Varkauden kaupungin toimintakertomus ja tilinpäätös

Varkauden kaupungin toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Kv 18.6.2012

Sisällysluettelo Sivu 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 3 Yleinen ja oman alueen taloudellisen kehitys 7 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 10 Kaupungin henkilöstö 11 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 13 Ympäristötekijät 13 2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 14 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 15 Varkauden talouden kehitys 15 Tilikauden tuloksen muodostuminen 16 Toiminnan rahoitus 21 4. Rahoitusasema ja sen muutokset 23 5. Kokonaistulot ja menot 25 6. Kuntakonsernin toiminta ja talous 27 7. Tilinpäätöksen keskeiset liitetiedot 36 8. Tilikauden tuloksen käsittely 36 Asiaa koskeva sääntely 36 Tilikauden tuloksen käsittely 36 Talouden tasapainottamistoimenpiteet 36 9. Talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 38 Kaupunginvaltuusto 39 Tarkastuslautakunta 41 Kaupunginhallitus 43 Keskusvaalilautakunta 46 Konsernihallinto 47 Sosiaali- ja terveyslautakunta 67 Sivistyslautakunta 108 Tekninen lautakunta 147 Vesihuolto 170 10. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 173 Toteutuminen toimialoittain 174 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 187 Rahoitusosan toteutuminen 191 Investointien toteutuminen 194 11. Tilinpäätöslaskelmat 203 Tuloslaskelma (kaupunki ja liikelaitos) 204 Rahoituslaskelma 207 Tase 209 Konsernilaskelmat 219 12. Tilinpäätöksen liitetiedot 222 13. Eriytetyt tilinpäätökset 234 Liikelaitos Soisalon Työterveys 235 Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset 249 Vesihuolto 250 14. Luettelot ja selvitykset 259 Kooste tytäryhtiöistä 260 Luettelot kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 283 Tunnuslukujen selitykset 285 15. Varkauden kaupunkistrategia 289 16. Allekirjoitukset ja merkinnät 295

VARKAUDEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011 TOIMINTAKERTOMUS 1 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2011 tulos on hyvä. Toimintakulut kasvoivat vain hiukan ja toimintakatteenkin kasvu jäi alle valtakunnan keskiarvon. Kaupungin toimintamenojen kasvu on saatu pidetyksi maltillisena useiden vuosien ajan jatkuneen ja edelleen jatkuvan tiukan taloudenpidon seurauksena. Erikoissairaanhoidon menojen kasvu on ollut suurta viime vuosina. Viime vuonna aloitettiin tiukka lähetteiden seuranta, jonka tuloksena lähetevirta onnistuttiin kääntämään omaan sairaalaan. Loppuvuonna oli havaittavissa kustannusten jonkinlaista tasaantumista. Oman sairaalan toimintojen kehittäminen on ollut ja on jatkossakin välttämätöntä, jotta potilas voidaan hoitaa Varkaudessa silloin kun se on mahdollista. Kumppanuuslääkärijärjestelmä tasaa tehokkaasti kuluja Varkauden ja KYSin kesken. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että varsinaisen erikoissairaanhoidon kulut saadaan laskemaan. Soisalon Työterveys liikelaitoksen viime vuoden tulos on huono. Sitä selittävät sisäilmaongelmista johtuneet merkittävät lisäkustannukset ja tulojen saamatta jäämiset. Jatkossa liikelaitoksella ei ole varaa tehdä yhtä huonoa tulosta. Kaupungin työntekijöiden sairauspoissaoloissa tapahtui viime vuonna lievää parantumista. Tulos on seurausta voimakkaasta panostamisesta työhyvinvoinnin kehittämiseen, joka on jatkossakin painopistealue. Kaupungin tärkein tulolähde verotulot kasvoivat alle yhden prosentin. Huono kasvu selittyy Varkauden erittäin korkealla työttömyydellä ja rakennemuutoksen aiheuttamilla työpaikkamenetyksillä. Navitas Kehitys Oy:n ponnisteluista huolimatta työpaikkakehitys oli riittämätön vuonna 2011. Valtionosuudet kasvoivat ennakoitua enemmän. Jatkossa valtionosuudet tulevat pienenemään osana valtion säästötoimenpiteitä. Se yhdessä verotulojen huonon kehityksen kanssa aiheuttaa lisääntyviä haasteita tulevien vuosien talousarvioiden tekemiselle. Kaupungin oma lainakanta ei lisääntynyt viime vuonna. Lainakanta asukasta kohden laskien on alle maan keskiarvon. Konsernin lainakanta on korkea, minkä lisäksi kaupungilla on merkittävä määrä takauksia. Kaupunki teetätti Teollisuuskylä Oy:n riskikartoituksen viime vuonna. Riskit ovat pääsääntöisesti hallinnassa. Kaupunginvaltuusto päätti yhtiöittää kaupungin vesilaitoksen 1.1.2012 alusta lukien. Päätöksen johdosta syntyvä laskennallinen satunnainen tulo, 36 M, aiheuttaa sen, että kaupungin kumulatiivinen alijäämä poistuu taseesta.

