Työterveyslaitoksen Toimintakertomus 1.1. 31.12.2012

Työterveyslaitoksen Toimintakertomus 1.1. 31.12.2012

Työterveyslaitoksen Toimintakertomus 2012 Helsinki 2013

Kirjapaino Oy Helsinki 2013 2

Sisällys 1 Työterveyslaitoksen toiminta 2012 4 1.1 Johdon katsaus 4 2 Strategisten fokusalueiden kehittyminen 2012 7 2.1 Työurien pidentäminen, erityisesti nuorten kiinnittyminen työelämään 7 2.2 Hyvinvointia työstä työurakeskustelun ytimeen 16 2.3 Työhyvinvointipalveluiden profiilin fokusointi 19 2.4 Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen 20 2.5 Johtamisen kehittämisverkosto ja Työhyvinvointifoorumi 26 3 Toiminta-alueet 29 3.1 Ratkaisujen kehittäminen 30 3.2 Asiakasratkaisut 36 3.3 Tiedolla vaikuttaminen 39 4. Osaamisen ja organisaation toiminnan kehittäminen 43 4.1 Osaamisen kehittäminen 43 4.2 Työterveyslaitoksen toiminnan kehittäminen: Yhteiset palvelut 47 5. Tulossopimustavoitteiden mukainen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus 48 Tuotokset ja laadunhallinta 58 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 67 6. Tilinpäätösanalyysi 68 6.1 Rahoituksen rakenne 68 6.2 Tuotot 68 6.3 Kulut 68 6.4 Tase 68 7. Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma 69 8. Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä 69 9. Allekirjoitukset ja määräajat 70 LIITE 1: Erittely henkilöstöstä 71 3

1 Työterveyslaitoksen toiminta 2012 1.1 Johdon katsaus Työikäisen väestön osuus Suomessa pienenee jatkuvasti. Väestön vanheneminen ja pidempi elinikä kasvattavat hoiva- ja eläkemenoja. Työurien pidentämiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista panostusta työkyvyn ylläpitoon ja työhyvinvointiin. Työssä jatkamisen kehitys on ollut myönteistä. Kaikkia työeläkevakuutettuja kuvaava eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousu sekä työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku ovat osoituksia työikäisen väestön toimintakyvyn kohentumisesta. Myös työelämän vetovoima on lisääntynyt, sillä halu jatkaa työssä eläkkeeseen oikeuttavan ikärajan jälkeen on viime vuosina vahvistunut. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -haastattelututkimuksessa (2012) kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista vähintään 45-vuotiaasta työssäkäyvästä oli valmis harkitsemaan työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen. Työterveyslaitoksen keskeinen tavoite on vaikuttaa työurien pituuteen. Työurat pitenevät, jos työntekijä pystyy, saa ja haluaa olla töissä. Työelämän laatu on keskeisin tekijä, jonka avulla voidaan edistää suomalaisten halua ja mahdollisuutta jatkaa työelämässä pidempään ja näin vähentää huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuvia ongelmia. Työympäristön on oltava terveellinen, turvallinen ja joustava. Lisäksi työ on koettava mielekkääksi ja kehittäväksi. Toimiva työyhteisö motivoi jatkamaan. Kun toimintakykyyn tulee rajoitteita, olennaiseksi työssä jatkamiselle tulee, voidaanko työ muokata sellaiseksi, että vähemmälläkin toimintakyvyllä pärjää. Eri elämäntilanteissa voidaan tarvita yksilöllisiä joustoja työajan ja -paikan suhteen. Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö on erityisen tärkeää työntekijöiden työkyvyn hallinnassa. Työterveyslaitos kehitti työterveyshuollon ja asiakasorganisaatioiden välisiä käytäntöjä työpaikkakeskeisempään suuntaan. Työterveysyhteistyötä on tiivistetty, jotta terveys- ja työkykyongelmien syihin päästään vaikuttamaan. Yhteistyöhön kuuluu mm. työkyvyn seuranta-, hallinta- ja varhainen tuki -mallien luominen ja käyttäminen työpaikoilla. Työterveyslaitos osallistui aktiivisesti kesäkuussa voimaan tulleen sairausvakuutuslain sekä työterveyshuoltolain muutoksien suunnitteluun ja lain käyttöönottoon. 30 60 90 -malliksi tai 90 päivän säännöksi kutsutuilla muutoksilla tavoitellaan työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisyä ja halutaan parantaa mahdollisuuksia havaita pitkittyvät työkyvyttömyydet riittävän varhain ja helpottaa toipumista ja paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Vuonna 2012 Työterveyslaitos panosti erityisesti yhteistyöverkostoihin ja pitää tärkeänä niiden toimialarajoja rikkovaa luonnetta. Hallitusohjelman esityksen mukaisesti Työterveyslaitos perusti Johtamisen kehittämisverkoston, joka kokoaa ja levittää hyvän johtamisen käytäntöjä ja esimiestaitoja työpaikoille. Yhteinen toiminta auttaa osallistujia kehittymään esimiestyössään. Hyvällä johtamisella ja esimiestaidoilla on suuri merkitys työelämän laatuun, työurien pidentymiseen ja työn tuottavuuteen. Verkoston erityisenä tavoitteena on luoda laatukriteerit hyvälle johtamiselle sekä edistää eri-ikäisten johtamisen periaatteiden toteutumista. Valtakunnalliseen työhyvinvointitoimijoiden yhteistyöelin Työhyvinvointifoorumiin osallistuminen on taas parantanut alueellisia verkostoja ja palvelujen saatavuutta ja tätä kautta edistänyt työpaikkojen työhyvinvointia. Työterveyslaitos vastasi EU:n Aina on oikea ikä -teemavuoden koordinoinnista. Teemavuosi herätti päättäjiä ja kansalaisia toimimaan ja huomaamaan, että mielekäs työura, mahdollisuus oppia ja terve ikääntyminen onnistuvat missä iässä tahansa. Lukuisat järjestöt, organisaatiot ja eri foorumit osallistuivat eri-ikäisten yhteistyön ja kohtaamisten lisäämiseen. 4

