Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittäminen Strategiset valinnat 2005-2011 Varsinais-Suomi on helposti saavutettava, kansainvälisesti suosittu matkailualue jonka historia ja kulttuuri, merellisyys sekä tapahtumat ovat menestystekijöitä jotka erottavat alueen muusta Suomesta. Turku on vuonna 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki josta koko maakunnan matkailuelinkeino hyötyy. Varsinais-Suomen matkailun tavoitetila 2011 ERILAISTUMINEN TYÖNJAKO SAAVUTETTAVUUS
Sisällysluettelo Vision avaaminen 3 Matkailun kehittämisen strategiset valinnat 5 Strategisten valintojen perustelut 5 Erilaistuminen 5 Työnjako 6 Saavutettavuus 8 Liite 1 - Varsinais-Suomen matkailustrategian viitekehys 10 Liite 2 - Varsinais-Suomen matkailustrategian seuranta 13 Liite 3 - Varsinais-Suomen matkailun kehittämisen toteuttamisohjelma 15-2 -
Vision avaaminen Vision toteuttamiseksi kehittämistoiminnassa on huomioitava seuraavia alla lueteltuja asioita. helposti saavutettava Maaliikenne - raideliikenne: Elsa -rata, laiva-juna -yhteydet - tieliikenne: E18 moottoritie ja Turkuun tulevat/ Turusta lähtevät valtatie, kevyen liikenteen väylät - julkisen liikenteen aikataulut - viitoitus, kartat Meriliikenne - autolauttavuorot ja -kapasiteetti: Turun ja Naantalin satamien matkustajaliikenne - risteilyalukset - yhteysalukset - saaristolaivat - venesatamaverkosto Lentoliikenne - reittiliikenne: suorat yhteydet ulkomaille, muut suorat lennot - halpalentoyhtiöt - charterit - Turun kansainvälinen lentokenttä Matkailutuotteiden jakelukanavat - Turku Touring internet-myynti - paikalliset ja incoming-matkatoimistot, ulkomaiset matkanjärjestäjät - sitoutumattomuus-periaate: yhdentekevää minkä yhtiön matkustajana tullaan, pääasia että tullaan! kansainvälisest suosittu Markkinointi ja myynti ulkomaille - yhteiskampanjointi - maakunnallinen esite - markkinoinnin ja myynnin tehtäväjako - jakelukanavat - valituissa kohdemaissa segmentointia - tapahtumat - kongressit Markkinointi ja myynti kotimaahan - lähtökohtana, että alue on myös kansallisesti suosittu; kotimaan markkinointi on pysyvä osa markkinointia Tuotekehitys - kärkiteemojen mukaisesti historia ja kulttuuri sekä merellisyys - tuotekokonaisuuksien kerääminen eri kohderyhmille: tuotteiden standardisointi ja hinnoitteluperusteet, palautetoiminta - kansainväliseen markkinointiin osallistumiseksi elinkeinolta edellytetään laatukriteerien täyttymistä - 3 -
historia ja kulttuuri Infrastruktuuri - Turku on maakunnan logistinen keskus jota kautta matkailijat saapuvat alueelle - muu maakunta on matkailijan saavutettavissa Turusta käsin Kumppanuus - Suomi-Ahvenanmaa-Ruotsi - Turku-Tampere-Helsinki - Itämeri -yhteistyö (Baltic Sea-brändi) - ei toimita pelkästään matkailun saralla, vaan pyritään kumppanuuksiin muiden toimialojen kanssa kuten esimerkiksi kulttuuri, bioala, ICT, maaseutu- ja saaristoelinkeinot Yhteiskuntavastuu - matkailu perustuu luontaisiin vahvuuksiin - liiketoimintaa, mutta ympäristön ehdoilla - Itämeren suojelu - luontaisten vahvuuksien hyödyntäminen - yhteistyö esim. kulttuurialan kanssa: olemassa olevan hyödyntäminen - autenttisten tuotteiden rakentaminen historian tapahtumille - turkulaisuus voimavarana: Former capital -imago joka käsittää koko maakunnan - Itämeren ja Pohjoismaiden historian hyödyntäminen merellisyys - merellisyyden ja saariston saavutettavuus: kaikki se mikä liittyy siihen että merelle ja mereltä pääsee - pysyvien merellisten käyntikohteiden hyödyntäminen matkailussa - merellisyyteen liittyvät vuosittaiset tapahtumat/ event management (tapahtumien hallinta) tapahtumat - maakunnan tapahtumien ympärivuotinen ketju muodostuu sekä pitkäaikaisista, menestyksekkäistä konsepteista, että uusien tapahtumien kehittämiseen - tapahtumien suunnitelmallisuus: event management - yritykset - tapahtumanjärjestäjät - julkishallinto -yhteistyö - 4 -
