2013 Kuntoklubi- hanke 2011-2014 Yhteistyö- ja toimintaverkoston kehittäminen kehitysvammaisten ihmisten terveys- ja arkiliikunnan edistämiseksi Tampereella Väliraportti Erja Kyllönen Nääsville ry. 17.6.2013
Sisältö 1. Kuntoklubi-hanke Tausta, tavoitteet ja yhteistyö 2. Kuntoklubi-verkoston tiedotus ja tavoitettavuus 2.1 www.kuntoklubi.info 3. Kuntoklubi-verkoston toimintamallit 3.1 Kuntoklubi-koulutukset 3.2 Ideapäivät 3.3 Liikuntakaveri- vapaaehtoistoiminta 3.4 Jumppajelppi- vertaistoimintamalli 3.5 Positiivinen pudottaja- painonhallintamalli 4. Kuntoklubi-hankkeen juurruttamisvaiheen suunnitelmat
1. Kuntoklubi-hanke Tausta, tavoitteet ja yhteistyö Kuntoklubi-hankkeen tavoitteena on ollut kehittää kehitysvammaisten ihmisten terveys- ja arkiliikuntaa edistävä yhteistyö-ja toimintaverkosto Tampereelle. Kuntoklubi-nimen saaneen verkoston ideana on tarjota tietoa, tukea ja kannustusta niin kehitysvammaisille itselleen kuin heidän parissa työskenteleville ja omaisille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Kuntoklubi-verkostoon voivat kuulua kaikki kiinnostuneet niin kehitysvammaiset henkilöt kuin heidän lähiihmisensä sekä kehitysvammaisten palveluita järjestävät tai niiden kehittämisestä kiinnostuneet tahot ja yhteisöt. Kuntoklubi-hanke käynnistyi elokuussa 2011. Ensimmäisen toimintavuoden aikana hankkeessa lähestyttiin terveysliikuntaa arkiliikunnasta käsin järjestämällä koulutusta sekä asumis- että päivätoimintayksiköiden henkilökunnalle. Koulutuksiin osallistuneiden ohjaajien toimesta monessa yksikössä arkinen aktiivisuus on lisääntynyt ja koulutukseen osallistuneiden asumis- ja päivätoimintayksiköiden kautta myös koko Kuntoklubi-verkosto on alkanut muodostua. Motivointi-, kannustus- ja tiedonjakamisen tavoitteita hankkeessa on lähestytty erilaisten toimintamallien kehittämisen näkökulmasta. Ensimmäisenä toimintavuotena kehiteltiin painonhallintaan tähtäävää toimintamallia, kuntokorttia sekä tiedotus- ja motivointikanavana toimivia Kuntoklubin verkkosivuja. Toisena toimintavuotena pääpaino keskittyi vapaaehtois- ja vertaistoimintojen kehittämiseen ja verkoston laajentamiseen ja tunnetuksi tekemiseen mm. ideapäivien, koulutusten kautta sekä verkkosivuja edelleen kehittämällä. Tärkeimpänä yhteistyötahona hankkeessa Tampereen Kaupungin kehitysvammaisten palveluiden ohella on alusta asti ollut Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry, joka on myös Nääsville ry:n jäsenjärjestö. Projektityöntekijän työpisteen sijainti Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n tilojen yhteydessä on mahdollistanut hedelmällisen ajatusten ja kokemusten vaihdon kohderyhmän tarpeista ja toiminnan suuntaamisesta. Kuntoklubi-hankkeessa on toiminut lisäksi yhteistyöryhmä, joka koostuu avainhenkilöistä, jotka työssään keskittyvät joko kokonaan tai osittain kehitysvammaisten ihmisten palveluiden ja/ tai terveyttä edistävien palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja järjestämiseen. Ryhmän kokoonpanossa on
huomioitu kehitysvammaisten parissa työskentelevä lähihenkilöstö sekä heidän työnsä resurssit mahdollistavat, suunnittelevat ja päättävät tahot. Henkilövaihdokset mm. Tampereen kaupungin tilaajapuolella ovat kuitenkin vaikeuttaneet yhteydenpitoa, tiedonkulkua ja päättäjätason sitoutumista kehittämishankkeeseen ja yhteistyöryhmän tapaamisia on ollut harvakseen. 