laboratoriossa. B) Jos raskaana oleva ei ehdi yleiseen ultraäänitutkimukseen ennen raskausviikkoa 13+6 tarjotaan hänelle mahdollisuus ALKURASKAUDEN MYÖHÄSTYNEESEEN ULTRAÄÄNITUTKIMUKSEEN h 14+0-15+6. Sikiön niskapoimua ei tässä vaiheessa enää mitata. Asiakkaalla on mahdollisuus osallistua myöhäiseen seerumiseulaan 15+0-16+6, joka terveyskeskuksen laboratoriossa. C) RAKENNE ULTRAÄÄNITUTKIMUS on tarjolla kaikille raskaana oleville raskausviikolla 20+0 21+6 D) 40-VUOTTA TÄYTTÄNEELLE RASKAANA OLEVALLE tarjotaan sikiön kromosomitutkimus istukka- tai lapsivesinäytteestä suoraan ilman seerumiseulontanäytettä. 17

LIITE 2 Lastenneuvolassa tehtävät määräaikaistarkastukset: IKÄ AIKA/min PAIKKA Huomioitavaa Terveydenhoitaja Lääkäri ja th 3-4 viikkoa n. 6 viikkoa 120 kotikäynti 30 neuvola Terveydenhoitaja 2 kk 45 neuvola ryhmäneuvola ensimmäisen lapsen perheille, muille neuvolakäynti tarvittaessa Terveydenhoitaja 3 kk 45 neuvola Lääkäri ja th 4 kk (laaja) 60 neuvola laajatarkastus tehdään yhdessä Terveydenhoitaja 5 kk 45 neuvola Terveydenhoitaja 6kk 45 neuvola Lääkäri ja th 8-9 kk 60 neuvola Terveydenhoitaja 10 kk 45 neuvola Terveydenhoitaja 1 v. 60 neuvola perhe- ja lähisuhdeväkivaltakysely vanhemmille Lääkäri ja th 1,5 v. (laaja) 30 neuvola yhteisvastaanotto Terveydenhoitaja 2 v. 60 neuvola Terveydenhoitaja 3 v. 60 neuvola terveyskyselyt vanhemmille (Audit) Terveydenhoitaja Lääkäri ja th 4 v. (laaja) 4 v. (laaja) 75 neuvola yhteistyö päiväkodin kanssa (LENE), terveystarkastuskyselyt molemmille vanhemmille 30 neuvola yhteisvastaanotto 18

Terveydenhoitaja 5 v. 60 neuvola terveyskyselyt vanhemmille Terveydenhoitaja 6 v. 75 neuvola/päiväkoti yhteistyö koulun ja päiväkodin kanssa, terveyskyselyt vanhemmille TARKASTUKSIA JA KOTIKÄYNTEJÄ VOIDAAN LISÄTÄ TARVITTAESSA. RYHMÄNEUVOLA järjestetään ensisynnyttäjä-äideille ja 2 kuukauden ikäisille vauvoille. Käynnin tavoitteena on antaa vertaistukea ja tutustuttaa vauvaperheitä toisiinsa, auttaa sosiaalisten kontaktien luomisessa ja tukea äidin hyvinvointia ja lapsen kehitystä. Ryhmäneuvolassa hyödynnetään vertaistukea synnytyskokemuksesta, vauvanhoidosta ja jaksamisesta. Lisäksi annetaan tietoa kunnan lapsiperhepalveluista ja ohjataan niiden piiriin. Käyntiin liittyy myös henkilökohtaista aikaa kunkin lapsen tutkimiseen ja yksilölliseen ohjaukseen. LENE (leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio) on lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä, jossa arvioidaan näkö, kuulo, karkeamotoriikka, koordinaatio, poikkeavat liikkeet, vuorovaikutus, tarkkaavaisuus/motivoituminen/käyttäytyminen, puheentuottaminen ja ymmärtäminen, kuullun hahmotus, kuulomuisti, lukemisen valmiudet, silmän ja käden yhteistyö, leikki, omatoimisuus ja visuaalinen hahmottaminen. AUDIT-testi (Alcohol Use Disorders Identification Test) on alkoholin suurkulutuksen tunnistaja. Testin kysymyksillä saa monipuolisen kuvan alkoholinkäyttöön mahdollisesti liittyvistä riskeistä ja haitoista. Kokonaispistemäärä ilmaisee alkoholinkäyttöön liittyvän riskin tason. Yli 7 pistettä saaneet ohjataan päihdetyötä tekevän sairaanhoitajan vastaanotolle. 19

