Sopimustekstin käännös 30.03.2015 (epävirllinen) Counil of Europe Trety Series - No. 199 Euroopn neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnllisest merkityksestä Fro, 27.10.2005
Johnto Euroopn neuvoston jäsenvltiot, jotk ovt llekirjoittneet tämän yleissopimuksen, j jotk ottvt huomioon, että yksi Euroopn neuvoston tvoitteist on lisätä yhtenäisyyttä neuvoston jäsenten välillä, jott voitisiin vrjell j vli niitä ihnteit j peritteit, jotk perustuvt ihmisoikeuksien, emokrtin j oikeusvltioperitteen kunnioittmiselle j jotk ovt vltioien yhteistä perintöä; ktsovt, että on trpeen sett ihmiset j inhimilliset rvot keskeiseksi osksi ljentunutt j monilist kulttuuriperinnön käsitettä; korostvt viissti hyöynnetyn kulttuuriperinnön rvo j sen trjomi mhollisuuksi kestävän kehityksen j elämänlun voimvrn jtkuvsti kehittyvässä yhteiskunnss; tunnustvt, että jokisell ihmisellä on oikeus, muien oikeuksien j vpuksien kunnioittmist unohtmtt, yhteyteen vlitsemns kulttuuriperinnön knss. Tämä on os oikeutt osllistu vpsti kulttuurielämään, jok sisältyy Yhistyneien knskuntien ntmn ihmisoikeuksien yleismilmlliseen julistukseen (1948)j jonk yleissopimus tlouellisist, sosilisist, j sivistyksellisistä oikeuksist (1966)tk; ovt vkuuttuneit trpeest s jokinen yhteiskunnn jäsen osllistumn kulttuuriperinnön määrittelyyn j ylläpitoon; ovt vkuuttuneit sellisen kulttuuriperintöä koskevn politiikn j sellisten koulutuksellisten loitteien järkevyyestä, jotk kohtelevt kikke kulttuuriperintöä tspuolisesti j eistävät näin kulttuurien j uskontojen välistä vuoropuhelu; huomioivt eräät Euroopn neuvoston sikirjt, joit ovt erityisesti Euroopn kulttuuriyleissopimus (1954), euroopplinen yleissopimus rkennusperinnön suojelust (1985), euroopplinen yleissopimus rkeologisen perinnön suojelust (1992, trkistettu) j Euroopn misemyleissopimus (2000); ovt vkuuttuneit siitä, että näien peritteien toimivn täytäntöönpnon knnlt on tärkeää luo yleiseurooppliset yhteistyöpuitteet; ovt sopineet seurv: I os Tvoitteet, määritelmät j peritteet 1 rtikl Yleissopimuksen tvoitteet Tämän yleissopimuksen ospuolet sopivt
tunnustvns, että kulttuuriperintöön liittyvät oikeuet sisältyvät olennisesti ihmisoikeuksien yleismilmllisen julistuksen määrittelemään oikeuteen osllistu kulttuurielämään; tunnustvns yksilön j yhteisön vstuun kulttuuriperinnöstä; korostvns, että kulttuuriperinnön säilyttämisen j sen kestävän käytön päämäärinä ovt inhimillinen kehitys j elämän ltu; ryhtyvänsä trvittviin toimenpiteisiin soveltkseen tämän yleissopimuksen määräyksiä, jotk koskevt kulttuuriperinnön merkitystä ruhllisen j emokrttisen yhteiskunnn rkentmisess j kestävän kehityksen j kulttuurisen monimuotoisuuen eistämisessä; synergin lisäämistä kikkien sin liittyvien julkisten, institutionlisten j yksityisten toimijoien välillä. 2 rtikl Määritelmät Tässä yleissopimuksess kulttuuriperintö trkoitt niitä menneisyyestä perittyjä voimvroj niien omistjst riippumtt, jotk ihmisten mielestä kuvstvt heiän jtkuvsti muuttuvi rvojn, uskomuksin, tietojn j perinteitään. Tähän kuuluvt kikki ihmisten j pikkojen vuorovikutuksest ikojen kuluess rkentuneen ympäristön ost; kulttuuriperintöyhteisö trkoitt niitä ihmisiä, jotk rvostvt tiettyjä kulttuuriperinnön piirteitä, joit he hluvt julkisen toiminnn puitteiss ylläpitää j välittää tuleville sukupolville. 3 rtikl Euroopn yhteinen kulttuuriperintö Ospuolet sopivt eistävänsä tietoisuutt Euroopn yhteisestä kulttuuriperinnöstä, jok koostuu kikist niistä euroopplisen kulttuuriperinnön muooist, jotk muoostvt yhteisten muistojen, ymmärryksen, ientiteetin, yhtenäisyyen j luovuuen jetun lähteen, j ihnteist, peritteist j rvoist, jotk pohjvt kokemuksiin eistyksestä j menneistä konflikteist j jotk eistävät ihmisoikeuksien, emokrtin j oikeusvltion kunnioittmiseen perustuvn ruhnomisen j vkn yhteiskunnn kehittymistä.
