SIMON SEIPIMÄEN JA TIKKALAN TUULIVOIMAHANKKEET

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA RAJAKIIRI OY SIMON SEIPIMÄEN JA TIKKALAN TUULIVOIMAHANKKEET NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA Erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21859

2 2 (34) Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO LÄHTÖTIEDOT JA ARVIOINTIMENETELMÄT Lainsäädäntö Natura-arviointi Arvioinnin kriteerit Aineisto Maastoselvitykset Muu arviointia tukeva aineisto HANKKEIDEN KUVAUS JA VAIKUTUSMEKANISMIT Sijainti ja alueen kuvaus Hankkeiden tekninen kuvaus Lähialueen muut hankkeet ja suunnitelmat Vaikutusmekanismit Vaikutusalue HANKKEIDEN VAIKUTUKSET NATURA-ALUEILLE Musta-aapa (FI ) Yleiskuvaus Suojeluperusteet Muu lajisto Suojelun toteuttaminen Kirvesaapa (FI ) Yleiskuvaus Suojeluperusteet Muu lajisto Suojelun toteuttaminen Martimoaapa Lumiaapa Penikat (FI ) Yleiskuvaus Suojeluperusteet Muu lajisto Suojelun toteuttaminen Perämeren saaret (FI ) Yleiskuvaus Suojeluperusteet Muu lajisto Suojelun toteuttaminen Vaikutukset ja tarveharkinta YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA EPÄVARMUUSTEKIJÄT NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINNAN JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET Paikkatietoaineistot: Pohjakartat Maanmittauslaitos 4/2014 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 4/2014

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet 3 (34) 1 JOHDANTO Rajakiiri Oy suunnittelee kahta tuulivoimapuistoa Simon kunnan lounaisosaan Seipimäen ja Tikkalan alueille. Hankealueet sijoittuvat valtatie 4 pohjoispuolella noin 7 km etäisyydelle Simon kuntakeskuksen luoteispuolelle. Tuulivoimapuistot koostuvat hankevaihtoehdosta riippuen tuulivoimalasta. Ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia (468/1994) ja sen muutosta (258/2006) sovelletaan aina hankkeisiin, joilla saattaa olla merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtioneuvosto on lisännyt YVA-asetuksen 6 :n hankeluetteloon tuulivoimapuistot, joissa voimalaitosten määrä on vähintään 10 tai niiden yhteen laskettu kokonaisteho on vähintään 30 MW. Hankkeiden ympäristövaikutusten arviointiohjelma on ollut nähtävillä välisen ajan ja yhteysviranomaisena toimiva Lapin ELY-keskus on antanut arviointiohjelmasta lausuntonsa (Dnro LAPELY15//07.04/2013). Lausunnon perusteella Natura-arvioinnin tarveharkintaa voidaan pitää riittävänä lähtökohtana vaikutusten selvittämiselle ja arvioinnille. Suunniteltujen tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten mahdolliselle vaikutusalueelle ja alle 10 km etäisyydelle hankealueista sijoittuu viisi Natura-aluetta. Kirvesaapa (FI ), Martimoaapa Lumiaapa Penikat (FI ) sekä Perämeren saaret (FI ) on liitetty Natura 2000-verkostoon sekä luonto- (SCI = Site of Community Interest) että lintudirektiivin (SPA = Special Protected Area) mukaisina kohteina. Musta-aapa (FI ) ja Simojoki (FI ) on liitetty Natura verkostoon luontodirektiivin (SCI) mukaisena kohteena. Tässä Natura-arvioinnin tarveharkinnassa tarkastellaan tuulivoimapuistohankkeen mahdollisia vaikutuksia seuraaville neljälle luonto- ja lintudirektiivien perusteella Natura 2000-verkostoon sisällytetyille alueille: Musta aapa (FI , SCI) Kirvesaapa (FI , SCI/SPA) Martimoaapa Lumiaapa Penikat (FI , SCI/SPA) Perämeren saaret (FI , SCI/SPA) Pelkästään luontodirektiivin perusteella Natura 2000-verkostoon sisällytetty Simojoki sijoittuu niin etäälle suunnitelluista tuulivoimahankkeista, että niillä ei ole teoreettisiakaan vaikutuksia alueen suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille tai lajistolle eikä aluetta näin ollen sisällytetä tähän an. Tämä on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n edellyttämällä tavalla luontotyyppi- ja lajikohtaisena asiantuntija-arviona, ja siinä keskitytään niihin suojeluarvoihin eli luontotyyppeihin ja lajistoon, joiden perusteella alueet on sisällytetty Suomen Natura 2000 verkostoon. Tarveharkinnan tuloksena on esitetty arvio siitä, aiheuttaako suunniteltu tuulivoimapuistohanke ko. Natura-alueiden suojeluperusteille niin merkittäviä haitallisia vaikutuksia, että varsinainen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi tulisi toteuttaa. Lopullisen päätöksen varsinaisen Natura-arvioinnin tarpeesta tekee hankkeen yhteysviranomaisena toimiva Lapin ELY-keskus. Tämän Natura-arvioinnin tarveharkinnan ovat laatineet FM biologit Ville Suorsa ja Minna Tuomala :n Oulun aluetoimistolta.