2. Kuntoklubi-verkoston tiedotus ja tavoitettavuus Toisen toimintavuoden aikana Kuntoklubi-hankkeessa kehitellyn Kuntoklubiverkoston toimintaidea on jalostunut ja yhä useampi kehitysvammaisten palveluista vastaava tai kiinnostunut taho on tullut mukaan jollakin tavoin verkoston toimintaan. Kehitysvammaiset ihmiset tavoittavat verkoston toiminnot yleisimmin omaisten, ohjaajien tai muiden lähi-ihmisten välityksellä. Kuntoklubiverkosto tunnetaan monessa päivätoiminta- ja asumisyksikössä jo hyvin ja verkkosivujakin seuraillaan jonkun verran. Tampereen kaupungin hallinnoimien yksiköiden lisäksi myös muut päivä- ja asumispalveluita tarjoavat tahot ovat löytäneet Kuntoklubi-verkoston. Kyseisistä paikoista on osallistuttu koulutuksiin ja tapahtumiin ja Kuntoklubi-verkoston positiivinen ja arkinen lähestymistapa terveysliikuntaan on otettu ilolla vastaan. Paikallisena hankkeena Kuntoklubi-hankkeen tärkein tiedotuskanava on ollut Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n jäsenkirje ja omaisten tukiryhmät. Jäsenkirjeessä on tiedotettu säännöllisin väliajoin hankkeen etenemisestä ja mm. painonhallintaryhmästä. Muita tärkeitä tiedotuksen ja markkinoinnin muotoja ovat olleet henkilökohtaiset kontaktit (sähköposti ja vierailut) kehitysvammaisten palveluita tuottaviin ja järjestäviin tahoihin. 2.1 www.kuntoklubi.info Kuntoklubi-verkoston verkkosivut on tehty yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun Hyvinvoinnin neloskierre-hankkeen (2009-2012) kanssa. Hyvinvoinnin neloskierre-hankkeen tarkoituksena oli kehittää toimivampia hyvinvointipalveluita Pirkanmaalle tuomalla opiskelijat, opettajat, yritykset/organisaatiot ja asiakkaat yhteen. Hankkeessa yhdistyy opiskelu, työelämä, käytännön kokemus ja uudet työympäristöt. Yhdessä Hyvinvoinnin Neloskierre-hankkeen työntekijöiden ja Tamkin terveys- ja media-alan opettajien
kanssa ideoitiin työpajatyyppinen toimintakokeilu, jossa monialainen opiskelijatiimi yhdessä kehitysvammaisista henkilöistä koostuvan ryhmän kanssa suunnittelivat Kuntoklubi-verkostolle omat nettisivut. Verkkosivujen julkaisun jälkeen ylläpito- ja jatkokehittelyvastuu siirtyi opiskelijoilta Kuntoklubi-hankkeelle. Hankkeen toisen vuoden aikana verkkosivuja on kehitetty palvelemaan erityisesti kehitysvammaisten parissa työskenteleviä mm. liittämällä tietoa Kuntoklubiverkoston toiminnoista ja tapahtumista. Sivujen rakenne on blogi-tyyppinen ja etusivulla näkyvät uusimmat ja ajankohtaisimmat julkaisut. Tähän päädyttiin, jotta sivut innostaisivat vierailuihin säännöllisesti. Sivuilla esitellään säännöllisen epäsäännöllisesti viikon vinkki ja Kuukauden kuntokasvo. Tavoitteena on, että viikon vinkeistä muodostuu sivuille laaja liikuntaideapankki, josta kehitysvammaiset itse tai heidän lähi-ihmisensä voisivat helposti löytää arkisia ideoita liikunnan lisäämiseen. Kuukauden kuntokasvona voi olla joku yksittäinen liikuntaa harrastava kehitysvammainen henkilö tai jokin ryhmä. Lisäksi sivuilla on Tamkin mediaopiskelijoiden kehittelemä peli, joka opastaa terveellisiin ruokavalintoihin erilaisissa ympäristöissä. Kuntoklubi-hankkeen viimeisen vuoden yksi tavoitteista on lisätä tavoitettavuutta ja tunnettuutta. Tähän yhtenä vaihtoehtona voisi olla sosiaalisen median hyödyntäminen ja uusien mediaaktiivisten yhteisöjen houkutteleminen mukaan Kuntoklubi-verkoston toimintoihin. 3. Kuntoklubi-verkoston toimintamallit Kuntoklubi-hankkeen toisena toimintavuotena on kehitelty erilaisia terveyttä, arkiliikuntaa ja hyvinvointia edistäviä toimintoja, joista parhaimmat ja toimivimmat jäävät osaksi Kuntoklubi-verkoston ja Nääsville ry:n toimintaa hankkeen päätyttyäkin. Kuntoklubi-hankkeessa kehitellyt toimintamallit ja materiaalit voidaan ottaa käyttöön mm. asumis- ja päivätoimintayksiköissä. Kyseiset yhteisöt voivat hyödyntää toimintamalleja ja materiaali parhaaksi katsomallaan tavalla. Kuntoklubi-verkoston toiminta hankkeen jälkeen osana Nääsville ry:n toimintaa takaa sen, että liikunnallinen ajatus pysyy yllä ja toimintamallit jäävät todella elämään aktiivisesti arkeen. Pieni muistutus ideapäivien, koulutusten ja tapahtumien myötä auttaa ajatusta pysymään yllä. Seuraavassa kuvataan ja arvioidaan Kuntoklubi-hankkeen toisen toimintavuoden toimintaa ja lopuksi suunnataan katse hankkeen viimeiselle vuodelle, jonka tärkeimpänä tavoitteena on vakiinnuttaa Kuntoklubi-verkoston toiminta osaksi Nääsville ry:n kehitysvammaisten toimintoja.
