KAAVOITUSKATSAUS 2011

1 VIRTAIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2011 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 7 ) mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Virtain kaupunki Virtain kaupunki sijaitsee Ylä-Pirkanmaalla. Kaupungin pinta-ala on 1.299 km², josta 1.162 km² on maata ja 136 km² vettä. Virroilla on noin 320 järveä. Rantaviivan pituus on noin 1.000 km. Loma-asuntoja on noin 2 500 kpl. Kaupungissa asuu noin 7 500 asukasta. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii valtion alueviranomaisena Pirkanmaan ELY-keskus edistää ja ohjaa kunnan alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä (MRL 18 ). Kaupungin ja ELY-keskuksen kesken käydään vähintään kerran vuodessa kehittämiskeskustelu. ELY-keskus myös päättää niistä poikkeusluvista, jotka eivät ole kaupungin toimivallassa (MRL 171 ). Maakuntakaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto, ja ne vahvistetaan MRL 31 :n mukaisesti ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden

2 kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 ). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). Pirkanmaan 1. maakuntakaava Pirkanmaalla on voimassa maakuntavaltuuston 9.3.2005 hyväksymä ja valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on osoitettu maakunnan kehittämistavoitteiden mukaiset aluevaraukset seuraaviksi 10-20 vuodeksi painottaen taloudellista ja toimivaa yhdyskuntarakennetta, maakunnan kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Vaihemaakuntakaavoitus Vuoden 2008 aikana Pirkanmaan liitto käynnisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa täydentävän ja tarkistavan vaihemaakuntakaavoituksen, jota jatketaan vuoden 2011 aikana. Vireillä olevat vaihemaakuntakaavat ovat: Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) Turvetuotantoa koskevan vaihemaakuntakaavan tavoitteena on täydentää Pirkanmaan 1. maakuntakaavan aluevarauksia turpeenottoalueiden osalta. Maakuntavaltuusto teki päätöksen kaavan laatimisesta 28.5.2008 ( 17). Kaavaluonnos oli nähtävillä kesällä 2009. Luonnoksesta saadut mielipiteet ja lausunnot sekä niihin laaditut vastineet ja toimenpide-ehdotukset käsiteltiin maakuntahallituksessa 10.11.2009 ( 367). Kaavaehdotus oli nähtävänä 28.6. - 13.8.2010 välisen ajan. Ehdotuksesta saatiin 51 muistutusta ja lausuntoa. Vaihemaakuntakaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2011 aikana. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) Maakuntavaltuusto päätti 18.11.2008 ( 38), että liikennettä ja logistiikkaa koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan laatiminen käynnistetään ja että vaihemaakuntakaavaan sisällytetään tarvittavat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue, Tampere- Pirkkalan logistiikkakeskus ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin maakuntahallituksessa 10.11.2009 ( 366). Vaihemaakuntakaavaluonnos on ollut nähtävillä 29.11.2010-7.1.2011 välisen ajan. Luonnoksesta saatujen mielipi-teiden ja lausuntojen perusteella valmisteellaan kaavaehdotus, joka pyritään saattamaan maakuntahallituksen käsittelyyn syksyn 2011 aikana.

3 Pirkanmaan 3. vaihemaakuntakaava (Pirkanmaan keskuspuhdistamo) Pirkanmaan keskuspuhdistamo on maakunnallisesti merkittävä hanke, joka edellyttää maakuntakaavaa. Maakuntavaltuusto päätti 18.11.2008 ( 39), että Pirkanmaan 3. vaihemaakuntakaava laaditaan keskusjätevedenpuhdistamoa tai 0+ vaihtoehtoa ja näihin liittyviä uusia jätevesihuollon runkovesilinjoja, vaihtoehtoisia purkulinjoja vesistöihin sekä mahdollista lietteen käsittelyä koskevana vaihemaakuntakaavana. Vaihemaakuntakaavoituksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan keskuspuhdistamon YVA - menettelyn yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja arviointeja. Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeesta ja sen toteuttamisesta vastaa Tampereen Vesi yhdessä ao. kuntien kanssa. Maakuntahallituksen 9.6.2009 ( 217) tekemän päätöksen mukaan kaavatyö on keskeytetty, kunnes hankkeen toteuttamisedellytykset, kuntien sitoutuminen hankkeeseen ja puhdistamon sijoituspaikka ovat varmistuneet. Muut suunnitelmat Tulevan maakuntakaavoituksen ja muun suunnittelun pohjaksi käynnistettiin vuoden 2010 aikana Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö valmistuu vuoden 2011 aikana. Vuoden 2011 aikana käynnistetään selvitystyö strategisen maakuntakaavoituksen pohjaksi. Lisätietoja maakuntakaavoituksesta ja yhteystiedot löytyvät Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internet-sivuilta osoitteesta: www.pirkanmaa.fi/maakuntakaavoitus.html Alla ote maakuntakaavasta Virtain keskustan kohdalta:

4 Yleiskaavoitus Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain (MRL 32 ). Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Vahvistetut / hyväksytyt osayleiskaavat Keskeisten alueiden osayleiskaava Keskeisten alueiden osayleiskaava käsittää kaupungin keskustaajamaalueen ympäristöineen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 6.4.1998. Osa siitä vahvistettu Pirkanmaan ympäristökeskuksessa 10.9.2003. Keskeisten alueiden osayleiskaavan muutos Ranta-Keiturin alueella Kaupunginvaltuusto hyväksyi muutoksen 29.5.2000. Kaava on oikeusvaikutukseton. Tarjanne-, Hauhuu- ja Uurasvesien rantaosayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi rantaosayleiskaavan 13.12.1993. Se on vahvistettu 7.3.1997. Koronselkä-Oikanselän rantojen osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi 24.3.1997 osalle ( noin 182 km) ranta-alueesta rantaosa-yleiskaavan, joka on vahvistettu 12/2000. Kaavaa ei voi käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena, joten rakentaminen vaatii poikkeuslupamenettelyn tai alueelle on laadittava rantaasemakaava. Koronselkä-Oikanselän rantaosayleiskaavan muutos Syvälahden alueella Koronselän-Oikanselän rantaosayleiskaavan muutos Syvälahden alueella on hyväksytty 13.11.2006. Vaskiveden, Koron, Härkösen ja Jäähdyspohjan kylien ranta-alueiden osayleiskaava Koronselän-Oikanselän rantaosayleiskaavasta pois rajattujen neljän kylän ranta-alueet kaavoitettiin erikseen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavaehdotukset 22.3.1999, jotka Pirkanmaan ympäristökeskus on vahvistanut heinäkuussa -2002. Toisveden rantaosayleiskaava Valtuusto hyväksyi Toisveden rantaosayleiskaavan 27.3.2006. Kaava on laadittu oikeusvaikutteisena, jonka perusteella voidaan myöntää rakennuslupia.

5 Toisveden eteläpään osayleiskaava Toisveden rantaosayleiskaavan laatimisen yhteydessä päätettiin Toisveden eteläpää kaavoittaa omana osayleiskaavaprojektina. Valtuusto hyväksyi kaavan 27.8.2007. Kaava on laadittu oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Toriseva - Jähdysniemen osayleiskaava Virtain kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Torisevan - Jäähdysniemen alueen osayleiskaavan 31.3.2008. Kaavaa ei ole laadittu oikeusvaikutteisena. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 11.4.2011 kaavasta tehdyn valituksen. Alla ote Toriseva-Jähdysniemen osayleiskaavasta: Laadittavat osayleiskaavat Virtain keskustaajamaan noin 90 k-m2:n alueelle laaditaan uusi osayleiskaava, joka korvaa alueelle aiemmin laaditut osayleiskaavat Toisveden eteläpään osayleiskaavaa lukuun ottamatta. Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena on kestävän kehityksen mukainen ja taloudellisesti järkevä taajamarakenne, elinkeinoelämän edellytysten turvaaminen, monipuolisten ja vetovoimaisten asumismahdollisuuksien lisääminen sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön luominen. Osayleiskaavan pohjaksi laadittiin kaksi rakennemallivaihtoehtoa, jotka olivat julkisesti nähtävänä talvella 2011. Niistä pyydettiin myös eri osallistahojen lausunnot. Saadun palautteen tehtyjen selvitysten perusteella laaditaan osayleiskaavaluonnos, joka valmistunee vuodenvaihteessa 2011-12, jolloin se asetetaan julkisesti nähtäville ja lähetetään lausunnoille. Yleiskaavaehdotus pyritään saamaan kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2012 aikana.

