ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Tuuliaapa Iso Heposuo (FI1101402) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24431P002

2 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 2.1 Lainsäädäntö... 4 2.2... 4 2.3 Arvioinnin kriteerit... 5 2.4 Aineisto... 7 2.5 Epävarmuustekijät... 8 3 HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSMEKANISMIT... 8 3.1 Sijainti ja alueen kuvaus... 8 3.2 Hankkeen tekninen kuvaus... 10 3.3 Vaikutusmekanismit... 11 3.4 Vaikutusalue... 12 4 MUUT LÄHIALUEEN HANKKEET JA SUUNNITELMAT... 13 5 NATURA-ARVIOINTI... 15 5.1 Tuuliaapa Iso Heposuo... 15 5.1.1 Yleiskuvaus... 15 5.1.2 Suojeluperusteet... 16 5.1.3 Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut... 17 5.1.4 Muu lajisto... 17 5.1.5 Suojelun toteuttaminen... 17 5.1.6 Arviointi... 19 6 LIEVENTÄVÄT TOIMENPITEET... 29 7 YHTEENVETO... 29 KIRJALLISUUS... 31 Pohjakartat Maanmittauslaitos 2014 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 2014 Valokuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto 3 (31) 1 JOHDANTO Tämä työ on TuuliWatti Oy:n suunnittelemaan Iin Isokankaan tuulivoimahankkeeseen liittyvä, jossa tarkastellaan suunnitellun tuulivoimapuiston mahdollisia vaikutuksia Tuuliaapa Iso Heposuon Natura-alueelle (FI1101402). Hankkeen yhteysviranomaisena toimiva Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on todennut Isokankaan tuulivoimapuiston YVA-tarveharkintapäätöksessä (Dnro POPELY/7/- 07.04/2014), että hankkeessa tulee laatia Suomen luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :n mukainen Tuuliaapa Iso Heposuon Natura-alueelle. Naturaarviointivelvoite koskee myös kaavoitusta, sillä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 197 :n 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on noudatettava luonnonsuojelulain (1096/1996) 10. luvun säännöksiä Natura 2000- verkostosta. Tuuliaapa Iso Heposuon Natura-alue sijoittuu tuulivoimahankkeen itäpuolelle siten, että hankkeella saattaa yksin tai yhdessä seudun muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti olla suoria tai välillisiä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontodirektiivin mukaisiin luontotyyppeihin, kasvi- tai eläinlajeihin tai lintudirektiivin mukaisiin lajeihin. Natura-arvioinnin tuloksena esitetään arvio siitä heikentääkö Isokankaan tuulivoimapuistohanke merkittävästi niitä luontoarvoja, joiden perusteella arvioitava alue on sisällytetty Suomen Natura 2000-verkostoon. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus antaa Natura-arvioinnista erillisen luonnonsuojelulain 65 :n 2. momentin mukaisen lausunnon. Natura-arvioinnin ovat laatineet FM biologit Ville Suorsa ja Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimistolta.

4 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Lainsäädäntö Natura arvioinnista säädetään luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännöksissä. Ensimmäisen säännöksen (65 ) mukaan hanke tai suunnitelma ei saa yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on ilmoitettu, ehdotettu tai sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Luonnonsuojelulain mukainen vaikutusten arviointivelvollisuus syntyy mikäli hankkeen vaikutukset: kohdistuvat Natura alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, ovat luonteeltaan heikentäviä, laadultaan merkittäviä ja ennalta arvioiden todennäköisiä. Kynnys arvioinnin suorittamiseksi voi ylittyä myös eri hankkeiden ja suunnitelmien yhteisvaikutusten vuoksi (Söderman 2003). Tämä velvoite koskee myös Naturaalueen ulkopuolella toteutettavaa hanketta, jos sillä on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Toinen mainittu säännös (66 ) koskee heikentämiskieltoa. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseksi taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointimenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Suomen Natura 2000 verkostoon. Lupa voidaan kuitenkin myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Jos alueella esiintyy luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä (ns. priorisoitu luontotyyppi) tai liitteessä II tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltavia lajeja (ns. priorisoitu laji), noudatetaan tavanomaista tiukempia lupaedellytyksiä ja lisäksi asiasta on hankittava komission lausunto. Lupaviranomaisen on ennen lupapäätöstä varmistettava, että arvioinnit ovat asianmukaisia ja niissä esitetyt johtopäätökset ovat perusteltuja. Mikäli suojeluperusteina olevia luontoarvoja joudutaan merkittävästi heikentämään, on ympäristöministeriön kompensoitava heikennys. Heikentyvän alueen tilalle on esimerkiksi etsittävä korvaava alue (vastaavat suojeluperusteet, lajit ja luontotyypit) luonnonmaantieteellisesti samalta alueelta. Kompensaatioalue on käytännössä heikennyksen vuoksi poistuvaa aluetta laajempi alue. Kompensaatiotoimet on oltava keskeisiltä osiltaan toteutettuna ennen toisen alueen suojeluarvojen heikentämisen tapahtumista. Ympäristöministeriö valmistelee ehdotukset uusista alueista ja vie ne valtioneuvoston hyväksyttäviksi. 2.2 Natura-arvioinnissa keskitytään suojelun perustana oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Luonnonarvot, joita koskee ilmenevät Natura-tietolomakkeista ja ne ovat: SCI alueilla luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai SCI alueilla luontodirektiivin liitteen II lajeja tai SPA alueilla lintudirektiivin liitteen I lintulajeja tai SPA alueilla lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitettuja muuttolintuja. Heikentämistä arvioitaessa huomioidaan luontotyypin tai lajin suotuisaan suojelutasoon kohdistuvat muutokset sekä hankkeen vaikutus Natura 2000-verkoston eheyteen ja koskemattomuuteen, millä tarkoitetaan tarkastelun alaisen kohteen ekologisen rakenteen ja toiminnan säilymistä elinkelpoisena ja niiden luontotyyppien ja lajien kantojen säilymistä elinvoimaisina, joiden vuoksi alue on valittu Naturaverkostoon. Heikentyminen voi olla luontotyypin tai lajin elinympäristön fyysistä rappeutumista tai lajin kohdalla yksilöihin kohdistuvaa häiriövaikutusta tai yksilöiden

