YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

JÄSENKYSELY 2014 OULUN ALUE

JÄSENKYSELY OULUN ALUE Oulun alueelta kyselyyn vastasi 1047 jäsentä. Naisia 88 % Yli 45 vuotiaita oli 72 % vastaajista Työssäkäyviä 89 % Kunnassa tai kuntayhtymässä työskenteleviä 77 % Vakinaisessa työsuhteessa olevia 86 % Yli 20 vuoden työura 60 % vastaajista Koko jäsenkyselyn vastausmäärä oli 9985 ja vastausprosentti 34 %. Vastausmäärät kysymyksittäin vaihtelevat, koska kaikki vastaajat eivät ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin.

SUKUPUOLI (N=1032) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Nainen 88% (908) Mies 12% (124)

IKÄ (N=1044) 0% 10% 20% 30% 40% 50% alle 26 vuotta 2% (16) 27-35 vuotta 9% (90) 36-45 vuotta 18% (189) 46-55 vuotta 43% (446) yli 56 vuotta 29% (303)

OLETKO TÄLLÄ HETKELLÄ (N=1039) 0% 50% 100% työssä 89% (920) työtön 5% (49) opiskelija 1% (9) vuorotteluvapaalla, opintovapaalla, äitiysvapaalla tms. 2% (25) muu vaihtoehto, mikä? 3% (36)

TYÖSKENTELYSEKTORI (N=1032) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kunta tai kuntayhtymä 77% (798) Yksityinen 13% (135) Seurakunta 3% (31) Valtio 1% (15) En ole tällä hetkellä työelämässä. 5% (53)

TYÖSUHTEEN LUONNE (N=988) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vakinainen 86% (852) Määräaikainen 14% (136)

TYÖURASI PITUUS TÄHÄN MENNESSÄ? (N=1035) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% alle 5 vuotta 7% (71) 5-10 vuotta 12% (121) 11-20 vuotta 22% (231) 21-30 vuotta 29% (296) yli 30 vuotta 31% (316)

TYÖELÄMÄSTÄ - Työn henkinen kuormittavuus - Työajan joustot - Poissaolot - Työn imu - Työmotivaatio

JOS MIETIT TYÖURAASI VUODELLA TAAKSEPÄIN, OLETKO KOKENUT TYÖSI HENKISESTI RASKAAKSI (N=1027) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% viikoittain 20% (206) muutamia kertoja kuukaudessa 35% (357) pari kertaa puolessa vuodessa 18% (184) pari kertaa vuodessa 17% (178) en kertaakaan 10% (102)

TYÖN KOKEMINEN HENKISESTI RASKAAKSI - Vastaajista yli puolet (55 %) ilmoitti kokevansa työnsä henkisesti raskaaksi vähintään muutamia kertoja kuukaudessa. Joka viides (20 %) ilmoitti kokevansa työnsä henkisesti raskaaksi viikoittain. - Vastaajista 35 %:lle (N=362) kuormittavuus oli satunnaista, muutamia kertoja vuodessa esiintyvää. - Vastaajista 10 % (N=102) ilmoitti, ettei ole kärsinyt työn henkisestä kuormittavuudesta lainkaan viimeisen vuoden aikana. - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.

JOS OLET KOKENUT TYÖSI HENKISESTI RASKAAKSI, MIKÄ ON VAIKUTTANUT SIIHEN? VALITSE ENINTÄÄN KOLME ASIAAN VAIKUTTANUTTA TEKIJÄÄ. (N=938) 0% 10% 20% 30% 40% 50% työilmapiiriongelmat liian suuri työmäärä 39% 41% säästötoimenpiteet työpaikalla 23% liian vähäiset henkilöstöresurssit työn luonne itsessään henkisesti raskasta 31% 36% yksityiselämän asioista johtuen oma terveydentila muu, mikä? 14% 13% 17%

MITKÄ ASIAT OVAT VAIKUTTANEET TYÖN KOKEMISEEN HENKISESTI RASKAAKSI? - Työn kokemiseen henkisesti raskaaksi kerrottiin vaikuttaneen useimmiten liian suuri työmäärä, työilmapiiriongelmat ja kolmanneksi yleisin syy oli ollut vähäiset henkilöstöresurssit. Samat syyt toistuivat myös muilla alueilla. - Avoimissa vastauksissa nostettiin lisäksi esille seuraavia asioita: - Jatkuvat muutokset työssä, toimintatavoissa, henkilöstössä ja organisaatiossa. - Kiire, epävarmuus, arvostuksen puute. - Huono esimiestyö, esimiehiltä saatavan tuen puute ja puutteet johtamisessa

