Teknillinen korkeakoulutus tehokkaaksi, laadukkaaksi ja kestäväksi Tekniikan yhteistyöryhmän ehdotukset valmiina toteutukseen marita.aho@ek.fi
Tekniikan yhteistyöryhmä vastasi neljään elinkeinoelämän tarpeeseen 1. Teknillisen korkeakoulutuksen täytyy olla edelläkävijä ja näyttää mallia muille koulutusaloille 2. Koulutusyksiköiden elinvoiman varmistaminen valinnoilla ja tulosohjauksella on välttämätöntä 3. Oppimisen ja opetuksen arvostusta on kohennettava ja työtapoja uudistettava 4. Tarvitsemme kestävän kehityksen toimenpideohjelman Ehdotukset ovat valmiina, toteutus vaatii yhteisiä ponnisteluja!
1. Teknillisen korkeakoulutuksen täytyy olla edelläkävijä ja näyttää mallia muille koulutusaloille
Tekniikan osaamistarve on kärjessä Koulutusalojen painotus EK:n jäsenyritysten rekrytoinnissa ammattikorkeakouluista Sosiaali ja terveys 9 % Muu ala 3 % Kiinteistöpalvelu 3 % Tekniikka 31 % Matkailu- ja ravitsemis 12 % Liiketalous ja kauppa 28 % Logistiikka 3 % Tietojenkäsittely 11 % Henkilöstö- ja koulutustiedustelu, EK 2007
Tekniikan osaamistarve on kärjessä Koulutusalojen painotus EK:n jäsenyritysten rekrytoinnissa yliopistoista Sosiaali ja terveys 7 % Muu ala 8 % Matkailu- ja ravitsemis 1 % Tekniikka 39 % Liiketalous ja kauppa 23 % Tietojenkäsittely 21 % Logistiikka 1 % Henkilöstö- ja koulutustiedustelu, EK 2007
Laatu on ainoa kilpailuaseemme Maailmassa valmistuu vuosittain noin miljoona uutta insinööriä Kiinassa 300 000 Intiassa 400 000 USAssa 70 000 Suomessa 8 000 Ruotsissa 10 000 muu maailma 200 000 TEK
2. Koulutusyksiköiden elinvoiman varmistaminen valinnoilla ja tulosohjauksella on välttämätöntä
200 DI-tutkintomäärät vuonna 2007 000 800 600 400 200 0 TKK TTY LUT OY ÅA TuY VY Lähde: KOTA-tietokanta
900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kaikki insinööri-amk tutkintomäärät (nuoriso- ja aikuiskoulutus yhteensä) vuonna 2008 OAMK Savonia JAMK HAMK SAMK K-PAMK KyAMK MAMK VAMK LAMK Saimaa Novia SeAMK RAMK P-KAMK K-Tamk KAJAK Arcada Lähde: AMKOTA-tietokanta Metropolia TuAMK TAMK
TEK
TEK Lähde: Tilastokeskus
Jos huomioidaan vain FTE opiskelijat, Suomen vertailuluku on noin 7000 Source: EQUAL European Quality Link: Resource Allocation to Business & Management Students A Comparison of Seven European Countries 2008 TEK
Laatuun panostaminen edellyttää valintoja Tekniikan korkeakoulutuksen opiskelijakohtainen rahoitus on kaksinkertaistettava useilla toimilla: budjettirahoituksen lisääminen, aloituspaikkojen vähentäminen, yksiköiden työnjaon tehostaminen ja rahoituspohjan laajentaminen. Opiskelijoita opettajaa kohden on oltava korkeintaan 10. Korkeakouluyksiköitä ja toimipisteitä on vähennettävä siten, että DI-koulutuksessa tutkinnonanto-oikeuksia on 5 7 (nyt 7) ja insinööri (AMK) koulutuksessa 15 (nyt 21). Nuorisoasteen koulutusta oltava tarjolla vain pääkampuksella. Rakenteellisen kehittämisen päätöksiä tehdessä on hyödynnettävä yhteistyöryhmän laatimaa profiilikarttaa. TEK
kriteerit ohjaavat valintoja Toimivan kampuksen TEK