4 4 (34) Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 LÄHTÖTIEDOT JA ARVIOINTIMENETELMÄT 2.1 Lainsäädäntö Natura arvioinnista säädetään luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännöksissä. Ensimmäisen säännöksen (65 ) mukaan hanke tai suunnitelma ei saa yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on ilmoitettu, ehdotettu tai sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Luonnonsuojelulain mukainen vaikutusten arviointivelvollisuus syntyy mikäli hankkeen vaikutukset: kohdistuvat Natura alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, ovat luonteeltaan heikentäviä, laadultaan merkittäviä ja ennalta arvioiden todennäköisiä. Kynnys arvioinnin suorittamiseksi voi ylittyä myös eri hankkeiden ja suunnitelmien yhteisvaikutusten vuoksi (Söderman 2003). Tämä velvoite koskee myös Naturaalueen ulkopuolella toteutettavaa hanketta, jos sillä on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Toinen mainittu säännös (66 ) koskee heikentämiskieltoa. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseksi taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointimenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Suomen Natura 2000 verkostoon. Lupa voidaan kuitenkin myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Jos alueella esiintyy luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä (ns. priorisoitu luontotyyppi) tai liitteessä II tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltavia lajeja (ns. priorisoitu laji), noudatetaan tavanomaista tiukempia lupaedellytyksiä ja lisäksi asiasta on hankittava komission lausunto. Lupaviranomaisen on ennen lupapäätöstä varmistettava, että arvioinnit ovat asianmukaisia ja niissä esitetyt johtopäätökset ovat perusteltuja. Mikäli suojeluperusteina olevia luontoarvoja joudutaan merkittävästi heikentämään, on ympäristöministeriön kompensoitava heikennys. Heikentyvän alueen tilalle on esimerkiksi etsittävä korvaava alue (vastaavat suojeluperusteet, lajit ja luontotyypit) luonnonmaantieteellisesti samalta alueelta. Kompensaatioalue on käytännössä heikennyksen vuoksi poistuvaa aluetta laajempi alue. Kompensaatiotoimet on oltava keskeisiltä osiltaan toteutettuna ennen toisen alueen suojeluarvojen heikentämisen tapahtumista. Ympäristöministeriö valmistelee ehdotukset uusista alueista ja vie ne valtioneuvoston hyväksyttäviksi. 2.2 Natura-arviointi Natura-arvioinnissa keskitytään suojelun perustana oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Luonnonarvot, joita Natura-arviointi koskee ilmenevät Natura-tietolomakkeista ja ne ovat: SCI alueilla luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai SCI alueilla luontodirektiivin liitteen II lajeja tai SPA alueilla lintudirektiivin liitteen I lintulajeja tai SPA alueilla lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitettuja muuttolintuja.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet 5 (34) Heikentämistä arvioitaessa huomioidaan luontotyypin tai lajin suotuisaan suojelutasoon kohdistuvat muutokset sekä hankkeen vaikutus Natura 2000-verkoston eheyteen ja koskemattomuuteen, millä tarkoitetaan tarkastelun alaisen kohteen ekologisen rakenteen ja toiminnan säilymistä elinkelpoisena ja niiden luontotyyppien ja lajien kantojen säilymistä elinvoimaisina, joiden vuoksi alue on valittu Naturaverkostoon. Heikentyminen voi olla luontotyypin tai lajin elinympäristön fyysistä rappeutumista tai lajin kohdalla yksilöihin kohdistuvaa häiriövaikutusta tai yksilöiden menetyksiä. Merkittävyyden arvioinnissa keskitytään mahdollisen muutoksen laajuuteen, joka suhteutetaan alueen kokoon sekä luontoarvojen merkittävyyteen ja sijoittumiseen. Todennäköisyyttä harkittaessa arviointiin on ryhdyttävä, mikäli merkittävät heikentävät vaikutukset ovat todennäköisiä. Arviointivelvollisuus koskee valtioneuvoston päätöksissä lintudirektiivin mukaisiksi SPA-alueiksi ilmoitettuja tai ehdotettuja alueita, luontodirektiivin mukaisiksi SCI-alueiksi ilmoitettuja tai ehdotettuja alueita sekä Natura 2000-verkostoon jo sisällytettyjä alueita. Arvioinnin piiriin kuuluvat myös sellaiset alueet, joista komissio ilmoittaa käynnistävänsä neuvottelut alueen liittämisestä Natura-2000 verkostoon (LsL. 67 ). Arviointivelvollisuus kohdistuu vain alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontotyyppeihin ja lajistoon. SPA-alueilla arviointivelvollisuus ei kohdistu luontotyyppeihin eikä luontodirektiivin liitteen II lajeihin, vaikka ne Natura-tietolomakkeella olisikin mainittu. Vastaavasti SCI-alueilla ei arvioida vaikutuksia lintudirektiivin mukaiseen lajistoon. Tarkka vaikutusarvio suoritetaan ainoastaan sillä osalla Natura-aluetta, johon hanke tai suunnitelma todennäköisesti vaikuttaa. Natura-arvioinnissa kuitenkin peilataan myös hankkeen merkitystä ja vaikutuksia koko Natura-alueen kannalta. Lisäksi arvioidaan vaikutusten lieventämismahdollisuuksia. 2.3 edeltää mahdollisesti suoritettavaa Natura-arviointia. Tarveharkinnassa kuvataan hanke, sen aiheuttamat vaikutukset ja vaikutuspiirissä sijaitsevat Natura-alueet sekä arvioidaan vaikutusten merkittävyyttä. Tarveharkinnan lopputuloksena annetaan esitys siitä vaikuttavatko suunnitellut hankkeet Naturaalueiden suojeluperusteisiin niin merkittävästi, että kohteille tulisi suorittaa varsinainen Natura-arviointi. Tarveharkinnan johtopäätöksenä voidaan kunkin hankkeen vaikutuspiirissä olevan Natura-alueen osalta todeta, että hanke ei merkittävästi heikennä alueen suojeluperusteita (Natura-arviointia ei tarvita) tai hanke todennäköisesti merkittävästi heikentää alueen suojeluperusteita (Natura-arviointi on suoritettava). Lisäksi on huomioitava, sekä Euroopan unionin tuomioistuimen että Suomen oikeuskäytännön mukaan, Natura verkostoon sisällytetyn alueen suojeluperusteisiin mahdollisesti vaikuttavan hankkeen osalta edellytetään varovaisuusperiaatteen noudattamista. Varovaisuusperiaate on esitetty myös EU:n luontodirektiivissä. Varovaisuusperiaatteen mukaan, mikäli Natura-arvioinnin tarveharkinnassa ei voida tieteellisesti sulkea pois mahdollisuutta merkittävien heikentävien vaikutusten olemassa olosta, hankkeen vaikutukset on arvioitava luonnonsuojelulain 65 mukaisessa Natura-arvioinnissa. 2.4 Arvioinnin kriteerit Luonto- tai lintudirektiivissä ei ole määritetty milloin luonnonarvot heikentyvät tai merkittävästi heikentyvät. Euroopan komission julkaisemassa ohjeessa (Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset) todetaan, että vaikutusten merkittävyys on kuitenkin määritettävä suhteessa suunnitelman tai hankkeen kohteena olevan suojeltavan alueen erityispiirteisiin ja luonnonolosuhteisiin ottaen erityisesti huomioon alueen suojelutavoitteet.