Työterveyslaitos toteutti vuonna 2012 eduskunnan tarkastusvaliokunnalle selvityksen rakennusten kosteus- ja homeongelmista. Tutkimus veti yhteen viimeaikaisimman tiedon rakennusten kosteus- ja homeongelmien syistä, laajuudesta ja vaikutuksista. Selvitys osoitti, että rakennusten kosteus- ja homeongelmissa on kysymys merkittävästä yhteiskunnallisesta ongelmasta, jonka terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset ovat mittavat. Selvityksen pohjalta päätöksentekijöiden on mahdollista vähentää kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia taloudellisia menetyksiä ja terveyshaittoja. Työterveyslaitos tarjosi työpaikoille, työterveyshuollolle ja muille organisaatiolle kokonaisvaltaisia työhyvinvoinnin ratkaisuja mm. vakaviin riskeihin, muutosten hallintaan ja työhyvinvoinnin kehittämiseen, ammattitautidiagnostiikkaan ja toiminta- ja työkyvyn arviointiin liittyen. Aluetoimipisteiden kautta Työterveyslaitos tavoittaa tehokkaasti työyhteisöt kautta Suomen. Työterveyslaitoksen maksullisen asiantuntija- ja koulutustoimintapalvelun merkitys kasvoi. Työterveyslaitoksella on noin 10 000 yritysasiakasta vuosittain ja näin vaikutetaan yli 300 000 työntekijän hyvinvointiin. Vuonna 2012 Työterveyslaitos järjesti noin 300 koulutustilaisuutta ja lähes 70 000 työhygieenistä mittausta. Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämistyö tehdään kiinteässä yhteistyössä yliopistojen, muiden tutkimuslaitosten, työorganisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa yhteisrahoitteisissa projekteissa. Työterveyslaitoksessa oli vuonna 2012 käynnissä 19 EUrahoitteista projektia, joista 10 saa rahoitusta 7. puiteohjelmasta ja yhdeksän muista EU:n rahoitusohjelmista. Koko 7. puiteohjelman aikana (5,5 vuotta) Työterveyslaitos on ollut mukana 35 hakemuksessa. Työterveyslaitoksen nanoturvallisuustutkimus on esimerkki kansainvälisestä maailman huippututkimuksesta. Nanoturvallisuustutkimuksen tärkein tavoite on varmistaa, että nanomateriaaleja käsittelevät suomalaiset työpaikat ovat turvallisia. Nanomateriaalien turvallisuus on alan menestyksen edellytys. Nanoturvallisuuskeskus koordinoi kaikkien EU:n rahoittamien nanomateriaalien turvallisuutta koskevien tutkimushankkeiden (n. 30 hanketta) yhteistoimintaa ja vastaa myös kansainvälisen nanoturvallisuuteen liittyvän yhteistyön edistämisestä paitsi EU:n sisällä myös sen ulkopuolella. Erityisen merkittävää on yhteistyö alan teollisuuden kanssa. Kansainvälisellä verkottumisella Työterveyslaitos osallistuu oman alansa tietämyksen kasvattamiseen ja jakamiseen ja edistää oman toimintansa vaikuttavuutta. Osallistuimme vuonna 2012 aktiivisesti YK-järjestöjen, WHO:n ja ILOn yhteistyölaitosverkostojen toimintaan ja tuimme asiantuntijoiden tiedonsaantia alueellisten tiedotuslehtien avulla. Lisäksi osallistuimme kansainvälinen työterveyskomission ICOHin aktiviteetteihin. Työterveyslaitos vaikutti keskeisissä kansainvälisissä organisaatioissa ja vastasi omalta osaltaan maailmanlaajuisesti työhyvinvoinnin, työterveyden ja työturvallisuuskysymysten edistämisestä. Myös EU-tasolla Työterveyslaitos vaikutti merkittävästi työturvallisuus- ja työterveyskysymyksiin. Laitos johti edelleen toimintavuoden aikana Bilbaossa sijaitsevaa Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston osaamiskeskusta (Topic Centre), jota rahoitetaan yhdessä 21 kumppanin kanssa yli kymmenestä EU-jäsenmaasta. Työterveyslaitoksen Cochrane-katsaukset toimivat keskeisenä päätöksenteon informaatiotukena. Niiden aiheet käsittelivät vuonna 2012 mm. sitä miten kuulovaurioiden syntymistä voidaan ehkäistä kuulosuojainten käyttöopastuksella, miten ergonomiset toimistoratkaisut vaikuttavat niskan ja olkapään vaivoihin ja kuinka tylppien haavansidontaneulojen avulla voidaan vähentää kirurgien neulanpistotapaturmia. Työterveyslaitoksen vuonna 2012 järjestämien kansainvälisten kokousten aiheita olivat henkilökohtaiset suojaimet, terveyttä tukevat työtilat, nanoturvallisuus ja standardointitoiminnan ajantasaisuus. Lisäksi Työterveyslaitos osallistui ICOHin maailmankongressiin Cancunissa, Meksikossa. Työterveyslaitos vei tutkimustietoa tehokkaasta käytäntöön uudistamalla vuoden 2012 aikana ulkoiset verkkosivut ja saavuttamalla verkkosivuille vuonna 2012 1,5 miljoonaa käyntikertaa. Päätöksentekijöiden tavoittamiseksi ja päätöksenteon tueksi julkaistiin Viesti päättäjille -tietolehtiset viidestä yhteiskunnallisesti tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta 5

ja ne saavuttivat suoraan noin 800 päättäjää. Viesti päättäjille -tietolehtisten aihepiirejä olivat mm. työurien pidentäminen, nanoteknologia ja turvallisuustutkimus sekä työpaikkojen tuki työntekijän voimavaroille. Julkisen talouden säästöt ovat merkinneet sitä, että valtion panostus myös Työterveyslaitokseen on vähentynyt. Valtion tuottavuusohjelma johti 81 henkilötyövuoden vähennykseen vuosina 2008 2011. Vuonna 2012 vähennys oli 32 henkilötyövuotta. Henkilöstön motivoituneen ja sitoutuneen työskentelyn ja toiminnan kehittämisen avulla ulkopuolisen rahoituksen määrä on kuitenkin pystytty pitämään lähes ennallaan ja kokonaisuutena toiminnan tuottavuus parantui edelleen vuonna 2012. Valtion säästötavoitteet ja tutkimuslaitosuudistuksen keskeneräisyys aiheuttivat huolta ja vaikeuttivat pitkäjännitteistä suunnittelua. 6

2 Strategisten fokusalueiden kehittyminen 2012 Työterveyslaitos tähtää Hyvinvointia työstä -visionsa ja strategisten tavoitteidensa (turvallinen ja mielekäs työ, kannustava organisaatio, vaikuttava työterveyshuolto, kukoistava työntekijä) toteuttamiseen fokusalueittensa kautta. Strategisissa tavoitteissa onnistumista seurataan fokusalueilla kuvattujen mittareiden avulla. 2.1 Työurien pidentäminen, erityisesti nuorten kiinnittyminen työelämään Työllisen ajan odote 15-vuotiaalla kasvoi suotuisasti 2000-luvulla vuoteen 2008 asti (kuva 1). Talouslaman aikana vuosina 2009 2010 odote laski, mutta kääntyi lievään nousuun v. 2011. Työllisyysasteessa on nähtävissä sama kehitys; työllisyysaste kasvoi voimakkaasti vuosina 2005 2008, mutta laman myötä se laski alle 70 %:n (kuva 2). vuotta 36 35 34 33 31,5 32 32,1 32 32,1 32,7 33,3 34 34,6 33,6 33,5 34 34,3 32 31 30 29 28 Miehet Yhteensä Naiset 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 1. Strateginen mittari: työllisen ajan odote 15-vuotiaalla. Tavoite 2015: pitenee. Lähde: ETK. % 74 72 70 68 66 64 62 69,4 66,9 64,3 70 67,7 67,7 65,4 69,2 66,2 68,9 68,9 67,3 67,2 65,7 65,5 69,5 68 66,5 70,5 68,9 67,3 Miehet Yhteensä Naiset 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 2. Strateginen mittari: työllisyysaste 15 64-vuotiailla. Tavoite 2015: + 4 %. Lähde: Tilastokeskus. 71,3 69,9 68,5 72,3 70,6 68,9 68,8 68,7 68,3 67,9 67,8 66,9 69,8 68,6 67,4 69,8 69 68,1 7

Työurien pidentämiseen vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseksi tarvitaan tietoa, tutkimusta sekä työpaikoilla ja päätöksenteossa hyödynnettäviä malleja. Erityisesti nuorien pääseminen ja kiinnittyminen työelämään on tärkeä keino lisätä työhön osallistumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Maan taloudellinen tilanne vaikuttaa nuorten työllistymiseen. Laman aikaan vuosina 2009 2010 15 24-vuotiaiden työttömyysaste ylitti 20 prosentin tason, jonka jälkeen se kääntyi laskuun (kuva 3). Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden osuus on pysynyt lähes ennallaan 2000-luvulla (kuva 4). Miesten osuus koulutuksen ulkopuolelle jääneistä on hieman laskenut, mutta on edelleen suurempi kuin naisten osuus. Tälläkin hetkellä n. 32 000 nuorta aikuista on jäämässä ilman työhön valmentavaa koulutusta ja siten vaarassa syrjäytyä 1. % 30 25 20 15 10 21,4 19,8 21 21,8 20,7 20,1 18,7 16,5 16,5 21,5 21,4 20,1 Miehet Yhteensä Naiset 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 19 Kuva 3. Strateginen mittari: työttömyysaste 15 24-vuotiailla. Tavoite 2015: pienenee. Lähde: Tilastokeskus. % 16 14,2 14,5 14,4 14,2 14 12 10 8 6 4 13,5 13,3 13,3 11,8 11,9 12,0 11,8 11,4 11,4 11,4 13,6 9,3 9,3 9,4 9,3 9,1 9,4 9,5 9,7 13,6 11,7 11,8 13,1 12,9 11,4 11,4 12,5 10,6 9,9 9,7 9,8 9,7 Miehet Yhteensä Naiset 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 4. Strateginen mittari: 17 24-vuotiaat nuoret koulutuksen ulkopuolella. Tavoite 2015: asetetaan. Lähde: Sotkanet THL / Tilastokeskus. 1 Myrskylä P (2012). Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? Raportti Elinkeinoelämän valtuuskunnalle (EVA) 8