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto 5 (31) menetyksiä. Merkittävyyden arvioinnissa keskitytään mahdollisen muutoksen laajuuteen, joka suhteutetaan alueen kokoon sekä luontoarvojen merkittävyyteen ja sijoittumiseen. Todennäköisyyttä harkittaessa arviointiin on ryhdyttävä, mikäli merkittävät heikentävät vaikutukset ovat todennäköisiä. Arviointivelvollisuus koskee valtioneuvoston päätöksissä lintudirektiivin mukaisiksi SPA-alueiksi ilmoitettuja tai ehdotettuja alueita, luontodirektiivin mukaisiksi SCI-alueiksi ilmoitettuja tai ehdotettuja alueita sekä Natura 2000-verkostoon jo sisällytettyjä alueita. Arvioinnin piiriin kuuluvat myös sellaiset alueet, joista komissio ilmoittaa käynnistävänsä neuvottelut alueen liittämisestä Natura 2000 -verkostoon (LsL. 67 ). Arviointivelvollisuus kohdistuu vain alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontotyyppeihin ja lajistoon. SPA-alueilla arviointivelvollisuus ei kohdistu luontotyyppeihin eikä luontodirektiivin liitteen II lajeihin, vaikka ne Natura-tietolomakkeella olisikin mainittu. Vastaavasti SCI-alueilla ei arvioida vaikutuksia lintudirektiivin mukaiseen lajistoon. Tarkka vaikutusarvio suoritetaan ainoastaan sillä osalla Natura-aluetta, johon hanke tai suunnitelma todennäköisesti vaikuttaa. Natura-arvioinnissa kuitenkin peilataan myös hankkeen merkitystä ja vaikutuksia koko Natura-alueen ja sen eheyden kannalta. Lisäksi arvioidaan vaikutusten lieventämismahdollisuuksia. 2.3 Arvioinnin kriteerit Luonto- tai lintudirektiivissä ei ole määritetty milloin luonnonarvot heikentyvät tai merkittävästi heikentyvät. Euroopan komission julkaisemassa ohjeessa (Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset) todetaan, että vaikutusten merkittävyys on kuitenkin määritettävä suhteessa suunnitelman tai hankkeen kohteena olevan suojeltavan alueen erityispiirteisiin ja luonnonolosuhteisiin ottaen erityisesti huomioon alueen suojelutavoitteet. Luontoarvojen heikentyminen voi olla merkittävää jos: Suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutaso ei hankkeen toteutuksen jälkeen ole suotuisa. Olosuhteet alueella muuttuvat hankkeen tai suunnitelman johdosta niin, ettei suojeltavien lajien tai elinympäristöjen esiintyminen ja lisääntyminen alueella ole pitkällä aikavälillä mahdollista. Hanke heikentää olennaisesti suojeltavan lajiston runsautta. Luontotyypin ominaispiirteet turmeltuvat tai osittain häviävät hankkeen johdosta. Ominaispiirteet turmeltuvat tai suojeltavat lajit häviävät alueelta kokonaan. Vaikutusten suuruutta on arvioitu viisiportaisella asteikolla, joka kuvaa luontotyypin heikentyvän tai häviävän pinta-alan osuutta tai lajin heikentyvää tai häviävää yksilömäärää suhteessa Natura-alueen luontotyypin pinta-alaan tai lajimäärään (taulukko 1).

6 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Taulukko 1. Vaikutusten suuruuden luokitus ja käytetty kriteeristö. Vaikutuksen suuruus Erittäin suuri vaikutus Kriteerit Vaikutus kohdistuu yli 80 % Natura alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai yli 80 % Natura alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Voimakas vaikutus Kohtalainen vaikutus Lievä vaikutus Ei vaikutusta Vaikutus kohdistuu 50 80 % Natura alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai 50 80 % Natura alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Vaikutus kohdistuu yli 10 %, mutta alle 50 % Natura alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai yli 10 %, mutta alle 50 % Natura alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Vaikutus kohdistuu alle 10 % Natura alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai alle 10 % Natura alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Ei muutoksia tai muutokset kohdistuvat erittäin pieneen osaan (alle 0,5 %) luontotyypistä tai Natura alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Vaikutusten todennäköisyyttä on arvioitu seuraavan luokituksen mukaisesti: varma, erittäin todennäköinen, todennäköinen, odotettavissa, ennakoitavissa ja epätodennäköinen sekä erittäin epätodennäköinen. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty myös apuna vaikutusten merkittävyyden luokitusta ja arviointia alueen luontoarvoille soveltuviin kriteereihin (taulukko 2). Vaikutusten merkittävyydestä voidaan todeta, että mikäli suunnitelma tai hanke tuottaa suuren merkittävän vaikutuksen luontotyypille tai lajille, niin vaikutukset ovat merkittävästi suojeluperusteita heikentäviä. Tällöin suunnitelma tai hanke heikentää luontotyyppiä tai lajia siten, että luontotyyppi tai laji häviää pitkällä tai lyhyellä aikavälillä. Taulukko 2. Vaikutusten merkittävyyden luokitus ja käytetty kriteeristö (Söderman 2003). Vaikutuksen merkittävyys Suuri merkittävyys Kriteerit Hanke heikentää suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa tai johtaa luontotyypin /lajin katoamiseen lyhyellä aikavälillä. Kohtalainen merkittävyys Vähäinen merkittävyys Merkityksetön Hanke heikentää kohtalaisesti suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa tai johtaa luontotyypin/lajin