6 Rakennemallivaihtoehdot A ja B: Strateginen alueidenkäytön suunnitelma Kaupunginhallitus päätti 27.6.2011 käynnistää strategisen alueidenkäytön suunnitelman laatimisen koko kaupungin alueelle. Suunnitelman tarkoituksena on muodostaa yhteinen näkemys kaupungin alueidenkäytön kehittämisestä. Suunnitelmalla kartoitetaan ja suunnitellaan yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin kehittymistä, määritellään kunnan fyysisen rakenteen kehityskuva, taajamarakenne, kuntarakenteen kasvusuunnat, työpaikka- ja asuntorakentamisen kasvualueet, sekä keskeiset virkistys- ja suojelualueet. Eräänä osiona suunnitelmaan kuuluu myös vesistöjen ranta-alueiden edullisuusvyöhyketarkastelu, jolla määritellään ne yhdyskuntarakenteellisesti edulliset ranta-alueet, joille voidaan sijoittaa pysyvää asutusta. Suunnitelmaa ei laadita oikeusvaikutteisena kaavana. Se perustuu pääasiassa olemassa olevaan tietoon sitä hyödyntämällä ja analysoimalla. Aikataulullisena tavoitteena on, että suunnitelma valmistuu kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kesällä 2012.

7 Asemakaavoitus Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka perustuu useimmiten yleiskaavan antamiin lähtökohtiin. Asemakaavalla vaikutetaan erityisesti lähiympäristön toimivuuteen ja laatuun, viihtyisyyteen ja kaupunki-/ kyläkuvaan. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan mukaisina. Asemakaavoitustilanne Asemakaavoja on laadittu Virtain kaupungin keskustaan, Killinkosken kylätaajamaan ja Jähdyspohjan Patolammen alueelle. Vahvistettujen asemakaavojen pinta-ala on n. 396 ha ja vanhempien rakennuslain mukaisten rakennuskaavojen n. 296 ha. MRL:n mukaisia asemakaavoja on siten yhteensä n. 396 + 296 = 692 ha. Valmistuneet asemakaavat Jähdyspohjan-Patolammen asemakaava tuli voimaan 21.10.2011 korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä kaavan hyväksymispäätöksestä tehdyn valituksen. Vireillä olevat asemakaavat Jähdysniemen-Golfalueen asemakaava Kaavan tavoitteena on tutkia loma- tai pysyvän asumisen sijoittamista Jähdysniemen alueelle ja luoda mahdollisuudet viereisen Golfkentän kehittämiselle. Asemakaavaluonnos oli julkisesti nähtävänä 28.6-6.8.2010, jolloin siitä saatiin runsaasti palautetta lausuntojen ja mielipiteiden muodossa. Kaavaluonnos poikkeaa maakuntakaavasta ja Torisevan-Jähdysniemen osayleiskaavasta pysyvän asumisen sijoittumisen osalta. Asemakaavan laatimista jatketaan, kun pysyvän asumisen edellytykset alueella on tutkittu parhaillaan käynnissä olevan keskustaajaman osayleiskaavatyön yhteydessä. Killinkosken asemakaavan muutos ja laajennus Killinkosken asemakaavan muutos- ja laajennustyö käynnistettiin syksyllä 2008. Uusi kaava korvaa vanhan vuonna 1973 vahvistetun asemakaavan. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävänä kesällä 2010. Nähtävänäolon jälkeen kaavaan tehtiin muutoksia ja kaavaehdotus oli toistamiseen nähtävänä 15.816.9.2011. Kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn kaava tulee vuoden 2011 lopulla.

8 Alla ote Killinkosken asemakaavaehdotuksesta: Keiturinsalmen asemakaava Keiturinsalmen itärannalle laadittavalla asemakaavalla alueelle muodostetaan korkeatasoinen luonnonläheinen pientaloalue. Alueen tontit tulevat olemaan suurikokoisia ja pääosalta niistä avautuu näkymiä vesistöön. Alue, jonka pinta-ala on noin 24 ha on pääosin Virtain kaupungin, osittain myös Virtain seurakunnan omistuksessa. Asemakaava valmistuu vuonna 2012. Asemakaavoitettavan alueen sijainti:

9 Ote Keiturinsalmen asemakaavaluonnoksesta: Vireille tulevat asemakaavat Vuonna 2012 käynnistetään Virtain keskustaajamassa ainakin seuraavat asemakaavahankkeet: - Keiturin-Vihriälän asemakaavan muutos- ja laajennus. Alueen pinta-ala on noin 35 ha. - Nallelan peltoalueen asemakaava. Alue sijaitsee keskustaajaman kohdalla kantatie 66:n itäpuolella. Ranta-asemakaavoitus Maakäyttö- ja rakennuslain mukaan maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueille. Ranta-asemakaava laaditaan pääasiassa loma-asutuksenjärjestämiseksi. Virroilla on 59 voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Kaupunginvaltuuston 11/2010-10/2011 hyväksymät ranta-asemakaavat: Ilomäen ranta-asemakaavan muutos Kaupunginvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan muutoksen 21.3.2011. Kaava tuli voimaan 20.5.2011. Vireillä olevat ranta-asemakaavat: Harjumäen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaavan muutos- ja laajennusehdotus oli julkisesti nähtävänä 26.9.-26.10. 2011 välisen ajan. Kaavaehdotus tulee kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2011 lopulla. Kaava korvaa vuonna 1996 voimaan tulleen ranta-asemakaavan. Alue sijaitsee Virtain kaupungin koillisosassa Iso Vehkajärven ranta-alueella rajoittuen Ähtärin kaupungin rajaan.

10 Vuorelan ranta-asemakaavan muutos- ja laajennus Kaavan muutos- ja laajennusehdotus oli julkisesti nähtävänä 8.8-9.9.2011 välisen ajan. Kaavaehdotus tulee kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2011 lopulla. Kaava korvaa vuonna 1998 voimaan tuleen ranta-asemakaavan. Alue sijaitsee Toisveden pohjoisosassa Liedenpohjan kylätaajaman itäpuolella. Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Virtain keskustaajama: Omakotitalotontit: Kaupungilla on myytävänä yhteensä noin 50 omakotitonttia. Ne sijaitsevat lähinnä Keiturin, Ranta-Keiturin ja Penkkivuoren asemakaava-alueilla. Tonteista noin 30 kpl on kiinteistöiksi muodostettuja ja kunnallistekniikan piirissä. Yksityisessä omistuksessa olevia rakentamattomia asemakaavatontteja noin 60 kpl. Tonttitarjonnan riittävyyden varmistamiseksi ja monipuolistamiseksi on käynnistetty ja tullaan käynnistämään uusia asemakaavahankkeita. Rivitalotontteja on Keiturin alueella 2 kpl ja Tapiolan alueella 4 kpl. Lisäksi on yksi Virtain seurakunnan omistama rivitalotontti Keiturin alueella. Uusista rivitalotonteista on puutetta ja niiden kaavoittamiselle on selvä tarve. Tonttien sijoittumisessa ja asuntojen suunnittelussa on huomioitava vanhusväestön määrän lisääntyvä osuus, jolloin korostuu mm. palveluiden helppo saatavuus, kulkuyhteyksien esteettömyys. Kerrostalokortteleita on kaupungin ydinkeskustan ja Keiturin alueilla riittävästi kysyntään nähden. Tulevissa kaavaratkaisuissa on kerrostalokortteleiden tarvetta ja sijoittumista pohdittava tulevaisuuden näkymien pohjalta uudelleen. Killinkosken kylätaajaman asemakaava-alueella on kaupungin omistamia vapaita omakotitontteja 12 kpl, joista kolme on nykyisen kunnallistekniikan piirissä. Valmisteilla oleva Killinkosken asemakaavan muutos- ja laajennus toteutuessaan lisää ja monipuolistaa tonttitarjontaa. Tonttien riittävyys on taattu vuosikymmeniksi eteenpäin. Haja-asutusalueet Eri puolilla kuntaa on useita kaupungin omistamia pientalorakentamiseen soveltuvia rakennuspaikkoja, joiden myymisestä kaupunginhallitus on tehnyt päätökset. Kaupungin tarjoamista vapaista tonteista löytyy tietoa internet-osoitteessa; www.virrat.fi/palvelut/tontit-mittaaminen-ja kaavoitus/myytävät tontit

11 Lisätiedot Lisätietoja kaavoista antavat kaavoitusarkkitehti Arto Nummijärvi, puh. 03485 1250, 044 715 1250, arto.nummijarvi@virrat.fi, sekä paikkatietosuunnittelija Terttu Mäntynen puh. 03-4851255, terttu.mantynen@virrat.fi ja kiinteistösihteeri Leena Akkala, puh. 034851257, leena.akkala@virrat.fi.