Ehkäisimme nuorten syrjäytymistä ja lisäsimme nuorten työuravalmiuksia Työterveyslaitos toteutti kahden Soterko-ohjelman 2 yhteistyönä valtioneuvoston TEA-työryhmän 3 tilaaman katsauksen lasten ja nuorten (ml. nuoret aikuiset) syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehtyjen politiikkatoimien vaikuttavuudesta ja niiden aukoista 4. Selvityksen suosituksia hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mm. hallitusohjelman puolivälitarkastelussa, sosiaalipoliittisessa ministeriryhmässä ja köyhyyttä, syrjäytymistä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa sekä Nuorisotakuun toimeenpanossa. Soterkon NUORA-ohjelmassa tuimme Nuorisotakuun toteuttamista nuoriin ja nuoriin aikuisiin kohdistuvin keinoin. Ohjelmassa edistetään nuorten koulutuksesta työelämään pääsemistä, tuetaan työhön sosialisaatiota, työuraa, terveyttä ja muuta hyvinvointia sekä ehkäistään nuorten aikuisten syrjäytymistä työmarkkinoilta. Lisäksi luodaan edellytyksiä haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten pärjäämiselle ja integroitumiselle yhteiskuntaan. Päivitimme Kohti työelämää- ja Koulutuksesta työhön -työuran ryhmämenetelmiä. Voimavaroja korostava uraohjaus vahvistaa urasuuntautumista ammatillisissa oppilaitoksissa. Vuosina 2011 2012 koulutimme 194 opettajaa, erityisopettajaa, työvalmentajaa ja nuorten ohjaajaa menetelmien käyttöön. Menetelmiä levitettiin ammatillisiin oppilaitoksiin ja nuorten työpajatoimintaan. Jatkossa menetelmien käyttöä laajennetaan myös peruskoulujen lisäopetukseen. Kehitimme ammatillisten oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstölle uusia työkaluja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työkyvyn vahvistamiseen. Lisäksi kehitimme ammatilliseen erityisopetukseen osallistuvien nuorten työkykyvalmennusta. Tavoitteena on lisätä opiskelijan voimaantumista koulutuksessa ja työelämän siirtymävaiheissa sekä tukea moniammatillista yhteistyötä. Keräsimme aineistoa nuorten maahanmuuttajien työllistymisestä ja onnistuneesta työhön kiinnittymisestä. Työpaikat, työterveys- ja opiskelijaterveydenhuollot, koulutusorganisaatiot ja työvoimahallinto saavat käyttöönsä tietoa ja menetelmiä, joiden avulla valmiudet tukea nuoria maahanmuuttajia lisääntyvät. Tavoitteena on myös lisätä nuorten maahanmuuttajien omia valmiuksia terveyden ja työkyvyn edistämiseen ja työllistymiseen sekä taitoja osallistua työyhteisöjen toimintaan. Selvitimme nuorille perheille sopivia työn kohtuullistamisen keinoja Työpaikoilla tarvitaan perheystävällisiä työaika- ja työurakäytäntöjä. Perhevapaalta palaaville on mahdollista järjestää odotuksia koskeva kehityskeskustelu. Neuvoloissa tulee kiinnittää enemmän huomiota työhön palaavien äitien hyvinvointiin mm. masennuksen ehkäisemiseksi. Neuvoloiden, työpaikan, työterveyshuollon ja työnhakujärjestelmien yhteistyötä tarvitaan. Joustavilla käytännöillä on mahdollista edistää naisten työurien pidentämistä ja palkkauksen kehittymistä. 2 Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja työhön osallistumiserojen kaventaminen (NUORA) ja Yhteiskunnallinen eriarvoisuus 3 Valtioneuvosto TEA: ministeriöiden yhteinen tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoiva työryhmä 4 Ristolainen H ym. (2013). Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen ja hyvinvointierojen vähentämisessä? Politiikkatoimien vaikuttavuuden tieto- ja arviointikatsaus, ilmestyy valtioneuvoston kanslian julkaisusarjassa maaliskuu 2013 9

Perhevapaalta työelämään paluuta voidaan tukea vertaisryhmätoiminnalla käyttäen Työterveyslaitoksen kehittämää Työuran uurtaja -menetelmää. Vertaisryhmämalli koettiin hyödylliseksi työhön paluun suunnittelussa. Tarkoituksena on juurruttaa toiminta kuntiin pysyväksi toimintamuodoksi tukemaan perheiden työuranhallintaa. Työn ja muun elämän tasapainoa tukevat työpaikan käytännöt tulee suunnata molemmille puolisoille. Puolison tilanne vaikuttaa uraa koskeviin päätöksiin. Pariskuntien työn ja muun elämän yhteensovittamisessa vastuiden tasaisempi jakaminen vähentää naispuolison kuormittumista, miespuolisolle se lisää vaikutusvaltaa ja vastuuta. Parhaimmillaan parisuhde suojaa työelämän paineilta. 5 Työaikajoustot olivat yhtenä Scandinavian Journal of Work, Environment and Healthin (SJWEH) teemanumerona vuonna 2012. Kehitimme työkyvyn hallintamalleja ja ohjeita nuorille kuljettajille Kehitimme nuorten kuljettajien työkyvyn hallintamalleja päämääränä edistää työsuojelutoimijoiden ja työterveyshuollon yhteistyötä työntekijöiden työkyvyn tukemisessa. Jatkossa laadimme työhyvinvoinnin tarkastuslistan ja perehdyttämisohjeet kuljetusalan pkyrityksille. Lisäksi tarkastelukohteena on logistiikka-alan paikasta irrallinen yhteisöllisyys. Kuljetusalan yksinäisessä työssä työpaikkakohtainen verkosto jää usein muodostumatta. Tuotokset tarjoavat työkaluja oman työkyvyn edistämiseen asuinalueesta, yrityskoosta tai toimipaikasta riippumatta. Nuorille suunnatun materiaalin ja kehittämistoiminnan avulla aktivoidaan nuoria huolehtimaan omasta työkyvystään. Vaikka 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote on kehittynyt suotuisasti 2000-luvulla (kuva 5), työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus erityisesti 30 34-vuotiailla on kasvanut (kuva 6). Työkyvyttömyyden taustalla olevien tekijöiden tunnistaminen ja toimenpiteet työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen ehkäisemiseksi ovat keskeisiä keinoja työurien pidentämisessä. vuotta 61 60,5 60,4 60,5 60 59,8 59,5 59 58,5 58,8 58,9 59,1 59,1 59,5 59,5 59,4 58 57,5 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 5. Strateginen mittari: 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote. Tavoite 2015: + 1,6 %. Lähde: ETK. 5 Känsälä M et al. (2012). Career coordination of dual career expatriate couples Do strategies differ between genders? EIASM Workshop on New Analysis of Expatriation Conference Proceedings, Paris, 13 14 December 2012 ja Känsälä M (2012). Työura ja parisuhde - erilliset yhdessä? Työn ja muun elämän yhteensovittaminen kahden uran pariskunnilla. Väitöskirja (monografia) Johtamisen laitos, Turun kauppakorkeakoulu. 10