LIITE 3 Koululaisille tehtävät määräaikaistarkastukset: LUOKKA AIKA/min PAIKKA Huomioitavaa Terveydenhoitaja 1.lk (laaja) 60 pit. paino, päänymp., RR, näkö, fyys.kunnon arviointi, hyvinvointilomake, vanhemmille AUDIT- ja vanhempien voimavarat-kyselyt, th.suunnitelma. Lääkäri 1.lk (laaja) 30 ryhti, pubert.aste, muu status. Terveydenhoitaja 2.lk 20 pit. paino, py, ryhti, pub., palaute kotiin. Terveydenhoitaja 3.lk 60 pit. paino, py, ryhti, pub, kuulo, hyvinv.lomake, AUDIT vanhemmille. Terveydenhoitaja 4.lk 20 pit. paino, py, ryhti, pub., murrosikäasiat. Terveydenhoitaja 5.lk (laaja) 60 pit. paino, py, RR, pub., fyys.kunnon arviointi, hyvinvointilomake, perheen hyvinvointi ja th.suunnitelma Lääkäri 5.lk (laaja) 30 ryhti, pub., muu status. Terveydenhoitaja 6.lk 30 pit. paino, py, ryhti, pub., murrosikäasiat, haastattelukaavake, palaute kotiin. Terveydenhoitaja 7.lk 30 pit. paino, py, ryhti, pub, näkö, värinäkö, hyvinvointilomake, vanhemmille AUDIT- ja vanhempien voimavaratlomakkeet. Terveydenhoitaja 8.lk (laaja) 60 pit., paino, näkö, kuulo, RR, pub., fyys.kunnon arvointi, nuorten AUDIT ja mielialakyseky BDI, hyvinvointilomake, perheen hyvinvointi, vanhempien voimavarat ja th. suunnitelma, elämäntavat. 20

Lääkäri 8.lk (laaja) 30 Lääkärintarkastus 30 min: ryhti, pub., muu status, nuorison terveystodistus Terveydenhoitaja 9.lk 30 pit., paino, ryhti, pub., näkö, kuulo, 2. asteen opinnot, nuorten AUDIT, BDI Terveydenhoitaja 10.lk 30 nuorten päihdemittari ja mielialakysely BDI, kyselylomake TARKASTUKSIA VOIDAAN LISÄTÄ TARVITTAESSA. BDI on tarkoitettu työvälineeksi nuoren depressio-oireiden seulontaan. Kysymyksien avulla selvitetään mielialaoireita ja ahdistuneisuutta. Nuori täyttää itse lomakkeen rengastamalla yhden vaihtoehdon kustakin kysymyksestä. Tarvittaessa nuori ohjataan mielenterveystyön asiantuntijan vastaanotolle. Lomaketta voi hyödyntää myös seurannassa ja sen avulla havainnollistaa nuorelle esim. oireiden lievittymistä tai uusiutumista. Joidenkin nuorten kanssa voi olla helpompaa aloittaa keskustelua lomakkeen pohjalta käymällä kysymysten avulla läpi mielialaan liittyviä asioita. 21

LIITE 4 Lukiolaisille tehtävät määräaikaistarkastukset: Terveydenhoitaja Lääkäri Terveydenhoitaja Lääkäri Kutsuntaterveystarkastus lukio 1.vuosi lukio 1.vuosi lukio 2.vuosi lukio 2.vuosi lukio 2.vuosi 30 pit., paino, RR, fyys.kunnon arviointi, nuorten AUDIT, BDI, elämäntavat 30 lääkärin tarkastus 30min riskioppilaille (10 %) ja nuorison terveystodistus, niille joilta se puuttuu 30 30 tytöille lääkärintarkastus fyysinen status, RR, riskiarviointi Pojille Terveydenhoitaja lukio 3.vuosi 30 Riskioppilaiden (10 %) tapaaminen edell. vuoden lääkärintarkastuksen pohjalta, TARKASTUKSIA VOIDAAN LISÄTÄ TARVITTAESSA. 22