6 6 (34) Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoarvojen heikentyminen voi olla merkittävää jos: Suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutaso ei hankkeen toteutuksen jälkeen ole suotuisa. Olosuhteet alueella muuttuvat hankkeen tai suunnitelman johdosta niin, ettei suojeltavien lajien tai elinympäristöjen esiintyminen ja lisääntyminen alueella ole pitkällä aikavälillä mahdollista. Hanke heikentää olennaisesti suojeltavan lajiston runsautta. Luontotyypin ominaispiirteet turmeltuvat tai osittain häviävät hankkeen johdosta. Ominaispiirteet turmeltuvat tai suojeltavat lajit häviävät alueelta kokonaan. Vaikutusten suuruutta on arvioitu viisiportaisella asteikolla, joka kuvaa luontotyypin heikentyvän tai häviävän pinta-alan osuutta tai lajin heikentyvää tai häviävää yksilömäärää suhteessa Natura-alueen luontotyypin pinta-alaan tai lajimäärään (Taulukko 1). Taulukko 1. Vaikutusten suuruuden luokitus ja käytetty kriteeristö. Vaikutuksen suuruus Erittäin suuri vaikutus Voimakas vaikutus Kohtalainen vaikutus Lievä vaikutus Ei vaikutusta Kriteerit Vaikutus kohdistuu yli 80 % Natura alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai yli 80 % Natura alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Vaikutus kohdistuu % Natura alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai % Natura alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Vaikutus kohdistuu yli 10 %, mutta alle 50 % Natura alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai yli 10 %, mutta alle 50 % Natura alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Vaikutus kohdistuu alle 10 % Natura alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai alle 10 % Natura alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Ei muutoksia tai muutokset kohdistuvat erittäin pieneen osaan (alle 0,5 %) luontotyypistä tai Natura alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Vaikutusten todennäköisyyttä on arvioitu seuraavan luokituksen mukaisesti: varma, erittäin todennäköinen, todennäköinen, odotettavissa, ennakoitavissa ja epätodennäköinen sekä erittäin epätodennäköinen. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty myös apuna vaikutusten merkittävyyden luokitusta ja arviointia alueen luontoarvoille soveltuviin kriteereihin (taulukko 2). Vaikutusten merkittävyydestä voidaan todeta, että mikäli suunnitelma tai hanke tuottaa suuren merkittävän vaikutuksen luontotyypille tai lajille, niin vaikutukset ovat merkittävästi suojeluperusteita heikentäviä. Tällöin suunnitelma tai hanke heikentää luontotyyppiä tai lajia siten, että luontotyyppi tai laji häviää pitkällä tai lyhyellä aikavälillä.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet 7 (34) Taulukko 2. Vaikutusten merkittävyyden luokitus ja käytetty kriteeristö (Söderman 2003). Vaikutuksen merkittävyys Suuri merkittävyys Kohtalainen merkittävyys Vähäinen merkittävyys Merkityksetön Kriteerit Hanke heikentää suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa tai johtaa luontotyypin /lajin katoamiseen lyhyellä aikavälillä. Hanke heikentää kohtalaisesti suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa tai johtaa luontotyypin/lajin katoamiseen pitkällä aikavälillä Hankkeella on vähäisiä vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin eikä hanke uhkaa luontotyypin/lajin säilymistä alueella. Hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin. Yksittäisiin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi on arvioitava hankkeen vaikutukset Natura-alueen eheyteen (koskemattomuus). Alueen koskemattomuus liittyy alueen suojelutavoitteisiin, eikä se siten tarkoita koskemattomuutta sanan kirjaimellisessa tai fyysisessä merkityksessä. Komission ohjeiden mukaan negatiivinen vaikutus alueen eheyteen on lopullinen kriteeri, jonka perusteella todetaan, ovatko vaikutukset merkittäviä. Luontodirektiivin 6 artiklan 3. kohta määrää, että viranomaiset saavat hyväksyä hankkeen tai suunnitelman vasta varmistuttuaan siitä, että se "ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen. Komission tulkintaohjeessa todetaan että koskemattomuus tarkoittaa "ehjänä olemista". Tällöin on kyse siitä, että voiko alue hankkeesta tai suunnitelmasta huolimatta pitkälläkin tähtäyksellä säilyä sellaisena, että sen suojelutavoitteisiin kuuluvat luontotyypit eivät mainittavasti supistu ja suojeltavien lajien populaatiot pystyvät kehittymään suotuisasti tai vähintään säilymään nykyisellä tasollaan. Tämä korostaa, että hanke tai suunnitelma ei saa uhata alueen koskemattomuutta eli koko Natura alueen ekologisen rakenteen ja toiminnan täytyy säilyä elinkelpoisena. Myös niiden luontotyyppien ja lajien kantojen täytyy säilyä elinvoimaisena, joiden vuoksi alue on valittu Natura-verkostoon. Taulukko 3. Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta (Söderman 2003). Vaikutuksen merkittävyys Merkittävä kielteinen vaikutus Kriteerit Hanke tai suunnitelma vaikuttaa haitallisesti alueen eheyteen, sen yhtenäiseen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan, joka ylläpitää elinympäristöjä ja populaatioita, joita varten alue on luokiteltu. Kohtalaisen kielteinen vaikutus Vähäinen kielteinen vaikutus Myönteinen vaikutus Ei vaikutuksia Hanke tai suunnitelma ei vaikuta haitallisesti alueen eheyteen, mutta vaikutus on todennäköisesti merkittävä alueen yksittäisiin elinympäristöihin tai lajeihin. Kumpikaan yllä olevista tapauksista ei toteudu, mutta vähäiset kielteiset vaikutukset ovat ilmeisiä. Hanke tai suunnitelma lisää luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi luodaan käytäviä eristyneiden alueiden välillä tai aluetta kunnostetaan tai ennallistetaan. Vaikutuksia ei ole huomattavissa kielteiseen tai positiiviseen suuntaan. Natura-alueen eheyden yhteydessä on huomioitavaa, että vaikka hankkeen tai suunnitelman vaikutukset eivät olisi mihinkään suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaiset vaikutukset moneen luontotyyppiin tai lajiin saattavat vaikuttaa alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena. Vaikutusten ei myöskään tarvitse kohdistua suoraan alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai lajeihin ollakseen merkittäviä, sillä ne voivat kohdistua esim. alueen hydrologiaan tai tavanomaisiin lajeihin ja vaikuttaa tätä kautta välilli-

8 8 (34) Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY sesti suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja/tai lajeihin (Söderman 2003). Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta on esitetty taulukossa Aineisto Maastoselvitykset Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuiston YVA-menettelyä varten on laadittu erillisraportti luonto- ja linnustoselvityksistä ( 2014), jossa kuvataan tuulivoimapuistojen sekä niiden lähiympäristön luonnonolosuhteiden nykytila sekä tunnistetut luontoarvot. Tässä tarveharkinnassa käsitellyille Natura-alueille ei ole laadittu maastoselvityksiä natura-luontotyyppien tai suojeluperusteena mainitun lajiston osalta. Hankkeen vaihtoehtoisten sähkönsiirtoreittien suunnittelussa Musta-aavan Naturaaluetta halkovan Raasakka Isohaara 110 kv voimajohdon rinnalle sijoittuva reittivaihtoehto VEC sijoitettiin jo lähtökohtaisesti kiertämään Natura-alue. Johtoreittivaihtoehto VEC sijoittuu Natura-alueen eteläpuoliselle Korkiamaan kivennäismaakankaalle. Reitin maastoselvityksissä Natura-alueen eteläpuolista aluetta inventoitiin maastossa heinäkuussa 2014 kahden maastotyöpäivän ajan. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeiden yhteydessä toteutetut linnustoselvitykset (vuonna 2014) on kohdennettu hankealueille sekä niiden lähiympäristöön, eikä an sisällytettyjen alueiden linnustoa ole selvitetty tarkemmin. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen kautta muuttavaa lintulajistoa on selvitetty kevät- ja syysmuutontarkkailujen avulla vuosina Natura-alueilla lepäilevää lajistoa ei ole selvitetty tarkemmin, mutta hankealueiden kautta muuttavan lajiston lepäilyä Natura-alueilla voidaan arvioida jossain määrin muutontarkkailujen aikana saadun havaintoaineiston perusteella Muu arviointia tukeva aineisto Arviointi perustuu pääasiassa virallisten Natura-tietolomakkeiden tietoihin (Lapin ELY-keskus 11/2014). Arvioinnissa on tukeuduttu myös arvioinnin tekijöiden asiantuntemukseen ja kokemukseen suojeluperusteissa mainittujen lajien ja luontotyyppien levinneisyydestä, ekologiasta ja käyttäytymisestä. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty seuraavia selvityksiä tai tietolähteitä: Natura 2000 luontotyyppiopas (Airaksinen & Karttunen 2001) Raportti luontodirektiivin toimeenpanosta Suomessa (Ympäristöministeriö 2011) Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA menettelyssä ja Natura arvioinnissa (Söderman 2009) OIVA ympäristö ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille (2014) Euroopan ympäristöviraston Natura tietokanta (European Environment Agency 2014) Simon tuulivoimapuistot, ympäristövaikutusten arviointiselostus (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013)

