Aikuisen kielenoppimisen kulku ja edellytykset Osallisena arvioinnissa Maisa Martin Helsinki 6.9.2013
Rakenne Muutama ajatus aikuisista kielenoppijoina ja kirjoittajina Cefling- ja Topling-hankkeiden lähtökohdista tuloksista ja suhteesta taitotasokuvauksiin Lopuksi päätelmiä ja tulevaisuuden näkymiä
Aikuinen kielenoppijana Kokemusta ja taitoja Ei välttämättä näe itseään oppijana Aikaisempaa kokemusta ja koulutusta, (suullisesti/kirjallisesti) opittuja kieliä Oppimiskulttuurit ja perinteet: Yksilön vs. yhteisön oppiminen Opettajan ja oppijan roolit (valta, läheisyys) Kuka asettaa tavoitteet, kuka ohjaa/määrää, kuka arvioi?
Aikuisen kielenoppimisympäristö Suomen puhujien asenteet (yleiset, henkilökohtaiset) Kielenoppimismahdollisuudet (Järjestetyt, itse etsityt ja havaitut) Englanti lingua francana Kaksikielinen Suomi Monikielinen Suomi Tunteet ja motivaatio
Aikuinen kirjoittajana Kokemusten kirjo Tarpeiden kirjo Aivan alussa: visuaalinen ja auditiivinen havainnointi Siirtyykö kirjoitustaito kielestä toiseen? - mekaaninen - tekstin rakentaminen - tyyli
Aikuinen kirjoittajana Lukeminen ja kirjoittaminen - oma nimi, sadutus - malleja luetusta Ajattelu ja kirjoittaminen - mitä kirjoittaa (suunnittelu, Mozart ja Beethoven) - kirjoittamalla ajatteleminen Mallit vs. oma tuotos: vrt. kierrätysajattelu (Suni), konstruktioajattelu
Cefling Pääkysymys: Millaisia kielen rakenteita (konstruktioita) ja sanoja on tyypillisesti käytössä tietyillä funktionaalisilla taitotasoilla? Kuinka usein? Kuinka oikein? Kuinka varioivasti/luovasti/laajasti? Aikuiset (Yki-aineisto) ja nuoret (7.-9. luokka) Tutkimusta myös oppimisen parametreistä (CAF) ja asteikkojen soveltuvuudesta kehityksen malleina arvioinnin apuneuvoina
Topling Pääkysymys: Miten Cefling-hankkeen poikittaisaineiston tuottamat tulokset ennustavat yksittäisen oppijan kehitystä? Kolmen vuoden seurantajaksot (1. 3., 4. 6., 7. 9., lukio)
DEMfad Model (Franceschina et al. 2006) D E f a d M D = Domain = tutkittava ilmiö E = Emergence = 1. esiintymä M = Mastery = hallinta (80 %) f = frequency/1000 sanaa a = accuracy = tarkkuus d = distribution = jakauma
CAF Triad C = complexity A = accuracy F = fluency Sujuvuus, tarkkuus ja kompleksisuus kielitaidon kehityksen dimensioina: Sujuvuus ~ frekvenssi Tarkkuus = virheet Kompleksisuus =?
D = Konstruktio Konstruktio VISK: Konstruktiolla tarkoitetaan muottia tai muuta useammasta osasta koostuvaa kielen rakennetta. Mutta sanakin voi olla konstruktio. Konstruktiokielioppi: Kieli koostuu kierrätettävistä ja enemmän tai vähemmän muokattavista palasista, konstruktioista, jotka sisältävät sekä muodon että merkityksen.
Säännöt ja sanat Perinteisesti D = sääntö, konstruktionäkökulma edelleen harvinainen toisen kielen oppimisen tutkimuksessa. Sanoja tutkitaan yleensä yksiköinä ja leksikkona, myös näissä hankkeissa, mutta niidenkin osalta suunnataan parhaillaan kollokaatioiden tutkimukseen.