% 0,5 0,45 0,4 0,44 0,42 0,44 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,22 0,18 0,31 0,31 0,24 0,18 0,29 0,24 0,19 25 29-vuotiaat 30 34-vuotiaat 35 39-vuotiaat 40 44-vuotiaat 0,05 0 2009 2010 2011 Kuva 6. Strateginen mittari: Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus 25 44-vuotiailla ikäryhmittäin. Tavoite 2015: pienenee. Lähde: ETK. Käynnistimme tutkimuksia työkyvyttömyyden syiden selvittämiseksi ja analysoimme osasairauspäivärahan käytön vaikutuksia Nuorten aikuisten mielenterveyden ja yhteiskuntaan kiinnittymisen välisen vuorovaikutuksen selvittämiseksi laadimme tutkimussuunnitelman ja käynnistimme rahoitushaun. Tutkimuksessa hyödynnetään työeläkelaitosten rekistereitä mielenterveyssyiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten aikuisten taustojen ja työllistymisennusteen tutkimiseksi. Käynnistimme tutkimuksen, jossa selvitetään työkyvyttömyyseläkkeelle johtaneita kehityskulkuja, työkykyä tukevien terveydenhuollon ja muiden palveluiden saantia sekä palvelujen oikea-aikaisuutta. Tutkimuksessa seurataan työeläkepäätöksen saaneiden henkilöiden työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen johtanutta prosessia. Tutkimus on Rantahalvarin työryhmän loppumietinnössä mainittu toimenpide työurien pidentämiseksi. Tuloksia voidaan hyödyntää työkykyä tukevien palvelujärjestelmien yhteensovittamisessa ja työurakysymysten yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Selvitimme Kelan kanssa osasairauspäivärahan käytön vaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen 1,5 vuoden seurannassa. 6 Osasairauspäivärahaa saaneita verrattiin kaltaistettuun ryhmään täydellä sairauslomalla olleita. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskin väheni osasairauspäivärahaa saaneilla 6 % ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääminen lisääntyi 8 %. Muutos näkyi erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa ja mielenterveyden häiriöissä. Koska toisaalta tiedetään, että osatyökyvyttömyyseläkettä saavat ovat noin 60 %:sti työssä, voimme arvioida, että osasairauspäiväraha lisää työssä pysymistä. 6 Kausto J et al. (2012). Partial sick leave associated with disability pension: propensity score approach in a registerbased cohort study. BMJ Open. 2012;2(6) 11

Tutkimme työn kuormitustekijöiden ja elintapojen vaikutusta työkykyyn ja terveyteen Laaja kansainvälinen tutkimushanke (Whitehall II) osoitti, että työstressin merkitys sydäntautien riskitekijänä on aiempaa luultua vähäisempi. 7 Työstressi oli yhteydessä noin 20 %:lla kohonneeseen sydäntaudin vaaraan. Tämä ei selity stressaantuneiden työntekijöiden elintavoilla tai perinteisillä sydäntaudin riskitekijöillä (esim. verenpaineella). Työstressin yhteys sydäntauteihin ei myöskään vaihtele sukupuolen, iän tai sosioekonomisen hierarkian mukaan. Jos työstressi olisi kuitenkin mahdollista kokonaan poistaa, sydäntautitapausten määrä vähenisi noin 3,4 %. Pitkät työpäivät ja työn epävarmuus ovat yhteydessä lievästi lisääntyneeseen sydäntautivaaraan. Työjärjestelyjä ja työn organisointia tulee tuottavuuden lisäksi tarkastella työstressin ehkäisyn näkökulmasta. Tällä voi olla merkitystä keskeisten kansantautien, kuten sydäntaudin ja diabeteksen, ehkäisyssä. Ikääntyvillä työntekijöillä työn epävarmuuden minimoiminen on tärkeää, koska yli 50-vuotiailla työn epävarmuus on voimakkaammin yhteydessä sydäntauteihin kuin nuoremmilla. Stressaava työympäristö ja epäsäännölliset työajat vaikuttavat työntekijän terveyteen ja palautumiskykyyn. Ihmisten kyky arvioida omaa suoriutumistaan työssä ja havaita virheitä heikentyy, jos työntekijän on sujuvasti kyettävä siirtymään tehtävästä toiseen vaihtelevassa työtahdissa ja työpäivien välissä yöuni jää noin 4 tuntiin. 8 Stressaava työympäristö hoitoalalla vaikuttaa elimistön hermovälittäjäaineen (serotoniinin) aineenvaihduntaan. 9 Tämä voi pitkittyvässä stressissä lisätä masennusriskiä. Vuoro- ja yötyö lisäävät sairastumisriskiä metaboliseen oireyhtymään. 10 Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien media-alan työntekijöiden palautuminen vapaa-ajalla oli huonompaa päivätyössä oleviin työntekijöihin verrattuna. 11 Suomen Akatemian Kansanterveyden haasteet (SALVE) -ohjelman konsortiossa selvitimme tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin liittyviä työn kuormitustekijöitä ja elintapatekijöitä. 12 Fyysisten kuormitustekijöiden työaltistematriisi valmistui. 13 Siihen on koottu ammattiin perustuva altistuminen tärkeimmille fyysisille kuormitustekijöille. Ammatit on ryhmitelty ammattiluokituksen perusteella 350 ammattiin tai ammattiryhmään, jotka kattavat 81 prosenttia kaikista Suomen ammateista. Tieto kuormitustekijöistä on saatu haastattelemalla useita tuhansia terveystutkimuksiin osallistuneita suomalaisia työntekijöitä. Työaltistematriisi on arvokas väline tutkimukselle, kun halutaan selvittää työhön liittyvien tekijöiden merkitystä tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa aineistoissa, joissa tarkempaa tietoa näistä tekijöistä ei ole saatavilla mutta ammatti tiedetään. Toisessa SALVE-ohjelman hankkeessa tutkimme lihavuuden ja liikunnan harrastamisen yhteyttä selkäkipuun. Vyötärölihavuus ennusti iskiaskipua mutta ei epäspesifistä kipua kuuden vuoden seurannassa. Iskiaskivun riski oli lisääntynyt sekä seuranta-aikana vähän liikuntaa harrastaneilla että niillä liikuntaa runsaasti harrastaneilla, jotka edelleen lisäsivät liikuntaa. Liikunnan vähäinen harrastaminen lisäsi iskiaskivun riskiä erityisesti lihavilla henkilöillä. Tutkimus tukee aikaisempia havaintoja siitä, että selkäkipujen ehkäisemisen kannalta liikunnan pitäisi olla kohtuullista. Erityisesti lihavilla liikunnan harrastaminen ehkäisee iskiaskipuja. 14 7 Kivimäki M et al. (2012). Job strain and risk of coronary heart disease: Individual-level meta-analysis. Lancet 2012;380(9852):1491-7. 8 Sallinen M et al. (2012). Effects of cumulative sleep restriction on self-perceptions while multitasking. J Sleep Res. 2012 Nov 22. 9 Alasaari JS et al. (2012). Environmental stress affects DNA methylation of a CpG rich promoter region of serotonin transporter gene in a nurse cohort. PLoS One. 2012;7(9). 10 Puttonen S et al. (2012). The relationship between current and former shift work and the metabolic syndrome. Scand J Work Environ Health. 2012 Jul;38(4):343-8. 11 Lindholm H et al. (2012). Attenuation of vagal recovery during sleep and reduction of cortisol/melatonin ratio in late afternoon associate with prolonged daytimesleepiness among media workers with irregular shift work. Am J Ind Med. 55:643-9. 12 Viikari-Juntura E ym. (2012). Liikuntaelinten hyvä kunto on terveyden tukipilari. Kansan terveys, yksilön hyvinvointi. 2012:179. 13 Solovieva S et al. (2012). Development and Validation of a Job Exposure Matrix for Physical Risk Factors in Low Back Pain. PLOS ONE. 2012;7(11). 14 Shiri R et al. (2012). The role of obesity and physical activity in non-specific and radiating low back pain: The Young Finns study. Semin Arthritis Rheum. 2012 Dec 25. 12