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet 9 (34) 3 HANKKEIDEN KUVAUS JA VAIKUTUSMEKANISMIT 3.1 Sijainti ja alueen kuvaus Rajakiiri Oy suunnittelee kahta tuulituulivoimapuistoa Simon kunnan lounaisosaan. Hankealueille suunnitellaan yhteensä enintään 39 tuulivoimalan rakentamista. Näistä voimaloista 3 rakennettaisiin pienemmälle Seipimäen hankealueelle ja loput 36 laajemmalle Tikkalan hankealueelle. Seipimäen hankealueen pinta-ala on noin 411 ha ja Tikkalan hankealueen pinta-ala on noin 1946 ha. Tuulivoimaloiden maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Seipimäen hankealue sijoittuu valtatien 4 pohjoispuolella noin 7 kilometriä Simon kuntakeskuksesta luoteeseen. Tikkalan hankealue sijoittuu valtatien 4 pohjoispuolella Maksniemen alueella noin 10 kilometrin etäisyydelle Simon kuntakeskuksesta ja noin 13 kilometrin etäisyydelle Kemin keskustasta. Hankealueet sekä niiden lähialueet ovat pääosin metsä- ja suovaltaisia, ja alueet ovat tavanomaisessa metsätalouskäytössä. Alueille sijoittuu olemassa olevia metsäautoteitä, ja Seipimäen hankealueelle sijoittuu kivilouhosalue. Kuva 1. Hankealueiden ympäristöön sijoittuvat Natura alueet. Suunniteltujen Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten mahdolliselle vaikutusalueelle ja alle 10 km etäisyydelle hankealueista sijoittuu viisi Natura-aluetta. Kirvesaapa (FI ), Martimoaapa Lumiaapa Penikat (FI ) sekä Perämeren saaret (FI ) on liitetty Natura 2000-verkostoon sekä luonto- (SCI = Site of Community Interest) että lintudirektiivin (SPA = Special Protected Area) mukaisina kohteina. Musta-aapa (FI ) ja Simojoki (FI ) on liitetty Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin (SCI) mukaisena kohteena. Tässä Natura-arvioinnin tarveharkinnassa tarkastellaan tuulivoimapuistohankkeiden mahdollisia vaikutuksia Musta-aapan, Kirvesaapan, Martimoaapa Lumiaapa Penikat sekä Perämeren saarten Natura-alueille.

10 10 (34) Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Taulukko 4. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeiden ympäristöön sijoittuvat Natura alueet sekä niiden etäisyys lähimmistä tuulivoimaloista. Natura alue Tunnus Suojeluperuste Etäisyys (km) Musta aapa FI SCI 1,5 km Kirvesaapa FI SCI/SPA 1,7 km Martimoaapa Lumiaapa Penikat FI SCI/SPA 7,2 km Perämeren saaret FI SCI/SPA 7,3 km Simojoki FI SCI 8,4 km 3.2 Hankkeiden tekninen kuvaus Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeiden YVA-menettelyssä (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014a) tarkastellaan kolmea varsinaista tuulivoimapuiston toteutustapavaihtoehtoa sekä niin sanottua nollavaihtoehtoa eli hankkeiden toteuttamatta jättämistä. YVA-menettelyssä arvioidaan tuulivoimapuistojen hankevaihtoehtojen lisäksi niihin olennaisesti liittyvät sähkönsiirtovaihtoehdot. Taulukko 5. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen YVA menettelyn hankevaihtoehdot. Tuulivoimapuistojen hankevaihtoehto VE 0 Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. VE 1 VE 2 VE 3 Seipimäen alueelle toteutetaan 3 tuulivoimalaa ja Tikkalan alueelle 19 tuulivoimalaa. Seipimäen alueelle toteutetaan 3 tuulivoimalaa ja Tikkalan alueelle 36 tuulivoimalaa. Seipimäen alue ei toteudu, Tikkalan alueelle toteutetaan 36 tuulivoimalaa.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet 11 (34) Taulukko 6. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen hankevaihtoehtoihin liittyvät sähkönsiirron toteutusvaihtoehdot. Sähkönsiirron toteutusvaihtoehto VE A VE B VE C VE D Hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta 110 kv:n ilmajohdolla Taivalkosken sähköasemalle. Sähkönsiirtoreitti sijoittuu nykyisen 110 kv ilmajohdon rinnalle Simon Leipiön tuulivoimapuistoon asti, mistä sähkönsiirto erillis tai yhteisjohtorakenteella 110 kv:n jännitteellä olemassa olevan 400 kv johdon rinnalla Taivalkosken sähköasemalle. Hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta 110 kv:n ilmajohdolla uudelle, olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 110/400 kv sähköasemalle. VEB toteutuu vasta, kun lähialueiden tuulivoimatuotanto yhteensä ylittää 250 MV. Sähkönsiirtoreitti sijoittuu nykyisen Raasakka Isohaara 110 kv ilmajohdon rinnalle Simon Leipiön tuulivoimapuistoon asti, mistä sähkönsiirto yhteisjohtorakenteella olemassa olevan 400 kv johdon varteen uudelle sähköasemalle. Lisäksi vaihtoehdon toteutuminen saattaa sisältää kantaverkon nykyisen 110 kv voimajohdon ns. sisäänvedon uudelle 110/400 kv sähköasemalle. Hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta 110 kv ilmajohdolla uudelle Kittilänjärven sähköasemalle. Sähkönsiirtoreitti sijoittuu nykyinen Raasakka Isohaara 110 kv voimajohdon rinnalle muuten, mutta kiertää Musta aavan Natura alueen sen eteläpuolelta. Hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta 110 kv:n ilmajohdolla Taivalkosken sähköasemalle. Sähkönsiirtoreitti sijoittuu uuteen johtokäytävään Tikkalan sähköasemalta pohjoiseen 400 kv voimajohtoreitille saakka, josta erillis tai yhteisjohtorakenteella 110 kv:n jännitteellä olemassa olevan 400 kv johdon rinnalla Taivalkosken sähköasemalle. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistot muodostuvat hankevaihtoehdosta riippuen maksimissaan 39 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), puistomuuntamoista ja alueverkkoon liitettävistä keskijännitekaapeleista sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten rakennettavista 110 kv ilmajohdoista ja sähköasemista. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistot voidaan toteuttaa useammassa vaiheessa. Tuulivoimalat koostuvat perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista ja konehuoneesta. Suunnitellut tuulivoimalat ovat lieriötornimallisia, ja ne voidaan toteuttaa kokonaan teräsrakenteisena, täysin betonirakenteisena tai betonin ja teräksen yhdistelmänä nk. hybridirakenteena. Tuulivoimaloiden yksikköteho on 3 6 MW, jolloin tuulivoimapuistojen yhteisteho olisi enintään noin 234 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus on noin metriä ja roottoriympyrän halkaisija metriä (siipi m). Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 240 metriä. Tuulivoimaloihin asennetaan voimassa olevien lentoestemääräysten mukaiset lentoestevalot. Tuulivoimaloiden kokoamiseen tarvitaan kokoamisalue, jonka tarvitsema maa-ala on noin 70 m x 50 metriä. Lisäksi tarvitaan noin 6 x 200 metrin tasainen ja puuton alue nosturin kokoamista varten. Tuulivoimalan rakennuspaikalla puusto poistetaan noin yhden hehtaarin kokoiselta alueelta, mutta osa tästä alueesta saa palautua metsätalouskäyttöön rakentamisen jälkeen. Liikenne tuulivoimapuistoihin tullaan suunnittelemaan pääasiassa olemassa olevia teitä hyödyntäen ja niitä tarvittaessa parantaen. Sorapintaisten huoltoteiden leveys on noin 6 metriä, ja tien vaatima puustosta vapaa alue on keskimäärin noin 10 metriä leveä.