4 rtikl Kulttuuriperintöön liittyvät oikeuet j velvollisuuet Ospuolet tunnustvt, että jokisell on, yksin ti yhessä muien knss, oikeus nutti kulttuuriperinnöstä j osllistu sen rikstuttmiseen; jokisell on, yksin ti yhessä muien knss, velvollisuus kunnioitt niin om kuin muienkin kulttuuriperintöä j näin ollen Euroopn yhteistä kulttuuriperintöä; oikeutt kulttuuriperintöön sääntelevät inostn selliset rjoitukset, jotk ovt välttämättömiä yleisen eun j muien henkilöien oikeuksien j vpuksien suojelemiseksi emokrttisess yhteiskunnss. 5 rtikl Kulttuuriperintöä koskev linsäääntö j peritteet Ospuolet tunnustvt yleisen eun, jok liittyy kulttuuriperinnön eri os-lueisiin niien yhteiskunnllisen merkityksen mukisesti; lisäävät kulttuuriperinnön rvo sen tunnistmisen, tutkimuksen, tulkitsemisen, suojelun, säilyttämisen j esittelyn myötä; vrmistvt, kunkin ospuolen järjestelmän mukisesti, että linsäääntöön sisältyvät säännökset kulttuuriperintöoikeuen toteutumiseksi rtikln 4 määrittelemällä tvll; e f g vlivt sellist tlouellist j sosilist ilmpiiriä, jok tukee osllistumist kulttuuriperintöön liittyvään toimintn; eistävät kulttuuriperinnön suojelu keskeisenä tekijänä toisin tukevien kestävän kehityksen, kulttuurisen monimuotoisuuen j nykyikisen luovuuen tvoitteien svuttmisess; tunnustvt sen kulttuuriperinnön rvon, jok sijoittuu niien linkäyttövltn kuuluville lueille kulttuuriperinnön lkuperästä riippumtt; ltivt integroituj strtegioit eistämään tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöönpno. 6 rtikl Yleissopimuksen vikutukset Tämän sopimuksen määräyksiä ei s tulkit siten, että niillä rjoitetn ti heikennetään niitä ihmisoikeuksi j perusvpuksi, joit turvtn knsinvälisillä sikirjoill, joit ovt erityisesti ihmisoikeuksien yleismilmllinen julistus sekä ihmisoikeuksien j perusvpuksien suojmiseksi tehty yleissopimus;
vikutetn kulttuuriperinnön j -ympäristön knnlt suotuismpiin määräyksiin, jotk sisältyvät muihin knsllisiin ti knsinvälisiin oikeuellisiin sikirjoihin; luon täytäntöönpnokelpoisi oikeuksi. II os Kulttuuriperinnön merkitys yhteiskunnlle j inhimilliselle kehitykselle 7 rtikl Kulttuuriperintö j vuoropuhelu Ospuolet sopivt, virnomisten j muien toimielinten vustuksell, knnustvns trkstelemn niitä peritteit j tpoj, jotk liittyvät kulttuuriperinnön esilletuomiseen j kunnioittmn tulkintojen monimuotoisuutt; luovns sovittelumenettelyjä sellisten tilnteien vrlle, joiss eri yhteisöt liittävät smn kulttuuriperintöön erilisi rvoj; kehittävänsä kulttuuriperinnön tuntemust voimvrn, jok eistää ruhllist rinnkkiselo lisäämällä luottmust j keskinäistä ymmärrystä tvoitteen konfliktien rtkisu j ennltehkäiseminen; sisällyttävänsä nämä lähestymistvt kikkiin elinikäisen oppimisen j koulutuksen os-lueisiin. 