3.1 Kuntoklubi-koulutukset Kuntoklubi-hankkeessa painotettiin alusta alkaen arkiliikunnan edistämistä. Ensimmäisenä järjestettiin 4 iltapäivän mittainen koulutus asumisyksiköiden ohjaajille. Tarkoituksena oli, että jokaisesta yksiköstä nimettäisiin 1-2 ohjaajaa kuntoklubi-vastaaviksi, jotka omassa yksikössään vastaisivat liikunnallisen arjen toteutumisesta. Käytännössä tällainen järjestely oli hankala ja koettiin ehkä liian sitovaksi, joten jo seuraavaan päivätoimintayksiköiden vastaavaan 4-päiväiseen koulutukseen otetta muutettiin vielä positiivisempaan suuntaan. Toisena toimintavuotena järjestettiin kaksipäiväinen Kuntoklubi-koulutus, joka suunnattiin niille yksiköille, joiden ohjaajia ei aikaisempiin koulutuksiin ollut osallistunut. Koulutusta markkinoitiin Kuntoklubin verkkosivuilla, Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n jäsenkirjeessä ja tutustumiskäynneillä uusissa yksiköissä. Koulutukseen osallistui 20 eri ohjaajaa 10 eri yksiköstä sekä yksi alaa opiskeleva kehitysvammaisen nuoren omainen. Koulutuksen ensimmäisen päivän osallistujamäärä oli 17 ja toisen päivän 16 henkilöä. Erittäin positiivista oli, että koulutukseen osallistui nyt ohjaajia myös niistä yksiköistä, joissa hankkeen alkuvaiheessa suhtautuminen oli nihkeää ja että myös uudet yksiköt olivat aktivoituneet Kuntoklubi-verkoston suhteen. Koulutuksen teemoina olivat voimavaralähtöinen ja motivoiva lähestyminen terveysliikuntaan sekä liikunta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden tukena. Teemoja lähestyttiin terveys- ja hyvinvointiteorian ja keskustelujen kautta, mutta isoimmassa roolissa olivat kuitenkin käytännön harjoitukset.
Kuntoklubi-koulutukseen osallistuneet täyttivät toisen koulutuspäivän päätteeksi palautelomakkeen, jossa selvitettiin kouluarvosanoin (4-10) osallistujien tyytyväisyyttä koulutuksen antiin, sisältöihin, järjestelyihin jne. Palautelomakkeen täytti 16 osallistujaa ja palaute oli todella positiivista. Koulutuksen sisältöön, materiaaliin ja harjoituksiin oltiin erittäin tyytyväisiä (keskiarvo 9,5). Kommenttiosiossa koulutuksen sisältöä kommentoitiin mm. näin: Hyvin teoriatietoa& käytännön harjoituksia, joita voi viedä arkeen/ Käytäntö ja teoria oli hyvin tasapainossa/ Hyvä sisältö, joka antoi paljon ja kertasi myös tuttua/ Käytännönharjoituksista sai paljon hyviä ideoita/kiva kun saa materiaalia itselle ja talolle/ Hyvää käytännönläheistä asiaa/ mukavan käytännönläheinen ja virikkeellinen/ Hyvät käytännönharjoitukset/ Oli sitä mitä odotin ja sai vielä enemmän ideoita ja valmiuksia toteuttaa niitä. Koulutuksen hyödynnettävyyden osallistujat arvioivat keskimäärin lähes kiitettäväksi (keskiarvo 8,9). Kommentteja hyödynnettävyydestä olivat mm: Osin soveltaen, mutta muuten hyvin/ Aion hyödyntää ja levittää tietoa ja ideoita/ Soveltui hyvin/ Itsestä kiinni!/ Pystyisi paremmin, jos töissä pystyisi pysähtymään enemmän. Sisältö sai miettimään, kuinka paljon enemmän voisi tehdä/ Kun ideat saa käytäntöön, uskon niiden toimivan/ Siirtyy asiakkaiden päivätoimintaan tavalla tai toisella/ Terveys- ja liikuntaryhmät alkavat syksyllä/ On jo otettu käytäntöön/ Jumpat ja eri simppelit apuvälineet/ Mietin ankarasti, kuinka nämä saisi siirrettyä arkeen ja eritasoisille ihmisille/erittäin hyvin ja tulen hyödyntämään ja paljon. Koulutuksen kiinnostavuus ja innostavuus arvioitiin selkeästi kiitettäväksi (keskiarvo 9,4). Kiinnostavuudesta tuli seuraavanlaisia kommentteja: Erittäin hyvä ja hauska koulutus, innostava ja hyvä kouluttaja/ Kyllä innostuin, kouluttaja rauhallinen, iloinen asenne siirtyy ja vahvistaa omaa oppimista/ mielenkiintoisia harjoituksia/ tosi hyvä luennoitsija, selkeä ja selvästi osaa asiansa, tietää mistä puhuu/ En ole itse liikunnallinen, mutta nyt tuli ideoita ja innostusta/ Koulutus oli todella kiinnostava ja kouluttaja hyvä/ Kouluttajasta näkyi into tehdä töitä kehitysvammaisten kanssa/kouluttajan oma innostus välittyi, hyvä!