JulkICT -strategian aluekierros PORI 4.4.2012 Antero Anttonen Tietohallintopäällikkö 04.04.2012
Agenda Yhteistyöhön on ollut ja on yritystä Seudullisia selvityksiä Porin IT-palvelut Nykytilakuvaus numeroin Tavoitekuva Kokonaisarkkitehtuuri, miten Porissa Osallisuminen KA-kehittämishankkeeseen Kokonaisarkkitehtuurimallin hyväksyminen Miten asiaa on tarkoitus viedä käytäntöön Mitä alueella ja valtakunnassa tapahtuu Haasteet ja vaateet JulkICT
Tavoitteena yhteistyö Tehdyt selvitykset Seudulliset tukipalvelut, Karhukuntien työryhmä (PARAS) 3/2007 Itku-selvitys 2007-2008 Sairaanhoitopiirin kanssa tehty yhteistyöselvitys v.2008 (KH 6.4.2009) Porske 2010 Porske_jatkoselvitys 2011
Selvitystöiden tavoite Porske-jatkotyön tavoitteena oli Tehdä strategiatason selvitys itpalvelutuotannon yhtiöittämiseksi erityisesti tutkien it-palveluiden ja Taloustuki Kuntapalvelut Oy:n organisaatioiden ja toimintojen yhdistämistä samaan yhtiörakenteeseen Selvitystyön määräaika oli 24.6.2011 Selvittää hyödyt, haitat, edut ja haasteet Selvityksessä tuli huomioida Karhukuntayhteistyö
Lähtötilanteen tilanteen läpikl pikäynti IT-toiminta
Porske-projekti, Porin seudun ITtoiminnan järjestämisselvitys, raportti 19.11.2010 Porske-raporttia on käsitelty keskushallinnon johtoryhmässä 25.10.2010, konsernijaostossa 24.11.2010 sekä KH:n iltakoulussa 20.12.2010 ja konsernijaostossa 11.5.2011 Kyseessä on jatkotyö aikaisemmin tehdyn kaupungin sisäisen ns. ITKU-selvitykselle (tietohallintomallin kehittäminen) että Porin kaupungin ja Satakunnan Sairaanhoitopiirin keskinäisen tietohallintoyhteistyön järjestämisselvitykselle vuosina 2008 ja 2009. Porske Karhukuntien tietohallintotyöryhmä on yhdessä konsultin (Mika Karjalainen Silver Planet) kanssa laatinut asiakirjan Porin seudun IT-toiminnan järjestämisselvitys, joka on päivätty 19.11.2010 versionumerolla 1.1. Raportissa esitetään seudullisen it-palvelutuottajaorganisaation perustamista osakeyhtiömuotoisena. Yhtiön omistajina olisivat seudun kunnat.
Tunnistetut ICT-palveluyhteistyöskenaariot A Karhukuntien tuottajaverkosto B1 IT-palveluntuottaja Porin organisaatiossa B2KSTHKY tai sen jäsenkunta tuottaa palvelut B3 Muu seudun kunta tuottaa palvelut C 100% Porin omistama yhtiö D Karhukuntien omistama Oy E Oy omistajina muitakin kuin karhukunnat F IT-palveluntuottaja osa Taloustukea G H I KPK ICT kukin hankkii suoraan KPK ICT karhukuntien Oy tämän alihankkijana Kimppaulkoistus Skenaarioita tarkasteltiin sekä kuntatasoisissa lähipäivissä että vedettiin projektiryhmässä yhteen ja tarkasteltiin tarkemmin Kaikista skenaarioista tehtiin Porske-selvityksessä ns. SWOT-analyysi Porske
Toiminnallinen nykytilakuvaus 4/2012