ARVIOI SEURAAVIA TYÖELÄMÄN JOUSTOON LIITTYVIÄ ASIOITA. (N=1015) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Etätyö 6% 44% 50% Liukuva työaika 60% 23% 17% Lyhennetty työaika 6% 18% 76% Palkattomat vapaat vapaaehtoisesti, ei työnantajan toimesta säästötoimena 15% 8% 77% Lomarahat vapaana omasta aloitteesta, ei työnantajan toimesta säästötoimena 7% 19% 74% Vuorotteluvapaa 3% 9% 89% Osa-aikaeläke Opintovapaa 4% 5% 3% 2% 91% 96% 2% Osittainen hoitovapaa 1% 97% Jotakin muuta, mitä? 12% 7% 81% Käytän tällä hetkellä Käyttäisin mutta ei ole mahdollista työpaikallani En käytä, koska ei ole minulle merkityksellinen tällä hetkellä

TYÖELÄMÄN JOUSTOT - Työelämän joustoista selvästi yleisimmin käytössä oleva oli liukuva työaika. Vastaajista 60 % käyttää liukuvaa työaikaa. Seuraavaksi yleisimpiä mutta selvästi harvemmin käytössä olevia olivat palkattomat vapaaehtoisesti otettavat vapaat (15 %), lomarahojen ottaminen vapaana (7 %), lyhennetty työaika (6 %), ja etätyön tekeminen (6 %). - Vastausten perusteella etätyömahdollisuutta kohtaan olisi eniten kiinnostusta. 44 % vastaajista ilmoitti, että käyttäisivät etätyömahdollisuutta mutta se ei ole tällä hetkellä mahdollista. Liukuvan työajan osalta 23 % vastaajista ilmoitti, että käyttäisi mutta ei ole tällä hetkellä mahdollista. - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.

MUISTA TYÖELÄMÄN JOUSTOISTA Käytän tällä hetkellä - Koulutusvapaa - vanhuuseläke ja työssä jatkaminen - Osatyökyvyttömyyseläke - Aslak kuntoutus - Työaikapankki->saldovapaat - vuosilomapäiviä pidentämään viikonloppuja - Työajantasausvapaat - ylitöistä joustoja tarvittaessa - hoitovapaa - Opintovapaa - Osakuntoutustuki - Vanhustyössä välillä toimistopäiviä, jotka kevyempiä tuki-ja liikuntasairauksiini. - Työaikapankki - osa-aikaeläke - Ylityöt korvataan vapaana Käyttäisin mutta ei ole mahdollista työpaikallani - Osa-aikatyö - työvuorojen järkevä suunnittelu - Voisin tehdä kevennettyä työtä - Osa-työkyvyttömyys - ergonominen työvuorolista - Pitemmät liukumat työajoissa - Haluaisin pitää vuosilomat silloin kun itse haluaisin tai tarvisin. - Työmäärän vähentäminen - olen hakenut lyhennettyä työaikaa, en ole saanut vielä vastausta - Työvuorotoiveiden ottaminen huomioon paremmin. - lomat lasten kesälomien mukaan - koulutus

MONTAKO TYÖPÄIVÄÄ OLET OLLUT POISSA TÖISTÄ VIIMEISEN VUODEN AIKANA MASENNUKSEN, TYÖUUPUMUKSEN, TYÖYHTEISÖONGELMIEN TMS. VUOKSI? (POISLUKIEN SIIS NS. FYYSISET SAIRAUDET, FLUNSSAT, SAIRAAN LAPSEN HOITAMISESTA JOHTUNEET POISSAOLOT TMS.) (N=1021) 0% 20% 40% 60% 80% 100% En yhtään 87%(886) 1-5 päivää 6% (59) 6-10 päivää 3% (28) 11-20 päivää 3% (27) 21 päivää tai enemmän 2% (21) - Vastaajista 13 % (135 vastaajaa) ilmoitti, että on ollut viimeisen vuoden aikana poissa töistä masennuksen, työuupumuksen, työyhteisöongelmien tai tms. vuoksi.

