Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa



Samankaltaiset tiedostot
Matti Hakamäki ja Katja Rajala. Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa 2006

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

KUUDESLUOKKALAISTEN UIMATAITO SUOMESSA

KUUDESLUOKKALAISTEN UIMATAITO SUOMESSA. Teksti : Matti Hakamäki Kuvat: Jouni Kallio

Kaupunginvaltuusto Vastaus vt Jaana Pelkosen kysymykseen lasten ja nuorten uimataidon kehityksestä ja ylläpidosta Helsingissä

SUOMEN UIMAOPETUS- JA HENGENPELASTUSLIITTO

Lukuvuonna luokkalaisten uimaopettajana toimii Pia Salonen, p ja sähköposti

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina

Uimaopetuksen järjestelyt kunnissa -selvitys

PINNALLA 2020 Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) strategia

Katja Rajala ja Anna Kankaanpää

Koulut tilaavat itse tarvitsemansa kuljetukset.

Pinnalla 2 2. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) strategia

PINNALLA 2020 Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) strategia

Uimaopetus turvallisemmaksi

Yläkoulun painotettuun opetukseen hakeminen

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

UIMATAITOVIIKKO. Opas uimahalleille ja yhteisöille

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

ERITYISRYHMIEN VESILIIKUNNAN OHJAAJAKURSSI. Äänekoski Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS

MATKA LAHDEN UIMASEURASSA

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Pukinmäenkaaren peruskoulu 3. luokalta alkava liikuntapainotus. Rehtori Leena Hiillos Virka-apulaisrehtori Mikko Kytömäki

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Yläkouluun ilmoittautuminen

Lausuntoja tuntijaosta

Arvo- ja terveyskasvatusohjelma Camera obscura. Tampere 2015, viikko 16

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

Vesien virkistyskäyttö ja vedenlaatu

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA (katso tiedote)

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Turku

Tule uimahalliin! Selkokielinen opas uimahallin asiakkaille, henkilökunnalle ja järjestöille

KYMPPI-kartoitus 1:n tuloksia luokalla 3

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

UIMARIN POLKU AURAJOEN UINTI. Vesitaituriksi Turussa

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta

Ajankohtaista Opetushallituksesta

Pelastustaitokampanja Nou Hätä! alkaa taas vuodenvaihteessa. Varaa nyt aikaa 8. luokkalaisten turvallisuusopetukseen.

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen

TAPAUSTUTKIMUS KAHDEN KUNNAN VIRANHALTIJOIDEN JA OPETTAJIEN NÄ- KEMYKSISTÄ JA TOIVEISTA KOULULAISTEN UINNIN OPETUKSESTA

KUUDESLUOKKALAISTEN UIMATAITO SEINÄJOELLA

0 Kempeleen Pyrinnön Uinnin pääkohderyhmiä ovat 4 15-vuotiaat lapset sekä aikuisiän Mastersuimarit (lukioiästä eteenpäin).

Kouluterveyskysely 2017

Tule uimahalliin! Opas uimahallien asiakkaille

Rangers Ahmat pojat -04

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Vanhemmat nuoren ammatinvalinnan tukena. Auri Kohola Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh.

Liperin koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Helsinki. Maaliskuu 2016

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Maahanmuuttajien joustava perusopetus

Tasa-arvosuunnitelma KAURASLAMMEN KOULU (LUOKAT 7-9) LUKUVUOSI 2017/2018

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Vantaa. Maaliskuu 2016

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

UIMATAITOVIIKKO. Opas alakoulujen opettajille

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Espoo. Maaliskuu 2016

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Hajonta, minimi ja maksimi sekä keskiarvo

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Kauniainen. Maaliskuu 2016

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

AMMATTISTARTTISEMINAARI Elise Virnes

Avaussananat Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Transkriptio:

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa

Uimataitotutkimus 2011 Tutkimus laadittiin yhteistyössä LIKESin ja Opetushallituksen kanssa. Kysely lähetettiin sekä suomen- että ruotsinkielisiin kouluihin. Vastaukset saatiin 5295 kuudennen luokan oppilaalta ja näiden opettajilta. Uimataito paranee yläasteella, mutta silti huolestuttava osa koululaisista ei kykene uimaan kuin 25 m tai vähemmän.