8 rtikl Ympäristö, kulttuuriperintö j elämänltu Ospuolet sopivt hyöyntävänsä kikke kulttuuriympäristöön sisältyvää kulttuuriperintöä rikstuttkseen tlouellist, poliittist, sosilist j kulttuurist kehitystä j mnkäytön suunnittelu ottmll käyttöön kulttuuriperinnön vikuttvuusrviointej j vhingoittumisen vähenemiseen tähtääviä toimintsuunnitelmi silloin kun se on trpeellist; eistääkseen integroitu lähestymistp kulttuurist, iologist, geologist j mnkäytön monimuotoisuutt koskeviin peritteisiin, jott svutettisiin tspino näien os-lueien välillä; vhvistkseen sosilist yhteenkuuluvuutt lisäämällä yhteisen vstuun tunnett ihmisten suinpikkoj kohtn; eistääkseen ympäristöön tehtyjen nykyikisten muutosten lun tvoitett vrntmtt ympäristön kulttuurisi rvoj. 9 rtikl Kulttuuriperinnön kestävä käyttö Tukekseen kulttuuriperinnön säilymistä ospuolet sopivt
eistävänsä kulttuuriperinnön koskemttomuuen kunnioittmist vrmistmll, että muutospäätöksissä huomioin kulttuuriset rvot; e määrittävänsä j eistävänsä kulttuuriperinnön kestävän hoion peritteit j knnustvns kulttuuriperinnön säilyttämiseen; vrmistvns, että kikiss yleisissä teknisissä määräyksissä otetn huomioon kulttuuriperinnön säilyttämisen settmt erityisvtimukset; eistävänsä perinteisten mterilien, tekniikoien j titojen käyttöä sekä niien nykyikisten käyttömuotojen selvittämistä; eistävänsä työn ltu ottmll käyttöön mmttitutkintoj j yksilöien, yritysten j instituutioien kkreitointijärjestelmiä. 10 rtikl Kulttuuriperintö j tlouellinen toimint Jott kulttuuriperinnön trjomt mhollisuuet stisiin kokonisuuessn käyttöön kestävän tlouellisen kehityksen ostekijänä, ospuolet sopivt lisäävänsä tietoisuutt kulttuuriperinnöstä j hyöyntävänsä sen trjomi tlouellisi mhollisuuksi; ottvns huomioon kulttuuriperinnön erityisluonteen j eut ltiessn tlouspoliittisi linjuksi; vrmistvns, että nämä linjukset kunnioittvt kulttuuriperinnön koskemttomuutt eivätkä vrnn sen itseisrvo. III os Yhteinen vstuu kulttuuriperinnöstä j julkinen osllistuminen 11 rtikl Kulttuuriperintöön liittyvien julkisten vstuien järjestäminen Ospuolet sopivt kulttuuriperinnön hoion oslt eistävänsä virnomisten integroitu j tietoon perustuv lähestymistp kikill loill j kikill tsoill; kehittävänsä oikeuellisi, tlouellisi j mmtillisi puitteit, jotk mhollistvt virnomisten, sintuntijoien, omistjien, sijoittjien, yritysten, knslisjärjestöjen j knslisyhteiskunnn yhteistoiminnn; kehittävänsä innovtiivisi tpoj, joill virnomiset voivt tehä yhteistyötä muien toimijoien knss; kunnioittvns j rohkisevns vpehtoisi loitteit, jotk täyentävät virnomisten toimint;