OLETKO VIIMEISEN 12 KUUKAUDEN AIKANA MENNYT TÖIHIN, VAIKKA SINUSTA ON TUNTUNUT, ETTÄ SINUN OLISI OIKEASTI PITÄNYT OLLA SAIRAUSLOMALLA TERVEYDENTILASI TAKIA? (N=1018) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% en kertaakaan 35% (355) kerran 20% (201) 2-5 kertaa 34% (346) useammin kuin 5 kertaa 11% (116) - Vastaajista reilusti yli puolet eli 65 % (N=663) on mennyt viimeisen vuoden aikana vähintään kerran töihin vaikka terveydentilan puolesta olisi pitänyt olla sairauslomalla. - 70 % heistä, jotka olivat näin tehneet, olivat menneet sairaana töihin useita kertoja.

TYÖN IMU JA TYÖHYVINVOINTI

KOEN TYÖN IMUA ELI TARMOKKUUTTA, OMISTAUTUMISTA, INNOSTUMISTA JA UPPOUTUMISTA TYÖSSÄNI? (N=1016) 0% 10% 20% 30% 40% Päivittäin 31% (311) Muutaman kerran viikossa 30%(308) Kerran viikossa 8% (78) Muutaman kerran kuukaudessa 17% (177) Kerran kuukaudessa 4% (40) Muutaman kerran vuodessa 8% (82) En koskaan 2% (20)

TYÖN IMU Työn imu on työhön liittyvää innostumista ja iloa kuvaava käsite. Sillä tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Työn imussa oleva työntekijä on tarmokas, omistautunut, uppoutunut, sinnikäs vastoinkäymisissä ja ylpeä työstään. Työn imussa oleva työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi, haasteelliseksi ja inspiroivaksi. - Vastaajista 61 % kertoi kokevansa työn imua vähintään kerran viikossa. Vastaajista 31 % ilmoitti kokevansa sitä päivittäin.

MITKÄ ASIAT SAAVAT SINUT MOTIVOITUMAAN JA INNOSTUMAAN TYÖSSÄSI? VALITSE KOLME SINULLE MERKITYKSELLISINTÄ TEKIJÄÄ. (N=1032) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Mielekkäät työtehtävät Esimiehen tuki ja palaute Työpaikan rohkaiseva ja rento ilmapiiri Työn sisältö itsessään Hyvät työkaverit Mahdollisuus joustaviin työaikoihin Saamani palaute tekemästäni työstä Mahdollisuus kehittyä ammatillisesti Mahdollisuus edetä urallani Mahdollisuus vaikuttaa organisaation kehittymiseen Saamani rahallinen korvaus työstä Yrityksen tarjoamat työsuhde-edut Mahdollisuus pitää työ ja vapaa-aika tasapainossa Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin ja lomiin Esimiehen arvostus ja palaute Muu, mikä? 3% 6% 2% 3% 16% 18% 20% 13% 22% 17% 16% 14% 30% 44% 49% 61%

MITEN TYÖNANTAJASI PANOSTAA SINUN TERVEYTESI YLLÄPITOON? (N=1016) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vuosittaiset tykypäivät, liikuntapäivät tms. 46% (471) Työterveyshuolto 87% (886) Säännölliset terveystarkastukset 33% (336) Liikuntasetelit tms. muu rahallinen tuki vapaaajan liikkumiseen 55% (556) Työnantajan tarjoamat liikuntatunnit Työajan käyttäminen viikoittain liikkumiseen. Jos niin miten paljon? Yhteisiin liikuntatapahtumiin osallistuminen (kuten Naisten kymppi, Likkojen lenkki tms.) Terveysluentoja Mahdollisuus osallistua kuntoremontteihin tms. työajalla Muuten, miten? Ei mitenkään 8% (85) 2% (17) 9% (95) 5% (54) 12% (118) 6% (57) 4% (41)

TYÖNANTAJAN PANOSTUS TERVEYDEN YLLÄPITOON - Työterveyshuolto, vuosittaiset tyky-/liikuntapäivät ja liikuntasetelit tms. rahallinen tuki olivat asioita, joita useimmat vastaajat kertoivat työnantajansa tarjoavan heille. Vastaajista 87 %:lla oli käytössä työterveyshuollon palvelut. - Vastaajista 2 % eli 17 henkilöä vastasi, että he voivat käyttää työaikaansa viikoittain liikkumiseen. Aika vaihteli 15 minuutin taukoliikunnasta 2 tuntiin.