2 Keski- Savon sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen valmistelu saatiin pääosin päätökseen vuonna 2011. Varsinainen päätöksenteko jäi vuoden 2012 puolelle. Ekovoimalaitoksen perustaminen Varkauteen eteni kaupunginvaltuuston päätettyä, että se on ensisijainen selvitettävä vaihtoehto Varkauden Aluelämmön lämpöenergian saannille sen jälkeen kun nykyinen sopimus päättyy. Kiitän kaupungin työntekijöitä hyvästä työstä vuonna 2011 ja erityisesti joustavasta mukautumisesta jatkuviin muutoksiin. Työntekijöiden hyvinvointi on asia, johon kaupunki erityisesti panostaa jatkossa. Luottamushenkilöitä kiitän hyvin toimineesta yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta. Hannu Tsupari kaupunginjohtaja

3 1.2 Kaupungin hallinto Varkauden kaupunki toimi 1.1.2009 alkaen uuden organisaation mukaisesti. Nykyinen kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa vuonna 2009. Valtuuston kokoonpano on seuraava: Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat 2011: Risto Husu, valtuuston puheenjohtaja, KOK Kari Rajamäki, valtuuston 1. varapuheenjohtaja, SDP Kari Kärkkäinen, valtuuston 2. varapuheenjohtaja, KD Kaupunginvaltuuston kokoonpano 2011: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (13) Hedman Pia Hentunen Mika Ilonen Mervi Kirjavainen Lasse Koikkalainen Raimo Koivula Juha Kokki Kauko Pulliainen Paula Rajamäki Kari Rantula Osmo Soininen Juha Suhonen Timo Tenhunen Anne Kristillisdemokraatit (10) Kaunisto Keijo Kiljunen Marja/Kari Tyrväinen 3) Kivi Ismo Kuronen Janne Kärkkäinen Juha Kärkkäinen Kari Lundberg Linda Olli Virve Siippainen Terhi Tuovinen Esa Kansallinen Kokoomus (9) Haapala Jyrki Hartikainen-Herranen Kaisa Husu Risto Jouppila Marja Laitinen Pertti Lamberg Martti Moisander Klaus Rothström Markko Selkomaa Minna Vasemmistoliitto (5) Häkkinen Ari Puumalainen Raija Pärnänen Kai Semi Matti Venäläinen Suvi Suomen Keskusta (4) Kärkkäinen Saija Koponen Olli/Kaisa Ropponen 1) Nissilä Juha Ruuskanen Esko Perussuomalaiset (1) (2) Keto Pekka Paananen Pasi 2) Sitoutumattomat (1) (0) Korpivaara Päivi 2) 1) Kv 31.1.2011 4 Olli Koposen tilalle Kaisa Ropponen 2) Kv 29.8.2011 69 Päivi Korpivaaran tilalle Pasi Paananen 3) Kv 26.9.2011 78 Marja Kiljusen tilalle Kari Tyrväinen

