MATKAILUKLUSTERI

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SUOMEN MATKAILUKLUSTERI

2 Keski-Suomen matkailun nykytila Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutus K-S v oli yht. 361 milj., josta kotimaisen i kulutuksen k osuus oli 196 milj. Matkailun työpaikkoja vuonna 2002 oli 4690 Koko maan matkailutyövoimasta Keski-Suomessa 3,9 % Matkailutulon kehityksessä ja työllisyyden vertailussa on Keski-Suomi jäänyt muuta maata jälkeen Merkittäviä investointeja ei ole sitten 1970 luvun tehty

3 Asiakaskunta ja päämarkkina-alueetalueet Vuonna 2006 yhteensä yöpymistä, joista kotimaisia ja ulkomaisia ( ulkomaisia n.17 %) Matkailuyritysten tärkeimmät markkinaalueet oma maakunta ja muu kotimaa, mutta tulevaisuuden kasvu on haettava ulkomaisista i asiakkaista i

4 Kapasiteetit ja käyttöasteet 3014 rekisteröityä hotellihuoneita ja 8400 vuodetta Maaseutumatkailuyrityksiä noin 300, joista päätoimisia matkailuyrityksiä 9%. Näissä noin 7000 vuodepaikkaa Vuokramökkejä noin 500, joissa 2000 vuodetta Huonekäyttöaste t v Keski-Suomessa 43,44 %, Jyväskylässä yli 52,6% 64,6 % yöpymisistä vapaa-aikaan liittyvää, Jyväskylässä vastaava luku 39,9%

5 KESKI-SUOMEN MATKAILUKESKUSVERKOSTOT PK-yritys Pohjoisen Keski-Suomen matkailuverkosto Lomakouhero-Summassaari-Piispala... Peurunka-Center TIKKAKOSKI Revontuli-Häkärinteet Keurusselkä-Haapamäki 80 km Jyväskylän kokous- ja tapahtumaverkosto Himos Joutsenlampi?

6 Matkailukeskukset ja verkostot Keski-Suomen matkailun kehittämisen painopistealueet on määritelty Keski-Suomen matkailustrategiassa 2010 Strategian valmistelu käynnistyi syksyllä 2004 ja samalla aloitettiin jo matkailuklusterin kokoaminen Matkailustrategiassa on huomioitu valtakunnalliset matkailun kehittämislinjaukset ja 2006 valmistunut Suomen matkailuelinkeinon strategia 2020 Matkailuvaliokunta, jossa jäseninä yritysten edustajia kattavasti ti koko k maakunnan alueelta, lt on toiminut i t strategiatyön asiantuntijana ja ohjaajana Julkisista toimijoista koottu matkailun rahoittajaryhmä

7 Keski-Suomen matkailun kehittämisperiaatteita peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten yy luojana matkailukeskittymien vahvistaminen ja monipuolistaminen veturiyritysten ja niitä tukevien yritysverkostojen kehittäminen tapahtuu laajojen kehittämissuunnitelmien pohjalta sekä teemapohjaisen toiminnan tukemisen kautta ulkomaanmarkkinointiin suunnattujen, suuraluekonseptiin perustuvien tuotteistojen kehittäminen

8 Keski-Suomen matkailun visio 2010 Vuonna 2010 Keski-Suomessa on 3-5 merkittävää, valtakunnan tasolla tunnettua matkailukeskittymää.

9 Matkailun kehittämisen tavoitteet vuodelle 2010 Matkailutulon kasvattaminen 5 % / vuosi Hotellikäyttöasteen nostaminen 50 %:iin (45,7 % v. 2004) Yritysten liikevaihdon kasvattaminen 6 % / vuosi Ulkomaisten yöpymisvuorokausien keskimääräinen kasvu koko k maakunnassa vrk/vuosi Ulkomaisten matkailijoiden määrän lisääminen 17 % => 20 % Matkailukeskusverkostojen kehittäminen: 3-5 toimivaa matkailukeskusverkostoa v. 2010

10 Kehittämisen vaikuttavuus Matkailutulon kasvu 2002 kasvutavoite milj. + 5% vuosi 535 milj. TÄMÄ TARKOITTAISI MATKAILUTULOA YHTEENSÄ: 3,6 MILJARDIA Rekisteröityjen yöpymisten kasvutavoite: Yht Kotim Ulkom