Tuotoksia Kymmenkunta gradua, lukuisia artikkeleita ja esitelmiä Marja Seilonen 2013: Epäsuora henkilöön viittaaminen oppijansuomessa Mikko Kajander (tulossa): Suomen eksistentiaalilause toisen kielen oppimisen polulla
Keskeinen tulos (CAFparametrit) Sirkku Lesonen 2013 (gradu): Suomen kielen lingvististen piirteiden sijoittuminen Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille Merkitsevät erot esiintymissä usein A2 > B1 Merkitsevä kasvu tarkkuudessa B1 > B2
Kompleksisuuden tutkimisen ongelmia Perinteiset mittarit keskittyvät sana- ja lausemääriin, rinnastuksiin ja alistuksiin. Suomesta puuttuu perustietoa mittareiden soveltuvuudesta suomeen Määrällinen vs. laadullinen kompleksisuus Kompleksisuus vs. abstraktius Kielen kompleksisuus vs. tehtävän kompleksisuus
Ensiksi pitää kysyä itseltään, mitä auto-sana oikein tarkoittaa. Jos mietitään ihan kunnolla, niin autosta ei ole muuta kuin harmia normaali ihmiselle, joka ei vältämättä tarvitse sitä. Esim. minä itse en tarvitsisi autoa, jos mulla ei olisi pitkä työmatka. Sekään ei ole syy, miksi mulla on, koska voin herätä aikaisin ja käyttää bussia. Mutta jos lasketaan työmatka ja -aika yhdessä, jos menen bussilla, menee yli 12 tuntia. Kun työ on raskasta, niin muutaman kuukauden päästä ei enää jaksa tehdä töitä ja koska joistakin ammatteista ei saa kunnon palkaa niin täytyy tehdä ylitöitä. Mä ainakin tarvitsen auton sen takia, että työmatka veisi vähemmän aikaani, mutta toisaalta autollakin on kuluja. Se on toisaalta ihan sama tekeekö ylityöt autolle vai itselle. Auto on semmonen juttu, mihin jää koukkuun eikä siitä pääse helpolla eroon. Nyt voidaan sanoa, että on vaikeaa elää auton kanssa ja samalla on vaikeaa elää ilman sitä. Ainakin mun mielestä, koska jos on auto, hyvät puolet on siinä, että pääsee paikasta toiseen nopeammin ja jos joskus tapahtuu jotain, esim. jotain sairautta tai kipua, niin pääsee nopeammin sairalaan. Siitä on paljon muitakin hyötyjä, esim. talvella lumen auraus, -kuljetus ja paljon muitakin juttuja, vaikka se vahingoittaakin esim ilmaa, ihmisten terveyttä jne, mutta ilman autoa tulee olemaan vaikeaa, ainoa mitä voidaan tehdä tämän asian eteen on se, että keksitään keinoja millä voidaan välttää näitä vahinkoja mitä auto jättää.
Ensiksi pitää kysyä itseltään, mitä tuo auton sana oikein tarkoittaa?! Jos mietitään ihan kunnolla, niin autosta ei ole muuta kuin harmia normaali ihmiselle, joka ei välttämättä tarvitse sitä. Esim. minä itse en tarvitsisi autoa, jos mulla ei olisi ollut pitkä työmatka. Sekään ei ole syy, miksi mulla on auto, koska voin herätä aikaisin ja käyttää bussia, mutta kun työmatka-aika, jos lasketaan yhteensä ja jos menen bussilla, siinä menee yli 12 tuntia, ja kun työ on raskasta niin muutaman kuukauden päästä ei enää jaksa tehdä töitä ja kun joidenkin ammateissa ei saa kunnon palkkaa, niin täytyy tehdä ylitöitä. Että mä ainakin tarvitsen auton sen takia, että se työmatka veisi vähemmän aikaani, mutta toisaalta autollakin on kuluja, että se on toisaalta ihan sama tekeekö ylityöt autolle vai itselle. Auto on sellainen juttu, mihin jää koukkuun ja ei ainakaan pääse helpolla siitä eroon. Nyt voidaan sanoa, että on vaikea elää auton kanssa ja samalla on vaikea elää ilman sitä ainakin mun mielestä. Koska jos on auto, hyvät puolet on se, että pääsee paikasta toiseen nopeammin ja jos joskus tapahtuu jotain, esim. jokin sairaus tai kipu, niin pääsee nopeammin sairaalaan. Tai siitä on paljon muita hyötyjä, esim. talvella lumenaurauskuljetus ja paljon muita juttuja. Eli autosta on paljon hyötyä, vaikka se vahingoittaakin esim. ilmaa ja ihmisten terveyttä jne Mutta ilman autoa tulee olemaan vaikeaa. Ainoa, mitä voidaan tehdä tämän asian eteen, on se, että keksitään keinoja, millä voidaan välttää näitä vahinkoja, jotka auto jättää.