/ asia mielenkiintoinen/ Ihana koulutus, innostunut kouluttaja / Oli kiinnostava, varsinkin kun tehdään paljon harjoitteita. Koulutusjärjestelytkin arvioitiin hyviksi (keskiarvo 8,8) Koulutusjärjestelyihin viitaten tuli seuraavanlaisia kommentteja: Tilat ok, seuraava uimahallissa tai kuntosalissa?/ Alkuaika oli eri kuin luulin, muuten ok/ Salissa vähän kuuma, voin elää sen kanssa / Luovasti tilojen mukaan!/ muovituolit aina epämukavat mutta jumppasali ja Helmi ihanat ja tilavat/ Iltapäivän tila liian pieni/ Harmittaa kun ei päässyt ensimmäiseen osaan, tuleekohan se vielä uudestaan, suosittelisin työkavereillekin, paikka ja tilat hyvät.
Kokonaisuudessaan koulutus sai osallistujilta kiitettävän arvion (keskiarvo 9,3). Kiitosta saivat erityisesti harjoitukset, innostava ote ja hyvä arjen ideat, jotka ilmenevät mm. seuraavista kommenteista: Hyvä ja kiinnostava koulutus/ Lisää samanlaisia koulutuksia, olisi kiva kuulla, miten muut ovat arjessa työkaluja hyödyntäneet/ Harjoitteet sopivat niin ulos kuin sisälle/ ohjaajalle 10!/ Tekisi hyvää kaikille alalla toimiville, halvalla toimintaa, eikä ole rahasta kiinni, samalla Tyky-toimintaa/ KIITOS!/ Hyvä ja mielenkiintoinen, saisi olla lisää/ Selkeä kokonaisuus/ Todella kivaa, kun oli aikaa tehdä käytännön harjoituksia/ lisää tällaisia koulutuksia Myös muutamia parannusehdotuksia tuli kommenttien muodossa: Toivon lisää suppeammasta aiheesta/ Teoria-asioita voisi enemmän purkaa ryhmän kesken, omien oivallusten kautta. Alussa olisi osallistujien kesken kiva käydä läpi kierros ketä kaikki on ja mistä tulee. Koulutukseen osallistujien innokkuudesta ja aktiivisuudesta ja heidän antamasta palautteesta päätellen koulutus onnistui erinomaisesti ja täytti kaikki omatkin tavoitteeni lähes täydellisesti. Huomion arvoista oli mielestäni osallistujien pohdinta siitä, miten hyödyllinen tällainen koulutus olisi kaikille alalla työskenteleville. Loppujen lopuksi kyse ei ole rahasta, vaan asenteesta. Olen äärimmäisen iloinen, että onnistuin välittämään positiivista asennetta koulutukseen osallistuville näin hyvin. Koulutuksessa oli mukana myös eräs alaa opiskeleva kehitysvammaisen nuoren omainen ja omilla ajatuksillaan ja kommenteillaan hän sai ohjaajat myös miettimään asioita omaisten kannalta. Keskusteluissa tuli esille toivomus, että koulutuspäiviä pidettäisiin jatkossa yhteisinä sekä ohjaajille että omaisille. Tämä lisäisi asumis- ja päivätoimintojen sekä omaisten yhteisymmärrystä arkiliikunnan merkityksestä. Palautteiden ja kokemusten perusteella on selvää, että koulutukset tulevat olemaan perusteltu osa Kuntoklubi-verkoston toimintaa hankkeen päättymisen jälkeenkin. 3.2 Ideapäivät Kuntoklubin Ideapäivät ovat kaikille avoimia tapahtumia, joissa erilaisia liikuntamuotoja pääsevät kokeilemaan niin kehitysvammaiset henkilöt kuin heidän lähi-ihmisensäkin. Tavoitteena olisi päivä, jossa kohtaisivat niin asumisja päivätoiminnan väki kuin omaisetkin. Käytännössä tällaisen ajankohdan löytäminen on lähes mahdotonta. Viikonloppuisin ja iltaisin pois laskuista jäävät päivätoiminnot, päivällä mukaan eivät pääse vanhemmat/ omaiset.