Työikäisistä suomalaisista joka viides on lihava ja joka kolmas keskivartalolihava. Etenkin fyysisesti raskaissa töissä lihavuus ja siihen liittyvät elintapasairaudet heikentävät työkykyä. Pohjois-Suomen syntymäkohorttien aineistoista tutkittiin elintapoihin ja perimään liittyviä lihavuuden riskitekijöitä ja lihavuudelta suojaavia tekijöitä. Säännöllinen ruokarytmi suojaa lihavuudelta ja keskivartalolihavuudelta (jo nuoruudessa) 15. Julkaisimme Painonhallitsija-kirjan 16, joka soveltuu työterveyshuollon ja terveydenhuollon sekä laihduttavien henkilöiden käyttöön. Monikipuhankkeessa selvitettiin Kelan korvaamien sairauspäivärahajaksojen kehitystä Terveys 2000 aineistossa seitsemän vuoden seurannassa. Verrattaessa kivuttomiin yhdestä kahteen kipualuetta tuotti reilun kaksinkertaisen, kolme kipualuetta kolminkertaisen ja neljä kipualuetta nelinkertaisen riskin kuulua ryhmään, jossa sairauspoissaoloja oli paljon koko seuranta-ajan. Monikipuisuuden vaikutus säilyi, vaikka esim. ikä, sukupuoli, pitkäaikaiset sairaudet, elintavat sekä työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus oli huomioitu. 17 Suomalaisia hammaslääkäreitä (n=2000) koskenut seurantatutkimus osoitti, että työn imu vähensi masennusoireiden todennäköisyyttä ja vaikutti myönteisesti onnellisuuteen pitkälläkin aikavälillä. Työhyvinvointi nimenomaan vaikutti yleiseen hyvinvointiin eikä toisinpäin: masennusoireilu ja tyytymättömyys elämään eivät vaikuttaneet työuupumuksen tai työn imun tasoon. Työelämän kehittämisessä työpaikoilla kannattaa siis yhtäältä vähentää työuupumusta aiheuttavia työn kuormitustekijöitä (perinteinen toimintatapa) ja toisaalta vahvistaa työn imua lisääviä työn voimavaroja (uusi, positiivinen toimintatapa). 18 Osoitimme 28 vuoden seurantatutkimuksella, että keski-ikäisen työkyvyllä on suuri merkitys vanhuusiän toimintakykyyn. Jos keski-iän työkyky oli huono, toimintakyvyn ongelmia oli jopa kolmanneksen enemmän kuin työkykyisellä henkilöllä. Hyvä työkyky keski-iässä voi lisätä terveitä elinvuosia, mikä omalta osaltaan myös vähentää vanhusten hoitokustannuksia. 19 Selvitimme hyvän johtamisen ja esimiestyön työhyvinvointia ja työuria tukevia tekijöitä Eri-ikäisten tarpeiden huomioiminen johtamiskäytännöissä vaikuttaa työurien pidentämiseen. Työterveyslaitoksen neljän maan vertailututkimuksessa (Suomi, Saksa, Sveitsi, Italia) suomalaisten esimiesten suhtautuminen ikääntyneisiin osoittautui kaikkein positiivisimmaksi. Suomalaiset esimiehet tukivat ikääntyneitä alaisiaan työn arjessa enemmän kuin muiden maiden esimiehet. Suomen tuloksissa korostuivat työkyvystä ja kuormittumisen ehkäisemisestä huolehtiminen, tarpeiden huomioiminen, eri-ikäisten mahdollisuudet osallistua työhön ja työpaikan muutoksissa tukeminen. Kaikissa maissa yhteistä oli, että asenteet olivat positiivisemmat kuin itse käyttäytyminen. Suomessa huomion kiinnittäminen ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn edistämiseen on muokannut esimiesten asenneilmapiiriä positiiviseksi. Tarvitaan kuitenkin konkreettisia työkaluja esimiestyön arkeen, jotta ikäsidonnaiset seikat voidaan huomioida ja tarvittavaa tukea voidaan osoittaa 20 21 ikääntyneille. 15 Jääskeläinen A et al. (2012). Associations of meal frequency and breakfast with obesity and metabolic syndrome traits in adolescents of Northern Finland Birth Cohort 1986. Nutr Metab Cardiovasc Dis. 2012 Aug 14. 16 Laitinen J ym. (2012). Painon hallitija. Työterveyslaitos 2012. 17 Haukka E et al. (2012) Physical workload, leisure-time physical activity, obesity and smoking as pre-dictors of multisite musculoskeletal pain. A 2-year prospective study of kitchen workers. Occup Environ Med. 2012. 18 Hakanen, J. & Schaufeli, W. (2012). Do burnout and work engagement predict depressive symptoms and life satisfaction? A three-wave seven-year prospective study. Journal of Affective Disorders, 141, 415-424. 19 von Bonsdorff, M. B et al. (2012). Work ability as a determinant of old age disability severity: evidence from the 28-year Finnish Longitudinal Study on Municipal Employees. Aging clinical and experimental research 24 (4): 354-360. sekä: von Bonsdorff, M. B et al. (2012). Job strain among blue-collar and white-collar employees as a determinant of total mortality: a 28-year population-based follow-up. BMJ open 2 (2): e000860. 20 Braedel-Kuhner C et al. (2012) (suullinen esitys) Constructions of age in variety of cultural contexts and consequences for leading ageing workforce. 11.6.2012 Kööpenhamina, Tanska. 21 Braedel-Kuhner C et al. (2012). Re-thinking Diversity International Congress (suullinen esitys) Age-related leadership presentation and discussion of a workshop concept for managers. 21.9.2012 Karslruhe, Saksa. 13