IT-Palvelut, Tietohallinto (kehitys,suunnittelu,infrapalvelut) Tietohallinto = THO, 34 henkilöä Hallinnossa 2 henkeä Tietohallintopäällikkö ja toimistosihteeri Yhteinen painatuksen ja vaihteen kanssa Suunnittelijat, THO:ssa 12 kehitys, suunnittelu Tietojärjestelmäpäällikkö 3 pääsuunnittelijaa 8 atk-suunnittelijaa Käyttöpuolen henkilöstö (20 vak.) Käyttöpäällikkö Käytönsuunittelija Tietoverkkoinsinööri Palvelupäällikkö 2 järjestelmäasiantuntijaa 4 tekn. tukihenkilö 10 atk-tukihenkilöä
Nykytilan toiminnan laajuus THO ydintehtävät asiantuntijatehtävät perustietotekniikan kehittäminen ja hallinta järjestelmäintegraatio käyttäjien tukipalvelut THO palvelut Sovelluspalvelu Konesali- ja keskitetty käyttöpalvelu Käyttäjän tukipalvelu Verkko- ja tietoliikennepalvelu Työasemapalvelu Asiantuntija- ja konsulttipalvelu Koulutuspalvelu sähköinen viestintäpalvelu Tietoturvasta ja sen ohjeistuksesta huolehtiminen Hankinta ja alihankkijoiden sopimuskäytännöt THO lukujen valossa (tp2011) käyttömenot 5,3 M henk.kulut 2,05 M (sivukuluineen) toimintatuotot 5,5 M ARVIO,kaupunkitason itkokonaiskulut > 7,0 M Henkilöstö 34 (THO) Toimittajina: Tieto,Aditro,Tekla,Basware + noin 20 isompaa ja pienempää IT-taloa Tekniikka 3 500 työasemaa (hallintoverkko) 180 palvelinta tietovarastot 60 000 GT
Nykytilan toiminnan kuvausta, I Tuotantotavat Tietoliikenne runkoverkon (ATK, Kaupungintalo, Rahatoimisto, Otavankatu, Kirjasto, Postitalo, TPK, Teljäntori) osalta omaa tuotantoa, etäyhteyspaikat (useita kymmeniä) yhdistetty runkoverkkoon DNA:n alueverkkopalvelulla (palvelukust. noin 0,5 M ). Tietojärjestelmät on hankittu käyttöoikeuslisensseillä, palvelimet ja työasemat ovat ohjelmistoineen keskitetyn ylläpidon piirissä (THO & toimittajat). Yhteiset järjestelmät tietohallinto-osaston / omistajan vastuulla. Runsaasti toimialakohtaisia erillissovelluksia, jotka ajetaan atkkeskuksen tuotantojärjestelyillä. (vuositason palvelumaksut 2,4 M + muut lisenssimaksut noin 0,5 M ) Puheratkaisut palveluostoina, kiinteä- ja mobiilipalvelut ( DNA). Välityspalvelut ovat kaupungin omaa tuotantoa. Tietoturva on toteutettu omassa ylläpidossa olevalla palomuurilla ja työasemakohtaisilla vakiokokoonpanoon kuuluvilla virustarkastusohjelmilla. Etätyössä käytetään jossain määrin hankittua VPN-ratkaisua Asiakastuki on keskitetty pääosin THO:n HelpDeskiin. Opetuspuolella tuki on hoidettu vaihtelevilla menetelmillä. Tiedottamisessa, laadunvarmistuksessa, sopimushallinnassa, projektoinnissa, talousseurannassa ja kilpailutuksessa toimitaan kumppaneiden kanssa yhteistoiminnallisesti. Palvelualustojen tuotantoprosessit (asennus, hallinta, valvonta, tuki, raportointi, versiohallinta) ja kehitys on toteutettu omin voimin ja osin alihankintana.