Matkailun kehittämisen strategiset valinnat 1. ERILAISTUMINEN: Varsinais-Suomen matkailun menestys perustuu kilpailijoista erilaistumiseen ja alueen luontaisiin vahvuuksiin pohjautuviin kärkituotteisiin joiden kehittämiseen panostetaan 2. TYÖNJAKO: Maakunnan matkailua ohjaa Turku Touring yhteistyössä seutukuntien kehittämiskeskusten kanssa 3. SAAVUTETTAVUUS: Varsinais-Suomen matkailullista saavutettavuutta parannetaan Strategisten valintojen perustelut ERILAISTUMINEN 1. Varsinais-Suomen matkailun menestys perustuu kilpailijoista erilaistumiseen ja alueen luontaisiin vahvuuksiin pohjautuviin kärkituotteisiin joiden kehittämiseen panostetaan A. Perusstrategia Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon perusstrategia on kilpailijoista erilaistuminen. Maakunnan luontaisia vahvuuksia ovat merellisyys, historia ja kulttuuri sekä alueen lukuisat tapahtumat. Maakunnan matkailun vahvuuksia kehitetään edelleen alueelle suuntautuvan matkailun lisäämiseksi. Varsinais-Suomen matkailun kehittämisessä huomioidaan nykyiset kärkituotteet ja niiden kehittämispotentiaali. Tulevan ennakoimiseen panostetaan, tavoitteena on pystyä hyödyntämään nousevat trendit ja huomisen kärkituotteet. Potentiaalisten kärkituotteiden kehittämistä tuetaan. Erityisesti panostetaan kärkiteemoihin pohjautuvien tapahtumien koordinoimiseen ja kehittämiseen ( event management ). Tapahtumilla luodaan sisältöä matkailuun: Varsinais-Suomessa pitää olla vähintään yksi merellisyyteen ja yksi historiaan/ kulttuuriin liittyvä suurtapahtuma (> 100 000 kävijää) vuosittain. Tapahtumien koordinoinnilla lisätään yhteistyötä matkailun ja muiden alojen (esim. kulttuuri, teknologia, tuotantoelinkeinot) kanssa. Kokovuotinen tapahtumien ketju luo alueen matkailulle sisältöä vuoden ympäri. Markkinoinnissa alueen matkailijavirroista pääosan muodostaville kotimaisille matkailijoille kohdistetaan pääosa markkinoinnista. B. Osaaminen Alueen matkailun menestystä tukee korkealaatuinen koulutus. Eri koulutusyhteisöjen ja elinkeinon välillä on kiinteää verkostoyhteistyötä. Elinkeinon kehittämisessä hyödynnetään innovatiivista tutkimus- ja kehittämistyötä. C. Tuotekehitys - 5 -
Varsinais-Suomen matkailupalveluita kehitetään systemaattisesti tämän strategian mukaisesti. Matkailukeskittymien veturiyritysten kehittämistoimenpiteitä tuetaan. Tavoitteena on yhteisen kehittymisen tahtotilan saavuttaminen tukemalla selkeitä veturiyrityksiä joiden kautta koko matkailukeskittymä kehittyy. Matkailusta vastaavat organisaatiot sekä alan koulutusta ja tutkimusta tarjoavat tahot kehittävät tuovat esille alueidensa matkailullisia vahvuuksia. Seutukunta Vetovoimatekijä Turun seutu Loimaan seutu Salon seutu Turunmaa Vakka-Suomi Historiaan, merellisyyteen ja kulttuuriin liittyvät tapahtumat ja kohteet. Vetovoimaisuus kokous-ja kongressikaupunkina ja ympärivuotisena kaupunkilomakohteena. Naantalin matkailukeskittymä: Naantalin Kylpylä ja Muumimaailma Maatalousmuseo