11 Toimintasuunnitelma 1.KEHITTÄMISSUUNNITELMIEN LAADINTA Matkailuklusterin keskeiset toimenpiteet aloitettiin v matkailukeskukset verkostoineen aloittivat kehittämissuunnitelmien valmistelun Master Plan - kokonaissuunnitelma sisältää alueen matkailun kehittämisen strategiset tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi: yritysten välinen yhteistyö kaavoitus- ja tonttipolitiikka => edistää ulkopuolisten rahoittajien saamista erilaiset tutkimus- ja koulutusohjelmat osaavan työvoiman varmistaminen tuotekehitys sekä erilaiset investoinnit

12 Matkailun kehittämissuunnitelmia i i on tällä hetkellä valmiina 6 matkailuverkostolle. Suunnitelmien i sisältämät ät investoinnit i it (milj. ) Jyväskylä y Paviljonki Master Plan 46 Himos Master Plan 200 PeurunkaCenter 86 Hankasalmen yritysverkosto t 45 Saarijärven Master Plan 83 Keuruun matkailun kehittämis- suunnitelma 1,0 Investoinnit yhteensä 461 milj.

13 Matkailun investoinnit ja tehdyt päätökset Keski-Suomessa vuosina : : Hotelli Alexandran laajennus Kannonkosken Piispala Himosvuori Oy:n rinneinvestoinnit Hotelli Keurusselän kylpylä Revontuli Golf Hotelli Cumuluksen saneeraus Peurungan saneeraus ABC liikenneasemat Alban laajennus Rantasipi Laajavuori Jyväshovin saneeraus :, Paviljongin laajennus ja kongressihotelli, Himos kylpylähotelli ja keskusta Himos II-vaihe Savutuvan Apaja n. 120 milj Peurunka Center Chalet ja jäähalli n. 230 milj Yhteensä 350 milj.

14 Esimerkkinä: Jyväskylä Paviljongin ja kokous- ja tapahtumaverkoston kehittämissuunnitelma, Master Plan 2015

15 Esimerkki Master Planin sisällöstä: Master Plan toteutuessaant t Tekee Paviljongista Suomen kiinnostavimman messu-, kokous- ja tapahtumakeskuksen Kysymys ei ole vain hotelli- tai hallikapasiteetin kasvattamisesta, vaan kokonaan uuden kilpailutekijän rakentamisesta Jyväskylään Erinomainen sijainti keskellä Suomea, keskellä kaupunkia Erinomaiset maantie-, juna- ja bussiyhteydet, kohtuullinen lentoyhteys HQ hotelli ja lisäksi yli 1000 hotellihuonetta kävelyetäisyydellä Aktiivinen i kävelykatu, k satama palveluineen l ja kaikki kävelyetäisyydellä llä Kasvattaa Paviljongin toimijoiden liikevaihtoa lähes kolmikertaiseksi Vertailun vuoksi: toimijoiden liikevaihto oli vuonna 1995 noin 1.8milj. => eli nimellinen kasvu on jo nyt ollut lähes 4 kertainen Lisää matkailutuloa 27 milj. :lla vuodessa ja tuo vähintään 200 uutta työpaikkaa. Rakentamisen työllistävä vaikutus noin 600 henkilötyövuotta

16 Esimerkki Master Planin sisällöstä: Liikevaihto iht liiketoiminta-alueittain i i t l itt i 2005/2015 (1000 ) Hotelli + messuhalli + pysäköintitalo (2015) Messutapahtumat Yritysjuhlat Muut hallia ja kongressisiipeä käyttävät tapahtum at Kansalliset kongressit ja kokoukset Viihde Kansainväliset kongressit ja kokoukset Markkinointipalvelut Messutorin ja muiden aukioiden tapahtumat Hotellin m uut kuin tapahtum a-asiakkaat Majoitus, PCO, CVB

17 Esimerkki Master Planin sisällöstä: Vaikutus liikevaihtoon (1000 ) Liikevaihto yhteensä Jos hankkeita ei toteuteta Vuoden 2005 toteuma Messuhalli+ parkkihalli Messuhalli+ parkkihalli + hotelli

18 Esimerkki Master Planin sisällöstä: Vaikutus matkailutuloon t l Miljoonat Matkailutulomuutos Jos hankkeita ei toteuteta Vuoden 2005 toteuma Messuhalli+ parkkihalli Messuhalli+ parkkihalli + hotelli

