JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

Transkriptio

1 JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio:1.0 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen Organisaation arkkitehtuurin nykytilan kuvaaminen Rajatun kohteen kohdearkkitehtuurin nykytilan kuvaaminen Tavoitetilan kuvaaminen Organisaation arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen Rajatun kohteen tavoitetilan arkkitehtuurin kuvaaminen /7

2 1 Nykytilan kuvaaminen Nykytila kuvataan lähtien konkreettisista (fyysinen taso) kuvauksista kohti käsitteellisesti abstraktimpia eli yleisempiä kuvauksia (looginen ja käsitteellinen taso). Nykytilasta on helpompaa tunnistaa, mistä konkreettisista osista se koostuu, kuin millä suunnitteluperiaatteilla nykytilaan on tultu. Tapauskohtaisesti kuvauksen voi tehdä myös käänteisesti, yleisestä yksityiskohtaisempaan. Nykytilan arkkitehtuurikuvaukset ovat ensimmäisellä kerralla melko suuria kertaluonteisia ponnistuksia, mutta myöhemmissä kehittämisen suunnittelutilanteissa selviydytään kevyemmällä aiempien kuvausten päivittämisellä. Nykytilan kuvausten ylläpidosta kannattaa tehdä jatkuvaa arkkitehtuurin nykytilan ylläpitoa. Kuten suosituksen luvussa 6.2 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus kerrottiin, nykytilasta (ja tavoitetilasta) tulee kuvata vähintään seuraavat kuvaukset: arkkitehtuuriperiaatteet. - Noudatetaan vähintään ylemmän tason periaatteita, jos ne on määritelty. Mikäli periaatteita ei ole määritelty, ne tulee määritellä tavoitetilan kuvaamisen yhteydessä asiakkaat ja sidosryhmät. palveluiden kuvaukset. - Palveluiden kuvauksessa käytetään Palvelusalkku-pohjaa. prosessien kuvaukset. - Prosessit kuvataan vähintään loogisella tasolla. informaatiosalkku. tietojärjestelmäsalkku. - Havainnollisuuden vuoksi on suositeltavaa kuvata myös tietojärjestelmäkartta. prosessien, tietojen ja tietojärjestelmien suhteiden kuvaus - Kuvataan vähintään Prosessit-tiedot-, Tiedot-tietojärjestelmät- sekä Prosessit-tietojärjestelmät -matriisit. integraatioratkaisut. - Integraatioratkaisuista kuvataan vähintään Liittymät ja rajapinnat -pohjan mukaiset tiedot. 1.1 Organisaation arkkitehtuurin nykytilan kuvaaminen Koko organisaation arkkitehtuurin nykytilassa pyritään kuvaamaan organisaation keskeiset osat ja piirteet järjestelmällisesti kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmän avulla. Organisaation nykytilan kuvaaminen kannattaa aloittaa toiminta-arkkitehtuurista ja prosessien kuvaamisesta ja jatkaa järjestelmien ja niihin kiinteästi kuuluvien tietovarantojen kuvaamiseen eli alhaalta fyysisen tason kuvauksista ylöspäin, loogisiin ja käsitteellisiin kuvauksiin (kts. kuva 1). 2/7

3 Kuva 1 Nykytilan kuvausten suunta on konkreettisesta abstraktiin Nykytilasta kannattaa tunnistaa myös teknologian peruspiirteet, erityisesti, mitä laitteita ja mitä palvelutasoja mihinkin järjestelmään, palvelimeen tai laitteeseen sovelletaan. Maantieteellisesti laajoissa tilanteissa, tai jos organisaatiolla on iso määrä toimipisteitä, kannattaa kuvata myös verkkokaavio. Kun fyysinen taso on kuvattu, kannattaa siirtyä loogisen tason kuvauksiin lähtien jälleen järjestelmien loogisesta rakentumisesta ja riippuvuuksista tietokantojen (ja muiden tietovarantojen) sekä laiteympäristön kanssa. Samalla on hyvä listata keskeiset käytettävät teknologiakomponentit ja käytetyt integraatiotekniikat. Loogisen tason riippuvuustaulukot, järjestelmät-tiedot- tai järjestelmät-prosessit -matriisit ja -kartat (kts. liite 9 Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmatriisit) ovat yleensä hyödyllisiä kuvauksen apukeinoja. Jälkimmäinen tosin edellyttää vähintään käsitteellisen tason listausta organisaation keskeisistä prosesseista. Riippuvuuskartoista näkee dokumentoidusti, mitkä ovat toiminnalle kaikkien kriittisimmät järjestelmät ja tietovarannot. Riippuvuuskarttoja voi erinomaisesti hyödyntää laadittaessa tietoteknisen ympäristön, järjestelmien tai tietokantojen kehittämispolkua. Organisaation arkkitehtuurin nykytilakuvauksessa kannattaa harkiten kuvata käsitteellisen tason yksittäisiä kuvauksia. Nämä kannattaa koota, jos niistä on jo etukäteen melko hyvä käsitys tai jos ne ovat helposti toteutettavissa. Käsitteellisen tason kuvaukset ovat keskeisiä erityisesti tavoitetilan kehittämisen kannalta ja varsin usein ne tulee joka tapauksessa käsitellä uudestaan tavoitetilaa määriteltäessä. Organisaation arkkitehtuurin nykytilan kuvauksessa ei yleensä ole tarpeen kuvata periaatteellisen tason kuvauksia, jos organisaatio ei aikaisemmin ole käyttänyt kokonaisarkkitehtuurimenetelmää. Periaatteellisen tason arkkitehtuurilinjaukset ovat hyvin harvoin määritelty siten, että ne olisivat toimineet esim. loogisen ja fyysisen tason ratkaisujen aitoina ohjaajina. 3/7