Sarka, Varsinais- Suomen matkailun pohjoinen portti ja siihen liittyvät maaseutumatkailupalvelut Historialliset tiet ja luontoreitit Meri-Teijon matkailualue Historia- ja kulttuurimatkailu Meri ja 20 000 saarta ja luotoa Saariston Rengastie Kesätapahtumat Uusikaupunki Esihistoriamatkailu ja kartanot Taulukko 1. Varsinais-Suomen seutukuntien listaamat vetovoimatekijät. D. Laatu Matkailuelinkeinon kehittämisen asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan myös tuotteen laatua. Osana matkailun tuotekehitystä kannustetaan laatujärjestelmien kuten Laatu1000, Maakuntien Parhaat, MALO -luokitus, leirintäalueiden luokitus, jne. käyttöönottoon yrityksissä. Erikseen määritellyssä yhteistyössä kuten vientimarkkinoilla edellytetään laatujärjestelmän käyttöönottoa. Matkailun ja koulutuksen rajapinta on osaaminen ja laatu sekä näiden kehittäminen ammatti-, ammattikorkeakoulu- ja tiedekorkeakoulututkintojen kautta. Matkailualan koulutusta, tutkimus- ja kehittämistoimintaa hyödynnetään yritysten koulutus ja kehittämistarpeisiin. Myös yritysjohdon liiketaloudellista osaamista kehitetään. - 6 -
TYÖNJAKO 2. Maakunnan matkailua ohjaa Turku Touring yhteistyössä seutukuntien kehittämiskeskusten kanssa A. Työnjako Maakunnan matkailun organisointi perustuu seutukuntajakoon. Seutukunnissa matkailua koordinoivat elinkeinojen kehittämisestä vastaavat kehittämiskeskukset tai muu organisaatio joka vastaa seutukunnan matkailuelinkeinon kehittämisestä yhdessä matkailualan yritysten kanssa. Ko. organisaatiossa työskentelee vähintään yksi matkailutoimialasta kokopäiväisesti vastaava vakinainen työntekijä. Maakunnallisella tasolla matkailuelinkeinoa koordinoi Turku Touring, Turun kaupungin matkailutoimen koko Varsinais-Suomen kattava matkailun alueorganisaatio. Seutukuntien kehittämiskeskusten ja Turku Touringin väliset seutukuntasopimukset linjaavat organisaatioiden välisen konkreettisen yhteistyön. Kuntatason osallistuminen matkailuyhteistyöhön tapahtuu ensisijaisesti seutukuntien kehittämiskeskusten kautta. Seutukuntien matkailuvastaavat tekevät läheistä yhteistyötä Turku Touringin kanssa. Seutukuntien matkailusta vastaavien organisaatioiden ja Turku Touringin vuorovaikutus on jokapäiväistä. Yhteydenpitoa edistetään teknisillä ratkaisuilla kuten matkailuneuvonnan puhelinliikenteen tehokkaalla ohjauksella ja internetin hyödyntämiseen perustuvaan tietojen saavutettavuuteen. Turku Touring kutsuu koolle Maakunnallisen yhteistyöryhmän vähintään kaksi kertaa vuodessa. Turku Touring tiedottaa ja linjaa maakunnan matkailua myös julkaisemassaan, säännöllisesti ilmestyvässä sidosryhmälehdessä. Turku Touring kerää ja välittää matkailun perustietoa kuten yöpymistilastoja. B. Markkinointiyhteistyö Maakunnan matkailun yhteismarkkinointia linjaa Turku Touringin markkinointiryhmä. Markkinointiryhmä koostuu maakunnassa eniten matkailumarkkinointiin panostavista yrityksistä ja organisaatioista. Turku Touring ottaa linjauksissaan huomioon myös muilta matkailun toimijoilta tulevat aloitteet. Turku Touring koordinoi yhteismarkkinoinnin toimenpiteitä, joihin jokaisella alueen yrityksellä on mahdollisuus osallistua. Turku Touring laatii vuosittaisen markkinointisuunnitelman jossa määritellään tulevat markkinointitoimenpiteet ja osallistumisen kriteerit. Turku Touring hoitaa matkailuelinkeinon sidosryhmätyötä maakunnan matkailun parhaaksi ja raportoi tästä työstä seutukuntien matkailuorganisaatioille. Turku Touring kerää, tuottaa ja toimittaa matkailun tieto- ja hallintopalveluita maakunnan matkailuyrityksille, julkishallinnolle ja päättäjille. - 7 -