MIKÄ SEURAAVISTA KUVAA TAPAA, JOLLA PÄÄSÄÄNTÖISESTI KULJET TYÖMATKASI? (N=1025) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kävellen, juosten tai pyörällä kesät talvet 24% (249) Kävellen, juosten tai pyörällä sään salliessa 11% (108) Aina omalla autolla 55% (561) Aina julkisilla kulkuneuvoilla 5% (49) Muuten, miten? 5% (51) Työni on kotona 1% (7)

TYÖMATKAT - Vastaajista hieman yli puolet eli 60 % (610) ilmoitti kulkevansa työmatkat aika joko omalla autolla tai julkisilla kulkuneuvoilla. - Joka viides vastaajista (24 %, 249) ilmoitti kulkevansa työmatkat kävellen, juosten tai pyörällä kesät talvet, 11 % (108) kertoi tekevänsä näin sään salliessa. Muina vaihtoehtoina ilmoitettiin yleisimmin, että kesällä pyörällä/kävellen ja talvella autolla, kimppakyydillä tai osa matkasta kävellen/pyörällä ja osa julkisilla.

KOETKO LIIKKUVASI TARPEEKSI (MUKAANLUKIEN HYÖTYLIIKUNTA JA MUU LIIKUNTA)? (N=1037) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kyllä 48% (498) En 52% (539)

JOS VASTASIT, ETTET MIELESTÄSI LIIKU TARPEEKSI NIIN MISTÄ SE MIELESTÄSI JOHTUU? (N=558) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Ei ole aikaa 31% (174) En jaksa/viitsi 51% (282) En koe liikuntaa itselleni mielekkääksi 7% (41) Terveydellisistä syistä johtuen 19% (107) Muusta syystä, miksi? 11% (60)

RIITTÄVÄ LIIKKUMINEN? - Vastaajilta tiedusteltiin kokevatko he liikkuvansa tarpeeksi. Vastaukset jakautuivat melko lailla kahtia. Puolet vastaajista ilmoitti liikkuvansa mielestään tarpeeksi, puolet taas kertoi, ettei mielestään harrasta riittävästi liikuntaa. - Suurimmaksi syyksi liikkumattomuudelle ilmoitettiin se, ettei jaksa tai viitsi (51 % vastaajista) ja 31 % ilmoitti syyksi ajanpuutteen. Lähes joka viides vastasi liikkumattomuuden johtuvan terveydellisistä syistä (19 %). - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.

ISTUMME TUTKIMUSTEN MUKAAN JOPA 80 % VALVEILLAOLOAJASTAMME. KUINKA MONTA TUNTIA SINÄ ISTUT KESKIMÄÄRIN PÄIVÄSSÄ TYYPILLISENÄ ARKIPÄIVÄNÄ, JOLLOIN OLET TÖISSÄ? (MUKAAN LUKIEN TÖISSÄ, KOTONA, KULKUNEUVOSSA YMS.) (N=1028) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% alle 2 tuntia 8% (84) 2-8 tuntia 51% (525) yli 8 tuntia 41% (419)

ISTUMINEN PÄIVÄN AIKANA - UKK-instituutin ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan aikuisen suomalaisen valveillaoloajasta kolme neljäsosaa eli 9 tuntia kuluu istuen tai makuulla. - Tutkimuksen mukaan istumisen takia lihastyö ja energiankulutus vähenevät, mikä lisää diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskiä sekä lihomisen todennäköisyyttä. Myös sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa. Runsaaseen istumiseen liittyvät myös lisääntyneet tuki- ja liikuntaelinongelmat. - Vastaajista 41 % ilmoitti istuvansa päivän aikana yli 8 tuntia, 51 % 2-8 tuntia ja 8 % alle 2 tuntia.