Nykytilan toiminnan kuvausta, II THO:n palveluiden kattavuus (poikkeukset) IT-palvelujen atk-palvelun piirissä kaupungin hallinto, ei kouluverkot Kouluverkoista ja koulujen palvelimet ovat koulutusviraston opetusteknologiakeskuksen vastuulla Koulutusvirastossa omaa atk-henkilöstöä 6-7 Muissa hallintokunnissa lisäksi noin viisi atkhenkilöksi luokiteltavaa henkilöä Tapahtunut kehitys Työasemahankinnat kilpailutettu ja tavoitteena ollut vakiokokoonpanot Työasemien omistus ollut hankintarahoineen hallintokunnissa, THO ollut hankintakanavana Työasemien keskitetty liisaus aloitettu 6/2008 tho vastaa atk-liisauksista
IT-palvelut, puhelinvaihde (=välitys) Kaupungin keskitetyssä puhelinvaihteessa 8 henkilöä vakinaisena Vaihdepalvelun TA-käyttömenot 320 000 (v.2011) Henkilöstökulut sivukuluineen 270 000 T Toimintatuotot TA 2011 300 000
IT-palvelut, painatuskeskus Painatuskeskus on osa IT-palveluja Painatuksessa on neljä (4) vakinaista tointa Esimies ja 3 painajaa Painatus- ja monistustöitä ostetaan myös markkinoilta, lisäksi koulutusvirastossa on keskitettyä monistuspalvelua (1 päätoiminen) TPK:ssa on myös suurpainotöihin erikoistunut yksikkö (kartat yms. isot tulostustyöt) Monistuksessa on kohtuullisen tehokas Xeroxin linja (leasing) Käyttömenot (2011) noin 391 000 Henkilöstökulut 148 500 Toimintatulot (2011 arvio) noin 147 000
Koulutusviraston opetusteknologiakeskuksen atk-toimi, nykytila (kesä 2011) Tietohallintovastaava Pääkäyttäjä (järjestelmäasiantuntija) Muu henkilöstö Huoltohenkilöt 3+1 Toimistohenkilö 2 Viraston atk- / tietohallintoresurssi Atk-suunnittelija 1
Koulutusviraston opetusteknologiakeskuksen atk-toimi, nykytila 1/2 Työasemamäärät, kouluissa noin 1 500 työasemaa Työasemat n. 1200 kpl Kannettavat n. 300 kpl Palvelimet Servereiden lukumäärä 15 (+ koulujen omat 20 kpl) ja tyyppi, koulujen omat palvelimet ovat windows-palvelimia ja OPETEKn ovat pääasiassa linux-palvelimia, 2 windows-palvelinta Thinclient ratkaisu (LTSP) serverit 9 ja 200 päätettä Tietoverkot Yhteyksin määrä (n. 30 kpl) Tietoturva, F-Secure client-security ja F-Secure antivirus for Windows-servers Tietoverkko-operattori on DNA Sovellukset Oppilashallinto 11 tunnistettua eri sovellusta/järjestelmää käytössä Opetustoimen hallinnonalan omat koulukohtaiset (opetus)ohjelmat 11 eri ohjelmaa Yleishallinto ja muut n. 30 tunnistettua eri sovellusta/järjestelmää käytössä Päivähoito n. 10 tunnistettua eri sovellusta/järjestelmää käytössä
Tietohallinto vs. palvelutuottaja
Tietohallinnon ja IT-palveluntarjoajan roolit Tietohallinto pähkinänkuoressa: Yleinen periaate: Tietohallinto muuntaa asiakastarpeet tietoteknisiksi tarpeiksi MITÄ pitää tehdä tai kehittää Järjestää varsinaista toimintaa tukevat IT-palvelut IT-palveluntuotanto pähkinänkuoressa: Yleinen periaate: Palveluntarjoaja tuottaa tehokkaasti ja suosittelee ratkaisuja MITEN määritellyt asiat tehdään tai tuotetaan Tuottaa varsinaiset IT-palvelut Hierarkinen asiakkuus Kuntalaiset/asiakasorganisaatiot ovat substanssiorganisaation asiakkaita Substanssiorganisaatio on tietohallinnon asiakas Tietohallinto on IT-palveluntuottajan asiakas tai ohjaaja Palveluntuottajan ei välttämättä tarvitse olla organisatorisesti eri paikassa kuin tietohallinnon, mutta sen tehtävät poikkeavat tietohallinnon päätehtävistä