C. Matkailustrategian toteuttamisohjelma Tähän matkailustrategiaan liittyy toteuttamisohjelma. Toteuttamisohjelmassa strategian hyväksyneet tahot ovat määritelleet konkreettiset keinot joilla strategian tavoitteisiin pyritään. Toteuttamisohjelmaa ylläpitää Turku Touring jonka toimesta ohjelmaa käsitellään Maakunnallisen yhteistyöryhmän kokouksissa. Matkailun ja muiden elinkeinoalojen kuten kulttuurituotannon, luonnonsuojelun, viihdeteollisuuden jne. toimijoiden yhteistyötä edistetään. Erityisesti edistetään matkailualan ja kulttuuritoimen yhteistyötä yhteisen tavoitteen - Turku, Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 - saavuttamiseksi. Maakunnallisella tasolla kiinnitetään erityishuomiota käynnistettäviin tuotekehityshankkeisiin joissa Turku Touring toimii lausunnonantajana kuten muissakin maakunnan matkailuun liittyvissä kehittämishankkeissa. Laajempia hankkeita käynnistettäessä hankkeelta edellytetään tavoiteasettelua/ kannattavuusarviota saavutettavasta hyödystä ja siihen osallistuvilta yrityksiltä laatujärjestelmää tai sen käyttöönottamista hankkeen toteuttamisen aikana. Erityisesti tuetaan hankkeita joissa kehitetään tuotteita - maakuntaan liikennöivien liikenneyhtiöiden kohdemarkkinoinnin tarpeisiin - jotka hyödyntävät kesäsesongin ulkopuolelle sijoittuvia vetovoimatekijöitä SAAVUTETTAVUUS 3. Varsinais-Suomen matkailullista saavutettavuutta parannetaan Varsinais-Suomen matkailullisella saavutettavuudella tarkoitetaan A. maakunnan ulkoista saavutettavuutta eli vesi-, raide-, lento- ja maantieliikenteen kehittäminen B. maakunnan sisäistä saavutettavuutta eli kulkemismahdollisuudet alueella C. matkailun jakelukanavia eli alueen matkailutuotteiden ostettavuus A. Varsinais-Suomen ulkoinen saavutettavuus Pääosa matkailijoista saapuu Varsinais-Suomeen Turun kautta. Maakuntaan saapuvalle matkailijalle Turku on palveluiden, logistiikan ja maakunnan matkailuimagon keskus. Matkailuelinkeino tiedottaa aktiivisesti kunnallisille, maakunnallisille ja valtakunnallisille päättäjille elinkeinon tarpeista vesi-, raide-, lento- ja maantieliikenteen toimivuuden edistämiseksi. Matkailuelinkeinon näkökulmasta maakunnan saavutettavuuden ja imagon solmukohtia ovat Turun ja Naantalin satamat: - tukee merellisyysteemaa - uudet laivayhteydet - risteilyliikenteen mahdollisuudet Turun kansainvälinen lentokenttä: - tavoitteena lisää liikennöiviä yhtiöitä ja vuoroja jonka seurauksena saadaan lisää kohteita - 8 -
- charter -lentoja - lentokentän laajentaminen - kansainvälisen tunnettuuden lisääminen E18, valtatiet 1, 8, 9 ja 10 - kunnossapito - matkailullinen viestintä - viitoitus Raideliikenne - rantarata Turku-Helsinki - oikorata/elsa-rata - Turku-Toijala rata ja yhteydet laivaliikenteeseen: perhe- ja tapahtumamatkailijat - Turku Uusikaupunki matkustajaliikenne Vierasvenesatamavrkosto B. Varsinais-Suomen sisäinen saavutettavuus Koska Turku on maakuntaan saapuvan matkailijan solmukohta, yhteydet Turusta muualle maakuntaan ovat myös matkailun kannalta tärkeitä. Vaikka Turku on maakunnan logistinen keskus, muuallekin saapuvat liikenneyhteydet tukevat Varsinais-Suomen matkailun saavutettavuutta. Näistä erityisen tärkeitä ovat - Hanko-Rostock -lauttayhteys - alusliikenne Ahvenanmaalta Kustaviin