Profiilikartta johdattelee tekemään päätöksiä Kuvaukset kaikista koulutusyksiköistä Toimivan kampuksen kriteerit, jotka korkeakoulujen on täytettävä vuoteen 2015 mennessä. Näkökohdat kansallisesta huoltovarmuudesta Toimenpide-ehdotukset profiloitumisesta ja rakenteellisesta kehittymisestä Tulosohjauksessa seurattava etenemistä ja palkittava parhaimpia ja eniten edistyneitä. Lisätietoja: Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen profiilikartta, Tekniikan yhteistyöryhmä, TEK 2009 TEK
3. Oppimisen ja opetuksen arvostusta on kohennettava ja työtapoja on uudistettava
OSAAMISTARPEET OSAAMISTAVOITTEET OPETUKSEN JA OPISKELUN KEHITTÄMISTAVOITTEET ENEMMÄN OSAAMISTA TEK
Poikkitieteellinen osaaminen Kestävä kehitys, ekosysteemien toiminta ja elinkaariajattelu Turvallisuus ja riskienhallinta (tietoturva) Liiketoimintaosaaminen yrittäjyys Jonkin tukiaineen vahva hallinta Teknologian käytettävyys ja tuotteistaminen TEK Vastuullisuus ja eettisyys Tekniikan ydinosaaminen Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen Oman alan tekninen osaaminen Tutkimus ja tiedonhankintamenet elmät Menetelmäosaaminen; suunnitelmat, mallit ja ratkaisut Elinikäinen oppiminen Ammatillinen hyvinvointi/stressin ja epävarmuuden sietokyky Vuorovaikutus, kansainvälisyys ja organisaatio osaaminen Globaali arvoverkostoosaaminen Jaettu asiantuntijuus, yhteisöllinen oppiminen ja fasilitointitaidot Insinööriltä edellytetään monipuolista osaamista Arvot ja asenteet Kansainvälisyys ja monikulttuurisuusosaaminen Knowledge management ja liikkuvan ja hajautetun työn tekeminen ja johtaminen Luovuus ja innovatiivisuus Osaamisen johtaminen
Osaamisen tasoa täytyy parantaa eräillä elinkeinoelämälle keskeisillä alueilla Jaettu asiantuntijuus Yhteisöllinen oppiminen osaamisen jakaminen oman asiantuntijuuden kehittäminen vuorovaikutuksessa monikulttuurinen vuorovaikutus valmentamalla ja fasilitoimalla johtaminen (mahdollistaminen) Liiketaloudellinen osaaminen Yrittäjyys asenteena, liiketoimintaosaaminen, markkinointi, myyntitaidot, tuotteistaminen, käytettävyys Kestävän kehityksen osaaminen Arvoketjun ymmärtäminen, elinkaariajattelu, kestävä kehitys omassa ammatillisessa osaamisessa, eettisyys ja vastuullisuus TEK
Insinööri tarvitsee muita ja muut tarvitsevat insinööriä! YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN Ratkaisut ongelmiin löytyvät vain yhteistyöllä, monen alan osaamisen tuloksena sekä tieteiden välisiltä rajapinnoilta Osaamista jaetaan tiimeissä, verkossa, eri kielillä eri alakulttuurien edustajille Nykynuorten virtuaalivahvuudet jakoon Taustalla useimmiten liiketaloudelliset reunaehdot Välittäminen ja yhteisöllisyys myös ydinasioita läpäisyn parantamisessa TEK
Kuinka syntyy hyvä tutkintotäytekakku? - Opiskelijalla oikeus tietää mitä täytyy osata osaamistavoitteet - Oppimista voi suunnitella ja opetusta voi johtaa pedagoginen johtaminen - Hyvä opetussuunnitelma ei synny ilman yhteistyötä - On panostettava oppimisen edellytyksiin TEK