katoamiseen pitkällä aikavälillä Hankkeella on vähäisiä vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin eikä hanke uhkaa luontotyypin/lajin säilymistä alueella. Hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin. Yksittäisiin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi on arvioitava hankkeen vaikutukset Natura-alueen eheyteen (koskemattomuus). Alueen koskemattomuus liittyy alueen suojelutavoitteisiin, eikä se siten tarkoita koskemattomuutta sanan kirjaimellisessa tai fyysisessä merkityksessä. Komission ohjeiden mukaan negatiivinen vaikutus alueen eheyteen on lopullinen kriteeri, jonka perusteella todetaan, ovatko vaikutukset merkittäviä. Luontodirektiivin 6 artiklan 3. kohta määrää, että viranomaiset saavat hyväksyä hankkeen tai suunnitelman vasta varmistuttuaan siitä, että se "ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen. Komission tulkintaohjeessa todetaan että koskemattomuus tarkoittaa "ehjänä olemista". Tällöin on kyse siitä, että voiko alue hankkeesta tai suunnitelmasta huolimatta pitkälläkin tähtäyksellä säilyä sellaisena, että sen suojelutavoitteisiin kuuluvat luontotyypit eivät mainittavasti supistu ja suojeltavien lajien populaatiot pystyvät kehittymään suotuisasti tai vähintään säilymään nykyisellä tasollaan. Tämä

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto 7 (31) korostaa, että hanke tai suunnitelma ei saa uhata alueen koskemattomuutta eli koko Natura alueen ekologisen rakenteen ja toiminnan täytyy säilyä elinkelpoisena. Myös niiden luontotyyppien ja lajien kantojen täytyy säilyä elinvoimaisena, joiden vuoksi alue on valittu Natura-verkostoon. Taulukko 3. Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta (Söderman 2003). Vaikutuksen merkittävyys Kriteerit Merkittävä kielteinen vaikutus Kohtalaisen kielteinen vaikutus Vähäinen kielteinen vaikutus Myönteinen vaikutus Ei vaikutuksia Hanke tai suunnitelma vaikuttaa haitallisesti alueen eheyteen, sen yhtenäiseen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan, joka ylläpitää elinympäristöjä ja populaatioita, joita varten alue on luokiteltu. Hanke tai suunnitelma ei vaikuta haitallisesti alueen eheyteen, mutta vaikutus on todennäköisesti merkittävä alueen yksittäisiin elinympäristöihin tai lajeihin. Kumpikaan yllä olevista tapauksista ei toteudu, mutta vähäiset kielteiset vaikutukset ovat ilmeisiä. Hanke tai suunnitelma lisää luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi luodaan käytäviä eristyneiden alueiden välillä tai aluetta kunnostetaan tai ennallistetaan. Vaikutuksia ei ole huomattavissa kielteiseen tai positiiviseen suuntaan. Natura-alueen eheyden yhteydessä on huomioitavaa, että vaikka hankkeen tai suunnitelman vaikutukset eivät olisi mihinkään suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaiset vaikutukset moneen luontotyyppiin tai lajiin saattavat vaikuttaa alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena. Vaikutusten ei myöskään tarvitse kohdistua suoraan alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai lajeihin ollakseen merkittäviä, sillä ne voivat kohdistua esim. alueen hydrologiaan tai tavanomaisiin lajeihin ja vaikuttaa tätä kautta välillisesti suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja/tai lajeihin (Söderman 2003). Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta on esitetty taulukossa 3. 2.4 Aineisto Tämä on laadittu asiantuntija-arviointina, ja se perustuu pääasiassa virallisiin Natura-tietolomakkeisiin (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2015) sekä muuhun alueelta olemassa olevaan luonto- ja linnustotietoon. Natura-arvioinnin ensisijaisina lähteinä on hyödynnetty viereisen Myllykankaan tuulivoimapuiston Naturaarviointia (Pöyry Finland Oy 2011a) sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Natura-arvioinnista antamaa lausuntoa (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2012). Naturaaluetietokannan päivitykseen liittyviä ja mahdollisesti alueen suojeluperusteisiin vaikuttavia tietoja on tiedusteltu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta (Tupuna Kovanen, kirjall. ilm.). Arvioinnissa on tukeuduttu myös arvioinnin tekijöiden asiantuntemukseen ja kokemukseen Natura-alueen suojeluperusteissa mainittujen lajien ja luontotyyppien levinneisyydestä, ekologiasta ja käyttäytymisestä. Isokankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavoitusta varten on laadittu erillinen raportti hankealueella vuonna 2014 toteutetuista luonto- ja linnustoselvityksistä (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015b), jossa kuvataan tuulivoimapuiston ja sen lähiympäristön luonnonolosuhteiden nykytila sekä tunnistetut luontoarvot. Isokankaan tuulivoimahankkeen yhteydessä toteutetut luonto- ja linnustoselvitykset on kohdennettu hankealueelle sekä sen välittömään lähiympäristöön, eikä Natura-alueen suojeluperusteiden nykytilaa ole selvitetty maastoselvityksin. Tässä Natura-arvioinnissa on hyödynnetty seuraavia selvityksiä tai tietolähteitä: Natura 2000 luontotyyppiopas (Airaksinen & Karttunen 2001) Raportti luontodirektiivin toimeenpanosta Suomessa 2001 2006 (Ympäristöministeriö 2011) Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA menettelyssä ja Natura arvioinnissa (Söderman 2009)