Ensimmäiset ideapäivät järjestettiin ulkoliikunta- ja puistokuntoiluteemalla kesäkuussa 2012. Ideatapahtumille oli suunniteltu kolme eri ajankohtaa, jotta halukkaat pääsisivät mukaan. Iltatapahtumat peruuntuivat. Päivätapahtuma toteutui ja paikalla oli iso porukka yhdestä päivätoimintakeskuksesta. Syksyn ideapäivän suunnittelussa panostettiin enemmän mm. markkinointiin. Marraskuun sisäliikunnan ideoita esittelevää ideapäivää mainostettiin pitkin syksyä ja se keräsikin kiitettävän määrän osallistujia. Paikalla oli n. 50 henkilöä, joista n. 35 oli kehitysvammaisia ja 15 heidän ohjaajiaan. Ideapäivän tarkoituksena oli tehdä Kuntoklubi-verkostoa tunnetuksi ja esitellä erilaisia liikunnallisia vinkkejä. Päivän aikana esiteltiin istumatansseja, taichi-harjoittelua, kuntosali- ja tasapainoharjoittelua sekä pilatesta. Ohjaajina toimivat Nääsville ry:n fysioterapeutit. Paikalla oli myös Tevella Oy:n pienharjoitteluvälineiden edustaja. Päivä oli onnistunut ja ajankohta ilmeisen hyvä. Kevääksi oli jälleen suunnitteilla ulkoliikunnan ideatapahtuma, jossa oli tarkoitus julkistaa ja palkita myös Positiivinen pudottaja- ryhmän voittaja. Päällekkäisten tapahtumien ja markkinointivaikeuksien vuoksi tapahtuma kuihtui Positiivinen pudottaja- ryhmän päättäjäisiksi. Jatkossa on järkevää panostaa yhteen hyvin suunniteltuun ja markkinoituun Kuntoklubi-tapahtumaan vuodessa.
3.3 Liikuntakaveri-vapaaehtoistoiminta Kehitysvammaiset henkilöt tarvitsevat useimmiten apua ja tukea sekä liikuntaharrastuksensa mahdollistamiseen että ihan arkiseen liikuntaan. Asumispalveluiden henkilökuntamitoitus ei aina riitä toimintakyvyltään ja liikkumistottumuksiltaan eri tasoisten henkilöiden liikunnan ohjaamiseen tai aktiivisen arjen mahdollistamiseen. Kuntoklubi-hankkeessa on ajateltu, että vapaaehtoistoiminnasta voisi saada apua tähän tilanteeseen. Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia ja yhteistyötä oli tarkoitus viritellä jo hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena, mutta suunniteltu vapaaehtoistoiminnan teemailta peruuntui osallistujien puutteen vuoksi ja ajatus laitettiin hetkeksi muhimaan. Omaisten toiveita ja asuntoloiden tarpeita kuunnellen syntyi ajatus Liikuntakaveri-toiminnasta. Liikuntakaveri-toiminnan ideana on, että kehitysvammainen henkilö saa ystäväkseen ja liikunnan harrastamisen tueksi suunnilleen samanikäisen, samanhenkisen ja samaa sukupuolta olevan vapaaehtoisen liikuntakaverin. Kyseessä ei ole avustajatoiminta, vaan kaverukset harrastavat yhdessä liikuntaa, joka on molempien mieleen. Idea perustuu yhdenvertaisuuteen ja vapaaehtoisuuteen. Molemmat vastaavat harrastuksen aiheuttamista kustannuksista itse ja hyötyvät liikunnasta mahdollisimman tasaveroisesti. Kuntoklubi-hankkeen toisena toimintavuotena oli tarkoitus toteuttaa Liikuntakaveri-toiminnan pilottikokeilu. Pilottikokeilun tavoitteena oli ennen kaikkea tehdä näkyväksi olemassa olevaa kehitysvammaisten parissa tapahtuvaa vapaaehtoistoimintaa positiivisessa hengessä, jotta saataisiin mukaan lisää innokkaita vapaaehtoistyöntekijöitä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää Liikuntakaveri-toiminnasta helposti toimiva ja houkutteleva vapaaehtoistoiminnan muoto, jota voisivat käyttää hyväkseen niin yksittäiset kehitysvammaiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tarkoituksena oli järjestää Liikuntakavereiksi ryhtyville perehtymiskoulutusta ja kaveripareille yhteisiä liikunnallisia tapaamisia sekä mahdollisesti myös alennuksia joistakin liikuntapalveluista. Liikuntakaveri-pilottikokeilun yhteistyötahoksi valikoitui Tampereen Kaupunkilähetys ry, jonka laajaan palveluntarjontaan kuuluvat kehitysvammaisten asumis-, päivä- ja vapaa-ajan toiminnot, joiden lisäksi