Insinööri oppii myös tekemällä - Luova ongelmanratkaisukyky suomalaisen insinöörin vahvuus - Pelkkä työkokemus ei vielä riitä oppimisen tukeminen! - Korkeakoulutasoinen työssä oppiminen ja teoreettinen tieto täydentävät toinen toisiaan Tutkintojen kehittämisessä kuultava työelämää Lisätietoja: Suomi tarvitsee maailman parasta insinööriosaamista, Ida Mielityinen (Toim.), Tekniikan yhteistyöryhmä, TEK 2009
4. Tarvitsemme kestävän kehityksen toimenpideohjelman
Inhimillinen kehittäminen on perusarvomme Työttömyys Raaka kasvu vain rikkaat hyötyvät Sosiaalinen tasa-arvo Juureton kasvu - irtaannutaan kulttuuritaustoista Osallistuminen ja vapaus Vailla tulevaisuutta olevaa kasvu luonnon voimavarat kulutetaan loppuun Kestävä kehitys Demokratia häviää Inhimillinen turvallisuus Verkostoitumisesta voimaa osaamiseen, EK 2006
Ympäristöosaamisen markkinat ovat valtaisat Energia-alan globaali investointitarve 2007-2030 yli 1 000 mrd $/v (=50 x Fortumin markkina-arvo 5/09, =G20 maiden elvytyspaketti 4/09, vrt. 900 mrd $ Barack Obaman tukipaketti 2/09) Yli puolet kohdistuu puhtaaseen energian tuotantoon lähinnä Kiinassa ja Intiassa Globaalit investoinnit energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja vähäpäästöiseen energiaan 155 mrd $ Vesialan maailmanmarkkinat 250 mrd $/v -> 600 mrd $ v. 2020 Ympäristöteknologian markkinat yhteensä 2000 mrd $ v. 2020 Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK:n toimittajaseminaari 28.4.2009
Teknologinen osaaminen on keino luoda kestävän kehityksen lisäarvoa Kaikki vannovat nyt Green Jobs nimeen Mistä ylijäämämaat, kuten Kiina, ostavat kriisin jälkeen tuotteita ja palveluita? Protektionismi? Suomalaisen kestävän kehityksen osaamisen on oltava ylivertaista Lisäarvon luominen asiakkaalle ja asiakkaan kanssa, esimerkiksi materiaali- ja energiatehokkuus ja innovatiiviset logistiikan ja elämisen infran uudet ratkaisut Teknologia mahdollistajana - palvelumuotoilu - tuotteistaminen viestintä syvällisten kumppanuuksien luominen jne
Insinöörikoulutusta on uudistettava (1) Edistetään syväoppimista tiedon välittämistä on painotettu liikaa Systeemiajattelu Ymmärrystä omasta roolista yhteiskunnassa Realistista näkemystä omista vaikutusmahdollisuuksista Kyseenalaistamista ja rohkeutta Yhteistyötä teknologian eri osaamisalueiden ja eri tieteenalojen kanssa. Ei tehdä vain asioita paremmin vaan parempia asioita! TEK
Insinöörikoulutusta on uudistettava (2) Näkemyksen muodostamisessa ja valinnoissa arvot ratkaisevat Arvot syntyvät vuorovaikutuksessa yhteisössä Oppimisyhteisöt kilpailukykyisiksi muiden yhteisöjen kanssa Oppimisen tilat kuntoon, myös mentaalinen ja sosiaalinen! Opiskelijat, opettajat ja työelämä mukana oppimisprosessissa Tutkiva ja kehittävä oppiminen, jossa eri osa-alueiden painoarvo vaihtelee aiheen mukaan Lisätietoja: Tekniikan korkeakoulutus Ihmisten ja ympäristön hyväksi, Annina Takala, Tekniikan yhteistyöryhmä, TEK 2009
Elinkeinoelämä edellyttää käytännön toimenpiteitä Teknillinen korkeakoulutus on edelläkävijä ja näyttää mallia muille koulutusaloille Koulutusyksiköt varmistavat elinvoimansa tekemällä valintoja ohjausjärjestelmä palkitsee edistyneitä Oppimisen ja opetuksen arvostusta kohennetaan ja työtapoja uudistetaan Kestävän kehityksen toimenpideohjelma toteutetaan