12 12 (34) Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tuulivoimapuiston sisäiseen sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapelit tullaan sijoittaman pääsääntöisesti huoltoteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin. Tuulivoimapuiston sisäisen sähköverkon maakaapelit kytketään 110 kv sähköasemilla, joita rakennetaan hankevaihtoehdosta riippuen 1 3 kappaletta. 110 kv sähköasema tarvitsee noin 0,5 ha suuruisen maa-alueen ja 400/110 kv sähköasema tarvitsee tilaa noin 2 4 hehtaaria. Sähköaseman alueet aidataan turvallisuussyistä. Ilmajohtona toteutettava 110 kv voimajohto vaatii noin 26 metriä leveän puuttoman alueen, jonka reunoilla rajoitetaan puuston kasvua. Mikäli 110 kv voimajohto sijoittuu olemassa olevien voimajohtojen rinnalle, levenee nykyinen johtoaukea noin 23 metriä. Voimajohtopylväät ovat kaksi- tai kolmijalkaisia harustettuja portaalipylväitä, joiden korkeus on noin metriä ja niitä sijoittuu voimajohdolle noin metrin välein. Kuva 2. Hankevaihtoehto VE 1. Seipimäen alueelle toteutetaan 3 tuulivoimalaa ja Tikkalan alueelle 19 tuulivoimalaa.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet 13 (34) Kuva 3. Hankevaihtoehto VE2. Seipimäen alueelle toteutetaan 3 tuulivoimalaa ja Tikkalan alueelle 36 tuulivoimalaa.

14 14 (34) Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 4. Hankevaihtoehto VE3. Tikkalan alueelle toteutetaan 36 tuulivoimalaa.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet 15 (34) Kuva 5. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeiden sähkönsiirtovaihtoehdot.

16 16 (34) Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.3 Lähialueen muut hankkeet ja suunnitelmat Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee YVA-asetuksen (268/1999, 9 ) mukaan kertoa tiedot arvioitavan hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin. Natura-arvioinnissa ja Natura-arvioinnin tarveharkinnassa tulee arvioida heikentääkö hanke yksin tai yhdessä muiden lähialueen hankkeiden tai suunnitelmien kanssa merkittävästi niitä luontoarvoja eli luontotyyppien ja lajiston edustavuutta tai Natura-alueiden eheyttä, joiden perusteella tarkastellut Natura-alueet on sisällytetty Suomen Natura verkostoon. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen Natura-arvioinnin tarveharkinnan sekä Natura-alueille mahdollisesti kohdistuvien vaikutusten osalta oleellisimpia ovat alueiden ympäristöön sijoittuvat muut tuulivoimahankkeet tai jo rakennetut tuulivoimapuistot. Taulukko 7. Seipimäen ja Tikkalan suunniteltujen tuulivoimapuistojen ympäristöön sijoittuvat muut tuulivoimahankkeet sekä rakennetut tuulivoimapuistot. Hanke Laajuus Tila Etäisyys Simon Leipiön tuulivoimapuisto 17 4 toiminnassa, 13 voimalan kaava hyväksytty Simon Karsikon tuulivoimapuisto 5 YVA valmis, kaavoitus ei käynnistynyt 3,7 km Simon Putaankankaan tuulivoimapuisto 3 Toiminnassa 5,7 km Simon Halmekankaan tuulivoimapuisto 11 Kaava hyväksytty 10 km Simon Onkalon tuulivoimapuisto 6 3 toiminnassa, 3 voimalan osayleiskaava valmis 5 km 12 km Ajoksen tuulivoimapuiston laajennus Kaava hyväksytty 12 km Kemin Ajos 10 Toiminnassa 13 km Iin Vatungin tuulivoimapuisto 8 Toiminnassa 18 km Iin Isokangas 5 Kaavoitus käynnissä 21 km Iin Myllykankaan tuulivoimapuisto 19 Rakenteilla 22 km Röyttän merituulivoimapuistopuisto Kiiri 45 Kaavoitus käynnissä 25 km Iin Nybyn tuulivoimapuisto 8 Rakenteilla 27 km Tornion Röyttän tuulivoimapuisto Puuska 8 Toiminnassa 29 km Tornion Röyttän tuulivoimapuiston laajennus Puuska 5 Kaava hyväksytty 29 km Tervolan Hevosselän tuulivoimapuisto 8 v Kaavoitus käynnissä 29 km Iin Olhavan tuulivoimapuisto 11 Toiminnassa 31 km Iin Laitakarin tuulivoimapuisto 1 Toiminnassa 35 km Tervolan Löylyvaaran tuulivoimapuisto 3 Kaavoitus käynnissä 43 km Tervolan Varevaaran tuulivoimapuisto 10 toiminnassa 43 km Suurhiekan tuulivoimapuisto 80 Luvitus meneillään 47 km Oulu Haukipudas Tuulivoimapuisto 140 YVA tehty 55 km Tornion Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto 9 toiminnassa 57 km Oulunsalo Hailuoto tuulivoimapuisto Kaavoitus käynnissä 72 km

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet 17 (34) Kuva 6. Seipimäen ja Tikkalan suunniteltujen tuulivoimapuistojen ympäristöön sijoittuvat muut tuulivoimahankkeet sekä rakennetut tuulivoimapuistot. 3.4 Vaikutusmekanismit Tuulivoimahankkeet sähkönsiirron voimajohtoyhteyksineen saattavat aiheuttaa suoria ja/tai välillisiä vaikutuksia hankealueiden ja mahdollisesti niiden lähiympäristön luontotyyppeihin sekä eliöstöön. Tässä Natura-arvioinnin tarveharkinnassa käsiteltävien Natura-alueiden suojeluperusteisiin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset ovat