4 1.2 Rajatun kohteen kohdearkkitehtuurin nykytilan kuvaaminen Rajatun kohteen, esimerkiksi paikkatietoarkkitehtuurin tai taloushallinnon ratkaisuarkkitehtuurin, arkkitehtuurin nykytilan kuvauksessa kannattaa noudattaa samaa etenemispolkua ja periaatetta kuin koko organisaation nykytilan kuvaamisessa. Rajatun kohteen nykytilan arkkitehtuuri pystytään kuvaamaan tarkemmin, kuin koko organisaation nykytilan arkkitehtuuri. Rajatun kohteen suhteen voidaan esimerkiksi tarkemmin määritellä toimintamallit, tietokokonaisuudet sekä käytetyt standardit, laitteet, järjestelmät, verkot sekä kohteeseen liittyvät tietovarannot. Riippuvuusmatriisit ovat suppeampia, mutta ne voidaan kuvata tarkemmin. Erityisesti looginen järjestelmäjäsennys voidaan kuvata tarkemmin kuvaamaan juuri kyseisen kohteen järjestelmärakenteen jäsennystä. Usein rajatun kohteen arkkitehtuurinykytilassa voidaan organisaatiotasoa konkreettisemmin myös listata, mitä toiminnan palveluja ja prosesseja kyseiseen kohteeseen liittyy. Rajatun kohteen nykytilan arkkitehtuurikuvauksissa kannattaakin mahdollisuuksien mukaan kuvata ainakin osa käsitteellisen tason yksittäisistä kuvauksista. 2 Tavoitetilan kuvaaminen Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmän tavoitteena on varmistaa, että kehittämisessä otetaan huomioon erityisesti toiminnan tarpeet ja luodaan yhdenmukainen ja ristiriidaton ratkaisukehikko, johon voidaan sovittaa yhteentoimivasti erilaisia yksittäisiä teknisluontoisia ratkaisuja tietojärjestelmiä, teknologiapalveluita, tietorakenteita ja tietovarantoja. Tästä peruslähtökohdasta johtuen menetelmällä kuvatut sähköisen palveluympäristön tavoitetilat kannattaa kuvata ylhäältä alas, kaikkea kehittämistä ja jäsentämistä koskevista periaatteista yksityiskohtaisempiin toteutuslinjauksiin. Tavoitetila kuvataan pääsääntöisesti ylhäältä alas tarkentuvasti periaatteellisen tason linjauksista, käsitteellisten linjausten kautta loogisiin linjauksiin (kts. kuva 2). 4/7

5 Kuva 2 Tavoitetilan kuvausten suunta on periaatteellisesta tasosta fyysiseen Koko organisaation arkkitehtuurin tavoitetilaa kuvattaessa kannattaa lähteä periaatteellisen tason kuvauksista. Nämä muodostavat arkkitehtuurin laatimisen ja kehittämisen peruskivet, jotka tulisi ottaa huomioon kaikilla kuvaamisen tasoilla ja kaikissa kuvattavissa kohteissa, oli kysymyksessä sitten koko organisaation arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaamisesta tai yksittäisen, rajatun ratkaisun tavoitetilan kuvaamisesta. Kaikkein hyödyllisintä olisi, jos arkkitehtuurilinjaukset määriteltäisiin melko varhaisessa vaiheessa arkkitehtuurin kehittämisen tiellä. Ne toimivat rajatumpien kohteiden tavoitearkkitehtuurien kehittämisen pohjana ja varmistavat ylätasolla ratkaisujen yhdenmukaisuuden. Kun periaatteellisen tason linjaukset on tehty koko organisaation tasolla, yksittäisissä kohdearkkitehtuurin tavoitetilakuvauksissa voidaankin keskittyä erityisesti käsitteellisen ja loogisen tason kuvauksiin ja osittain myös fyysisen tason tavoitetilakuvauksiin. Tavoitetilan arkkitehtuurikuvauksista ei kannata tehdä liian yksityiskohtaisia, sillä tällöin rajataan pois mahdollisten palvelutoimittajien mahdollisuudet innovointiin ja se voi rajoittaa toteutettavia ratkaisuja negatiivisesti. Yksityiskohtaisia ratkaisuja on syytä määritellä vain niissä tapauksissa, kun se on perusteltua. Rajatun kohteen arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaamisessa voidaan ottaa kantaa moniin fyysisen tason ratkaisuihin erityisesti standardeihin, sanastoihin ja teknologia-arkkitehtuurin periaatteisiin. 2.1 Organisaation arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen Organisaation arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen on suositeltavaa aloittaa periaatteellisen tason arkkitehtuurilinjauksista. Nämä muodostavat koko kehittämisen kivijalan, johon arkkitehtuurin kehittämislinjaukset nojaavat. Periaatteellisen tason tavoitetilan linjausten kuvaaminen on myös luonteva keino saada organisaation johto ja kehittämisen avainhenkilöt jo tässä vaiheessa osallistumaan ja tutustumaan kokonaisarkkitehtuurityöhön. 5/7