Vaihe 2, IT-toiminnan organisointi, Pori+muita Eriytetty tietohallinto ja it-palvelutuottaja Asiakas, Porin kaupunki: Toimialat ja substanssiyksiköt SatSHP Kunta X Tietohallinnon johtoryhmä (Yhteistyöryhmä) Toimialan 1 tietohallinto Toimialan 2 tietohallinto Porin tietohallinto SHP-yhteistyö,Saparo Toimialan N tietohallinto tietohallintovastaava tietohallintovastaava tietohallintovastaava teknologiapäällikkö tietohallintopäällikkö hankepäällikkö kuntayhteistyö toimisto Suunnittelija Porin IT-palveluntuottaja + seudun kuntien IT-palveluntuottajat yhteinen Yhtiö Porin ja SatSHP:n IT-palveluntuottajaresurssit Johto HelpDesk Järjestelmäasiantutija Tietoverkko Tietoturva palvelupäällikkö Palvelin Työasema kehitys = rooli, ei välttämättä yksi henkilö = Tehtävässä min 1 hlö, tiimeissä useita
Rooleista ja tehtävistä
Toiminnan painopisteet it-palvelutuottaja oma yhtiönsä Substanssi Osaaminen ja painopiste Teknologia Tietohallinto Palveluntuottaja Tietohallinnon ja palveluntuottajan yhteinen osaamis- ja intressialue on välttämätön yhteistyön toimivuuden kannalta
Toiminnan painopisteet it-palvelutuottaja osana Taloustuki Oy:tä Substanssi Osaaminen ja painopiste Teknologia Talous- ja palkkahallinnon palvelutuottaja Tietohallinto IT-palveluntuottaja Tietohallinnon ja palveluntuottajien yhteinen osaamis- ja intressialue on välttämätön yhteistyön toimivuuden kannalta
Kokonaisarkkitehtuuri
IT-toiminto ja tietohallintolaki Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausta koskeva tietohallintolaki tuli voimaan 1.9.2011. Tietohallintolain tavoitteena on, että tietojärjestelmiä yhtenäistämällä ja avoimiin arkkitehtuureihin panostamalla voidaan parantaa tuottavuutta sekä saavuttaa merkittäviä säästöjä kuntien ja valtion ict-menoissa. Tämä merkitsee sitä, että kuntien ja valtion pitää panostaa järjestelmiensä yhteentoimivuuteen luomalla yhtenäinen kokonaisarkkitehtuuri (KAkehys, JHS 179). Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli, jolla aikaansaadaan edellytykset julkisen hallinnon tietohallinnon yhteentoimivuudelle. Yhteentoimivuus toteutetaan lain mukaisia ohjausmalleja ja välineitä hyödyntämällä Pori oli mukana 15 kaupungin ryhmässä laatimassa em. kokonaisarkkitehtuurimallia
KA-kehys, JHS 179 Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Tietoarkkitehtuuri Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Toiminnan haasteet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät, roolit Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiakartta Looginen Taso - MITEN Prosessilista/kartta Prosessikuvaukset Prosessit-tiedot Tietomallit Looginen tietojärjestelmäpalveluiden Loogiset tietovarannot jäsennys Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Järjestelmät-prosessit Integraatioperiaatteet Teknologiakomponenti t Valvonta- ja hallintaarkkitehtuuri Rajapinnat ja liittymät Teknologialinjaukset Fyysinen Taso - MILLÄ Fyysiset tietovarannot Koodistot, sanastot Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Palvelutasot
KA-kehys, Toimijaroolien painopistealueet Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Johto, toiminta Tietoarkkitehtuuri Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Toiminnan haasteet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät, roolit Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiakartta Looginen Taso - MITEN Prosessilista/kartta Prosessikuvaukset Prosessit-tiedot Tietomallit Looginen tietojärjestelmäpalveluiden Loogiset tietovarannot jäsennys Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Järjestelmät-prosessit Integraatioperiaatteet Teknologiakomponenti t Valvonta- ja hallintaarkkitehtuuri Rajapinnat ja liittymät Teknologialinjaukset Fyysinen Taso - MILLÄ Fyysiset tietovarannot Koodistot, sanastot Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Palvelutasot