ja Korppooseen - lentoliikenne Tampereelle, Helsinkiin Alueen sisäisen raideliikenteen kehittäminen - raideliikenteen hallinnon muutosten hyödyntäminen - Turku-Uusikaupunki -liikenteen tyyppisiä pilottihankkeita Saariston kulkumahdollisuuksien parantaminen - yhteysalusliikenteen kehittäminen matkailuelinkeinon tarpeisiin C. Matkailuelinkeinon jakelukanavat Turku Touring ylläpitää ympärivuotista maakunnallista matkailuneuvontaa. Tietoa alueen palveluista ja tapahtumista jaetaan puhelimitse, sähköpostitse, esitteiden avulla, internetissä sekä Turussa sijaitsevassa asiakaspalvelutoimistossa. Koko maakunnan kattavaa matkailutietoa pidetään ajan tasalla ja välitetään myös seutukuntien matkailun vastuuhenkilöiden/ organisaatioiden kautta. Turku Touring toimii aktiivisesti yhtenä maakunnan matkailutuotteiden myynti- ja välittäjäorganisaationa. Turku Touring suorittaa aktiivista tuotehakua ja välittää alueen matkailutuotteita edelleen. Asiakas voi ostaa osan tuotteista myös internetin kautta. Yleisellä tasolla pyritään nostamaan maakunnassa toimivien matkailuyritysten jakelukanavaosaamista. Mahdollisuuksien mukaan kannustetaan myös alueelle suuntautuvan matkailun sekä alueen tapahtumia palvelevan, riippumattoman - 9 -
myyntitoimiston (Destination Management Company, DMC) saamista maakuntaan. Turku Touring ylläpitää hyviä suhteita alueelle liikennöiviin liikenneyhtiöihin ja pyrkii aktiivisesti edistämään uusien liikenneyhtiöiden ja -yhteyksien tuloa alueelle. Turku Touringin vastaa myös riittävän kohde- ja tuotetiedon tarjoamisesta alueelle liikennöivien sekä alueen matkailutuotteita myyvien yhtiöiden tarpeisiin. Matkailuyritykset kehittävät matkailupalveluita jotka sopivat sekä teemallisesti että aikataulullisesti alueelle liikennöivien yhtiöiden tarjontaan. Alueen matkailutuotteet luovat sisällön liikenneyhtiöiden kohdemarkkinointiin. - 10 -
Varsinais-Suomen matkailustrategian liitteet Liite 1 - Varsinais-Suomen matkailustrategian viitekehys Liite 2 - Varsinais-Suomen matkailustrategian seuranta Liite 3 - Varsinais-Suomen matkailun kehittämisen toteuttamisohjelma - 11 -
Liite 1 - Varsinais-Suomen matkailustrategian viitekehys Varsinais-Suomen matkailustrategian viitekehyksen muodostavat seuraavat ohjelmat ja linjaukset: - V-S maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma - seutukuntien elinkeino- ja kehittämisohjelmat - Turku strategia - MEKin strategia - Suomen matkailupoliittiset linjaukset V-S matkailun toimijat ja roolijako MYYNTI MYYNNINEDISTÄMINEN TUOTEKEHITYS ASIAKKAAT MARKKINAT JAKELUKANAVAT YHTEISTYÖ PARTNERSHIPS MATKAILUORGANISAATIOT HANKKEET MUUT VERKOSTOT KÄRKIYRITYKSET, -TUOTTEET MATKAILUKESKITTYMÄT YRITYKSET/ TUOTTEET TURKU TOURING KOORDINOI: markkinointiryhmä, maakunnallinen yhteistyöryhmä MATKAILUTIIMI NEUVONTA- JÄRJESTÖT KOULUTUS (ERI KOULUTUSASTEIDEN TUTKINNOT, TÄYDENNYS- KOULUTUS) VIRANOMAISET Valtio: ministeriöt ja laitokset Maakunnan liitto TE-Keskus Rahoittajat SIDOSRYHMÄT seutukunnat kunnat oppilaitokset tutkimuslaitokset matkailun osaamiskeskus/ kulttuuri järjestöt ja yhdistykset MATKAILUSTRATEGIAN KEHYS: V-S maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma, seutukuntien elinkeino- ja kehittämisohjelmat, Turku strategia, MEKin strategia, Suomen matkailupoliittiset linjaukset Kuva. Varsinais-Suomen matkailun toimijat ja työnjako. V-S matkailuohjelman 1998-2006 seuranta ja toteutuminen Maakunnan matkailustrategia pohjautuu Varsinais-Suomen matkailuohjelmaan 1998-2006 josta on laadittu erillinen seurantaraportti. Merkittävimpinä tuloksina voidaan nostaa esille seuraavia toteutettuja toimenpiteitä: Toimintalinja 1 - Matkailusta kehitetään vahva elinkeino - Saariston Rengastie -matkailureitin kehittäminen - Turku Convention Bureaun perustaminen - 12 -