4 Kaupunginhallituksen jäsenet vuonna 2011: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Janne Kuronen (KD) 1. varapuheenjohtaja Mika Hentunen (SDP) 2. varapuheenjohtaja Jyrki Haapala (KOK) Pia Hedman (SDP) Mervi Ilonen (SDP) Juha Soininen (SDP) Keijo Kaunisto (KD) Minna Selkomaa (KOK) Raija Puumalainen (VAS) Saija Kärkkäinen (KESK) Juha Nissilä (KESK) Kaupunginhallituksen esittelijänä on toiminut kaupunginjohtaja Hannu Tsupari Lautakuntien ja jaostojen puheenjohtajisto v. 2011: Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Marja Kiljunen Varapuheenjohtaja Olavi Lumme Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Kaisa Hartikainen-Herranen Varapuheenjohtaja Päivi Korpivaara / Tuula Savolainen 1) Sosiaali- ja terveyslautakunta Puheenjohtaja Esa Tuovinen Varapuheenjohtaja Pasi Leinamo Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja Pertti Laitinen Varapuheenjohtaja Raimo Koikkalainen Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Saija Kärkkäinen Varapuheenjohtaja Pekka Kolari Teknisen lautakunnan lupajaosto Puheenjohtaja Mirja Immonen Varapuheenjohtaja Pauli Jumppainen 1) Kv 29.8.2011 69 Päivi Korpivaaran tilalle Tuula Savolainen

5 Varkauden kaupungin tilivelvolliset Kuntalain 75 :n mukaan tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet sekä asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Kaupunginvaltuutetut eivät ole tilivelvollisia, mutta kunnan muiden toimielinten jäsenet ovat. Kuntalain mukaan kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Viranhaltijoiden kohdalla rajanveto on vaikeampaa, koska laissa ei tarkemmin määritellä, ketkä ovat toimielimen tehtäväalueen johtavia viranhaltijoita. Yleisesti tilivelvollisina viranhaltijoina on pidetty toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueella itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita ainakin silloin, kun he ovat suoraan toimielimen alaisia. Kuntalaki ei vaadi tilivelvollisten viranhaltijoiden määrittelemistä ennakolta. Tilivelvollisten ja muiden vastuullisten kannalta on kuitenkin selkeämpää, jos tilivelvolliset on määritelty ennakolta. Kaupunginvaltuuston 28.3.2011 päättämät tilivelvolliset ovat: - kaupunginhallituksen jäsenet - lautakuntien jäsenet - johtokuntien jäsenet - kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jaostojen jäsenet - toimikuntien jäsenet - kaupunginjohtaja - toimialajohtajat - palvelualueiden päälliköt - hallintojohtaja - henkilöstöjohtaja - talousjohtaja - liikelaitosten toimitusjohtajat.

6 Varkauden kaupungin organisaatiorakenne vuonna 2011 Varkauden kaupunki Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskitetyt konsernipalvelut Liikelaitos Soisalon Työterveys Talous ja henkilöstö Talousjohtaja Henkilöstöjohtaja Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Konsernihallinto Sivistystoimiala/ Sivistysjohtaja Laki-, hallinto- ja tietohallintopalvelut Hallintojohtaja Sisäinen tarkastus Tekninen toimiala/ Tekninen johtaja Sosiaali- ja terveystoimiala/ Sosiaali- ja terveysjohtaja Konserniyhteisöt Yhtiöt KY:t Säätiöt Yhteistoiminta - Hallinto - Koti- ja laitoshoito - Vastaanottopalvelut - Psykososiaaliset palvelut - Hallinto - Perusopetus - Varhaiskasvatus - Kulttuuripalvelut - Liikuntapalvelut - Nuorisopalvelut - Soisalo - opisto - Hallinto - Maankäyttö - Tilapalvelu - Kunnallistekniikka - Rakennusvalvonta