KA-kehys, Toimijaroolien painopistealueet Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Tietoarkkitehtuuri Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Looginen Taso - MITEN Strategia Toiminnan haasteet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät, roolit Prosessilista/kartta Prosessikuvaukset Prosessit-tiedot Käsitteistö Tietohallinto Tietojärjestelmäpalvelut Tietomallit Looginen tietojärjestelmäpalveluiden Loogiset tietovarannot jäsennys Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Järjestelmät-prosessit Integraatioperiaatteet Teknologiakartta Teknologiakomponenti t Valvonta- ja hallintaarkkitehtuuri Rajapinnat ja liittymät Teknologialinjaukset Fyysinen Taso - MILLÄ Fyysiset tietovarannot Koodistot, sanastot Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Palvelutasot
KA-kehys, Toimijaroolien painopistealueet Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Tietoarkkitehtuuri Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Toiminnan haasteet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät, roolit Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiakartta Looginen Taso - MITEN Prosessilista/kartta Prosessikuvaukset Prosessit-tiedot Tietomallit Looginen tietojärjestelmäpalveluiden Loogiset tietovarannot jäsennys Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Järjestelmät-prosessit Integraatioperiaatteet Teknologiakomponenti t Valvonta- ja hallintaarkkitehtuuri Fyysinen Taso - MILLÄ Fyysiset tietovarannot Koodistot, sanastot Rajapinnat ja liittymät IT-palveluntuottaja Teknologialinjaukset Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Palvelutasot
KH 27.02.2012
Porin kaupungin palveluympäristön yhteentoimivuuden hallintamalli Toiminnan ja tietojärjestelmien kehittäminen kokonaisarkkitehtuurimallilla KH 27.02.2012 128 Kokonaisarkkitehtuuri KH:n päätös Toimintamalli
Työryhmän alkuaskeleet 23.03.2012
Arkkitehtuuriryhmä 23.3. Yleiskeskustelua KA-organisoitumisesta ja liikkeellelähdöstä - Miten, millä panostuksilla ja aikatauluilla konkreettisesti liikkeelle Muiden tehtävien ohella mahdollisuuksien mukaan KA-toiminnan tärkeyttä laajuutta ja vaikuttavuutta kuitenkin tilaisuuden tullen korostaen ja esille tuoden varsinkin toiminnan kehittämisen kannalta. - KA-ryhmän työkäytännöt (kokoontumiset, koollekutsumiset, muistiokäytännöt, ryhmän roolit, kuka mihinkin keskittyy (esim. tarvitaanko erikseen "toiminta-arkkitehtiä", "projekti-arkkitehtiä" jne)) Sovittiin, että KA-toiminnan koti on aluksi IT-palvelut. Muistioita pidetään kevyesti eli kirjataan pääsääntöisesti aika, paikka, osallistujat, päätökset, linjaukset. -Raportoiko ryhmä säännöllisesti johdolle? Raportointi kaupunginjohtajalle 3kk:n (?) välein - Säännölliset vai tarpeen mukaiset kokoontumiset; suositus säännölliset. Teema- ja hanke/projektikohtaiset kokoukset erikseen. Vuosikello Säännölliset kokoukset n. 1/kk pois lukien kesäaika eli n. 10/vuosi. Ryhmän jäsenet miettivät vuosikelloa omista näkökulmistaan. - Miten käytännössä hankekohtainen virtuaalinen ka-ryhmä toteutetaan. Ketä kutsutaan; tarvitaanko hallintokunnista/organisaatioista ka-yhteyshlöt? Keskusteltiin asiasta; jäi vähän auki. Palataan asiaan seuraavassa kokouksessa.