18 18 (34) Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY lähinnä välillisiä, koska Natura-alueille ei tulla sijoittamaan tuulivoimaan tai sähkönsiirtoon liittyviä rakenteita. Natura-alueiden ulkopuolelle sijoittuvilla ojitus-, hakkuu- ja maarakennustoimenpiteillä voi olla vaikutusta myös Natura-alueiden luontotyyppeihin silloin kun maaperän muokkausta vaativia toimenpiteitä suoritetaan suojeluperusteena mainitun Naturaluontotyypin lähellä (esim. hakkuut) tai suoluontotyyppien osalta Natura-alueiden valuma-alueella. Vaikutusten merkittävyys määräytyy maaperäolosuhteiden (mm. sulfidimineraalit) sekä maarakennustöiden laajuuden mukaisesti. Vaikutukset ilmenevät Natura-alueiden ulkopuolella tapahtuvan rakentamisen aiheuttamina mahdollisina hydrologisina muutoksina ja muutosten vaikutuksena Natura-alueiden luontotyyppien edustavuuteen ja lajiston kasvuolosuhteisiin. Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin eläimiin ja lintuihin kohdistuu häiriövaikutuksia, jotka ilmenevät rakentamisesta aiheutuvana meluna sekä mm. ihmisten ja koneiden liikkumisena tuulivoimapuiston rakennustyömaalla ja sähkönsiirtoreittien alueella sekä rakennustyömaille johtavien kulkureittien varrella. Häiriövaikutukset voivat ilmetä myös karkottavina, jolloin lintujen tai muiden eläinten häiriönsietokynnys ylittyy ja ne välttelevät liikkumista tuulivoimapuiston alueella tai sen läheisyydessä. Tuulivoimapuiston häiriövaikutukset ovat yleensä voimakkaimmillaan hankkeen rakennusvaiheen aikana, ja ne ilmenevät lievempinä tuulivoimapuiston toiminnan aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei suoraan vaikuta Natura-alueilla esiintyvien lajien tai niiden suojeluperusteena mainittujen lajien elinympäristöihin, koska Natura-alueille ei osoiteta rakentamista. Tuulivoimapuiston rakentaminen saattaa kuitenkin välillisesti vaikuttaa esim. tiettyjen lintujen reviireihin, jotka voivat joissain tapauksissa ulottua myös lähimmille Natura-alueille. Natura-alueilla esiintyvään ja niiden suojeluperusteena mainittuun linnustoon sekä Natura-alueilla levähtäväksi mainittuun linnustoon saattaa kohdistua myös suoria törmäys- ja estevaikutuksia. Törmäysvaikutukset ilmenevät lintujen törmäyskuolleisuutena, jolla voi olla suoria vaikutuksia Natura-alueella esiintyvään linnustoon. Estevaikutukset ilmenevät lintujen lentoreittien muutoksena muuttoreiteillä ja lintujen kerääntyessä esim. Natura-alueella sijaitseville levähdyspaikoille. Estevaikutuksia voi ilmetä myös lintujen pesimäkauden aikana, lintujen liikkuessa pesäpaikan ja saalistus- tai ruokailualueiden välillä. Tuulivoimapuistohankkeiden vaikutukset Natura-alueen kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin sekä eläimistöön eivät yleensä ulotu kauas rakennuspaikoilta, vaikutukset ovat usein hyvin paikallisia ja ilmenevät pääasiassa hankkeen rakennusvaiheen aikana. Lintuihin kohdistuvat vaikutukset ulottuvat sen sijaan huomattavasti laajemmalle alueelle lintujen liikkeistä johtuen, ja ajoittuvat koko tuulivoimapuiston toiminnan ajalle. Hankkeen suoria vaikutuksia voivat olla esimerkiksi: Natura alueiden suojeluperusteena olevien luontotyyppien pinta alan kaventuminen, niiden edustavuuden heikkeneminen tai kasvilajien kasvuolosuhteiden muuttuminen. Lintujen ja eläinten elinympäristöjen pinta alan väheneminen tai niiden laadun muuttuminen. Lintujen törmäykset tuulivoimaloihin tai muihin tuulivoimapuiston rakenteisiin. Tuulivoimapuiston aiheuttamat estevaikutukset lintujen muuttoreiteillä, ruokailu ja pesimäalueiden välillä tai lintujen lepäilyalueiden lähistöllä. Parantuvan tieverkoston myötä lisääntyvä liikenne ja sen aiheuttamat häiriövaikutukset linnustoon ja eläimistöön sekä kasvillisuuden kuluminen liikkumisen lisääntyessä. Tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuva melu ja häiriö sekä tuulivoimapuiston toiminnan aikainen lapojen pyörimisestä tai huoltotöistä aiheutuva melu ja häiriö.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet 19 (34) Epäsuoriksi ja välillisiksi vaikutuksiksi voidaan lukea esimerkiksi: Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvien vaikutusten heijastuminen lintujen ja muiden eläinten elinympäristöihin. Tuulivoimapuiston rakentamisen ja muuttuvien elinympäristöjen myötä alueen lintuja eläinpopulaatioista saattaa siirtyä yksilöitä alueen ulkopuolelle, jotka saattavat vaikuttaa tuloalueen kilpailutilanteeseen. Tuulivoimapuiston rakentaminen saattaa vaikuttaa pinta ja pohjavesien virtaussuuntiin, joilla saattaa olla vaikutusta valuma alueen alempien osien kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin ja eläinten elinympäristöihin. 3.5 Vaikutusalue Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvat mahdolliset suorat vaikutukset ulottuvat käytännössä vain hankkeessa tapahtuvan rakentamisen lähiympäristöön. Seipimäen ja Tikkalan hankealueilla tapahtuvalla rakentamisella ei siten ole vaikutuksia tarkasteltujen Natura-alueiden luontotyypeille tai kasvilajistolle. Hankkeen yhteydessä tarkasteltujen sähkönsiirtoreittien osalta reittivaihtoehto VEC sijoittuu Musta-aavan Natura-alueen eteläpuolelle, alustavassa suunnitelmassa lähimmillään noin metriä Natura-alueen rajasta. Musta-aavan osalta tarkastellaan voimajohtopylväiden aiheuttamia mahdollisia hydrologisia muutoksia naturaluontotyypeille. Muiden Natura-alueiden osalta hankkeen tai sen sähkönsiirtoreittien vaikutukset kasvillisuudelle ja luontotyypeille ovat melko epätodennäköisiä kohtalaisen etäisyyden vuoksi. Tuulivoimapuistojen linnustovaikutusten osalta vaikutusalueen tarkka rajaaminen on usein hankalaa ja monimutkaista. Lajista riippuen lintujen ruokailu- ja saalistusalueet voivat olla laajoja ja koostua useista erilaisista elinympäristöistä. Muuttavaan linnustoon kohdistuvan vaikutusalueen rajaaminen on vielä huomattavasti hankalampaa, koska vaikutukset saattavat ulottua koko muuttoreitin varrelle ja myös lajin pesimä- sekä talvehtimisalueille saakka. Näin ollen linnustoon kohdistuvien vaikutusten osalta tarkkaa vaikutusalueen rajaamista ei voida tehdä. Mahdollisia linnustovaikutuksia on tarkasteltu kaikkien arviointiin sisällytettyjen Natura-alueiden osalta niiden suojeluperusteena esitettyyn linnustoon sekä suojeluperusteena esitettyjen luontotyyppien ominaislajistoon. Tuulivoimapuistojen mahdolliset vaikutukset Natura-alueille ajoittuvat hankkeen rakentamisen, toiminnan sekä tuulivoimaloiden purkamisen ajalle. Suurin osa mahdollisista vaikutuksista (esim. lintujen törmäysvaikutukset sekä häiriövaikutukset) ulottuvat tuulivoimapuistojen koko toiminnan ajalle. Tuulivoimapuistojen toiminta-aika on noin vuotta.