8 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OIVA ympäristö ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille Euroopan ympäristöviraston Natura tietokanta (European Environment Agency 2014) Natura aluetietokantapäivityksen aineisto Tuuliaapa Iso Heposuon Natura alueelta (Tupuna Kovanen, kirjall. ilm.) Myllykankaan osayleiskaavan luonnosvaihe, luontoselvitys (Pöyry Environment Oy 2011b) Myllykankaan tuulivoimapuiston Natura arviointi (Pöyry Finland Oy 2011a) Lausunto Metsähallitus Laatumaan Myllykankaan tuulivoimapuiston luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesta Natura arvioinnista (Pohjois Pohjanmaan ELY keskus 2012) Isokankaan tuulivoimapuiston ympäristöselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015b) Iin Olhavan tuulivoimapuisto, Linnustovaikutusten seuranta, muuttolinnusto 2014 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015a) 2.5 Epävarmuustekijät Natura-alueen suojeluperusteena esitettyjen luontotyyppien tarkempaa sijoittumista Natura-alueella ei ole tiedossa. Arviointityössä luontotyyppien sijoittumisen arviointi perustuu kartta- ja ilmakuvatarkasteluun, arvioijan omaan kokemukseen vastaavista luontotyypeistä ja niiden edustavuudesta. Natura-tietolomakkeilla mainittujen pesimälajien tai suojeluperusteissa mainituille luontotyypeille ominaisten lajien reviirien sijoittuminen Natura-alueella ei ole tiedossa. Ei myöskään ole tiedossa missä määrin Natura-alueilla pesivät linnut liikkuvat alueen ulkopuolella tai hankealueen suuntaan, eikä tämän tiedon hankkiminen ole käytännössä mahdollista yksilöimättä Natura-alueilla pesiviä lintuja (esimerkiksi merkitsemällä ne tunnistettavasti). Vaikutusten arvioinnin merkittävin epävarmuustekijä liittyy nimenomaan Natura-alueella pesivien lintujen poikittaisliikenteeseen hankealueen kautta Perämeren rannikolle. Esimerkiksi hankkeen linnustoselvitysten aikana havaittujen ja Natura-alueen suojeluperusteissa esitettyjen yksilöiden kuulumista arvioinnin kohteena olevan Natura-alueen pesimälinnustoon on mahdotonta tietää tarkasti. Myöskään tuulivoimapuistoalueen läpi muuttavien lintujen lepäilyä arvioinnin kohteena olevilla Natura-alueilla ei voida todeta varmasti. Tämän vuoksi tulosten tulkinnassa ja vaikutusten arvioinneissa on jouduttu tekemään oletuksia, jotka tuovat tulosten luotettavuuteen merkittävyydeltään kohtalaisen epävarmuustekijän. 3 HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSMEKANISMIT 3.1 Sijainti ja alueen kuvaus Iin Isokankaan tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu Iin kunnan pohjoisosaan, entisen Kuivaniemen kunnan alueelle. Hankealue sijaitsee noin 2,8 kilometriä Kuivaniemen taajamasta kaakkoon ja noin 30 kilometriä Iin keskustasta pohjoiseen. Alueella on etäisyyttä rannikkolinjasta noin 4,5 5 kilometriä ja Vt 4:stä noin 2,4 kilometriä. Hankealueen itäpuolelle, noin 1,8 kilometrin etäisyydelle, sijoittuu Iso-Saarisuon turvetuotantoalue. Hankealueen länsiosassa on rannikon kantaverkon Raasakka Isohaara 110 kv voimalinja. Alue on kokonaan metsätalouskäytössä. Alueella on ennestään niukasti metsäautoteitä. Etäisyyttä lähimpään suojelualueeseen (METSO-kohde) on 0,4 km ja Naturaalueeseen 2,5 km. Hankealueen maa-alueet ovat yksityisten maanomistajien ja Iin kunnan omistuksessa. Hankkeesta vastaava on tehnyt maanomistajien kanssa esisopimukset maanvuokrauksesta. Hankealueen koko on noin 310 hehtaaria. Rakentamistoimenpiteet kohdistuvat vain pienelle osalle hankealuetta, muualla maankäyttö säilyy ennallaan. Lähimmät asuinrakennukset (Ojala) sijoittuvat noin 2,5 kilometriä länteen lähimmästä tuulivoimalasta. Pohjoisimmasta tuulivoimalasta on etäisyyttä noin 3 kilometriä Kuivaniemen Asemakylän taajamaan.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto 9 (31) Kuva 1. Isokankaan tuulivoimahankkeen sijainti. Suunnitellun Isokankaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten mahdolliselle vaikutusalueelle ja alle 10 km etäisyydelle hankealueesta sijoittuu yhteensä kolme Natura-aluetta (kuva 2). Tuuliaapa Iso Heposuo (FI1101402) sekä Perämeren saaret (FI1300302) on sisällytetty Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin (SCI = Site of Community Interest) sekä lintudirektiivin (SPA = Special Protected Area) mukaisina kohteina. Nikkilänaapa (FI1301605) on sisällytetty Natura 2000-verkostoon pelkästään luontodirektiivin mukaisena kohteena. Taulukko 4. Isokankaan tuulivoimapuiston ympäristöön sijoittuvat Natura alueet sekä niiden etäisyys lähimmistä tuulivoimaloista. Alueen nimi Koodi Suojeluperuste Etäisyys tuulivoimaloista Ilmansuunta Tuuliaapa Iso Heposuo FI1101402 SPA / SCI 2,5 km itään Nikkilänaapa FI1301605 SCI 8,7 km pohjoiseen Perämeren saaret FI1300302 SPA / SCI 9,9 km länteen Tässä Natura-arvioinnissa käsitellään Isokankaan suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutuksia Tuuliaapa Iso Heposuon Natura-alueelle. Natura-arvioinnin kohdentamisesta kyseisille alueille on sovittu yhdessä hankkeen yhteysviranomaisena toimivan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa (Dnro POPELY/7/07.04/2014).

10 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 2. Isokankaan tuulivoimapuiston ympäristöön sijoittuvat Natura alueet ja luonnonsuojelualueet. 3.2 Hankkeen tekninen kuvaus TuuliWatti Oy suunnittelee viiden tuulivoimalan rakentamista Isokankaan alueelle. Voimalat olisivat teholtaan 4,4 5 MW ja tornikorkeudet noin 140 160 metriä. Roottoriympyrän halkaisija on maksimissaan noin 140 metriä (siipi 70 m), jolloin voimalan maksimikorkeus siiven kärkeen olisi enimmillään 230 metriä. Tuulivoimalat koostuvat perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Lieriötorirakenteiset tuulivoimalat voidaan toteuttaa kokonaan teräsrakenteisena, täysin betonirakenteisena tai betonin ja teräksen yhdistelmänä nk. hybridirakenteena. Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään todennäköisimmin Tuuliwatin rakennuttamaan uuteen 110 kv voimajohtoon, joka sijoittuu Simon ja Keminmaan (Taivalkosken sähköasema) välille, pääosin Keminmaa Pikkarala 400 kv johtokäytävän yhteyteen. Liittymisyhteys uuteen 110 kv voimajohtoon tapahtuisi Simon Halmekankaan sähköaseman kautta, jonne yhteys Isokankaan hankealueelta maakaapelilla alueen länsipuolisen Raasakka Keminmaan 110 kv johtokäytävän alueella. Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko toteutetaan maakaapeliverkkona huoltotielinjausten yhteydessä. Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirron rakentamista varten tarvitaan tieverkosto ympärivuotiseen käyttöön. Tiet ovat noin 6 metriä leveitä ja sorapintaisia. Tieverkoston suunnittelussa pyritään hyödyntämään olemassa olevaa tiestöä, joka kunnostetaan raskaalle kalustolle sopivaksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto 11 (31) Kuva 3. Isokankaan tuulivoimahankkeen voimaloiden ja huoltotiestön sijoittuminen. 3.3 Vaikutusmekanismit Tuulivoimahankkeet sähkönsiirtoyhteyksineen saattavat aiheuttaa suoria ja/tai välillisiä vaikutuksia hankealueiden ja mahdollisesti niiden lähiympäristön eliöstölle. Tässä Natura-arvioinnissa käsiteltävän Natura-alueen suojeluperusteisiin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset ovat lähinnä välillisiä, koska Natura-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei tulla sijoittamaan tuulivoimaan tai sähkönsiirtoon liittyviä rakenteita. Natura-alueen ulkopuolelle sijoittuvilla ojitus-, hakkuu- ja maarakennustoimenpiteillä voi olla vaikutusta Natura-alueen luontotyyppeihin silloin kun maaperän muokkausta vaativia toimenpiteitä suoritetaan suojeluperusteena mainitun Natura-luontotyypin lähellä (esim. hakkuut) tai suoluontotyyppien kohdalla Natura-alueen valumaalueella. Vaikutuksen merkittävyys määräytyy maaperäolosuhteiden sekä maarakennustöiden laajuuden mukaisesti. Vaikutukset ilmenevät Natura-alueen ulkopuolella tapahtuvan rakentamisen aiheuttamina mahdollisina hydrologisina muutoksina, ja muutosten vaikutuksena Natura-alueen luontotyyppien edustavuuteen sekä lajien kasvuolosuhteisiin. Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin eläimiin ja lintuihin kohdistuu häiriövaikutuksia, jotka ilmenevät rakentamisesta aiheutuvana meluna sekä mm. ihmisten ja koneiden liikkumisena tuulivoimapuiston rakennustyömaalla ja sähkönsiirtoreittien alueella sekä rakennustyömaille johtavien kulkureittien varrella. Häiriövaikutukset voivat ilmetä myös karkottavina, jolloin lintujen tai muiden eläinten häiriönsietokynnys ylittyy ja ne välttelevät liikkumista tuulivoimapuiston alueella tai sen läheisyydessä. Tuulivoimapuiston häiriövaikutukset ovat yleensä voimakkaimmillaan hankkeen rakennusvaiheen aikana, ja ne ilmenevät lievempinä tuulivoimapuiston toiminnan aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei suoraan vaikuta Natura-alueella esiintyvien lajien tai niiden suojeluperusteena mainittujen lajien elinympäristöihin, koska Natura-alueelle tai sen lähiympäristöön ei osoiteta rakentamista. Tuulivoimapuiston rakentaminen saattaa kuitenkin välillisesti vaikuttaa esim. tiettyjen Naturaalueen suojeluperusteena mainittujen lintujen reviireihin, jotka voivat ulottua tuulivoimapuiston hankealueelle.

12 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-alueella esiintyvään ja sen suojeluperusteena mainittuun linnustoon sekä Natura-alueella levähtäväksi mainittuun linnustoon saattaa kohdistua myös suoria törmäys- ja estevaikutuksia. Törmäysvaikutukset ilmenevät lintujen törmäyskuolleisuutena, jolla voi olla suoria vaikutuksia Natura-alueella esiintyvään linnustoon. Estevaikutukset ilmenevät lintujen lentoreittien muutoksena muuttoreiteillä ja lintujen kerääntyessä esim. Natura-alueella sijaitseville levähdyspaikoille. Estevaikutuksia voi ilmetä myös lintujen pesimäkauden aikana, lintujen liikkuessa pesäpaikan ja saalistus- tai ruokailualueiden välillä. Tuulivoimahankkeiden vaikutukset Natura-alueen kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin sekä eläimistöön (pl. linnut) eivät yleensä ulotu kauas rakennuspaikoilta, vaikutukset ovat usein hyvin paikallisia ja ilmenevät pääasiassa hankkeen rakennusvaiheen aikana. Lintuihin kohdistuvat vaikutukset ulottuvat sen sijaan huomattavasti laajemmalle alueelle lintujen liikkeistä johtuen, ja ajoittuvat koko tuulivoimapuiston toiminnan ajalle. Hankkeen suoria vaikutuksia voivat olla esimerkiksi: Natura alueen suojeluperusteena olevien luontotyyppien pinta alan kaventuminen, niiden edustavuuden heikkeneminen tai kasvilajien kasvuolosuhteiden muuttuminen Lintujen ja eläinten elinympäristöjen pinta alan väheneminen tai niiden laadun muuttuminen Lintujen törmäykset tuulivoimaloihin tai muihin tuulivoimapuiston rakenteisiin Tuulivoimapuiston aiheuttamat estevaikutukset lintujen muuttoreiteillä, ruokailu ja pesimäalueiden välillä tai lintujen lepäilyalueiden lähistöllä Parantuvan tieverkoston myötä lisääntyvä liikenne ja sen aiheuttamat häiriövaikutukset linnustoon ja eläimistöön sekä kasvillisuuden kuluminen liikkumisen lisääntyessä Tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuva melu ja häiriö sekä tuulivoimapuiston toiminnan aikainen lapojen pyörimisestä tai huoltotöistä aiheutuva melu ja häiriö Epäsuoriksi ja välillisiksi vaikutuksiksi voidaan lukea esimerkiksi: Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvien vaikutusten heijastuminen lintujen ja muiden eläinten elinympäristöihin Tuulivoimapuiston rakentamisen ja muuttuvien elinympäristöjen myötä alueen lintuja eläinpopulaatioista saattaa siirtyä yksilöitä alueen ulkopuolelle, jotka saattavat