Porin kaupungin palveluympäristön yhteentoimivuuden hallintamalli Marraskuu - Joulukuu KA-mittareiden Mittaus KAkypsyystasoarvio Tammikuu - Lokakuu Projektien täsmennetty käsittely Helmikuu KAkehittämispolun päivitys Syyskuu Yhteentoimivuus - kansallinen KA-vuosikello Maaliskuu Yhteentoimivuus - Alue/seutu Liityntä toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen Elokuu - Huhtikuu Hanke-ideoiden KA-käsittely KA-hallintaprosessit KAhallintamalli KA-hallinnan roolit Heinäkuu Ei kokousta Kesäkuu - Toukokuu - KA-työjärjestys ja vuosikello KA-hallinnan organisointi KA-toiminnan mittarit ja jatkuva kehittäminen
Arkkitehtuuriryhmä 23.3. Hyväksytyn hallintamallin keskeiset kohdat - Hallintamallista ja KA:sta selkokielinen, lyhyt ja ytimekäs myyntilause. Korostetaan, että kyse on ennen kaikkea toiminnan kehittämisestä, miten ICT siihen kytkeytyy, miten hankkeet siihen sidotaan ja mitä hyötyä siitä on. Nykytilan kartoituksissa IT-palveluiden rooli korostuu. -Tietohallinnon johtoryhmän toimintaa pitää täsmentää. -Arkkitehtuurinhallinnasta ei saa tulla riippakiveä hankkeille vaan on oltava luonteva osa niiden läpivientiä. -KA-toiminnan kytkentä kaupungin johtamiseen. -Osallistutaan valtakunnallisiin KA-ryhmiin (esim. Kurttu) mahdollisuuksien mukaan. Osallistujat aihealueiden mukaan; pääsääntöisesti arkkitehtuurivastaava ja/tai omistaja. -Seudullisuuden kanssa edetään kuntarakenneuudistuksen takia varovasti asiaa esille tuoden. -Konsernitason KA:ssa aluksi yhteistyötä Winnovan kanssa, joka on jo pitkään ajanut sisään kokonaisarkkitehtuuriajattelua. -Vuosikelloa käsitellään seuraavassa kokouksessa - Erilaisten ryhmien ja toimintatahojen organisoitumistarve suuri tavoitetilassa, jos KA-toiminta toimii aidosti.
Porin KA:n karkea tulevaisuuden organisoitumistarverakenne - LUONNOS Palvelutuotannon (hallintokuntien) lautakunnat, johtoryhmät (operatiivinen johto) Konsernin kehitysryhmä Tietohallinnon johtoryhmä KA Tietohallinnon vastaavat: -Tietohallintopäällikkö -Tietojärjestelmäpäällikkö -Käyttöpäällikkö -Pääsuunnittelijat -ATK-suunnittelijat -Järjestelmäasiantuntijat Karhukuntien tietohallintotyöryhmä Arkkitehtuuriryhmä Tietoturvatyöryhmä -kaupunginjohtajat? -kaupunginhallitus? -seutujohtajat? -projektipäälliköt? -kuntarakenneuudistus?
Arkkitehtuuriryhmä 23.3. Projekti- ja hankesalkku ja niiden hallinta - Tarvitaanko erillisinä ja miten rajataan mukaanotettavat kohteet? Käytetään vain hankesalkku-käsitettä. Mukaanottoa ja hankkeiden luokittelua mietitään karkki-projektissa luodun pohjan/ehdotuksen perusteella. - Sovelletaan KA-toiminnan kehityskohteisiin ("projekteihin") Kyllä. - Riittääkö ja onko tarkoituksenmukaista/järkevää kolme salkkua: sisäiset hankkeet, ulkoisen rahoituksen hankkeet ja KA-kehittämishankkeet? Nämä kolme tarvitaan. Lisäksi mietitään vielä seututasoisia salkkuja. - Kuka/mikä niitä hallinnoi (kerää, ylläpitää ja koordinoi)? Jäi auki seuraavaan kokoukseen. Ehdotettu hallintamallin prosessikaavion mukaan konsernin kehitysryhmää. Ku(t)ka siitä? -Hankesalkkupohjat (Pori, seutu) - Vaikutuskortti lisätään.