yhdistyksellä on pitkä kokemus vanhuspuolen vapaaehtoistoiminnasta. Yhteistyötahoiksi houkuteltiin myös mm. oppilaitoksia (lähihoitaja- ja fysioterapiaopiskelijat), vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjä (mm. Mummon kammari, Spr ja setlementtiyhdistykset), mutta ennakkoluulot kehitysvammaisten kanssa työskentelystä sekä oppilaitosten yhdistymisen aiheuttamasta ajanpuutteesta johtuen liikuntakaveri-idea ei saanut kyseisten tahojen parissa väkeä liikkeelle. Tampereen Kaupunkilähetys ry:n yhteisöstä sen sijaan löytyi kolme vapaaehtoisesti kehitysvammaisten ystäviensä kanssa uimahallissa ja kuntosalilla käyvää henkilöä, jotka osallistuvat Liikuntakaveri-toiminnan infotilaisuuteen. Pohdimme info-tilaisuudessa, mistä löytäisimme muutaman henkilön lisää ja ilmapiiri oli positiivinen ja innostunut. Sovimme kevään kestävästä pilottikokeilusta, jossa vapaaehtoisuuteen perustuvat yhteiset liikuntakerrat raportoitaisiin ja lisäksi yhdessä pohdittaisiin miten toiminta saataisiin houkuttelevaksi. Sovimme päivämäärän perehdytyskoulutusta varten, mutta sinne kyseiset henkilöt eivät sitten tulleetkaan. Ilmoittivat välikäsien kautta syyksi sen, että kokivat sitoutuvansa toimintaan liikaa. Ymmärrän täysin heidän näkökulmansa. Sitoutumisenpelko on yksi vapaaehtoistoiminnan jarruista ja siitä puhuttiin jo infotilaisuudessakin. Perustelimme kuitenkin pilottikokeiluun osallistumisen tärkeyttä erityisesti sen toiminnan näkyvyyden ja uusien henkilöiden innostamisen kannalta. Siksi heidän päätöksensä yllätti ja harmitti. Vapaaehtoistoiminnan käynnistäminen on pitkäjänteistä työtä ja tällaisen erityisryhmän ollessa kyseessä, työ moninverroin haastavampaa. Tästä syystä Kuntoklubi-hankkeessa piti laittaa välimerkki Liikuntakaveri-toiminnan kehittelylle ja keskittyä muihin kehitteillä oleviin toimintoihin. Koska Liikuntakaveri-toimintaa varten ehdittiin jo laatia materiaalia ja konsepti on hyvin suunniteltu, olisi ollut sääli heittää ajatusta kokonaan menemään. Ideaa voidaan jatkossa soveltaa esimerkiksi niin, että kehitysvammaisten asumisyksiköt voivat hyödyntää Liikuntakaveri-ajatusta ja -materiaalia järjestäessään avoimien ovien päiviä ym. tapahtumia, joihin toivotetaan tervetulleiksi myös lähialueen asukkaita. Pienellä paikallisella arjen tasolla liikuntakaveri-idea voisi toimia paremmin.
3.4 Jumppajelppi- vertaistoimintamalli Kuntoklubi-hankkeen toisena toimintavuotena kiinnitettiin vapaaehtoistoiminnan kehittämisen lisäksi huomiota myös vertaistoiminnan mahdollisuuksiin. Kuntoklubi-verkosto järjesti keväällä 2013 ensimmäisen Jumppajelppitoimintamalliin kuuluvan koulutuksen. Jumppajelppi-toimintamallissa ideana on, että liikunnasta innostuneet ja aktiiviset kehitysvammaiset henkilöt innostaisivat omalla esimerkillään omissa yhteisöissään (asuntola, päivätoiminta, harrastuskerho jne.) muita liikkumaan ja huolehtimaan terveydestään. Lisäksi Jumppajelpit voivat omien kykyjensä mukaisesti osallistua esimerkiksi säännöllisten jumppahetkien ohjaamiseen joko itsenäisesti tai ohjaajien avulla. Jumppajelppi-koulutuksen on tarkoitus olla samalla myös toimintamalli-koulutus, joka antaa valmiudet soveltaa jumppajelppitoimintamallia omissa yhteisöissä parhaaksi katsomalla tavalla. Siksi on suositeltavaa, että koulutuksiin osallistuu vertaisohjaajien lisäksi aina myös yhteisön ohjaaja/ ohjaajia. Kevään yhden päivän Jumppajelppi-koulutukseen osallistui 7 kehitysvammaista henkilöä ja 2 ohjaajaa kahdesta eri päivätoimintayksiköstä. Teoria pidettiin hyvin yksinkertaisena ja keskustellen käytiin läpi mm. mitä kaikkea liittyy hyvinvointiin,mitä hyötyä on liikunnallisesta elämäntavasta ja miten kannustaa muita liikkumaan. Käytännön liikuntavinkit olivat helppoja tuolijumppaohjeita sekä erilaisin helpoin välinein tehtäviä harjoituksia, myös musiikin käyttöä harjoiteltiin.