vaikuttaa tuloalueen kilpailutilanteeseen Tuulivoimapuiston rakentaminen saattaa vaikuttaa pinta ja pohjavesien virtaussuuntiin, joilla saattaa olla vaikutusta valuma alueen alempien osien kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin ja eläinten elinympäristöihin 3.4 Vaikutusalue Isokankaan tuulivoimahankkeen kannalta merkittävin Natura-alue on hankealueen itäpuolelle sijoittuva Tuuliaapa - Iso Heposuon (FI1101402) Natura-alue. Naturaalueelle ei tulla sijoittamaan tuulivoimaloita tai mitään muitakaan hankkeeseen liittyviä rakenteita. Natura-alueen lähin, Isokankaan tuulivoimahankkeeseen liittyvä rakentaminen, sijoittuu noin 2,5 km etäisyydelle Natura-alueelta (kuva 5). Hankkeen edetessä tuulivoima-aluetta on kavennettu alueen itäosasta, joka on osaltaan vähentänyt Natura-alueelle kohdistuvia mahdollisia vaikutuksia. Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvat mahdolliset suorat vaikutukset ulottuvat käytännössä vain hankkeessa tapahtuvan rakentamisen lähiympäristöön. Pitkän etäisyyden lisäksi Isokankaan tuulivoimapuisto sijoittuu eri valuma-alueelle kuin tarkasteltava Natura-alue. Tästä johtuen hankkeella ei arvioida olevan potentiaalisia suoria tai välillisiä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena esitettyihin luontotyyppeihin tai eläinlajien elinympäristöihin edes mahdollisten hydrologisten muutosten kautta. Tuulivoimapuiston linnustovaikutusten osalta vaikutusalueen tarkka rajaaminen on usein hankalaa ja monimutkaista. Lajista riippuen lintujen ruokailu- ja saalistusalueet

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto 13 (31) voivat olla laajoja ja koostua useista erilaisista elinympäristöistä. Muuttavaan linnustoon kohdistuvan vaikutusalueen rajaaminen on vielä huomattavasti hankalampaa, koska vaikutukset saattavat ulottua koko muuttoreitin varrelle ja myös lajin pesimäalueille saakka. Näin ollen linnustoon kohdistuvien vaikutusten osalta tarkkaa vaikutusalueen rajaamista ei voida tehdä. Mahdollisia linnustovaikutuksia on kuitenkin tarkasteltu siten, että osa Natura-alueen suojeluperusteena esitetyistä lajeista liikkuisi ajoittain ruokailulennoillaan Natura-alueelta rannikon suuntaan, jolloin niiden täytyisi lentää Isokankaan tuulivoimapuiston läpi. Näin ollen Natura-alueen suojeluperusteisiin sekä muuhun alueella elävään lintulajistoon voisi kohdistua hankkeesta törmäysja estevaikutuksia. Periaatteessa kaikkien Natura-alueella elävien lintulajien riski törmätä Isokankaan alueelle suunniteltuihin tuulivoimaloihin kasvaa, mutta vaikutusten arvioidaan kohdistuvan voimakkaimpina Natura-alueen länsiosissa Ison Saarisuon ja Ison Heposuon alueella eläviin lintuihin. Tuulivoimapuiston mahdolliset vaikutukset Natura-alueelle ajoittuvat hankkeen rakentamisen ja toiminnan sekä tuulivoimaloiden purkamisen ajalle. Merkittävimmät vaikutukset (esim. lintujen törmäysvaikutukset sekä häiriö- ja estevaikutukset) ulottuvat tuulivoimapuiston koko toiminnan ajalle. Tuulivoimapuiston toiminta-aika on noin 25 50 vuotta. 4 MUUT LÄHIALUEEN HANKKEET JA SUUNNITELMAT Natura-arvioinnissa täytyy huomioida myös eri hankkeiden ja suunnitelmien yhteisvaikutukset (Söderman 2003). Tämä velvoite koskee myös Natura-alueen ulkopuolella toteutettavaa hanketta, jos sillä on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Isonkankaan suunnitellun tuulivoimapuiston läheisyydessä ja koko Suomen laajuisesti on meneillään lukuisia hankkeita tai ohjelmia, jotka voivat jollain tavalla liittyä Isokankaan tuulivoimahankkeeseen ja ne tulee huomioida hankkeen suunnittelussa. Eri tuulivoimahankkeilla voi olla mahdollisia yhteisvaikutuksia tässä Natura-arvioinnissa tarkasteltavan alueen suojeluperusteisiin tai alueen eheyteen. Yhteisvaikutusten mahdollinen syntyminen on sidoksissa vaikutustyyppiin, muiden hankkeiden etäisyyteen Isokankaan tuulivoimahankkeesta ja käsiteltävästä Natura-alueesta sekä eri hankkeiden rakentamisaikatauluihin. Useimmat tuulivoimahankkeet ovat vielä suunnitteluvaiheessa ja niistä saatavilla oleva tieto on jokseenkin puutteellista. Yhteisvaikutustenarviointi eri hankkeiden vaikutuksista tarkasteltuihin Natura-alueisiin on tehty saatavilla olevien tietojen perusteella. Isokankaan tuulivoimapuiston sekä muiden tuulivoimahankkeiden mahdolliset yhteisvaikutukset Natura-alueelle ilmenevät etupäässä lintujen sekä muun eläimistön liikkeiden kautta. Hankealueen läheisyydessä on toiminnassa olevia tuulivoimapuistoja sekä rakenteilla olevia tuulivoimapuistoja. Hankealueen eteläpuolelle sijoittuu rakenteilla oleva Taaleritehdas Oy:n Myllykankaan tuulivoimapuisto sekä sen eteläpuolelle Taaleritehdas Oy:n Nybyn tuulivoimapuisto ja TuuliWatti Oy:n Olhavan tuulivoimapuisto (kuva 4). Hankealueen länsipuolelle sijoittuu Vapon Kuivaniemen Vatunginnokan tuulivoimalat (kuva 4). Hankealueen luoteispuolelle sijoittuu TuuliWatti Oy:n Onkalon, Leipiön sekä Putaankankaan tuulivoimapuistot sekä TuuliWattin Viinamäen, Onkalon, Halmekankaan ja Leipiön tuulivoimahankkeet ja Rajakiiri Oy:n Seipimäen Tikkalan tuulivoimahanke (kuva 4). Isokankaan hankealueen ja Natura-alueen väliin sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa esitetty arvokkaan suokehityssarjan alue (kuva 5). Kaavamerkinnällä osoitetaan Iin Nybyn Iso Heposuon ja Ryöskärin moreenipohjan suokehityssarjat, joiden säilttäminen perustuu vesien luontaiseen liikkumiseen alueen soilla. Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle tieyhteyksiä tai muuta käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, ettei ojittamattomien soiden vesitaloudelle aiheudu merkittäviä muutoksia.