e rohkisevns kulttuuriperinnön säilyttämisestä kiinnostuneit knslisjärjestöjä toimimn yleisen eun nimissä. 12 rtikl Kulttuuriperinnön svutettvuus j emokrttinen osllistuminen Ospuolet sopivt rohkisevns jokist osllistumn kulttuuriperinnön tunnistmiseen, tutkimukseen, tulkintn, suojeluun, säilyttämiseen j esittelemiseen; julkiseen pohintn j keskusteluun niistä mhollisuuksist j hsteist, joit kulttuuriperintö trjo; ottvns huomioon rvon, jonk kulttuuriperintöyhteisöt liittävät siihen kulttuuriperintöön, johon ne smistuvt; tunnustvns vpehtoisjärjestöjen merkityksen sekä toimintn osllistujin että kulttuuriperintöä koskevn politiikn onnistumisen rvioijin; prntvns kulttuuriperinnön svutettvuutt, erityisesti nuorten j vähäosisten keskuuess, lisätäkseen tietoisuutt kulttuuriperinnön rvost, sen ylläpitämisen j säilyttämisen trpeest j hyöystä, jok sen vull voin svutt. 13 rtikl Kulttuuriperintö, tieto j osminen Ospuolet sopivt lisäävänsä mhollisuuksi sisällyttää kulttuuriperintöulottuvuus koulutuksen kikille tsoille, ei välttämättä omn oppiineenn, mutt vähintään muien oppiineien monipuolisen lähteenä; vhvistvns yhteyttä kulttuuriperintöopetuksen j mmtillisen koulutuksen välillä; tukevns kulttuuriperinnön, kulttuuriperintöyhteisöjen, ympäristön j niien välisten suhteien monitieteistä tutkimust; tukevns täyennyskoulutust j tieon j titojen vihto niin koulutusjärjestelmän sisällä kuin sen ulkopuolellkin. 14 rtikl Kulttuuriperintö j tietoyhteiskunt Ospuolet sopivt kehittävänsä igitlisen teknologin hyöyntämistä prntkseen kulttuuriperinnön stvuutt j svutettvuutt j siitä koituvi etuj
tukemll loitteit, jotk eistävät sisältöjen ltu j pyrkivät tkmn kielten j kulttuurien moninisuuen tietoyhteiskunnss; tukemll knsinvälisesti yhteensopivi stnrej, jotk koskevt kulttuuriperinnön tutkimust, säilyttämistä, prntmist j suojelu, torjuen smll kulttuuriomisuuen litont kupp j liikkumist; pyrkimällä poistmn kulttuuriperintöön liittyvän tieon svutettvuuen esteitä, erityisesti silloin, kun kyse on koulutuksellisist trkoituksist, unohtmtt kuitenkn teollis- j tekijänoikeuksien suojelu; tunnustmll, että kulttuuriperintöä koskevien igitlisten sisältöjen luominen ei sisi vrnt olemss olevn kulttuuriperinnön säilymistä. IV os Seurnt j yhteistyö 15 rtikl Ospuolten lupukset Ospuolet sopivt kehittävänsä Euroopn neuvoston vull tämän yleissopimuksen peritteien knss yhenmukisen vlvontjärjestelmän, jok ktt kulttuuriperintöön liittyvät linsääännöt, menettelytvt j käytännöt; ylläpitävänsä j kehittävänsä yhteistä julkist tietojärjestelmää j luovuttvns siihen tietoj. Järjestelmä helpott sen rvioimist, miten ospuolet täyttävät tähän yleissopimukseen perustuvt sitoumukset. 