ONKO SINULLA DIAGNOSOITU JOKIN TYÖUUPUMUKSESTA JOHTUVA SAIRAUS? (N=1033) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kyllä 12% (122) Ei 88% (911)

JOS OLET SELVINNYT TYÖUUPUMUKSESTA, MITKÄ TEKIJÄT AUTTOIVAT SIITÄ PARANTUMISEEN JA TYÖKYVYN SAAMISEEN TAKAISIN? (N=218) 0% 20% 40% 60% 80% Työterveyshuolto 46% (100) Sairausloma 61% (132) Töiden uudelleenjärjestelyt 22% (49) Läheisten tuki 39% (84) Terapia 25% (54) Jokin muu, mikä? 29% (63)

TYÖUUPUMUS - Vastaajista hieman reilu joka kymmenes (12 % eli 122 vastaajaa) ilmoitti, että heillä on diagnosoitu jokin työuupumuksesta johtuva sairaus. - Työuupumuksesta selviämiseen oli vastauksien perustella ollut apua monista eri tekijöistä. Reilusti yli puolet vastaajista (61 %) ilmoitti, että sairausloma oli ollut tärkeä osa parantumista. Työterveyshuollon ja läheisten tuen ilmoitettiin myös olleen tärkeässä roolissa. - Valtakunnallisesti vastaajat kertoivat avoimissa vastauksissa myös monia muita parantumiseen vaikuttaneita asioita. Useimmat vastaajista mainitsivat työpaikan tai alan vaihdon auttaneen asiaa, liikunta oli ollut monelle tärkeä osa parantumisprosessissa ja moni mainitsi myös, että vuorotteluvapaa oli tarjonnut hengähdystauon työuupumuksen selättämiseksi. - Muita mainittuja asioita olivat kuntoutus ja lääkitys, opintovapaa, osaaikaeläke, työkavereiden tuki, esimiehen/työkavereiden vaihtuminen, oman elämän hallinta paremmin mm. aikataulujen suhteen ja asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen ja elämäntapojen muutos.

SÄÄSTÖTOIMENPITEET

ELÄMME TALOUDELLISESTI EPÄVAKAITA AIKOJA. OVATKO TYÖPAIKKASI SÄÄSTÖTOIMENPITEET KOHDISTUNEET/KOHDISTUMASSA KULUVAN VUODEN AIKANA SINUUN JOISSAKIN SEURAAVISSA MUODOISSA? VALITSE NE VAIHTOEHDOT, JOTKA KUVAAVAT OMAA TILANNETTASI. (N=993) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Lomautus 9% (89) Irtisanominen 3% (28) Lomarahojen vaihto vapaaksi 5% (45) Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? 14% (141) 21% (213) En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 56% (552) Säästötoimien kohteeksi joutuneita oli vastaajista 44 % eli 441 vastaajaa. Prosentit kertovat kuinka monta prosenttia kokonaisvastaajamäärästä on joutunut kyseisen säästötoimen kohteeksi, prosentti ei viittaa kyseisen säästötoimen yleisyyteen. Monet vastaajista oli joutunut useiden säästötoimien kohteeksi, josta johtuu se, ettei prosenttiluvut päädy yhteenlaskettuna 100 prosenttiin.

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi Helsingin alue (N=982) Lounais-Suomen alue (N=1259) Hämeen ja Keski-Suomen alue (N=1420) Oulun alue (N=993) 1% 8% 11% 13% 5% 11% 9% 12% 8% 9% 3% 3% 3% 5% 6% 4% 3% 2% 2% 3% 3% 4% 7% 5% 7% 5% 5% 5% 3% 7% Itä-Suomen alue (N=1671) Pohjanmaan alue (N=1044) 13% 15% 14% 19% 18% 18% 17% 16% 14% 17% 14% 17% 24% 20% 21% 21% 21% 20% 27% 27% Kymen alue (N=771) Uudenmaan alue (N=865) 49% 48% 51% 46% 49% 56% 61% 58% 54% Lapin alue (N=489) koko maa (N=9534) 77%