19 Esimerkki Master Planin sisällöstä: Paviljongin i 3. vaihe Korvausinvestointina i ti uusi messuhalli noin 5000 m2 ja nykyisten hallien muutostyöt. Kustannusarvio noin 6 milj. Rakentamisaikataulu 11/2007-8/2008 Noin 570 auton pysäköintitalo. Kustannusarvio 13 milj. Rakentamisaikataulu 11/ /2008 Aiesopimus kongressihotellin toteutuksesta (Keskimaa Osk) Rakentamisaikataulu: hotelli valmis Kustannusarvio 24,0 M

20 KEHITTÄMISPANOSTUKSET SUUNNATAAN: Markkinointiin ja kansainvälisten myyntikanavien ien etsintään Matkailuverkoston kehittämiseen ja hyödyntämiseen Asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen markkinoiden ja kysynnän ehdoilla

21 2. MATKAILUMARKKINOINNIN TEHOSTAMINEN JA UUDELLEENORGANISOINTI Matkailun markkinointijohtajan rekrytointi (Ari Ålander ) Markkinointijohtajan tehtäviin kuuluu erityisesti kansainvälisten myyntikanavien ja -verkostojen kartoittaminen ja rakentaminen yhteistyössä matkailun kärkiyritysten ja matkailukeskittymien kanssa Markkinointijohtajan tukena toimivat seudulliset ja maakunnalliset kehittäjät ja markkinoijat. Markkinointitoimijoiden i i ij id keskittäminen kittä i saman katon alle : markkinointijohtaja, matkailukoordinaattori, tuotekehityshankkeeseen 2-3 työntekijää Sähköisen markkinoinnin i i ja myynnin tehostaminen t

22 3. MATKAILUKESKUSTEN VERKOTTUMINEN, MARKKINOINTI JA TUOTEKEHITYS Kansainvälinen markkinointi Kansainvälinen markkinointi K-S matkailun markkinointijohtaja Jykes Oy (K-S liitto Maakunnan yhteiset kotimaanmarkkinointitoimenpiteet K-S liiton matkailukoordinaattori k tt Kotimaanmarkkinointi i Seudulliset matkailuorganisaatiot seutumarkkinointi Himos * aktiviteetit: kesä/talvi Jyväskylä Paviljonki kokoukset, kongressit, tapahtumat hyvinvointi aktiviteetit Saarijärvi- Viitasaari: Piispala ym Revontuli- Häkärinteet t * aktiviteetit: kesä/talvi Keurusselkä, Martin safarit Peurunka- Center Keuruu- verkosto: Kehittämispäällikkö/JAMK/oske/ (K-S liitto) Tuotekehitys 1-2 tuotekehittäjää (TE-keskus maaseutuosasto) verkostoyritykset verkostoyritykset verkostoyritykset verkostoyritykset verkostoyritykset verkostoyritykset

23 Haasteet ja esteet Uhkatekijät suotuisalle kehitykselle Yhteistyön puuttuminen kaavoituksessa Ulkopuolisten rahoittajien vetäytyminen Suomen muiden matkailualueiden nopeammin toteutettavat investoinnit Ongelmat saavutettavuudessa (lentoliikenne) Sopeutuminen ilmastonmuutokseen Matkailuinvestointien käyttöasteet

24 Tulosten mittaaminen säännölliset tulo- ja työllisyysselvitykset rekisteröityjen majoitusvuorokausien seuranta kansainvälisten matkailijoiden id määrä ä käyttöasteen seuranta markkinaosuuden seuranta

25 Klusterin organisoituminen Matkailukeskusverkostojen yhteistyö: y työtä ohjaamassa matkailuvaliokunta 3-5 kertaa vuodessa Kehittäjätiimi: markkinointijohtaja, j matkailukoordinaattori, seutujen matkailuvastaavat, tuotekehittäjät, moske Matkailuelinkeinon yhteinen ajankohtais-seminaari Keski-Suomen matkailuparlamentti kerran vuodessa Yhteismarkkinointi: kärkiyritysten y ohjausryhmä Tiedotus: Keski-Suomen matkailutiedote 3-4 krt/vuosi Seuranta: Matkailustrategian seurantaryhmä ja rahoittajien matkailun teemaryhmä

26 PowerPoint esti tietosuojasyistä tämän ulkoisen kuvan automaattisen lataamisen. Voit ladata ja näyttää kuvan valitsemalla sanomapalkista Asetukset ja valitsemalla sitten Ota ulkoinen sisältö käyttöön. MATKAILUKLUSTERI KIITTÄÄ MIELENKIINNOSTANNE!