7 1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikkenivät vuoden 2011 toisella puoliskolla. Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa. Vuoden 2012 aikana markkinakehitys on kuitenkin rauhoittunut ja talouden indikaattorit ovat viestineet tilanteen vakautumisesta. Suomen talouden kasvu on hidastunut selvästi vuoden 2011 aikana. Kokonaistuotanto on edelleen selkeästi pienempi kuin ennen taantumaa, eikä vuoden 2008 tuotannon tasoa saavuteta ennen vuotta 2013. Kokonaistuotannon määrän kasvuksi arvioidaan 2,6 % vuonna 2011, mutta vuonna 2012 kasvu jää vain 0,4 prosenttiin. Kasvua on vaimentanut etenkin viennin tuntuva heikentyminen vuoden 2011 aikana. Suomen viennin kehitys on ollut heikompaa kuin maailmankaupan ja Suomen vientimarkkinoiden kasvu taantuman jälkeen, mikä johtuu osittain suomalaisen viennin rakenteesta. Vuoden 2011 viennin kehitystä on huonontanut lisäksi palveluiden viennin heikkous. Suomen vientimarkkinoiden kasvu arvioidaan vauhdittuvan vasta vuoden 2012 toisella puoliskolla. Tuotannolliset investoinnit ovat kasvaneet vuonna 2011 sekä teollisuusrakentamisen vilkastumisen että kone- ja laiteinvestointien lisääntymisen vuoksi. Talouden epävarmuuden voimakas lisääntyminen johtaa kuitenkin investointihankkeiden lykkäämiseen, ja investointien kasvu tyrehtyy vuonna 2012. Työllisyyden koheneminen on hidastunut ja työttömyysaste on pysytellyt lähes muuttumattomana vuonna 2011. Kokonaistuotannon kasvun hidastuminen pysäyttää työllisyyden kohenemisen ja työttömyys lisääntyy hieman vuonna 2012. Inflaatio on kiihtynyt vuonna 2011 arviolta 3,4 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousua ovat vauhdittaneet energian ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kallistuminen sekä välillisten verojen muutokset. Valmiste- ja arvonlisäverojen korotukset nostavat hintoja myös vuonna 2012, ja inflaation ennustetaan olevan 2,5 %. Kuntatalouden kehitys Tilastokeskuksen keräämien kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien taloustilanne on toteutunut ennakoitua huonommin vuonna 2011. Talouskehitys on loppuvuodesta hiipunut ja se ilmeisesti on osaltaan jo vaikuttanut myös kuntiin. Heikentyneiden talousnäkymien johdosta julkista taloutta joudutaan tasapainottamaan hallitusohjelman mukaisesti, jotta valtion velkasuhde saadaan kääntymään alenevalle uralle ja valtion talouden alijämä pysymään alhaisena. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat selvästi toimintatuloja enemmän, joten kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 5,2 %. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,9 % ja valtionosuudet 3,3 %. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei kuitenkaan ylittänyt toimintakatteiden heikkenemistä, joten vuosikate laski edellisestä vuodesta ja oli 390 euroa asukasta kohti (v. 2010 461 euroa/asukas). Vuosikate kattoi 120 % poistoista ja investoinneista 63 %.

8 Kuntien lainakanta kasvoi edelleen vuoden 2011 aikana. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo kunnissa oli 2 085 euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli 1 956 euroa. Varkauden väestö ja työllisyys Varkauden asukasluku oli 31.12.2011 tilanteessa 22 614. Asukasluvun kokonaismuutos edelliseen vuoteen verrattuna oli - 163. Vuonna 2010 vastaava kokonaismuutos oli -159 henkilöä. Varkauden keskimääräinen työttömyysaste/kuukausi vuonna 2011 oli 15,4 % (vuonna 2010 16,5 %). Pohjois-Savon keskimääräinen työttömyysaste /kk oli vuonna 2011 10,4 % (vuonna 2010 11,8 %) ja koko maassa vuonna 2011 oli 7,8 % (vuonna 2010 8,4 %).

9 Varkauden työttömyysaste joulukuun lopussa 2011 oli 16,5 % (v. 2010 16,8 %), Varkauden seudulla 15,1 %, Pohjois-Savossa 11,0 ja koko maassa 9,7 %. Työttömiä työnhakijoita (ml. lomautetut) oli joulukuussa 2011 Varkaudessa 1664 henkilöä, mikä on 45 henkilöä vähemmän kuin vuoden 2010 lopussa. Vuoden 2011 lopussa oli alle 25-vuotiaita työnhakijoita 233 henkilöä (v.2010 215 henkilöä) ja ylivuoden työttöminä olleita 443 henkilöä (v. 2010 saman verran eli 443 henkilöä). Kaupungin työpaikkakehitys Tilastokeskus / Toimialaluokitus Varkauden työpaikat toimialoittain 31.12. Muutos 2008-09 31.12.2008 %-os. 31.12.2009 %-os. kpl % Maa- ja metsätalous, kalatalous (A) 111 1,1 148 1,6 37 33,3 Teollisuus (B-E) 3 320 33,7 2 639 29,4-681 -20,5 Rakentaminen (F) 578 5,9 545 6,1-33 -5,7 Kauppa ja majoitus (G-I) 1 918 19,5 1 803 20,1-115 -6,0 Informaatio ja viestintä (J) 119 1,2 102 1,1-17 -14,3 Rahoitus- ja vakuutustoiminta ((K) 108 1,1 99 1,1-9 -8,3 Kiinteistöalan toiminta (L) 110 1,1 99 1,1-11 -10,0 Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toim.(m-n) 991 10,1 917 10,2-74 -7,5 Julk.hallinto, yhteiskunn.palv. (O-Q) 2 125 21,6 2 142 23,9 17 0,8 Muut palvelut (R-U) 404 4,1 385 4,3-19 -4,7 Tuntematon (X) 73 0,7 99 1,1 26 35,6 Yhteensä 9 857 100 8 978 100-879 -8,9