Päätelmiä Natiivien näkemys tekstien jakautumisesta virkkeisiin ja lauseisiin: Yksimielisyyden taso ei kovin korkea > lauseiden määrä ei ole hyvä mittari (edes kirjoituksessa). Onko lauseiden määrä hyvä EVK-tason indikaattori? Jossain määrin, mutta alistusta ja konjunktioita on alemmalla tasolla kuin on oletettu. Suomen kielessä alisteisen sivulauseen muodostaminen ei ole kompleksista (relatiivilauseita lukuunottamatta) Kaikissa kulttuureissa mutkikas kieli ei edes ole arvostettua (vrt. Suomen virkakieliasetus).
SIDOSTEISUUS A1: Pystyy kirjoittamaan yksinkertaisia, irrallisia ilmauksia ja lauseita. A2: Pystyy yhdistämään yksinkertaisia ilmauksia ja lauseita tavanomaisilla sidesanoilla, kuten sanoilla ja, mutta, koska. B1: Pystyy kirjoittamaan yksinkertaisia, yhtenäisiä tekstejä tavallisista, itseään kiinnostavista aiheista yhdistämällä lyhyempiä, irrallisia, yksinkertaisia ilmauksia yhtenäiseksi tuotokseksi.
Koheesio ja konjunktiot Esiintyvät kaikilla tasoilla (A1 B1) Ainoa poikkeus myönnyttävä vaikka (vasta tasolla B1) Tason A1 tavallisimmat konjuktiot: ja (rinnastava) koska (kausaalinen) että (selittävä) mutta (vastakohtaa ilmaiseva) kun (temporaalinen) jos (konditionaalinen)
Konstruktiot oppimisen alkupisteenä: kaikkea alusta pitäen Perinteinen näkemys: aluksi on könttiä (chunks), joiden oppiminen ei ole oppimista. Oppiminen alkaa, kun voidaan näyttää, että on sovellettu sääntöä, ei opittu ulkoa. Konstruktionäkemys: ensimmäinen esiintymä on jo oppimisen osoitus, konstruktion varioiminen ja laajeneminen osoittaa kehitystä.
Monta tapaa yleistää (Marja Seilonen) Jos sen voi tehdä Jos se voidaan tehdä Jos sä voit tehdä sen Jos ihminen/ihmiset voi tehdä sen Minun mielestäni kännykät ei saisi kieltää kouluista. Olen pohtinut, että kännykät saisivat olla äänettömiä, eikä poistettaisi kokonaan. Tunnilla niitä ei näky, mutta ihminen tarvitsee kännykkää, joihinkin tapauksiin. Jotkin ihmiset tapaavat jossain koulun jälkeen, eikä siinä ole haittaa. Vaan mielipiteeni on, että kännykät ei poistettaisi kouluista.