Suomalaisten kuudesluokkalaisten uimataito vuonna 2011 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tytöt (n=2606) 72 19 6 21 Syvässä vedessä 200 metriä, josta 50 metriä selällään Vähintään 50 metriä Pojat (n=2668) 72 17 7 31 Vähintään 25 metriä Vähintään 10 metriä Ei lainkaan Kaikki (n=5295) 72 18 6 21 Lähde: Uimataitotutkimus 2011, www.suh.fi

Kuudesluokkalaisten uimataito (1) 1999: 21 % kouluista ei järjestä lainkaan uinninopetusta kuntien säästötoimet 1990- luvulla aiheuttivat ison pudotuksen uimataitoon Tyttöjen ja poikien uimataidossa ei ole eroa, molemmilla sukupuolilla uimataitoisten osuus on 72 %.

Kuudesluokkalaisten uimataito (2) Vuonna 2006 uimataitoisten osuus oli 80 %, mutta tiedot kerättiin käsi pystyyn menetelmällä. Vuonna 2011 jokainen oppilas täytti itse lomakkeen. Tulokset kertovat, ettei lasten uimataito ainakaan ole parantunut. 1 % täysin uimataidottomia hengenvaarassa veden äärellä

Kuudesluokkalaisten uimataito 85 2000-2011 80 75 70 tytöt pojat 65 60 2000 2004 2006 2011 Lähde: Uimataitotutkimukset 2000, 2004, 2006, 2011

Uimahallit Uimahalleja ei ole kaikilla paikkakunnilla, Suomessa noin 250 uimahallia ja kylpylää Etäisyys lähimpään uimahalliin voi olla pitkä tai kulkuyhteys hankala, luonnonvedet voivat olla liian kylmiä uimiselle ja uinnin harjoittelulle Paikkakunnalla, jossa ei ole uimahallia, on kuudesluokkalaisten uimataito selvästi heikompi kuin niillä paikkakunnilla, jossa on uimahalli. Voiko asuinpaikka olla syy jäädä paitsi uimataidon oppimisesta?

Uimahallin yhteys 6-luokkalaisten lasten uimataitoon 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uimahalli on (n=3449) 74 17 5 2 1 Syvässä vedessä 200 metriä, josta 50 metriä selällään Vähintään 50 metriä Uimahallia ei ole (n=1755) 66 21 8 3 1 Vähintään 25 metriä Vähintään 10 metriä Kaikki (n=5295) 72 18 6 21 Ei lainkaan Lähde: Uimataitotutkimus 2011

Uinninopetuksen järjestäminen 95 % kouluista järjestää uinninopetusta jossain vaiheessa alakoulua Vain 57 % kouluista tarjoaa uimaopetusta kaikille 1-6 luokkalaisille Tilanne parantunut vuodesta 1999, mutta onko meillä varaa toistaa 1990-luvun laman virheet?

Koulun uinninopetuksen yhteys 6-luokkalaisten lasten uimataitoon 0 % 50 % 100 % Uinninopetusta jokaiselle ikäluokalle (n=3068) 75 16 6 21 Syvässä vedessä 200 metriä, josta 50 metriä selällään Uinninopetusta 1. ja 2. luokan oppilaille, muttei 5. ja 6. luokan (n=550) 68 24 5 1 Vähintään 50 metriä Vähintään 25 metriä Uinninopetusta ei lainkaan (n=194) 60 26 8 42 Vähintään 10 metriä Kaikki (n=5295) 72 18 6 21 Ei lainkaan Lähde: Uimataitotutkimus 2011

Uinninopetuksen vaikutus Uinninopetus vaikuttaa erittäin selkeästi uimataidon oppimiseen. Uinninopetus 1. ja 2. luokalla luo pohjan, mutta vasta pidempiaikainen opetus nostaa uimataidon noin 50 metristä 200 metriin. Koulujen uinninopetus painottuu selvästi alaluokille 30 tunnin opetuksella pystytään opettamaan uimataito 90 %:sti tämä on SUH:n tavoite SUH:n suositus 6 vuosittaista oppituntia, mutta määrät vaihtelevat paljon (yleisesti 0-12 tunnin välillä)

Miksi ei uinninopetusta Yleisimmät perustelut uinninopetuksen puuttumiselle tai vähäiselle tuntimäärälle: Uimahallia ei paikkakunnalla (naapurikunnan uimahalli voi sijaita lähempänä, mutta ei lupaa käyttää muiden palveluita) ja kuljetukset hankalia tai kalliita Taloudelliset resurssit (kaupungin virastojen sisäiset veloitukset voivat olla opetustoimelle liian kalliita) Kun taloudelliset resurssit ovat rajalliset, on suuri kiusaus lähteä karsimaan uinninopetuksesta: kuljetus, uimahallin sisäänpääsy, uimaopettajan palkka. Rajalliset resurssit kohdistetaan alaluokille