16 rtikl Seurntmeknismi Ministerikomite nimeää Euroopn neuvoston perustmissopimuksen 17 rtikln mukisesti trkoituksenmukisen komiten ti vlitsee olemss olevn komiten vlvomn tämän yleissopimuksen soveltmist. Komite päättää omist menettelytpsäännöistään; Nimetty komite vhvist trvittess työjärjestyksensä; hllinnoi 15 rtiklss trkoitettu yhteistä tietojärjestelmää, säilyttäen yleiskuvn keinoist, joill sopimuksen määrittelemät velvoitteet täytetään; nt neuvo-ntvn lusunnon yhen ti usemmn ospuolen pyynnöstä mistä thns tämän yleissopimuksen tulkintn liittyvästä kysymyksestä, otten huomioon kikki Euroopn neuvoston oikeuelliset sikirjt; ltii yhen ti usemmn ospuolen loitteest rvioinnin siitä, miten ne ovt pnneet tämän yleissopimuksen tietyltä oslt täytäntöön;
eistää tämän yleissopimuksen sektorien rjt ylittävää soveltmist tekemällä yhteistyötä muien komiteoien knss j osllistumll muihin Euroopn neuvoston loitteisiin; rportoi toiminnstn ministerikomitelle. Komiten toimintn voi osllistu sintuntijoit j trkkilijoit. 17 rtikl Seurnt koskev yhteistyö Ospuolet sopivt tekevänsä yhteistyötä toistens knss j Euroopn neuvoston kutt tämän yleissopimuksen tvoitteien j peritteien täyttämiseksi j erityisesti Euroopn yhteisen kulttuuriperinnön tunnustmiseksi toteuttmll yhteistyöstrtegioit, joien vull vsttn seurntprosessin myötä tunnistettuihin trpeisiin; eistämällä monenvälistä j rjt ylittävää toimint j kehittämällä lueellisen yhteistyön verkostoj näien strtegioien täytäntöönpno vrten; kehittämällä, määrittelemällä j jkmll hyviä käytäntöjä; tieottmll yleisölle tämän yleissopimuksen tvoitteist j täytäntöönpnost. Mitkä thns ospuolet voivt yhteisestä sopimuksest tehä rhoitusjärjestelyjä knsinvälisen yhteistyön helpottmiseksi. V os Loppumääräykset 18 rtikl Allekirjoittminen j voimntulo Tämä yleissopimus on voinn llekirjoittmist vrten Euroopn neuvoston jäsenvltioille. Tämän yleissopimuksen voimntulo eellyttää sen rtifiointi ti hyväksyntää. Rtifiointi- ti hyväksymiskirjt tlletetn Euroopn neuvoston pääsihteerin huostn. Tämä yleissopimus tulee voimn seurvn kuukuen ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kolme kuukutt siitä päivästä, jon kymmenen Euroopn neuvoston jäsenvltioit ovt ilmisseet suostumuksens tull yleissopimuksen sitomksi eellisen kppleen määräysten mukisesti. Kunkin sellisen llekirjoittjvltion oslt, jok myöhemmin ilmisee suostumuksens tull tämän yleissopimuksen sitomksi, yleissopimus tulee voimn seurvn kuukuen ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kolme kuukutt siitä päivästä, jon rtifiointi- ti hyväksymiskirj on tlletettu.