Vertaisohjaajat osallistuivat sekä koulutuksen teoria- ja keskusteluosuuteen että käytännön harjoituksiin todella aktiivisesti ja innostuneesti. He olivat tyytyväisiä koulutukseen ja saivat todella paljon ideoita liikunnalliseen kannustukseen. Tässä koulutuksesta jälkeenpäin tullutta palautetta: Olemme pitäneet vertaisohjaajakoulutuksesta yhteisen palautetuokion. Muistelimme yhdessä päivän antia, keskustelimme ja teimme käytännössä harjoitteita. Kaikki koulutuksessa olleet ovat pitäneet pienen jumppahetken keskuksen muille asiakkaille. Innostusta riittää!! Koulutuspäivä on kaiken kaikkiaan saanut hyvää palautetta. Tässä muutama asia: teoriaa oli sopivasti, käytäntö opetti parhaiten, selkeää opetusta, köysijumppa oli uutta ja kivaa, uusia vinkkejä tuli paljon, sopivan mittainen päivä, mukavaa, että ilmapallopelko oli huomioitu! Kiitokset vielä mukavasta ja liikunnallisesta päivästä! Kuten palautteistakin ilmenee, koulutuspäivä oli erittäin onnistunut. Koulutuspäivän kokemus ja siitä saatu positiivinen palaute sekä se, että ideat ja vinkit on heti otettu käyttöön, osoittaa, että kyseessä on erittäin toimiva malli arkiliikunnan edistämiseksi. Huomionarvoista oli, että jo koulutuksen aikana vertaisohjaajat pohtivat yhdessä, miten jakaa vastuuta jumpan ohjaamisesta, sekä kyselivät käytössä olevista välineistä ja voisiko sellaisia hankkia jne. Tällainen aktiivisuus ja innostus tarttuu herkästi muihinkin ja voi olla tehokkaampikin motivointikeino kuin pelkkä ohjaajien kannustus. 3.5 Positiivinen pudottaja- painonhallintamalli Kuntoklubi-hankkeessa on alusta asti pidetty tärkeänä löytää käytännöllinen ja toimiva malli, joka tähtää kehitysvammaisten lihavuuden ja ylipaino-ongelmien vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Ensimmäinen painonhallintaryhmä toteutettiin Tampereen Soroptimistiklubin rahoittamana nuorille kehitysvammaisille naisille. Ryhmä toteutettiin vesiliikuntajakson osalta yhteistyössä Tampereen kaupungin liikuntapalveluiden kanssa ja mukana oli Tampereen Kehitysvammaisten tuki ry:n tuntiohjaajia avustajina. Saatujen kokemusten perusteella painonhallintaryhmästä kehiteltiin laajempi vuoden kestävä seurantapaketti, joka sai nimekseen Positiivinen pudottaja. Positiivinen Pudottaja- kurssille lähti mukaan 5 kehitysvammaista henkilöä (3 naista ja 2 miestä). Kurssi alkoi toukokuussa 2012 alkumittauksilla ja henkilökohtaisilla haastatteluilla ja jatkui kesäkuussa vesiliikuntajaksolla ja ravitsemusohjauksella ja liikuntaneuvonnalla. Kesän ajan ryhmäläiset liikkuivat
omaehtoisesti kuntokolmio-kortteja täyttäen. Syksyllä alkoivat säännölliset viikoittaiset Pudottajatreffit, joilla ohjelmassa oli vaihtelevaa liikuntaa, asiaa painonhallinnasta sekä kuukausittaiset punnitukset. Pudottajatreffit jatkuivat aina toukokuulle asti, jolloin tehtiin loppumittaukset ja haastattelut. Ryhmän päättäjäisissä palkittiin Positiivisin pudottaja. Palkinnon kriteerinä oli painonpudotustulos, positiivinen asenne ja Kuntokolmio-kortin aktiivinen täyttäminen. Mukaan pudottajatreffeille houkuteltiin myös lähi-ihmisiä, mutta vain yhden ryhmäläisen omainen oli aktiivinen osallistumaan. Tulokset painonhallinnassa olivat vähäisiä. Parhaimman painonpudotuksen saavuttanut sai painon laskemaan 4,2 kg vuoden aikana. Vaikka painonpudotustulokset eivät olleet kovinkaan rohkaisevia, sen sijaan toimintakykytesteissä parannusta tuli kaikilla ryhmäläisillä. Säännölliset viikoittaiset liikuntahetket, joissa koko kehoa haastettiin harjoittelemaan arkiliikuntaa tehokkaammin, lisäsivät ryhmäläisten liikkumisvarmuutta ja palautteissa kerrottiinkin kunnon ja jaksaminen parantuneen, liikkumisen helpottuneen ja reipastuneen ja hengästymisen helpottaneen. Ryhmäläiset pitivät kovasti ryhmästä ja oppivat terveellisiä elämäntapoja mm. niin, että osasivat kaikki jo todella hyvin erottaa terveelliset ja epäterveelliset ruoat toisistaan. Palautevastauksissaan kaikki ryhmäläiset ilmoittivat onnistuneensa muuttamaan ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan mm. annoskokoja pienentämällä, herkkuja vähentämällä ja kasvisten, hedelmien ja marjojen syömistä lisäämällä. Ryhmäläiset onnistuivat tekemään pieni muutoksia painonhallinnan tueksi, mutta edelleen tehokkaat askeleet jäivät ottamatta. Hormonaaliset ja aineenvaihdunnalliset ongelmat tekevät toki laihduttamisen vaikeaksi, mutta myös päivittäisen tsempin puute näkyi. Kuntoklubi-hankkeessa pohdittiinkin toisena toimintavuotena sitä, miten lähi-ihmiset saataisiin mukaan vielä paremmin.