Porin kaupungin palveluympäristön yhteentoimivuuden hallintamalli Seudun kunta Omien ideoiden ja projektiaihioiden kuvaaminen (hankekoord). Mahdollinen sisäinen arviointi Ei Kustannusten uusjako Esitys omaan raamiin Päätös Siirto budjettiprosessiin Karhukuntien tietohallintoryhmä Seutuhankkeen / palvelun alustava valinta ja suunnittelu Porin toimiala, yksikkö Omien ideoiden ja projektiaihioiden kuvaaminen (hankekoord). Mahdollinen sisäinen arviointi Siirto budjettiprosessiin Kyllä Konsernin kehittämisryhmä Salkun hallinnoija käynnistää hankesuunn. Muistutusviesti Tp1 Yhteisten ideoiden / projektien jalostus Hankkeiden priorisointi Hyväksyntä? Ei Liityntä toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen Tietohallinnon johtoryhmä Esitykset projektien laajuudesta Projektiesitys Tp2 KA-hallintaprosessit KA-työjärjestys ja vuosikello KAhallintamalli KA-toiminnan mittarit ja jatkuva kehittäminen Arkkitehtuuriryhmä KA-hallinnan roolit KA-hallinnan organisointi Lausunnot priorisoituihin ideoihin Tp2 Lausunto Seudun projektien ja niiden arkkitehtuurin arvioinnin ja hallinnan pääprosessi
Arkkitehtuuriryhmä 23.3. Alustava kehityspolku (v0.8) -Yleisellä tasolla kuvattu dokumentissa Porin kehityspolku v0.8, joka löytyy Patarumpusivustolta kohdasta KA-kehittäminen/Kehittämisohjelma. KA-ryhmä tutustuu siihen ja sen sisältöön. -Sen osa-tehtävien projektisointi erilliseen KA-hankesalkkuun ja hyödynnetään Karkkiprojektin pohjia Sovittiin tehtäväksi. -Tehdäänkö niistä oikein projektisuunnitelmat, nimetäänkö vastuuhenkilöt Tehdään soveltuvin ja luontevilta tuntuvin osin. -Kehityspolussa oleva Taloushallinnon viitearkkitehtuurin kuvaamisen valmistelu Otetaan työn alle. - Otetaanko kehityspolkuun (ja ka-salkkuun) mukaan - 2011 aloitettu Petu-nykytilanneselvitys ja suunniteltu osittainen tavoitetilaselvitys (viitearkkitehtuuri) Otetaan mukaan. - Opetustoimen viitearkkitehtuurin viimeistely ja ylläpidosta sopiminen Otetaan mukaan. - Viestintäsuunnitelman teko Otetaan mukaan. - koulutussunnitelman teko Otetaan mukaan.
Arkkitehtuuriryhmä 23.3. Viestintäsuunnitelma -Tarvitaanko? Kyllä ja tehdään. -Laadinta mukaan KA-salkkuun? Kyllä. -Viestintävastaava, patarumpu, sähköposti, jakelulistat, tiedotustilaisuudet,.. Nimet täsmentyy -KA-dokumenttiarkistoaihion esittely, jos ehditty tehdä riittävälle tasolle. -Käytiin pääpiirteissään läpi. -Ryhmän jäsenet tutustuvat, kommentoivat ja tekevät parannusehdotuksia.
Arkkitehtuuriryhmä 23.3. Koulutussuunnitelma, osaamisen kehittämis- ja ylläpitosuunnitelma -Tarvitaanko? Kyllä ja tehdään. -Laadinta mukaan KA-salkkuun? Kyllä. -Koulutussuunnitelmavastaava, patarumpu, sähköposti, jakelulistat, tiedotustilaisuudet,.. - Kohderyhmät, aikataulu, valtakunnalliseen toimintaan osallistuminen,... JulkICT:llä valmisteilla eri kohderyhmille omat koulutuspaketit (ks. seuraava dia). Seurataan niiden tilanne/kehittyminen ennen kuin omia koulutuspaketteja suunnitellaan. -