Toimintalinja 2 - Matkailun markkinointiyhteistyön käynnistäminen - Turku Touringin synnyttäminen maakunnalliseksi markkinointi- ja myyntiorganisaatioksi - sähköiset tietokanta- ja varausjärjestelmät Toimintalinja 3 - Matkailun infrastruktuurin kehittäminen - uusien matkailureittien kehittäminen: Postitie, Hämeen Härkätie, Kuhankuonon retkeilyreitistö, useat pyöräilyreitit Toimintalinja 4 - Matkailualan yleiseen arvostukseen, koulutukseen panostaminen - Matkailun verkosto-osaamiskeskuksen/ kulttuurimatkailun vastuualue - matkailukoulutus maakunnan oppilaitoksissa - laatuohjelmat: MEK Laatutonni, Maakuntien Parhaat, MALO -luokitus V-S matkailustrategian laatiminen Varsinais-Suomen matkailustrategian valinnat pohjautuvat seutukuntien matkailuorganisaatioiden ja -elinkeinon näkemykseen. Matkailun kehittämisen alueellisia tavoitteita ja toiveita selvitettiin työpajoissa. Työpajoissa selvitettiin matkailuelinkeinon näkemyksiä alueellisista ja maakunnallisista vetovoimatekijöistä, yhteistyöstä ja verkostoitumisesta, matkailuelinkeinon nyky- ja tavoitetaso sekä maakunnan matkailun vahvuudet ja erityisosaaminen. Työpajoja järjestettiin seuraavasti Henkilöitä Salo 10 Loimaa 15 Uusikaupunki (Vakka-Suomi) 12 Parainen (Turunmaa) 12 Turku Touring 22 V-S matkailun asiantuntijat 21 Yhteensä 82 Tilaisuudet vetivät matkailujohtaja Anne-Marget Niemi/ Turku Touring ja Tomas Björkroth/ Suunnittelutoimisto Projektori. Lisäksi tilaisuuksissa oli läsnä erikoissuunnittelija Eira Saari-Lahoniitty/ Varsinais-Suomen liitto. Maakunnan matkailun asiantuntijoiden työpajan veti Matti Telkki/ Turun ammattikorkeakoulu. Matkailustrategiatyöryhmän kokoonpano Anne-Marget Niemi Eira Saari-Lahoniitty Niclas Gestranius Turku Touring, työryhmän puheenjohtaja Varsinais-Suomen liitto, työryhmän sihteeri Turunmaan Seutu ry. - 13 -
Eila Hoffrén Heikki Majuri Ulla Kaskiluoto Heli Kruuna-Rauvola Maritta Lindqvist Tuija Suominen-Åkerlund Liisa Lemmetyinen Päivi Nikkola Maija Pirvola Ahti Oksman Kalle Euro Jari Kauppila Anneli Harju-Autti Tomas Björkroth Farma maaseutukeskus/ Matkalla maalle -hanke Maaseutumatkailu, yritysedustaja Vihreä kolmio, Loimaan seudun kehittämiskeskus Uudenkaupungin kaupunki Naantalin Matkailu Oy Sokos Hotels Turku, Turku Touring/ markkinointiryhmä Turku Touring Salon seudun yrityspalvelukeskus Salon seudun yrityspalvelukeskus Vakka-Suomi TAD Centre Varsinais-Suomen TE-Keskus Varsinais-Suomen TE-Keskus Suunnittelutoimisto Projektori Työryhmä on kokoontunut 10 kertaa vuosina 2003-2005. V-S matkailun SWOT-analyysi Yhteenveto vuonna 2003 seutukunnittain tehdyn V-S matkailun SWOT -analyysistä: Vahvuudet - maaseudun ja saariston kulttuurimaisema - historia - merellisyys/saaristo - kulttuuriin, historiaan ja merellisyyteen liittyvät tapahtumat - markkinointiyhteistyö - monipuolinen palvelutarjonta - laatu - hyvä koulutustarjonta - kaksikielisyys Heikkoudet - huono tunnettuus - lyhyt yhteistyöperinne - asiakasodotuksia vastaamaton mökkimajoituksen määrä ja laatu - tuotteistamisen keskeneräisyys - tuotteiden saatavuus - myyntitaito - sijainti/ saavutettavuus - lyhyt sesonki/koulujen kesälomakausi Mahdollisuudet - hyvä saavutettavuus: maa/ meri/ ilma - monimuotoisuus luo mahdollisuuksia uusille tuotteille - kärkituotteet vetureina - yhteistyön kehittäminen - monipuolinen matkailutarjonta - kasvun mahdollisuudet - laivayhteyksien hyödyntäminen - Turku kulttuuripääkaupunki 2011 Uhat - Itämeren saastuminen - liikenneyhteyksien huonontuminen - matkailun kehittämistukien väheneminen - talouden taantuminen - matkailun taantuminen - maaseutuelinkeinojen ja palvelujen taantuminen - 14 -
Liite 2 - Varsinais-Suomen matkailustrategian seuranta Kansainvälisessä matkailun satelliittitilinpito-hankkeessa on määritelty ns. matkailuosuudet eri toimialoilla matkailuelinkeinon kokonaisvaikutusten selvittämiseksi. Varsinais-Suomen tutkimus- ja ennakointipalveluyksikössä on tämän pohjalta arvioitu Varsinais-Suomen matkailun tilaa. Vuonna 2003 Varsinais-Suomen matkailutulo oli 520 milj. euroa ja matkailutyöllisyys 3 973 henkeä. Tämä on noin 7-8 % koko maan tasosta. Vuodesta 2000 matkailutulo on kasvanut Varsinais-Suomessa 9,5 % ja matkailutyöllisyys 1,3 %. Koko maassa vastaavat kasvuluvut ovat 5,9 % ja -1,4 %. Varsinais-Suomen matkailuelinkeino on siten kasvanut viime vuosina muuta maata ripeämmin. Kasvu, etenkin työllisyydessä, on ollut kuitenkin hidasta ja koko maan tasolla jopa negatiivista. Eniten työllisyyttä kasvatti ko. jaksolla vesiliikenne, ravintolat, erikoiskauppa ja urheilu-/virkistystoiminta. Toisaalta työllisyys heikkeni maitse tapahtuvassa henkilöliikenteessä, ilmaliikenteessä, matkatoimistoissa ja hotelleissa. Selvästi kansainvälisen talouden epävarmuus vuosina 2001-2003 vähensi ulkomaanmatkailua ja kasvu syntyi kotimaanmatkailun ja lähimatkailun seurauksena, mikä hyödytti Varsinais-Suomen matkailua suhteessa esimerkiksi pääkaupunkiseutuun. Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon työllisyydestä huomattavin osa syntyy henkilöliikennepalveluista (53 %), seuraavaksi tärkeimmät ryhmät muodostavat majoitus- ja ravitsemispalvelut (24 %) ja kaupan alan palvelut (19 %). Kulttuuripalveluiden osuus matkailutulosta ja -työllisyydestä on keskimäärin 2,5 %. Matkailutulon ja -työllisyyden rakenne osoittaa, että matkailuelinkeinolle on elintärkeätä matkailun palvelukokonaisuuden toimivuus, erityisesti palveluiden saavutettavuus. Lähde: Varsinais-Suomen tutkimus- ja ennakointipalvelu. Varsinais-Suomen matkailutulon rakenne, milj. euroa Mara; 100 Kulttuuri; Muu; 12 6 Liikenne; 281 Kauppa; 120 Kuva. Varsinais-Suomen matkailutulon rakenne. - 15 -
Varsinais-Suomen matkailutyöllisyyden rakenne, htv Kulttuuri; 135 Muu; 73 Mara; 1 114 Liikenne; 2 077 Kauppa; 574 Kuva. Varsinais-Suomen matkailutyöllisyyden rakenne. Matkailuelinkeinon seurannan mittarit Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittymistä seurataan seuraavilla mittareilla: Mittari Nykytilanne Muutostavoite MATKAILUTULO Matkailutulo 2003 520 milj. euroa + 2 % vuosittain MAJOITUSTILASTO - yöpymisvuorokaudet yhteensä - kotimaiset - markkinaosuus kotimaisesta kysynnästä - ulkomaiset (päämarkkina-alueittain) - markkinaosuus ulkomaisesta kysynnästä Yöpymiset 2004 - kotimaiset 891 429 - ulkomaiset 268 985 - yhteensä 1 160 414 Markkinaosuus 2004 - kotimaiset 4,1 % - ulkomaiset 4,2 % - yhteensä 4,1 % Yöpymiset - kotimaiset + 1 %/ vuosi - ulkomaiset + 3 %/ vuosi Markkinaosuudessa Varsinais-Suomi pysyy valtakunnallisesti kolmen kysytyimmän matkailualueen joukossa. HENKILÖSTÖ Majoitus- ja ravitsemisalan työllinen työvoima 5 274 hlöä, (ml.osa-aikaiset) v. 2005 Työllinen matkailualan työvoima +1 % / vuosi ( 2011/ 5600 hlöä ) - 16 -