LIITE 5 Lasten ja nuorten suun terveydenhuollossa tehtävät määräaikaistarkastukset: Ikä/luokka AIKA/min PAIKKA Huomioitavaa Suuhygienisti ensimmäistä lasta odottavat vanhemmat 60 hammashoitola tarvittaessa ohjataan hammaslääkärille Hammashoitaja 1-2-vuotiaat 30 hammashoitola tarvittaessa ohjataan hammaslääkärille tai suuhygienistille Suuhygienisti 3-4-vuotiaat 30 hammashoitola tarvittaessa ohjataan hammaslääkärille Suuhygienisti 5-6-vuotiaat 30 hammashoitola tarvittaessa ohjataan hammaslääkärille Hammaslääkäri 1. lk 30 hammashoitola toteutus moniammatillisena tiimityönä Hammaslääkäri 3. lk 20 hammashoitola määritellään seuraava käyntiajankohta ja vastaanottaja, mikäli tarvitaan käynti ennen seuraavaa ikäluokkatarkastusta Hammaslääkäri/ suuhygienisti 5. lk 30 hammashoitola toteutus moniammatillisena tiimityönä määritellään seuraava käyntiajankohta ja vastaanottaja, mikäli tarvitaan käynti ennen seuraavaa ikäluokkatarkastusta Hammaslääkäri 8. lk 30 hammashoitola toteutus moniammatillisena tiimityönä 23 määritellään seuraava käyntiajankohta ja vastaanottaja, mikäli tarvitaan käynti ennen seuraavaa ikäluokkatarkastusta

Suuhygienisti lukiolaiset, 2. opiskeluvuosi 30 hammashoitola terveystarkastus ja - neuvonta määritellään seuraava käyntiajankohta ja vastaanottaja 24

LIITE 6 Psyykkisesti oireilevan lapsen/nuoren tilanteeseen puuttuminen Toimintamallin kuvaus Työryhmä (11/2010 1/2011) Hanni Anna-Maija Jaaranto Hanna Kaltakari Sirkku Kantola Irina Karhu Marja Keränen Heli Leiviskä Paavo Liedes Helena Lindgren Kaisu Riikonen Aila Tuovinen Elina 25

Prosessikuvaus: psyykkisesti oireilevan oppilaan tilanteeseen puuttuminen Mikäli oppilaan turvallinen ja terve kasvu on vaarassa, eikä hän saa tarvitsemaansa tukea, on tehtävä lastensuojeluilmoitus välittömästi sosiaalityöntekijöille missä tahansa prosessin vaiheessa. Tällöin alkavat sosiaali- ja perhetyön tukitoimet. lo=luokanopettaja, lv=luokanvalvoja D O K U M HUOLI OPPILAASTA keskustelu oppilaan kanssa KIIREELLINEN HUOLI OPPILAASTA (nopean puuttumisen tarve oppilaan äkillisen ja voimakkaan oireilun vuoksi ) tilanteen rauhoittaminen ja keskustelu oppilaan kanssa E lo / lv paikalla oleva henkilöstö N T toimenpiteiden suunnittelu huoltajan kanssa yhteydenotto huoltajaan ja toimenpiteiden suunnittelu huoltajan kanssa K O U L O I N T I lo / lv koulupalaveri lo/lv + huoltajat + oppilas+ oppilashuollon ammattilaiset tarpeen mukaan (tarvittaessa oppilas viedään saattaen terveyskeskuksen päivystykseen) koulupalaveri / koulunkäynnin järjestämisestä sopiminen lo/lv + huoltajat + oppilas+ oppilashuollon ammattilaiset tarpeen mukaan U oppilashuoltoryhmä N O P J A H moniammatillinen työryhmä (lo/lv, rehtori, erityisopettaja, koululääkäri, kouluterveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, oppilaanohjaaja, sosiaalityöntekijä) ja huoltajat sekä oppilas (ikätason mukaisesti) asia viedään viikon sisällä lasten ja nuorten mielenterveystiimiin, joka järjestää yhteispalaverin huoltajien ja tarvittavan verkoston kanssa 26