Säästötoimet alueittain 2014 (lkm) Helsingin alue (N=982) Hämeen ja Keski- Suomen alue (N=1420) Itä-Suomen alue (N=1671) Kymen alue (N=771) Lapin alue (N=489) Lounais- Suomen alue (N=1259) Oulun alue (N=993) Pohjanmaan alue (N=1044) Uudenmaan alue (N=865) Lomautus 13 107 176 102 26 139 89 127 68 Irtisanominen 25 49 52 35 27 49 28 23 17 Lomarahojen vaihto vapaaksi 25 101 252 41 36 62 45 54 22 Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 38 340 328 159 63 341 213 283 179 Muuta, mitä? 138 272 293 141 81 201 141 182 124 En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 759 698 804 395 298 618 552 479 506

Säästötoimet alueittain 2014 (%) Helsingin alue (N=982) Hämeen ja Keski- Suomen alue (N=1420) Itä-Suomen alue (N=1671) Kymen alue (N=771) Lapin alue (N=489) Lounais- Suomen alue (N=1259) Oulun alue (N=993) Pohjanmaan alue (N=1044) Uudenmaan alue (N=865) Lomautus 1% 8% 11% 13% 5% 11% 9% 12% 8% Irtisanominen 3% 3% 3% 5% 6% 4% 3% 2% 2% Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 3% 7% 15% 5% 7% 5% 5% 5% 3% 4% 24% 20% 21% 13% 27% 21% 27% 21% Muuta, mitä? 14% 19% 18% 18% 17% 16% 14% 17% 14% En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 77% 49% 48% 51% 61% 49% 56% 46% 58%

SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ - Vastaajista 56 % (N=552) ilmoitti, ettei ole joutunut säästötoimien kohteeksi eikä säästötoimia ollut myöskään näköpiirissä. Vastaajista 44 % eli 441 vastaajaa säästötoimet olivat koskettaneet. - Yleisimmin Oulun alueella oli käytetty vapaaehtoisia talkoovapaita ja muita säästötoimia. Irtisanotuksi ilmoitti tulleensa 28 vastaajaa, lomautettuna oli ollut vastaajista 89 eli noin joka kymmenes kaikista vastaajista.

ERILAISTEN SÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN YLEISYYS OULUN ALUEELLA 2013 JA 2014 (LKM) 400 350 300 250 200 150 100 50 0 38 Säästötoimien kohteeksi joutuneiden lukumäärät: v. 2013 N= 316 v. 2014 N= 441 89 18 28 Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi 38 45 111 213 Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 2013 (N=355) 2014 (N=516) 150 141 Muuta, mitä?

ERILAISTEN SÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN YLEISYYS OULUN ALUEELLA 2013 JA 2014 (%) 45% 40% 41% 42% 35% 30% 25% 31% 27% 20% 17% 15% 10% 5% 11% 5% 5% 11% 9% 0% Säästötoimien kohteeksi joutuneiden lukumäärät: v. 2013 N= 316 v. 2014 N= 441 Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 2013 (N=355) 2014 (N=516) Muuta, mitä?

SÄÄSTÖTOIMIEN YLEISYYS OULUN ALUEELLA VERRATTUNA VUOSINA 2013 JA 2014 - Kyselyn kokonaisvastaajamäärät Oulun alueella säästötoimien osalta olivat 1022 vastaajaa vuonna 2013 ja 993 vastaajaa vuonna 2014. - Vuonna 2013 säästötoimien kohteeksi ilmoitti joutuneensa 31 % vastaajista (N=316), vuonna 2014 44 % (N=441). - Yhä useampi vastaaja oli joutunut säästötoimien kohteeksi ja yhä useamman kohdalle oli osunut useita säästötoimia. - Vertailtaessa vuosia 2013 ja 2014 oli erityisesti lisäystä ollut lomautusten määrässä sekä vapaaehtoisten talkoovapaiden käytössä Oulun alueella.

MUISTA SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ Muina säästötoimina mainittuja asioita: - sijaisia ei palkata - sijaisten vähentäminen - eläkkeelle siirtyneiden tehtäviä siirretään tehtäväksi muille - YT-neuvottelut ovat kesken, alkamassa, juuri päättyneet - poislähteneiden, eläkkeelle jääneiden tilalle ei palkata uutta työntekijää - määräaikaisuuksia ei jatketa - työajan lyhentäminen - työmäärä kasvanut ja lisääntynyt - matkakulujen, hankintojen, henkilöstöetuuksien, laitehankintojen vähentäminen - työtehtävien uudelleenjärjestelyt - Palveluiden ulkoistaminen - yleinen epävarmuus