19 rtikl Liittyminen Tämän yleissopimuksen voimntulon jälkeen Euroopn neuvoston ministerikomite voi kutsu minkä thns Euroopn neuvoston ulkopuolisen vltion j Euroopn yhteisön liittymään sopimukseen Euroopn neuvoston perustmissopimuksen 20. rtikln mukisell enemmistöpäätöksellä j niien sopimusvltioien eustjien yksimielisellä päätöksellä, joill on pikk ministerikomitess. Minkä thns liittyvän vltion ti Euroopn yhteisön oslt, jos se liittyy tähän yleissopimukseen, yleissopimus tulee voimn seurvn kuukuen ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kolme kuukutt siitä päivästä, jon liittymiskirj on tlletettu Euroopn neuvoston pääsihteerin huostn. 20 rtikl Alueellinen soveltminen Mikä thns jäsenvltio voi, llekirjoittessn tämän yleissopimuksen ti tllettessn rtifiointi-, hyväksymis-, ti liittymiskirjns, määritellä lueen ti lueet, joit tämä yleissopimus koskee. Mikä thns jäsenvltio voi myöhempänä jnkohtn Euroopn neuvoston pääsihteerille osoitetull ilmoituksell ljent tämän sopimuksen soveltmisen koskemn mitä thns muut selityksessä minittu luett. Tämän lueen oslt yleissopimus tulee voimn seurvn kuukuen ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kolme kuukutt siitä päivästä, jon pääsihteeri on vstnottnut ilmoituksen. Mikä thns ilmoitus, jok on tehty khen eellisen kppleen määräysten mukisesti, voin minkä thns ilmoituksess minitun lueen oslt peru pääsihteerille osoitetull selityksellä. Peruminen tulee voimn seurvn kuukuen ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kuusi kuukutt siitä päivästä, jon pääsihteeri on vstnottnut selityksen. 21 rtikl Irtisnominen Ospuoli voi milloin thns irtisno tämän yleissopimuksen Euroopn neuvoston pääsihteerille osoitetull ilmoituksell. Irtisnominen tulee voimn seurvn kuukuen ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kuusi kuukutt siitä päivästä, jon pääsihteeri on vstnottnut ilmoituksen. 22 rtikl Muutokset Ospuoli ti 16 rtiklss minittu komite voivt esittää muutoksi tähän yleissopimukseen. Jokinen muutosesitys ilmoitetn Euroopn neuvoston pääsihteerille, jok nt sen tieoksi Euroopn neuvoston jäsenvltioille, muille ospuolille j kikille 19 rtikln
määräysten mukisesti liittymään kutsutuille Euroopn neuvoston ulkopuolisille vltioille sekä Euroopn yhteisölle. Komite tutkii esitetyt muutokset j stt tekstin, jok on hyväksytty ospuolten eustjien kolmen neljäsosn äänten enemmistöllä, ministerikomiten hyväksyttäväksi. Kun ministerikomite on hyväksynyt tekstin Euroopn neuvoston perustmissopimuksen 20. rtikln eellyttämällä enemmistöllä j niien sopimusvltioien yksimielisellä päätöksellä, joill on pikk ministerikomitess, teksti toimitetn ospuolten hyväksyttäväksi. Muutos tulee voimn niien ospuolten oslt, jotk ovt sen hyväksyneet, seurvn kuukuen ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kolme kuukutt siitä päivästä, jon kymmenen Euroopn neuvoston jäsenvltiot on ilmoittnut pääsihteerille muutoksen hyväksymisestä. Niien ospuolten oslt, jotk hyväksyvät muutoksen myöhemmin, muutos tulee voimn seurvn kuukuen ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kolme kuukutt siitä päivästä, jon kyseinen ospuoli on ilmoittnut pääsihteerille muutoksen hyväksymisestä. 23 rtikl Ilmoitukset Euroopn neuvoston pääsihteeri ilmoitt Euroopn neuvoston jäsenvltioille j vltiolle, jotk ovt liittyneet ti jotk on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen, sekä Euroopn yhteisölle, jos se on liittynyt ti on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen llekirjoituksist; rtifiointi-, hyväksymis- ti liittymiskirjojen tllettmisist; tämän yleissopimuksen 18, 19 j 20 rtikln määräysten mukisist voimntulopäivistä; e tähän yleissopimukseen 22 rtikln määräysten mukisesti esitetyistä muutoksist j niien voimntulost; muust toimenpiteestä, selityksestä, ilmoituksest ti tieonnnost, jok liittyy tähän yleissopimukseen. Tämän vkuueksi sinmukisesti vltuutetut henkilöt ovt llekirjoittneet tämän yleissopimuksen. Tehty Fross 27 päivänä lokkuut 2005 yhtenä kppleen englnnin j rnskn kielellä, joist molemmill kielillä kirjoitetut tekstit ovt yhtä toistusvoimiset. Sopimus tlletetn Euroopn neuvoston rkistoon. Euroopn neuvoston pääsihteeri toimitt oikeksi toistetut jäljennökset Euroopn neuvoston jäsenvltioille sekä sopimukseen liittymään kutsutuille vltioille j Euroopn yhteisölle.