Asteikkojen ongelmakohtia Aineistona arvioijien haastattelut (6) Arvioijien kommentit (tuhansia)
RQ1: Kommentit kouluasteittain Koulu- Ikä Suori- Kom- aste tuksia ment- teja Alakoulu 7 11 699 815 Lukio 16 18 389 366 Yliopisto 19 179 281
RQ1: Yleisimmät kommentit Kouluaste Yleisimmät kommentit n Alakoulu Lukio Yliopisto Tehtävän suorittaminen (loppuun) Koodinvaihto Tekstilaji Ymmärrettävyys Arvioinnista kieltäytyminen Tekstimäisyys (koheesio) Tekstin määrä Tarkkuus Ymmärrettävyys Tekstilaji Tekstimäisyys (koheesio) Kompleksisuus Tekstin määrä Tekniset ongelmat (kopiointi) Ymmärrettävyys 216 96 89 77 51 61 42 35 30 25 46 36 26 26 22
Millaiset suoritukset kirvoittavat eniten kommentteja? 1 Lyhyet tekstit (kaikissa ikäryhmissä) Tekstit, jotka eivät täyttäneet tehtävänantoa (ollenkaan tai osittain; aiheen vierestä; epätäydelliset tekstit) Alakoulussa ja lukiossa A-tason tekstit, erityisesti alle A1. Kolme edellistä kategoriaa usein päällekkäisiä. Humoristiset tai moraalisesti arveluttavat tekstit Vaikea arvioida (puutteellinen tai ristiriitainen näyttö taitotasosta) Vaikea arvioida luotettavasti (arvioijien reaktiot vaihtelivat)
Millaiset suoritukset kirvoittavat eniten kommentteja? 2 Tekstit, joissa oli sanoja tai ilmauksia muulla kuin kohdekielellä (L1, L3). Ala- ja yläkoulussa Vaikeasti luettavat tekstit Kirjoitusvirheet, käsiala
Mitä ei kommentoitu? Tekstin sisällön kiinnostavuus tai kiinnostamattomuus. Argumentoinnin laatu ja loogisuus, vaikka tehtävät 4 ja 5 vaativat argumentointia (syiden esittämistä). Ei ainakaan suoraan (ks. tehtävän suorittaminen) Ks. B2-kriteerit
Mikä on kommenttien ja EVK-kuvausten suhde? 1 Asteikkojen ulkopuoliset kriteerit / Aukot asteikoissa? Kuinka arvioida hyvin lyhyt suoritus? Tasoilla A1 ja A2 pitäisi olla ymmärrettävyyskriteeri! Mitä pitäisi tehdä, jos tehtävää ei ole suoritettu kokonaan? Lauserajojen häilyvyys saa epäröimään. Argumentaatiota jo tasoilla A1 ja A2.
t1 Mikä on kommenttien ja EVKkuvausten suhde? 2 Virheiden ja kielen laadun vaikutus Vaikea arvioida, voisi olla ok pelipiireissä, mutta ei aikuisen viestissä. (tyyli/sopivuus, alemmilla taitotasoilla) Hyvin yksinkertaista kieltä, ei osoita enempää voisi tulkita? (minimalistiset suoritukset) Yksinkertainen = lyhyt Yksinkertainen = rajoittunut sisällöllisesti Yksinkertainen = rajoittunut rakenteellisesti tai sanastollisesti (vrt. asteikot).
Dia 30 t1 Nämä tietyllä tavalla "asteikon ulkopuolisia" havaintoja tarnanen; 7.5.2012
Oppia tutkimukseen ja arvioijakoulutukseen Arvioijat tarvitsevat selvät ja yksityiskohtaiset ohjeet siihen, mitä tehdä teksteille, jotka eivät noudata instruktiota esim. tasapaino kielen ja (tosielämän) tehtävän vaatimusten välillä tarve muuttaa joidenkin suoritusten taitotasoluokitusta (tutkimuksessa mahdollista) Hyvin lyhyet tekstit ongelma arvioijille Pitäisikö hyvin lyhyet tekstit poistaa aineistosta?
Kommentointia voisi parantaa Kaikkien arvioijien kommentoitava samoja suorituksia. Lisää tilaa kommentoinnille. Kaikkia epävarmoja tapauksia kommentoitava Kohdistettua kommentointia (esim. tässä tutkimuksessa tai asteikoissa esiin nousseet ongelmakohdat. Kommentoinnin yhdistäminen haastatteluun tai ääneenajatteluun.