14 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 4. Isokankaan tuulivoimapuiston ympäristöön sijoittuvat tuulivoimapuistot sekä tuulivoimahankkeet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto 15 (31) Kuva 5. Maakuntakaavan suokehityssarjojen alueen sijoittuminen suhteessa hankealueeseen. 5 NATURA-ARVIOINTI 5.1 Tuuliaapa Iso Heposuo 5.1.1 Yleiskuvaus Tuuliaapa Iso Heposuon Natura-alue (FI1101402) on pinta-alaltaan 1075 hehtaarin laajuinen, kahdesta osa-alueesta koostuva kokonaisuus hankealueen itäpuolella (kuva 6). Kohde koostuu Iso Heposuon ja Tuuliaavan suoalueista sekä niihin liittyvistä luonnontilaisista metsä- ja suoalueista ja Tuulijärvestä. Isokankaan tuulivoimahankkeen lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat noin 2,5 km etäisyydelle Natura-alueen länsireunasta (kuva 6). Natura-alueen länsireunaan rajoittuu Iso Saarisuon turvetuotantoalue. Isokankaan tuulivoimahankkeen suunniteltujen tuulivoimaloiden etäisyys Iso Heposuon osa-alueen keskeisille osille on noin 4,9 km ja Tuuliaavan osa-alueen keskeisille osille noin 7,7 km (kuva 6). Rakenteilla olevat Myllykankaan tuulivoimapuiston tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään noin 1,2 1,7 km etäisyydelle Natura-alueen lounaispuolella (kuva 6). Tuuliaapa Iso Heposuo on liitetty Natura 2000 -verkostoon sekä EU:n luontodirektiivin (SCI) että lintudirektiivin (SPA) mukaisena alueena.

16 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 6. Tuuliaapa Iso Heposuon Natura alueen sijoittuminen suhteessa Isokankaan suunniteltuun tuulivoimapuistoon. Tuuliaapa Iso Heposuon alue on edustava ja linnustollisesti arvokas aapa- ja keidassoiden yhdistymä. Noin viidennes alueen pinta-alasta on puustoisia soita, jotka esiintyvät aapa- ja keidassoiden kanssa päällekkäisinä luontotyyppeinä. Alueeseen liittyvä Ulkusuon vanhan metsän kohde on mäntyvaltaisten metsäsaarekkeiden ja soiden mosaiikki, jossa metsät ovat vanhoja ja suureksi osaksi hyvin luonnontilaisia. Alueen mäntyvaltaiset osat ovat selkeästi erirakenteisia, ja lahopuuta on vaihtelevasti. Suot ovat karuja ja luonnontilaisia nevoja. Alue on ainoa laajempi luonnontilainen metsäalue Perämeren rannikon välittömässä läheisyydessä (etäisyys merelle noin 7 km). 5.1.2 Suojeluperusteet Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Natura-alueella esiintyy Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavia Neuvoston direktiivin 92/43/EEC liitteen I luontotyyppejä: Taulukko 4. Natura alueen suojeluperusteissa mainitut luontodirektiivin mukaiset luontotyypit, niiden pinta alaosuudet, edustavuus ja luonnontila Natura tietolomakkeen mukaan. Korostettuna priorisoidut luontotyypit. Koodi Natura luontotyyppi Peitto (%) Edustavuus Luonnontila 9010 Boreaaliset luonnonmetsät 4 erinomainen erinomainen 7310 Aapasuot 44 erinomainen erinomainen 7119 Keidassuot 38 erinomainen erinomainen 3160 Humuspitoiset lammet ja järvet 3 erinomainen erinomainen 91DO Puustoiset suot 0 hyvä hyvä Luontodirektiivin liitteen II lajit Natura-tietolomakkeella ei ilmoiteta alueelta Neuvoston direktiivin 92/43/ETY liitteessä mainittuja eliölajeja.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto 17 (31) Lintudirektiivin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeen mukaan Natura-alueella tavataan seuraavia Neuvoston direktiivin 79/409/ETY liitteen I lintulajeja: Taulukko 5. Natura tietolomakkeella mainitut EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaiset lintulajit sekä niiden pesimäkanta. Laji Pesimäkanta (paria) kuikka (Gavia arctica) 1 laulujoutsen (Cygnus cygnus) 1 sinisuohaukka (Circus cyaneus) 1 2 ampuhaukka (Falco columbarius) 1 5 metso (Tetrao urogallus) 1 5 kurki (Grus grus) 1 5 kapustarinta (Pluvialis apricaria) 8 suokukko (Philomachus pugnax) 6 10 liro (Tringa glareola) 51 100 palokärki (Dryocopus martius) 1 teeri (Tetrao tetrix) >20 hiiripöllö (Surnia ulula) 1 Natura-alueen suojeluperusteissa on mainittu lisäksi yksi uhanalainen lintulaji, jonka tarkemmat esiintymistiedot ovat salassa pidettäviä. 5.1.3 Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut Taulukko 6. Natura alueella säännöllisesti esiintyvät ja EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat lajit sekä niiden pesimäkanta Natura tietolomakkeen mukaan. Laji Pesimäkanta (paria) metsähanhi (Anser fabalis) 1 5 tuulihaukka (Falco tinnunculus) 1 nuolihaukka (Falco subbuteo) 1 jänkäsirriäinen (Limicola falcinellus) 6 10 jänkäkurppa (Lymnocryptes minumus) 1 5 mustaviklo (Tringa erythropus) 1 2 5.1.4 Muu lajisto Natura-tietolomakkeella on esitetty muina tärkeinä kasvi- ja eläinlajeina seuraavat: pohjansirkku (Emberiza rustica), järripeippo (Fringilla montifringilla), käenpiika (Jynx torquilla), kuukkeli (Perisoreus infaustus), harmaasieppo (Muscicapa striata), leppälintu (Phoenicurus phoenicurus), pensastasku (Saxicola rubetra), lehtokerttu (Sylvia borin), hernekerttu (Sylvia curruca), tavi (Anas crecca), sinisorsa (Anas platyrhynchos), telkkä (Bucephala clangula), taivaanvuohi (Gallinago gallinago), kuovi (Numenius arquata), pikkukuovi (Numenius phaeopus), valkoviklo (Tringa nebularia) sekä töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus). 5.1.5 Suojelun toteuttaminen Natura-alueeseen sisältyy kokonaisuudessaan Tuuliaavan Ison Heposuon soidensuojelualue (SSA110079), jonka pinta-ala on 1312 ha (kuva 7). Tuuliaapa ja Iso Heposuo sisältyvät myös Tuuliaapa Heposuon soidensuojeluohjelman kohteeseen (SSO110422), jonka länsipuolelle sijoittuu Tuuliaavan laajennus vanhojen metsien suojeluohjelman kohde (AMO110147) (kuva 8).