Julkaisimme henkilöstöammattilaisille sekä alan opiskelijoille tietolähteeksi kirjan henkilöstöjohtamisen, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tämänhetkisestä tutkimuksesta. 22 Tutkimuksen tulosten mukaan henkilöstöjohtamisella on merkitystä hyvinvoinnin lisääjänä. Lisäksi tuloksellisuuden ja hyvinvoinnin välinen yhteys on nyt vahvempi kuin se oli 1990-luvun lopulla. Tutkimuksemme mukaan suomalaisilla on lisääntyviä tarpeita poiketa totutuista uravalintojen tai työtehtäväjärjestelyjen malleista. Tarpeiden huomioonottaminen ei ole aina yksinkertaista työpaikoilla. Kuitenkin joustava reagointi yksilöiden toiveisiin lisää työn mielekkääksi kokemista ja ihmisten valmiutta pysyä organisaatiossa sekä jatkaa työuralla pidempään. Esimiesten suhtautumisella ja hyvin toimivalla dialogilla on keskeinen vaikutus. Toteutimme yhdessä OP Pohjola Oy:n kanssa Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa -tutkimuksen neljäntenä vuotena peräkkäin 23. Tutkimus osoitti, että suomalaisilla työpaikoilla on paljon kehitettävää työhyvinvoinnin johtamisessa ja erityisesti työhyvinvointia koskevassa tavoitteenasettelussa. Myönteistä kehitystä oli tapahtunut työterveyshuollon toiminnassa ja yritysten johdon sitoutumisessa henkilöstön työhyvinvointiin. Rahalliset panostukset olivat jonkin verran vähentyneet edellisestä vuodesta. Kehitimme työpaikan keinoja työntekijöiden terveyden edistämiseksi ja tuotimme tietoa vammaisten työhön osallistumisen lisäämiseksi Tuimme julkisen sektorin työpaikkojen kehittämiskulttuuria TEDI-yhteiskehittämisprosessin ja TEDI-osaajien verkoston avulla sekä laadimme työpaikkaterveyden edistämisen kriteeristön. TEDI-prosessissa terveys- ja hyvinvointiasiat integroitiin osaksi työpaikan ydinprosesseja, rakenteita ja henkilöstöpolitiikkaa sosiaali- ja terveys- sekä opetusalan työpaikoilla. Hankkeessa koulutettiin 46 osaajan verkosto TEDI-mallin levittämiseen. Menetelmä edistää sosiaali- ja terveysalan työyksiköissä avoimuutta ja keskustelua siitä, mikä työpaikalla vaikuttaa hyvinvointiin. 24 Työpaikkojen kautta päästään vaikuttamaan työssä käyvien ammattiryhmittäisiin terveyseroihin. Terveyserojen riskityöpaikkoja edustaneiden yritysten johto, esimiehet, työntekijät, työsuojelun ja työterveyshuollon edustajat löysivät ratkaisuja terveyseroja aiheuttaviin tekijöihin. Työntekijöitä osallistavan toimintatavan vakiintuminen pysyväksi käytännöksi voi parantaa työpaikalla terveytensä puolesta heikommassa asemassa olevien hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja. Johdon ja esimiesten sitoutuminen kehittämiseen on keskeistä. Terveyserojen ratkaisemisessa tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä työelämän toimijoiden, päättäjien ja asiantuntijoiden välillä. 25 Alkoholihaittojen hallinnan tukemiseksi työpaikoilla valmensimme päihderyhmiä, esimiehiä ja työterveyshoitajia. Tutkimme alkoholiasenteita ja alkoholihaittojen ehkäisyä työpaikoilla sekä työterveyshuollon roolia alkoholihaittojen ehkäisyssä. Työterveyslaitoksessa kehitetyn Alkoholihaitat hallintaan (AHA) -toimintatavan implementointia tukevia tekijöitä olivat työterveyshuollon asiakastyöpaikan tiedotus, AHA-materiaalit, seuranta ja yhteistyö. Estäviä tekijöitä olivat asiakkaiden asenteet, resurssit sekä puutteellinen ohjeistus ja tiedon saaminen alkoholiasioissa asiakastyöpaikalla. Työterveyshuoltojen asiakastyöpaikoilla ei välttämättä tunnisteta päihderiskien olemassaoloa tai niitä vähätellään. AHAtoimintatavan implementointia tukevia tekijöitä olivat työterveyshuollon asiakastyöpaikan tiedotus, AHA-materiaalit, seuranta ja yhteistyö. 22 Vanhala S ym. (2012). Ristivetoa vai yhtä köyttä?: henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus. Aalto-yliopiston julkaisusarja 23 Aura O ym. (2012). Tutkimusraportti: Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa. Pohjola Terveys, Helsinki. 24 Siljanen E-M ym. (2012). Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä kehittämällä. Työterveyslaitos, Helsinki. 25 Sirola P ym. (2012). Työpaikat terveyserojen kaventajina osallistamalla oikeita ratkaisuja. Työter-veyslaitos, Helsinki 2012. 14

Ehkäisevän päihdetyön tekemiseen on varattava erikseen aikaa sekä työterveyshuollossa että asiakasyrityksessä. 26 Teimme kirjallisuuskatsauksen työolosuhteiden mukauttamisen vaikuttavuudesta vammaisilla henkilöillä yhteistyössä THL:n ja Tampereen yliopiston kanssa 27. Vaikuttavuutta tarkastellaan henkilöiden työllistymisen, työkyvyn ja mukautustoimenpiteiden kustannushyödyn kannalta. Tietoa voidaan hyödyntää vammaisten henkilöiden työurien pidentämistä koskevassa päätöksenteossa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella tuotimme sairaalahuoltajien työergonomian ja perehdyttämisen edistämiseksi koulutuspaketin, jossa hyödynnetään osallistuvan työnkehittämisen menetelmiä. Lisäksi laadimme sähköisen lomakkeen Suositus osasairausvapaan aikaisiksi työjärjestelyiksi sairaanhoitopiirin työterveyshuollon esikäyttöön. Lomake selkiyttää käytännön mukauttamisratkaisuja, joita voidaan hyödyntää liikuntaelinoireista kärsivien työntekijöiden työssä. Analysoimme työikäisten kuulokojeen käyttäjien kuntoutusprosesseja. Ongelmallinen suhtautuminen huonokuuloisuuteen voi tarkoittaa työpaikalla esimerkiksi sitä, että kuulokojeen käyttäjä peittelee kuulo-ongelmaansa tai käsittelee sitä henkilökohtaisena ongelmana. Myös työnantajat voivat kokea ongelmallisena huonokuuloisten kohtelun ns. normaalikuuloisista poikkeavalla tavalla. Tämä voi näkyä vähäisinä mukauttamisratkaisuina. Kokosimme tietoa työhyvinvointia ja työkykyä edistävistä työtilaratkaisuista Työterveyslaitoksen järjestämässä kansainvälisessä asiantuntijakokouksessa määritettiin hyvinvointia edistävä työtila. Laadimme monitilatoimiston suunnitteluohjeen ja avotoimiston huoneakustiikan kansainvälisen mittausstandardin. Avotoimistoissa arvioimme sisäympäristön vaikutuksia työsuoriutumiseen. Kuntoutuslaitosten ja terveyskeskusten tilasuunnitteluun kehitettiin käyttäjälähtöisiä työkaluja ja toimintamalleja. Kokosimme työtilojen suunnittelun tueksi ergonomiaratkaisuja sisältävän aineiston. Kehitettyjä kyselylomakkeita ja kerättyä aineistoa hyödynnetään Ergonomiaratkaisujen tietopankit internet-sivustolla, jolla on nyt olemassa yli 500 eri alojen ergonomiaratkaisua. Sivusto on yksi Työterveyslaitoksen eniten käytetyistä ja se on tarkoitettu työntekijöille, työnantajille ja työterveyshuolloille. Työterveyslaitos ja Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue laativat yhteistyössä sähköisen toimintamallin Ergonomia-askeleet tuki- ja liikuntaelinten sairauksien hallintaan. Lisäksi kootaan tietopankkia terveydenhuollon ergonomiaratkaisuista ja hyvistä toimintakäytännöistä. Kehitimme uusia menetelmäaihioita työterveyshuolloille työuupumuksen ja elämänhallintaan Kehitimme toimintamalleja, joiden avulla voidaan tukea työntekijöiden työssä jaksamista aivoterveyden näkökulmasta. Työkuormituksesta palautumisen mittarina voidaan käyttää unenaikaista, EKG-pohjaista sydämen sykemittausta. Kehitimme aivosähköfilmi EEGpohjaisen tutkimusmenetelmän, jonka avulla voidaan tutkia ihmisen kykyä jakaa tarkkaavuuttaan eri ärsykkeiden välillä. Menetelmä tuo uusia diagnostisia mahdollisuuksia mm. työperäisen liuotinaivosairauden selvittämiseen. Kokosimme aineiston henkisen uupumustilan vaikutuksista aivojen neurofysiologiaan ja työmuistiin. EEG-perusteiset mittausmenetelmät tarjoavat tulevaisuudessa työterveyshuolloille uusia lähestymistapoja arvioida lukivaikeutta ja alkoholin suoria vaikutuksia aivojen toimintakykyyn. 26 Vuodelle 2013 suunnitteilla lukuisia yleistajuisia julkaisuja mm. Kujasalo A ym. (2013). Päihdeohjelman kehittäjän opas. 27 Husman P, Nevala N. Julkaisu ilmestyy 2013. 15