Päätelmiä arvioijien EVKasteikkojen käytöstä Arvioijat joutuvat ottamaan huomioon joitakin oppijoiden suoritusten piirteitä, vaikka niitä ei (suoraan) mainita asteikoissa (esim. kielivirheet, tehtävänannon täyttyminen, ymmärrettävyys) Se mitä oppijat eivät osaa tehdä johdetaan osaa tehdä -asteikoista (ja maamerkkisuorituksista) Kielen laadun vaikutus suoritukseen? Kyky tulla toimeen / tehtävänannon täyttyminen?
Päätelmiä kuvaimista Kommentit, joissa arvioijat osoittavat käyttävänsä kriteereitä, joita ei ole asteikoissa, ilmentävät asteikkojen puutteita (ainakin arviointitarkoituksessa): pituus, tehtävänannon täyttyminen jotkin tekstin piirteet (esim. lauserajat) argumentaatio jo alimmilla tasoilla (aikuiset oppijat, koska-sanan yleisyys) ymmärrettävyys
Kehitysehdotuksia asteikkoihin Yhteistä ymmärrettävyyteen viittaaminen A-tasoilla konkretian lisääminen molempiin asteikkoihin ja mahdollisuus käyttää maamerkkejä, joissa esimerkkejä jokaiselta tasolta (ainakin muutama) Muuta Kuvaimien tarkistus tutkimustyön ja opettajien kokemusten perusteella? A0-tasot luku- ja kirjoitustaidottomille? Lapsille oma asteikko?
Taitotasot eivät vain arviointia varten Kielen kehitys Epälineaarista Varioivaa Ei portaittaista Yksilöllistä
Lineaarinen asteikko epälineaaarinen oppiminen? Saavatko EVK:n tyyppiset asteikot näkemään oppimisen lineaarisena? C2 C1 B2?? Todellisuudessa oppiminen on tavallisesti epälineaarista = SLA-tutkijoiden näkemys B1 A2 A1 Arviointi on usein pikakuva taitotasosta tiettynä ajankohtana. Se ei kerro, miten oppija pääsi siihen, missä on nyt.
Laaja-alaiset ja kattavat asteikot ongelmallisia sekä toisen kielen oppimisen että arvioinnin tutkimuksessa. Kirjoittaminen C2 C1 B2 B1 A2 A1 Mille tasolle oppija tai kirjoitelma pitäisi sijoittaa? C2 C1 B2 B1 A2 A1 Kieliopin, sanaston, koheesion, tyylin, rekisterin, sisällön sopivuuden jne. piirteet.
Kohti oppijatekstien koneellista analyysia? Periaatteessa kyllä, mutta virheiden vaikutus laskentoihin selvitettävä (tällä hetkellä analyysit vaativat kirjoitusvirheiden korjaamista) syntaktisia mittareita on, mutta niitä ei ole tutkittu suomen kielen kannalta > parhaat KIELIKOHTAISET mittarit löydettävä sanastollisia mittareita on, mutta suomen kielessä vaativat esityönä morfologisen analyysin
TULOKSIA TIIVISTETYSTI EVK- ja OPS-asteikot suhteellisen yhteneväisiä ja käyttökelpoisia Kaikkea on jo tasolla A1, mutta vain muutamien sanojen yhteydessä Käytön määrällinen hyppäys edeltää tarkkuuden hyppäystä (sujuvuus ennen tarkkuutta) Kielitaidon kehitys näkyy konstruktioiden varioivuuden kasvuna
Muistutus: Kielenoppiminen vaatii aikaa! 0 > A1: 90 tuntia A1>A2: 180 200 A2>B1: 375 400 B1>B2: 750 B2>C1: 1500 C1>C2: 3000 Luvut karkeita arvioita, ohjeellisia! Lähde: Sauli Takala