20 20 (34) Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 HANKKEIDEN VAIKUTUKSET NATURA-ALUEILLE 4.1 Musta-aapa (FI ) Yleiskuvaus Musta-aavan Natura-alue (FI ) on sisällytetty Suomen Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin (SCI) mukaisena kohteena. Natura-alueen pinta-ala on 355 hehtaaria. Alue sijoittuu noin 1,5 kilometrin etäisyydelle Tikkalan hankealueen lähimmistä tuulivoimaloista (kuva 1). Natura-alueelle sijoittuu olemassa oleva Raasakka Isohaara 110 kv voimajohto. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeiden suunniteltu sähkönsiirtovaihtoehto VEC kiertää Natura-alueen sen eteläpuolelta, sijoittuen uudessa johtokäytävässä lähimmillään noin 100 metrin etäisyydelle Natura-alueen rajasta (kuva 7). Musta-aavalle tyypillisiä suotyyppejä ovat lettonevat ja saranevat, ja alueella esiintyy myös edustavia rimpilettoja. Alueella on myös pienehköjä dystrofisia järviä sekä puroja. Musta-aapa on edustava Perä-Pohjolan aapasuo. Kuva 7. Sähkönsiirtovaihtoehdon VEC sijoittuminen Musta aavan Natura alueen eteläpuolelle.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet 21 (34) Suojeluperusteet Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit: Koodi Natura luontotyyppi Peittävyys (%) Edustavuus Luonnontila 3160 Humuspitoiset lammet ja järvet 3 merkittävä kohtalainen 91D0 Puustoiset suot 27 hyvä hyvä 7310 Aapasuot 70 hyvä hyvä * priorisoitu luontotyyppi Luontodirektiivin liitteen II lajit Natura-tietolomakkeella ei ilmoiteta luontodirektiivin liitteissä mainittuja eliölajeja. Lintudirektiivin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeella ei ilmoiteta lintudirektiivin liitteissä mainittuja lintulajeja Muu lajisto Natura-tietolomakkeella alueelta ei ole esitetty muuta lajistoa Suojelun toteuttaminen Musta-aapa kuuluu soidensuojeluohjelmaan, ja alue tullaan perustamaan soidensuojelualueeksi luonnonsuojelulain nojalla Seipimäen ja Tikkalan tuulivoiman rakentamisalueilla ei ole pitkän etäisyyden vuoksi lainkaan vaikutuksia Musta-aavan Natura-alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontotyyppeihin tai Natura-alueen eheyteen. Hankkeen vaihtoehtoisten sähkönsiirtoreittien linjaus VEC ohittaa Natura-alueen sen eteläpuolelta (kuva 7). Voimajohtolinjaus on sijoitettu alustavassa suunnitelmassa Korkiamaan kivennäismaakankaalle ja osin siellä olevan metsäautotien ajouran alueelle. Alustava uusi voimajohtolinjaus erkanee Natura-aluetta halkovan 110 kv voimajohtoreitin rinnalta noin 150 metriä ennen Natura-alueen rajaa. Voimajohtopylväiden sijoittaminen kivennäismaakankaalle ei heikennä Natura-alueen laiteille sijoittuvien puustoiset suot luontotyypin tilaa hydrologisten vaikutusten kautta. Kivennäismaan lisäksi uusi johtolinjaus ylittää Kivijärvensuon pohjoisosasta rajatun pienen metsäkortekorpikuvion. Kivijärvensuo sekä sen lounaispuoliset lettoiset suot rajattiin hankkeen sähkönsiirron luontoselvityksissä (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2014b) luontokohteiksi. Länsiosassa Natura-alueen ohittava reitti sijoittuu ojitettujen isovarpurämeiden ja turvekankaiden alueelle. Hyvällä pylvässijoittelun suunnittelulla voidaan turvata se, että Natura-alueen suojeluperusteina mainituille luontotyypeille ei aiheudu niiden edustavuutta heikentäviä hydrologisia muutoksia. Natura-alue on sisällytetty Suomen Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena, eikä Natura-arviointivelvollisuus siten kohdistu suoraan lintuihin. Natura-alueen suojeluperusteena mainittujen luontotyyppien kokonaisvaikutusten arvioinnissa tulee kuitenkin huomioida myös luontotyypille ominainen lajisto, koska luontotyyppi voi heikentyä, jos sille ominaisten lajien kannalta tarpeellinen ekosysteemin rakenne ja toimivuus huonontuvat (Korpelainen 2013). Suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat niin etäälle Natura-alueesta, että tuulivoimaloiden suorat vaikutukset eivät ulotu Natura-alueella esiintyvään linnustoon. Tuulivoi-

22 22 (34) Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY maloiden epäsuorat häiriö- ja estevaikutukset sekä törmäysvaikutukset saattavat jossain määrin ulottua Natura-alueella esiintyvään linnustoon niiden liikkumisen kautta. Seipimäen ja Tikkalan suunniteltujen tuulivoimapuistojen hankealueille ei todennäköisesti sijoitu Natura-alueella esiintyvien lintulajien merkittäviä ruokailualueita, vaan alueella esiintyvä lajisto todennäköisesti hyödyntää enemmässä määrin Natura-alueelle tai sen ympäristöön sijoittuvia laajempia avosoita. Tikkalan hankealueen lounaisosan tuulivoimalat voivat jossain määrin sijoittua Natura-alueella esiintyvän suojelullisesti arvokkaan petolinnun ruokailulentoreitille, jos lajin saalistuslennot suuntautuvat Natura-alueen kaakkoispuoleiselle Perämeren rannikkoalueelle. On kuitenkin todennäköistä, että saalistuslennot suuntautuvat muihin ilmansuuntiin, koska lajin saalistuslentoja ei havaittu hankealueilla pesimälinnustoselvitysten yhteydessä. Lajin saalistuslentoja havaittiin sen sijaan vuoden 2013 syysmuutontarkkailujen aikana, jolloin lennot suuntautuivat pääasiassa Natura-alueelta lounaaseen Kemin Siikalahden ja Ajoksen ympäristöön. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeilla saattaa olla muuttokaudella vähäisiä vaikutuksia Natura-alueella esiintyvään linnustoon, koska tuulivoimahankkeet sijoittuvat Natura-alueen kaakkoispuolella Musta-aavalla pesivän tai sen kautta muuttavan lajiston muuttoreitille. Natura-alueella esiintyvän lajiston on kuitenkin mahdollista kiertää suunnitellut tuulivoimapuistot niiden eteläpuoleiselta rannikkoalueelta tai hankkeiden toteutustapavaihtoehdosta riippuen myös tuulivoimapuistojen pohjoispuolelta. Arvioinnin huomattavin epävarmuustekijä on kuitenkin se, että Natura-alueella lepäilevien yksilöiden tarkempia muuttoreittejä ei ole tiedossa, eikä niitä käytännössä voida selvittää kuin satelliitti- tai tutkaseurannalla. Näin ollen ei ole varmuutta siitä, missä määrin Natura-alueella lepäilevät yksilöt muuttavat tuulivoimapuistojen hankealueiden kautta ja missä määrin ne kulkevat hankealueiden ohi. Suunniteltujen tuulivoimapuistojen sähkönsiirron voimajohtoreittivaihtoehto VEC kiertää Natura-alueen sen eteläpuolelta, eikä voimajohtoreitin rakentamisella arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Natura-alueella esiintyvään linnustoon. Alueen eteläpuolelle sijoittuva uusi ilmajohto lisää jossain määrin Natura-alueella esiintyvän linnuston riskiä törmätä voimajohtoon, mutta vaikutusten ei arvioida kohoavan merkittäväksi tilanteessa, jossa Natura-alueelle sijoittuu jo olemassa oleva voimajohto. Tarveharkinnan johtopäätöksenä todetaan, että Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet eivät todennäköisesti merkittävästi vaaranna niitä luontoarvoja, joiden perusteella Musta-aapa on sisällytetty Suomen Natura 2000-verkostoon. Edellä esitetyn perusteella luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi Musta-aavan Natura-alueelle ei ole tarpeen. 4.2 Kirvesaapa (FI ) Yleiskuvaus Kirvesaapan Natura-alue (FI ) on sisällytetty Suomen Natura 2000-verkostoon sekä luonto- (SCI) että lintudirektiivin (SPA) mukaisena kohteena. Naturaalueen pinta-ala on 1827 hehtaaria. Alue sijoittuu Lautamaan lounaispuolella noin 1,7 kilometrin etäisyydelle Tikkalan hankealueen lähimmistä tuulivoimaloista (kuva 1). Tuulivoimahankkeiden sähkönsiirtovaihtoehto VED2 sijoittuu Tikkalan hankealueen pohjoisosassa lähimmillään noin 1,0 km etäisyydelle Natura-alueen itäpuolelle (kuva 1). Kirvesaapa on laaja ja paikoin hyvin vetinen aapasuo, missä esiintyy saranevan, lyhytkorsinevan ja rimpinevan suotyyppejä. Suolla on myös metsäisiä ja soistuvia saarekkeita sekä paikoin koivuvaltaista korpea. Kirvesaavalla esiintyy myös edustavaa linnustoa.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet 23 (34) Suojeluperusteet Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit: Koodi Natura luontotyyppi Peittävyys (%) Edustavuus Luonnontila 7310 Aapasuot 65 erinomainen erinomainen 91D0 Puustoiset suot 20 erinomainen erinomainen 7230 Letot 10 erinomainen erinomainen 3160 Humuspitoiset lammet ja järvet 5 erinomainen erinomainen * priorisoitu luontotyyppi Luontodirektiivin liitteen II lajit Natura-tietolomakkeella ei esitetä alueen suojeluperusteina luontodirektiivin liitteen II eliölajeja. Lintudirektiivin liitteen I lajit Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat alueella esiintyvät lintudirektiivin liitteen I lintulajit: Laji Pesimäkanta (paria) kuikka (Gavia arctica) 1 5 laulujoutsen (Cygnus cygnus) 1 5 uivelo (Mergus albellus) 1 5 sinisuohaukka (Circus cyaneus) 1 5 pyy (Bonasa bonasia) 6 10 metso (Tetrao urogallus) 1 5 kurki (Grus grus) suokukko (Philomachus pugnax) punakuiri (Limosa lapponica) liro (Tringa glareola) suopöllö (Asio flammeus) 6 10 helmipöllö (Aegolius funereus) 6 10 hiiripöllö (Surnia ulula) 1 5 lapinpöllö (Strix nebulosa) 1 5 Lisäksi alueella esiintyy kaksi uhanalaista lajia, joiden tarkemmat tiedot ovat salassa pidettäviä Muu lajisto Muina tärkeinä kasvi- ja eläinlajeina Natura-tietolomakkeessa on mainittu yksi lintulaji: jänkäsirriäinen (Limicola falcinellus) Suojelun toteuttaminen Osa Natura-alueesta kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Natura-alueen suojelu tullaan toteuttamaan luonnonsuojelulain nojalla.