Julkisen hallinnon KA toiminnan käynnistyksen tuki Tehtävä viikko Julkisen hallinnon KA toiminnan käynnistyksen tuki Käynnistystoimenpiteiden suunnittelu KA-menetelmäkoulutus julkiselle hallinnolle Julkisen hallinnon KA-tuen ja sen toteutuksen suunnittelu Julkisen hallinnon KA toiminnan käynnistämisen tuki 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Koulutus räätälöidään eri kohderyhmien tarpeisiin (modulaarinen malli): Kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin mukaiset roolit: julkisen hallinnon, kohdealueen, valtionhallinnon tai kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin johtoryhmät, kohdealueiden arkkitehtuurivastaavat sekä arkkitehtuuriryhmät Organisaation johtamiseen ja kehittämiseen liittyvät roolit: organisaation johto, toiminnan kehittäjä, arkkitehti, asiantuntija ja suunnittelija, joka joutuu työssään laatimaan kuvauksia Hanke- ja projektitoimintaan liittyvät roolit: hankkeen ohjausryhmän jäsen, hanke- ja projektipäällikkö Suunnitellut koulutusmoduulit: Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely Kokonaisarkkitehtuurin menetelmäkoulutus Kokonaisarkkitehtuurin toiminnallinen kuvaaminen Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen
Porin kaupungin palveluympäristön yhteentoimivuuden hallintamalli Arkkitehtuurityön mittarit 2012: Mittari 1: Kaupunkitasolla KA-toiminnalle ja sen toimintamallille on annettu selkeä ja dokumentoitu mandaatti Tavoitetaso: On laadittu päätösesitys KH:lle, KH on sen hyväksynyt (päätöspöytäkirja) Mittari 2: Opetustoimen tavoitearkkitehtuurin perusteet on hyväksytty Tavoitetaso: Käsitelty opetustoimen lautakunnassa Liityntä toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen Mittari 3: KA-dokumenttivarasto on pystytetty Tavoitetaso: Dokumenttivarasto on toteutettu, se noudattaa yhteistä yllä kuvattua rakennetta ja sisältää vuoden loppuun mennessä laaditut tuotokset, ohjeet ja pohjat KA-hallintaprosessit KA-työjärjestys ja vuosikello KAhallintamalli KA-hallinnan roolit Mittari 4:Arkkitehtuuriryhmä käynnistää aidosti toimintansa Tavoitetaso: Arkkitehtuuriryhmä on kokoontunut kuukauden kuluessa KH:n päätöksestä KA-hallinnan organisointi KA-toiminnan mittarit ja jatkuva kehittäminen
Porin KA intranet-kotisivut http://patarumpu.pori.fi/hallintokeskus/itpalvelut/kokonaisarkkitehtuuri
Haasteet
Mikä on pelikenttä nyt ja hetken kuluttua? Porin kaupunki Pori ja YTA Taloustuki Oy Ulvila Pomarkku Eurajoki Laitila Rauma Winnova Oy SAMK Oy Prizztech (Prizzpoint) Oy Porin Satama (kohta Oy) Satakunnan Pelastuslaitos Satakunnan sairaanhoitopiiri / Medbit Oy Kasvavat yhteiset ratkaisut (pilvipalvelut) Kuntarekry Kilpailutusjärjestelmä
Tekniikka haastaa ja toimittajahallinta stressaa Käyttöjärjestelmät versioituu Ylläpito vaatii yhä lisää resursseja Järjestelmien yhteentoimivuus ja integraatio vaatii yhä enemmän Eri toimittajia => ongelmia Sama toimittaja => ongelmia Järjestelmien elinkaari jatkuu, vaikka yhdistymisiäkin tapahtuu Kuka kehittää ja kenen ehdoilla ja keiden rahoilla Osaamisvaatimukset yhä kasvaa (joka puolella) ICT-infastruktuurin yhdistäminen on rankkaa hommaa ja vaatii myös selvää rahaa (yleensä ei huomioida alkuköhinöissä)
Tätä tapahtuu, tätä odotetaan Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti Kuntarakenne (?) Seudullinen työnjako ja yhteistyökuviot Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Palvelut verkkoon / pilveen (kansa vaatii??!! ) 24 / 7 Palvelun laatu ja hinta, hyvää mutta halvalla Yhteistyö ja verkostoituminen Isot kaupungit Ocean 11 Erva Ministeriöt SHP YTA Kokonaisarkkitehtuuri Kestävät ratkaisut Koordinaatio JHS / Vahti yms. Valtakunnalliset yhteiset ja yhteiskäyttöiset ratkaisut ja palvelut
JulkICT, mitä? Kuka ohjaa Kuka kehittää Kuka mukana Kuka maksaa
Kiitos ajastanne