18 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tuuliaavan sekä Iso Heposuon alueet kuuluvat myös Tuuliaapa Iso Heposuon FINI- BA-alueeseen (810036) eli kansallisesti tärkeään lintualueeseen (kuva 9). Kuva 7. Tuuliaapa Iso Heposuon Natura alueen suojelun toteuttaminen luonnonsuojelualueena. Kuva 8. Tuuliaapa Iso Heposuon Natura alueelle sijoittuvat soidensuojeluohjelman sekä vanhojen metsien suojeluohjelman alueet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto 19 (31) Kuva 9. Tuuliaapa Iso Heposuon Natura alueelle sijoittuva FINIBA alue. 5.1.6 Arviointi Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Natura-tietolomakkeella alueen suojeluperusteena ilmoitetaan viisi Naturaluontotyyppiä, joista boreaaliset luonnonmetsät, aapasuot, keidassuot sekä puustoiset suot ovat priorisoituja luontotyyppejä. Natura-alueen kuviotietoja ei ole hankittu arvioinnin lähtötiedoiksi potentiaalisten vaikutusten epätodennäköisyyden vuoksi, mutta kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella alueen suojeluperusteena mainituista luontotyypeistä ainakin boreaalisia luonnonmetsiä sekä aapasoita ja puustoisia soita voidaan arvioida esiintyvän Natura-alueen länsiosissa, joka on lähimpänä tuulipuistoaluetta. Natura-alueelle tai sen lähiympäristöön ei sijoitu tuulivoimaloita tai muita tuulivoimapuiston rakenteita. Isokankaan hankkeen tuulivoimahankkeeseen liittyvä rakentaminen sijoittuu lähimmillään noin 2,5 km etäisyydelle Natura-alueen länsipuolella (kuva 5). Tuulivoimahanke ja Natura-alue sijoittuvat eri 3. jakovaiheen valuma-alueille, joten Isokankaan hankealueella tapahtuvan rakentamisen mahdolliset hydrologiset muutokset eivät kohdistu Natura-alueelle. Tuulivoimapuiston hankealueen ja Naturaalueen väliin sijoittuu luonnontilaltaan hyvin säilyneitä mosaiikkimaisia suoalueita sekä osin luonnontilaisen kaltaisia pieniä metsäsaarekkeita. Alueiden väliin sijoittuu myös pohjoisosia 1. vaihemaakuntakaavassa määritellystä arvokkaasta Nyby Iso- Heposuon suokehityssarjojen alueesta, joka on osoitettu kaavassa ask -merkinnällä (kuva 5). Alueiden väliin sijoittuu myös pääosin tavanomaista talousmetsää ja hakkuuaukeita sekä Iso Saarisuon turvetuotantoalue. Isokankaan suunnitellulla tuulivoimahankkeella ei arvioida kohtalaisen etäisyyden vuoksi olevan potentiaalisia suoria tai välillisiä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena esitettyihin luontotyyppeihin, niiden ominaispiirteisiin tai edustavuuteen.

20 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontodirektiivin liitteen II lajit Tuuliaapa Iso Heposuon Natura-tietolomakkeella ei ole ilmoitettu Natura-alueella esiintyviä luontodirektiivin liitteen II kasvi- tai eläinlajeja, joten arviointi ei kohdistu niihin. Lintudirektiivin liitteen I lajit Isokankaan suunnitellulla tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan suoria tai välillisiä vaikutuksia Natura-alueella esiintyvien lintulajien elinympäristöihin. Tuulivoimahankkeen suorat häiriövaikutukset, kuten tuulivoimaloiden rakentamisen tai toiminnan aikainen melu tai lapojen pyörimisestä aiheutuva varjojen ja valojen välke ei ulotu Natura-alueelle saakka (kuva 10 ja kuva 11). Tuulivoimahankkeen potentiaaliset vaikutukset Natura-alueella esiintyvään linnustoon ilmenevät siten vain mahdollisina törmäys- ja estevaikutuksina lintujen muutto- ja pesimäkaudella. Tämä edellyttäisi pesimäkaudella lintujen saalistamista hankealueella, hankealueen kautta kulkevia säännöllisiä edestakaisia ruokailulentoja Natura-alueen ja Kuivaniemen (Iin) rannikkoalueen välillä tai pesivien lintujen kevät- ja syysmuuttoa Natura-alueella sijaitsevilta reviireiltä hankealueen kautta. Törmäysvaikutukset kohdistuvat törmäyskuolleisuuden muodossa suoraan lintupopulaation tilaan, mutta estevaikutukset kohdistuvat populaatioon epäsuorasti mm. pitkittyneiden saalistuslentojen tai pidentyneen muuttomatkan kautta. Törmäyskuolleisuuden sekä pidentyneiden saalistuslentojen yhteisvaikutuksen arvioidaan olevan merkittävin ja potentiaalisin Isokankaan tuulivoimapuiston mahdollisesti aiheuttama vaikutus Tuuliaapa Iso Heposuon Natura-alueen suojeluperusteena esitettyihin lintulajeihin. Natura-alueen suojeluperusteena esitetyistä lintulajeista käytännössä vain kuikka, laulujoutsen, sinisuohaukka, ampuhaukka, kurki ja hiiripöllö sekä salassa pidettävä laji saattaisivat saalistaa tuulivoimapuiston hankealueella tai sen ja Natura-alueen länsipuoleisella rannikkoalueella siten, että ne saattaisivat mahdollisesti liikkua suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä. Natura-alueen suojeluperusteena esitettyjä lintulajeja on arvioitu alla tarkemmin perustuen lajien ekologiaan ja käyttäytymispiirteisiin sekä niiden mahdolliseen liikkumiseen Isokankaalle suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä. Kuva 10. Isokankaan suunniteltujen tuulivoimaloiden ja Myllykankaan tuulivoimapuiston yhteismelu.