Epäsäännöllisen vuorotyön aiheuttamaa kroonista unettomuutta ja sen haittoja voidaan vähentää ryhmäterapiamallilla. Lisäksi olemme kehittäneet työterveyshuoltojen valmiuksia ehkäistä ja tunnistaa tyypin 2 diabetes. Työn alla on toimintamallin luominen työstressin hallintaan. Myös työntekijöiden omaan käyttöön kehitetään testejä, joiden avulla ihminen itse voi arvioida toimintakykyään esimerkiksi valvomisen tai alkoholinkäytön yhteydessä. Stressi- ja tunnesyöminen lisäävät lihavuuden riskiä. Työterveyshuolloille ja terveydenhuollolle suositellaan syömiskäyttäytymisen ja sen taustojen selvittämistä silloin, kun asiakkaalla on tavoitteena laihtua. Tutkimme epänormaaliin syömiskäyttäytymiseen yhteydessä olevia tekijöitä, kuten työuupumusta ja unihäiriöitä. Tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshuollon yksilö- ja ryhmäohjauksen kehittämisessä. Lisäksi on käynnistetty ohjausinterventioita mm. teknologisten sovellusten lisähyödyistä elintapaohjauksessa. 2.2 Hyvinvointia työstä työurakeskustelun ytimeen Hyvinvointia työstä -vision ydinsanoma on, että ihminen saa olla työssä haluaa työhön ja haluaa pysyä työssä pystyy tekemään työtä Työolobarometrin mukaan suomalaisten kokema työn mielekkyyden balanssi on ollut negatiivinen koko 2000-luvun eli suurempi osa vastaajista arvioi kehityksen menevän huonompaan kuin parempaan suuntaan (kuva 7). Samanaikaisesti niiden osuus, joiden mielestä tilanne säilyy ennallaan on miltei kaksinkertaistunut viimeisen 21 vuoden aikana. Vuonna 2012 selkeä enemmistö vastaajista arvioi tilanteen säilyneen ennallaan. Tuoreen Työ ja terveys 2012 -tutkimuksen mukaan 74 % kyselyyn vastanneista vähintään 45-vuotiaasta työssäkäyvästä kuitenkin harkitsee työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen (kuva 8). Työurien pidentämiseksi ja kestävän työelämän kehittämiseksi tehtävä työ edellyttää asennemuutosta ja voimavarakeskeisen näkökulman korostamista. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 2001 2006 2010 2011 6,7 8,9 15,3 15,5 Kuva 7. Strateginen mittari: Työn mielekkyyden kehityssuunta. Tavoite 2015: trendi kääntyy. Lähde: TEM Työolobarometri. 16

% 80 70 60 50 40 30 20 10 0 74 58 64 2006 2009 2012 Kuva 8. Strateginen mittari: 63 ikävuoden jälkeen työssä jatkamista harkitsevat. Tavoite 2015: lisääntyy. Lähde: Työ ja terveys Suomessa 2012. Välitimme päättäjille, medialle ja suurelle yleisölle näkemyksiä ja tietoa työurien pidentämisen keinoista ja Hyvinvointia työstä -viestin sisällöstä mm. Viesti päättäjälle -tiedotteen, verkkosivujen, sosiaalisen median, Työpiste-verkkolehden, Työ Terveys Turvallisuus -lehden, Työterveyslaitoksen kustantamien kirjojen, tiedotteiden, uutiskirjeiden, tietokorttien sekä seminaarien, messujen ja näyttelyiden kautta. Päätöksentekijöiden tavoittamiseksi ja päätöksenteon tueksi kehitimme Viesti Päättäjälle -konseptin. Päättäjäviesti jaetaan sähköpostilla laajalle päättäjäjoukolle (mm. valtioneuvoston ja presidentin kanslia, Tutkimus- ja innovaationeuvosto, ministeriöt, eduskunta, Tuottavuuden pyöreä pöytä). Ensimmäiset viisi päättäjäviestiä olivat: Suomalainen työpaikka tukee työntekijän voimavaroja, Työuria on pidennettävä ja parannettava, Työpaikat mukaan työhön paluun edistämiseen, Osasairausvapaa silta takaisin työhön ja Nanoteknologia tarvitsee turvallisuustutkimusta. Lisäksi laadimme työuria pidentäviä keinoja käsittelevän kirjallisuuskatsauksen, jota olemme levittäneet ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen edustajille 28. Verkkolehti Työpisteessä käsittelimme voimavaralähtöisesti aiheita mm. Johtamisen äärellä -juttusarjassa ja Duunitohtori -palstalla. Jutut keskittyivät sekä yksilöihin että työyhteisöön, esimiehiin ja työpaikan ilmapiiriin. Uutispalstalla olivat aiheina mm. Hiljaisia tyyppejä tarvitaan työpaikalla, Viiden minuutin suunnittelu tuplaa työtehon ja Varokaa jäärät täältä tulee Z-sukupolvi. Työterveyslaitoksen Unelmahautomo -blogissa Työterveyslaitoksen asiantuntijat rohkaisevat suomalaisia ideoimaan ja tekemään työpaikoistaan unelmatyöpaikkoja. Blogiin on kirjattu paljon hyviä ajatuksia ja ideoita paremmasta työelämästä. Työ Terveys Turvallisuus-lehden numerot käsittelivät työhyvinvointia ja sen tuottavuutta yksilölle, työyhteisölle, työnantajalle ja yhteiskunnalle. Työhyvinvointi esimiestyön näkökulmasta ja organisaatiolle taloudellisesti tuottavana toimintana oli esillä erityisesti teemassa Pomo johtaa hyvinvointia, TTT-lehden nro 2/2012, joka oli huhtikuussa järjestetyn Esimies 2012 -tapahtuman teemanumero (yhteistyökumppani EasyFairs). Lehden muita teemoja olivat Työturvallisuuskin on työhyvinvointia sekä Pienyritykset ja yrittäjän työhyvinvointi, joka oli Turvallisuus 2012 ja Työhyvinvointi 2012 -messujen teemanumero. Lisäksi julkaistiin ensimmäinen erillisjulkaisu TTT Teema 2012 Pienyritykset, jonka sisältö korosti yrittäjien sekä heidän työntekijöidensä työhyvinvointia. Hyvinvointia työstä -aihetta käsittelevästä kirjatuotannosta mainittakoon seuraavat: Kohti innostuksen spiraaleja, Työntekijän työkyvyn yksilöllinen tukeminen työpaikalla, Työstressirokotus, Kaikkea stressistä, Työikäisten unettomuuden hoito, Haastavat tilanteet esimiestyössä, Ergonominen laboratorio ja Hyvinvointihavaintoja tutkimustietoa kunta-alalta. 28 Husman P (2013). Mitä tiedetään työuriin yhteydessä olevista tekijöistä? Työterveyslaitos (käsikirjoitusvaiheessa). 17