Liite 3 - Varsinais-Suomen matkailun kehittämisen toteuttamisohjelma Päivitetään ja seurataan vuosittain. Samalla seurataan maakunnan matkailun tilaa. Toimenpide Toteuttamisaika Vastuutahot 1. ERILAISTUMINEN: Varsinais-Suomen matkailun menestys perustuu kilpailijoista erilaistumiseen ja alueen luontaisiin vahvuuksiin pohjautuviin kärkituotteisiin joiden kehittämiseen panostetaan Yleisten puolto-/ myöntämiskriteerien luominen kehittämishankkeille Sovitaan toimintakokonaisuudet johon 80 % maakunnan matkailun kehittämisen tukirahoista käytetään vuodesta 2007- Laatujärjestelmän käyttöönotto julkista tukea kv-markkinointiin saavissa yrityksissä Matkailureittien ja reitistöjen kehittäminen ja liittäminen kansainvälisiin reitistöihin Maakunnan täydennys- ja aikuiskoulutuskeskukset vastaavat matkailuyritysten koulutustarpeeseen Turku Touring, V-S liitto, V-S TE- Keskus, seutukunnat 2006 V-S liitto, V-S TE-Keskus, Turku Touring, seutukunnat ao. yritys seutukunnat Esim. aikuiskoulutuskeskukset, ammatti-instituutit, ammattikorkeakoulut, tiedekorkeakoulut, muut täydennyskoulutuslaitokset 2. TYÖNJAKO: Maakunnan matkailua ohjaa Turku Touring yhteistyössä seutukuntien kehittämiskeskusten kanssa Matkailun seutukunnallisten 2006 seutukunnat koordinaattoreiden vakinaistaminen Seutukuntasopimusten solmiminen 2005 Turku TouRing, seutukunnat Maakunnallisen yhteistyöryhmän 2005 Turku TouRing, seutukunnat toiminnasta sopiminen Turku TouRing laatii vuosittaisen Vuosittain syyskuun loppuun Turku Touring maakunnallisen markkinointisuunnitelman jossa määritellään toimenpiteet ja osallistumisen kriteerit mennessä Varsinais-Suomen eventmanagement-suunnitelman Maakunnan matkailun yhteistyöryhmä laatiminen Maakunnallisen matkailuportaalin Turku Touring, seutukunnat kehittäminen Winresin internetmyynnin Turku Touring, ao. tuottajayritys integroiminen markkinoinnin www - sivuille V-S matkailuneuvontojen 2005 Turku Touring, seutukunnat puhelinjärjestelmien liittäminen toisiinsa Matkailun seutukunnallisten koordinaattoreiden vakinaistaminen 2006 seutukunnat 3. SAAVUTETTAVUUS: Varsinais-Suomen matkailullista saavutettavuutta parannetaan Myyntikanavien kehittäminen Tehostetaan Winres - asiakashallintajärjestelmän käyttöä myynnin työkaluna Käynnistetään hanke Scandianavian archipelago 2005 Turku Touring, ao. yritykset 2005 Turku Touring, Turunmaan Seutu ry., partnerit Ahvenanmaa ja Tukholma, rahoittajat - 17 -
Saariston yhteysalusliikenteen kehittäminen: 1) Rengastieliikenne ympärivuotiseksi 2) Nauvo-Seili-Hanka -yhteyden rahoituksen turvaaminen 3) uusien liikenneyhteyksien kehittäminen reiteillä Parainen - Kemiö, Västanfjärd - Hanko sekä Turku Merimasku Velkua - Taivassalo 4) Saariston yhteysalusliikenteen turvaaminen vähintäänkin nykyisellä tasolla ja reitistöllä Turun kansainvälisen lentokentän toiminnan kehittämiseen vaikuttaminen - Uudet reitit - Lentoyhteyksien jatkuvuuden turvaaminen Turusta Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Matkakeskuksen aikaansaaminen Turkuun Rengastien rahoituksen varmistaminen jatkossa Kevyen liikenteen väylän rakentaminen koko Saariston rengastien reitille Turunmaan seutu ry, Merenkulkulaitos Turku Touring Tieliikelaitos - 18 -