Miten edistämme uimataitoa elämän eri vaiheissa? Koti: Vanhempien aktivointi Vanhempien motivointi Kunta: Uimahallien rakentaminen Erityisryhmien tukeminen Uimaopetuksen taloudellisen puolen mahdollistaminen Koulu: Uimaopetuksen järjestäminen Tukiopetuksen järjestäminen Valtio: Tuntijakouudistus Puolustusvoimat Uimahallirakentamisen tukeminen Opetussuunnitelma

Miten edistämme uimataitoa elämän eri vaiheissa? Koti: Vanhempien aktivointi: Tietoa uimataidon tärkeydestä jo neuvolasta lähtien. Vanhempien motivointi: Lasten vieminen uimahalliin tai luonnonvesiin, osallistuminen uimakoulutoimintaan. Uimahallissa käynti on opittu tapa.

Miten edistämme uimataitoa elämän eri vaiheissa? Koulu: Uimaopetuksen järjestäminen: Uimaopettajan johdolla, säännöllisesti, kaikille. Tukiopetuksen järjestäminen: Tarpeen mukaan, mutta selvästi tarjolla.

Miten edistämme uimataitoa elämän eri vaiheissa? Kunta: Uimahallien rakentaminen: Uimahallin käyttö kaikissa ikäryhmissä vauvasta vaariin, mukaan lukien erityisryhmät. Uimahallikäyntien tarjoaminen erityisryhmille: Esim. vähävaraisille kuljetus, pääsymaksu sovittuun hintaan. Uimaopetuksen taloudellisen puolen mahdollistaminen: Sisäinen hinnoittelu, uimahallivuorojen varaaminen uimaopetukseen.

Miten edistämme uimataitoa elämän eri vaiheissa? Valtio: Tuntijakouudistus: Saadaanko uinninopetuksen lisätunteja? Puolustusvoimat: Armeija testaa kaikkien palvelukseen astuvien uimataidon; kyse on palveluturvallisuudesta. Halukkaille tarjotaan uimaopetusta tai lisäopetusta. Uimahallirakentamisen tukeminen: Uusien uimahallien rakentaminen, nykyisten parannukset ja laajennukset. Opetussuunnitelma: Uinninopetus opetussuunnitelmassa ja sen tärkeyden esillä pitäminen.

Uimahallissa käyminen Huolestuttavaa on lasten säännöllisen uimahallissa käymisen vähyys: yli puolet käy alle kerran kuussa tai ei lainkaan. Uimataito vaatii kehittyäkseen uimista. Haasteena liikkumattomuus yleensä: uinti olisi hyvä laji niille, joille muu liikunta on liian raskasta esim. nivelongelmien takia. Miten houkutellaan lapset ja nuoret uinnin pariin?

Uimahallissa kouluajan ulkopuolella käyminen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tytöt (n=2603) 9 20 17 45 9 Kerran viikossa tai useammin 2 3 kertaa kuukaudessa Pojat (n=2659) 9 17 16 44 14 Kerran kuukaudessa Harvemmin kuin kerran kuukaudessa En lainkaan Kaikki (n=5283) 9 18 17 45 12 Lähde: Uimataitotutkimus 2011

Aikuisten uimataito Aikuisten uimataito on noussut tasaisesti, ja oli vuonna 2011 68 % (64 % vuonna 2006). Uimataitoisten osuus laskee pohjoista kohti mentäessä sekä iän myötä. Tiedot Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen tutkimuksesta keväällä 2011. Uudet sukupolvet ovat kasvaneet uimahallien ja koulujen uinninopetuksen parissa tämä tuo uusia uimataitoisia sukupolvia tutkimuksen ikäryhmiin. Suunta oikea, mutta miten varmistetaan, että jatkossakin uimataitoisten osuus kasvaa?

% Uimataitoisten aikuisten osuus Suomessa eri ikäryhmissä vuosina 1998 2011 100 90 80 70 60 50 40 30 1998 2003 2006 2011 20 10 0 15 24 25 34 35 44 45 54 55 64 15 64 Ikä Lähde: Uimataitotutkimus 2011

Uimataito on kansalaistaito.