24 24 (34) Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Seipimäen ja Tikkalan hankealueilla tai hankkeessa tarkastelluilla vaihtoehtoisilla sähkönsiirtoreiteillä ei pitkän etäisyyden vuoksi arvioida olevan lainkaan vaikutuksia Kirvesaavan Natura-alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontotyyppeihin tai Natura-alueen eheyteen. Suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat niin etäälle Natura-alueesta, että tuulivoimaloiden suorat vaikutukset eivät ulotu Natura-alueen suojeluperusteissa esitettyyn linnustoon. Tuulivoimaloiden epäsuorat häiriö- ja estevaikutukset sekä törmäysvaikutukset saattavat vähäisessä määrin ulottua Natura-alueella esiintyvään linnustoon niiden liikkumisen kautta. Natura-alueen suojeluperusteena esitettyjen lajien ekologia ja käyttäytymispiirteet huomioiden niiden ei arvioida pesimäkaudella merkittävissä määrin liikkuvan tuulivoimapuistojen tai voimajohtoreittien alueella. Alueella esiintyvä lajisto todennäköisesti hyödyntää enemmässä määrin Natura-alueelle tai sen ympäristöön sijoittuvia laajempia avosoita, eikä hankealueille arvioida sijoittuvan suojeluperusteena esitettyjen lajien merkittäviä ruokailualueita. Tikkalan hankealueen länsiosan tuulivoimalat voivat jossain määrin sijoittua Natura-alueella esiintyvän suojelullisesti arvokkaan petolinnun ruokailulentoreitille, jos lajin saalistuslennot suuntautuvat Natura-alueen eteläpuoleiselle Perämeren rannikkoalueelle. On kuitenkin todennäköistä, että saalistuslennot suuntautuvat muihin ilmansuuntiin, koska lajin saalistuslentoja ei havaittu hankealueilla pesimälinnustoselvitysten yhteydessä. Lajin saalistuslentoja havaittiin sen sijaan vuoden 2013 syysmuutontarkkailujen aikana, jolloin lennot suuntautuivat pääasiassa Natura-alueelta lounaaseen Kemin Siikalahden ja Ajoksen ympäristöön. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeilla saattaa olla muuttokaudella vähäisiä vaikutuksia Natura-alueella esiintyvään linnustoon, koska tuulivoimahankkeet sijoittuvat Natura-alueen kaakkoispuolella Kirvesaapalla pesivän tai sen kautta muuttavan lajiston muuttoreitille. Vaikutusten arvioidaan kohdistuvan alueen suojeluperusteena esitetystä lajistosta etenkin kuikkaan, laulujoutseneen, sinisuohaukkaan, uiveloon, kurkeen, suokukkoon, punakuiriin, liroon sekä suopöllöön. Natura-alueella esiintyvän lajiston on kuitenkin mahdollista kiertää suunnitellut tuulivoimapuistot niiden eteläpuoleiselta rannikkoalueelta tai tuulivoimapuistojen pohjoispuolelta. Arvioinnin huomattavin epävarmuustekijä on kuitenkin se, että Naturaalueella lepäilevien yksilöiden tarkempia muuttoreittejä ei ole tiedossa, eikä niitä käytännössä voida selvittää kuin satelliitti- tai tutkaseurannalla. Näin ollen ei ole varmuutta siitä, missä määrin Natura-alueella lepäilevät yksilöt muuttavat tuulivoimapuistojen hankealueiden kautta ja missä määrin ne kulkevat hankealueiden ohi. Suunniteltujen tuulivoimapuistojen sähkönsiirron voimajohtoreittivaihtoehto VED sijoittuu Natura-alueen itä- ja kaakkoispuolelle, eikä voimajohtoreitin rakentamisella arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Natura-alueella esiintyvään linnustoon. Uusi voimajohto lisää vähäisessä määrin Natura-alueen kautta muuttoaikana kulkevien lintujen riskiä törmätä rakennettaviin ilmajohtoihin, mutta mahdollisten törmäysten merkitys alueen suojeluperusteille arvioidaan vähäiseksi. Tarveharkinnan johtopäätöksenä todetaan, että Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet eivät todennäköisesti merkittävästi vaaranna niitä luontoarvoja, joiden perusteella Kirvesaapa on sisällytetty Suomen Natura 2000-verkostoon. Edellä esitetyn perusteella luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi Kirvesaavan Natura-alueelle ei ole tarpeen.