Hyvinvointia työstä -aiheeseen liittyen järjestimme kolme seminaaria. Horisontti -seminaarin työelämän vaikuttajille 6.3.2012 teemana oli eurooppalainen teemavuosi Aina on oikea ikä. Seminaariin osallistui lähes 200 päättäjää yrityksistä ja julkiselta sektorilta. Työterveyspäivien teemana 23 24.10.2012 oli Hyvää työtä! Tapahtumassa tuotiin monipuolisesti esille työhyvinvoinnin johtamisen ja toteuttamisen tapoja yritysesimerkkien ja asiantuntijapuheenvuorojen avulla. Työterveyspäiville osallistui lähes 700 työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstön kehittämisen ammattilaista. Soterkon NUORA-ohjelma järjesti yhteistyössä TEMin kanssa Nuorten työelämään integroitumisen tukeminen ja yhteiskunnasta syrjäytymisen ehkäisy -seminaarin, jossa esitettiin tuoreiden tutkimustulosten kautta suosituksia ja ehdotuksia siitä, mitä Nuorisotakuussa tulisi toteuttaa. Monen organisaation (TTL:n, THL:n, Kelan, ETK:n, Helsingin yliopiston ja OKM:n esitykset) yhteisellä seminaarilla pystyimme oikeaan aikaan tukemaan hallitusohjelmakärkihankkeen toteuttamista. Seminaarissa käytiin aktiivista ja hyödylliseksi koettua keskustelua päätöksentekijöiden (ministeriöt ja työmarkkinakeskusjärjestöt), käytännön toimijoiden (erityisesti oppilaitoksien, ELYjen ja järjestöjen), tutkijoiden ja asiantuntijoiden välillä. Valtioneuvoston TEA-työryhmän toimeksiannosta Soterko-yhteistyönä valmisteltu katsaus lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehtyjen politiikkatoimien vaikuttavuudesta on esimerkki uudesta tavasta tehdä selvityksiä nopealla aikataululla yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Tehtävässä onnistumiseksi on ollut tärkeää pitää tiivistä yhteyttä kaikista ministeriöistä koostuvan hankkeen ohjausryhmän sekä Soterko-ryhmien kanssa. Raportin suositusten aktiivisen viestimisen tarkoituksena on vahvistaa tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välistä vuoropuhelua. Toinen esimerkki yhteiskunnallisen päätöksenteon tukemisesta on eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama ja Työterveyslaitoksen toteuttama selvitys rakennusten kosteus- ja homevaurioista 29. Selvityksessä määriteltiin merkittävä kosteus- ja homevaurio, arvioitiin ongelman laajuus, terveydellinen ja taloudellinen merkitys sekä esitettiin kolmekymmentä toimenpide-ehdotusta. Laajan lausuntokierroksen jälkeen tarkastusvaliokunta laatii raportin pohjalta mietinnön jatkotoimiksi, josta eduskunnan on tarkoitus päättää kevään 2013 aikana. Työterveyslaitos vastasi EU:n Aina on oikea ikä -teemavuoden koordinoinnista. Teemavuosi herätti päättäjiä ja kansalaisia toimimaan ja huomaamaan, että mielekäs työura, mahdollisuus oppia ja terve ikääntyminen onnistuvat missä iässä tahansa. Lukuisat järjestöt, organisaatiot ja eri foorumit osallistuivat eri-ikäisten yhteistyön ja kohtaamisten lisäämiseen. Lisäksi toimimme vaikuttajaverkostoissa ja keskeisissä työryhmissä: Johtamisen kehittämisverkosto, Soterko, Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen ohjelman verkostot, Työhyvinvointifoorumi, Nolla tapaturmaa -foorumi, Työ- ja elinkeinoministeriön työelämän kehittämisstrategian valmistelu- ja johtoryhmä. 29 Reijula K ym. (2012). Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012. 18

2.3 Työhyvinvointipalveluiden profiilin fokusointi Työterveyslaitoksen tavoite on luoda kansallisesti ja kansainvälisesti vahva perusta työpaikkojen työhyvinvointitarpeiden arvioinnille sekä eri osa-alueiden kehittämiselle. Tavoite on työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden kuvaaminen kokonaisuuksina ja kokonaisvaltaisten palveluiden tarjoaminen työpaikoille. Tämä edellyttää tiedon kokoamista ja jalostamista sekä palvelutuotteiden kehittämistä ja jakelua. Vuonna 2012 toimenpiteemme jakautuivat viiteen pääryhmään: 1. Työterveyslaitoksen sisäisen osaamis- ja asiakaspalvelurakenteen kirkastaminen 2. Palveluiden tuotteistus ja kaupallistaminen 3. Tuotemarkkinoinnin ja asiakassuhteen kehittäminen 4. Osaamisen levittäminen tiedottamisen ja koulutuksen keinoin 5. Käytännön kehittämistyö yksityisen ja julkisen sektorin työyhteisöissä. Asiakaspalvelurakenteen kirkastamisen kannalta keskeisen toimenpiteen muodosti Asiakasratkaisut -toiminta-alueella Työhyvinvoinnin ja Organisaatioiden kehittämispalvelukeskusten yhdistäminen yhdeksi palvelukeskukseksi. Tätä tuki TO- ja IN -osaamiskeskusten sulautuminen yhteen. Samalla palvelukeskusten tuoteperherakennetta kirkastettiin tavoitteena synergiahyödyt ja kattavampi vaikuttavuus. Työhyvinvointipalveluiden kaupallistamistyö jakautui kahteen ryhmään. Vuoden aikana lanseeratun Työhyvinvointikylä-konseptin avulla pystymme tarjoamaan usean kanavan kautta kokonaisvaltaisia työhyvinvointipalveluja. Samalla palvelusalkkua pystytään hallitsemaan paremmin. Toisena ryhmänä jatkoimme alhaalta ylöspäin tehtävää kärkituotteiden kaupallistamista. Osana tätä valmistui esimerkiksi TYHYKÄS -koulutus, joka kohdistettiin uusille työhyvinvointipalveluiden tuottajille. Sisäisenä kehittämistoimenpiteenä laajennettiin tuotteistusosaamista, parannettiin osaamiskeskusten ja toiminta-alueiden välistä vuorovaikutusta yhteisen tuoteagendan hallitsemiseksi sekä selvitettiin erilaisia tuotteistusrahoitusvaihtoehtoja. Tuotemarkkinoinnissa panostettiin asiakassegmentointiin sekä erilaisten työkalujen kuten CRM:n (customer relationship management) ja sähköisten asiakaspalautejärjestelmien käyttöönottoon. Tuotemarkkinointikampanjoita toteutettiin kahdeksan kappaletta. Asiakassuhteiden hallinnassa erityishuomio keskitettiin asiakkuudenhoitosuunnitelmiin sekä avainasiakassopimuksiin. Vuodelle 2013 siirtyvänä jatkohaasteena luotiin pohjaa kansainväliselle yhteistyölle sekä selvitettiin mahdollisuuksia kohdentaa työhyvinvointipalveluita tarkemmin pk-sektorin toimintaympäristöön ja -ehtoihin. Osaamisen ja tiedon levittämisen syvän ytimen muodostivat Tiedolla vaikuttaminen -toiminta-alueen jatkuva työhyvinvointikommunikaatio eri medioita käyttäen sekä erilaiset verkostot. Verkostoista merkittävimmät Työhyvinvointifoorumi ja Johtamisen kehittämisverkosto vakiintuivat. Samanaikaisesti Nolla tapaturmaa -foorumi jatkoi laajentumistaan. Verkostotoiminnassa painottui läsnäolo kautta koko Suomen mahdollisimman laajan työyhteisökontaktipinnan saavuttamiseksi. Tässä Työterveyslaitoksen aluetoimipisteiden merkitys ja panos oli vahva. Lisäksi jatkoimme laajaa toimintaa asiakasorganisaatioiden työhyvinvoinnin kehittäjänä. Kun mukaan luetaan yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa tehdyt erilaiset projektit ja tilaustoimeksiannot kohtasimme vuonna 2012 kehittämistyössä yli 10 000 yritysasiakasta. Samalla vaikutimme positiivisesti yli 300 000 suomalaisen työntekijän työhyvinvointiin. Kokonaisuudessaan työhyvinvointipalveluiden asiakastyytyväisyys säilyi hyvällä tasolla vuonna 2012. Asiakaspalvelun kehittämiseksi edelleen otimme käyttöön myös reaaliaikaisen, Internet-pohjaisen asiakaspalautejärjestelmän, joka mahdollistaa asiakaspalvelutason tarkemman, nopeamman ja laajemman seurannan. Kerättävän palautetiedon laajentuessa ja kohdistuessa tarkemmin erilaisiin työhyvinvointipalveluihin parantuu myös tietopohjamme kehittää palvelukokonaisuuksia. 19