Järjestimme keväällä 2013 asumis- ja päivätoimintayksiköiden ohjaajille iltapäiväkoulutuksen, jonka aiheena oli painonhallinnanohjauksen haasteet ja ideat. Koulutusta markkinoitiin myös omaisille. Koulutukseen osallistui yhteensä 7 ohjaajaa 2 asumis- ja 2 päivätoimintayksiköstä. Koulutuksessa pureuduttiin kehitysvammaisten painonhallinnan haasteisiin, esiteltiin Positiivinen pudottajapainonhallintamallia sekä käytännöllisiä ideoita painonhallinnan tueksi ja asiakkaiden motivoimiseksi. Koulutukseen osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä koulutuksen antiin (palautekyselyn keskiarvo 9), koulutuksen hyödynnettävyyden osallistujat arvioivat hyväksi (keskiarvo 8,7) ja kiinnostavuuden kiitettäväksi (keskiarvo 9,3) samoin koulutusjärjestelyt (keskiarvo 9,3). Kokonaisuudessaan koulutukselle annettiin kiitettävä arvosana (keskiarvo 9). Palautekyselyn kommentointiosioon osallistujat antoivat palautetta mm. näin: Ehkä konkreettista materiaalia enemmän/ Ideoita oli kyllä / Haasteena asioiden siirtyminen asiakkaiden arkeen/ Paljon asiaa, hyvää ja tarpeellista / Hyvä ja selkeä koulutus/ Käsittelemättä jäi aliravitsemus, painon nopea putoaminen. Näiden kokemusten myötä hioutui Positiivinen pudottaja- painonhallintamallin idea. Painonhallintamallissa huomioidaan kehitysvammaisten ihmisten ylipainoongelmat ja painonpudotuksen haasteet, joita ovat liikunnan vähäisyys, tarkoituksenmukaisen lähituen puuttuminen sekä motivaatio-ongelmat. Haasteita lähestytään kahdesta suunnasta: Positiivinen pudottaja- painonhallintakurssit kehitysvammaisille jatkuvat Kuntoklubi-verkoston toimintana ja lisäksi tarjolla on koulutusta ohjaajille ja lähi-ihmisille. Positiivinen pudottaja- Koulutus tarjoaa valmiuksia ja ideoita kehittää ja toteuttaa omassa yksikössä painonhallintaan tähtäävää toimintaa. Koulutukset soveltuvat niin asumis- tai päivätoimintayksiköiden ohjaajille kuin harrastustoiminnan ohjaajillekin. Omaiset ja henkilökohtaiset avustajat saavat myös koulutuksesta hyviä eväitä tukea kehitysvammaista asiakastaan/ omaistaan painonhallintaprojektissa. Esimerkiksi asumisyksiköissä voidaan toteuttaa kampanjoita, joissa omaiset otetaan mukaan painonhallintaprojektiin ja tähän kampanjaan hyvänä lähtölaukauksena voi toimia kyseinen koulutus.
4. Kuntoklubi-hankkeen juurruttamisvaihe Kuntoklubi jatkaa nyt kolmannelle ja viimeiselle vuodelleen. Kaksi ensimmäistä vuotta projektia vetänyt Nääsville ry:n fysioterapeutti siirtyy toisiin tehtäviin ja viimeisen vuoden projektia vie eteenpäin Nääsville ry:n fysioterapeutti Anna- Maria Mansikka. Kolmannen vuoden tärkeimpänä tavoitteena on kahden tiiviin toimintojen kehittämisvuoden jälkeen hankkeessa kehitellyn Kuntoklubi-verkoston toiminnan juurruttaminen osaksi Nääsville ry:n toimintaa. Juurruttamisvaiheessa on tärkeää arvioida, mitkä kehitellyistä toimintamalleista on mahdollista ja tarkoituksenmukaista ylläpitää osana Kuntoklubi-verkoston ja sitä kautta Nääsville ry:n toimintaa. Tavoitteena on myös lisätä Kuntoklubi-verkoston tavoitettavuutta ja tunnettavuutta ja tietysti vetää hankkeen tavoitteet, arviointi ja tulokset yhteen loppuraportin muotoon.