6 Periaatteellisen tason kuvausten jälkeen tavoitetila kannattaa kuvata ylhäältä alas, taso kerrallaan ja vasemmalta oikealle, kuten kuvassa 3 on esitetty. Kuva 3 Organisaation tavoitetilan arkkitehtuurin kuvaussuunta Organisaatiotason tavoitetilan arkkitehtuurin kuvaaminen on tärkeää aloittaa toiminnan kuvauksista. Tämä täsmentää sitä, millä tavalla ratkaisun kohteena olevalla alueella toimitaan, sekä mihin asioihin tietoteknisiä ratkaisuja tarvitaan. Eri näkökulmat täsmentyvät käsitteelliseltä tasolta loogiselle tasolle. Usein organisaatiotason tavoitetilan arkkitehtuuri huipentuu loogiseen järjestelmäjäsennyskuvaan, johon liitetään myös tietovarantojen, integraatioperiaatteiden ja teknologiakomponenttien pääjäsennys. Tähän jäsennykseen pääseminen kuitenkin edellyttää periaatteellisen tason vaatimusten ja koko käsitteellisen tason läpikäyntiä, jotta ratkaisun palvelevuus ja toimivuus voidaan varmistaa. Organisaatiotason tavoitetilan arkkitehtuuriin kuvataan verkkoratkaisuja lukuun ottamatta melko harvoin kovinkaan tarkkoja fyysisen tason arkkitehtuurikuvauksia. Täsmälliset tietokannat, tietojärjestelmätuotteet ja laitemallit täsmentyvät yleensä myöhemmin kehittämisprojekteissa, joiden avulla edetään kohti määriteltyä organisaation tavoitearkkitehtuuria. Näistä, projektien tuotosten perusteella täsmennetyistä tavoitetilan kuvauksista, syntyy pohja seuraavien kehittämiskierrosten nykytilan kuvauksille. 2.2 Rajatun kohteen tavoitetilan arkkitehtuurin kuvaaminen Rajatun kohteen, kuten tietyn toiminnon järjestelmäympäristön, tavoitetilan arkkitehtuuri voidaan ja kannattaakin kuvata huomattavasti yksityiskohtaisemmin kuin koko organisaation tavoitetilan arkkitehtuuri. Yleensä rajatun kohteen tavoitetilan arkkitehtuurin kuvaaminen kannattaa aloittaa tunnistamalla alueeseen liittyvät kansalliset ja koko organisaatiota koskevat arkkitehtuurilinjaukset sekä kohteeseen liittyvät muut suunnitelmat. 6/7

7 Tämän jälkeen kuvataan tavoitetilan linjaukset käsitetaso kerrallaan, vasemmalta oikealle siten, että toiminnan ja organisaation palvelujen tarpeet huomioidaan systemaattisesti tavoitetilaa kuvattaessa. Rajatun kohteen arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaamisessa kannattaa erityisesti panostaa toimintaarkkitehtuurin käsitteelliseen ja loogiseen tasoon sekä tietoarkkitehtuurin kuvaamiseen. Tyypillisesti epäselvyydet näissä osa-alueissa johtavat mahdollisesti jopa muutoin laadukkaaseen tietojärjestelmäperheeseen, jonka tietojärjestelmiä ei täysipainoisesti voida hyödyntää niihin asioihin, joihin ne on tarkoitettu. Rajatun kohteen tavoitetilan arkkitehtuurit yleensä huipentuvat yhteen loogisen järjestelmäjäsennyksen kuvaan. Ko. jäsennys ei saa olla kuitenkaan ainoa tuotos, vaan sen tulee olla loogisella tasolla kaikkien ylempien tasojen kuvausten pohjalta laadittu lopputulos. Kohdearkkitehtuurien tavoitetiloissa voidaan jo jonkin verran ottaa kantaa fyysisen tason kuvauksiin, mutta esimerkiksi viitearkkitehtuureissa tämä on rajatumpaa. Kuitenkin esimerkiksi sähköisen asioinnin viitearkkitehtuurin fyysisen tason tunnistautumisratkaisut ovat juuri keskeisiä tavoitetilan arkkitehtuurin linjauksia, joita tulisi hyödyntää kaikissa sähköisiä asiointipalveluja tarjoavissa ratkaisuissa. 7/7