10 1.4. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2011. Kaupunginvaltuusto päätti 26.9.2011 Varkauden vesi- ja viemärilaitos yhtiöittämisestä. Vesi- ja viemärilaitoksen liiketoiminta luovutettiin 1.1.2012 alkaen kaupungin omistamalle yhtiölle, Keski-Savon Vesi Oy:lle. Varkauden kaupunki, Joroisten ja Heinäveden kunnat valmistelivat yhteistoimintasopimusta sosiaali- ja terveystoimen (päivähoitoa lukuun ottamatta) yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi 1.1.2013 alkaen ns. isäntäkuntaperiaatteella siten, että Varkaus toimii isäntäkuntana. Yhteistoiminta-alueen valmistelua varten perustettiin johtoryhmä, ohjausryhmä sekä kuusi työryhmää. Kaupunginvaltuusto päätti Soisalon Työterveys- liikelaitoksen toiminta-alueen laajentumisesta siten, että Kysteri-liikelaitoksen toiminta-alueen kuntien (Juankoski, Kaavi, Keitele, Pielavesi, Rautalampi, Tervo ja Vesanto) työterveyshuollon tuottamisvastuu siirtyi 1.1.2012 lukien Soisalon Työterveys-liikelaitokselle. Maaseutuhallinnon järjestämiseksi Varkauden kaupunki hyväksyi yhteistoimintasopimuksen, jossa Juankosken, Kuopion, Nilsiän, Suonenjoen, Varkauden kaupungit sekä Kaavin, Leppävirran, Maaningan, Siilinjärven, Rautalammin, Rautavaaran, Tervon, Tuusniemen ja Vesannon kunnat muodostaisivat 1.1.2012 lukien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen, missä isäntäkuntana on Siilinjärven kunta. Kaupunginvaltuusto päätti 24.10.2011 selvittää jätteenpolttolaitoksen eli ekovoimalaitoksen rakentamisen Varkauteen yhtenä vaihtoehtona turvaamaan Varkauden Aluelämpö Oy:n lämmöntuotanto tulevaisuudessa. Kaupunginhallituksen perustama työryhmä aloitti palvelu- ja tilastrategian valmistelun vuosille 2013 2030.

11 Varkauden kaupunki ja Kunnan Taitoa Oy sopivat talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita koskevan siirtoselvitystyön aloittamisesta. Selvityksen lähtökohta on saada Taitoa Oy:n toimipiste Varkauteen. Vuoden 2011 aikana toimialoille myönnettiin seuraavat lisämäärärahat: sosiaali- ja terveystoimi 2 629 000 e, sivistystoimi 496 000 e ja tekninen toimi 140 000 e. Kaupunginhallituksen määrärahoja vähennettiin 550 000 e. Em. muutosten jälkeen tapahtuneet määrärahaylitykset, joita ei ole käsitelty valtuustossa ovat sosiaali- ja terveystoimessa 598 300 e, sivistystoimessa 331 800 e ja kaupunginhallituksen osalta 183 200 e. Sosiaali- ja terveystoimessa ylitystä aiheutti erikoissairaanhoidon kustannukset ja sivistystoimessa ylitys kohdistui lähinnä perusopetuksen palvelualueelle. Kaupungin lainakanta oli 42,227 milj. e ja se väheni edellisestä vuodesta 1,226 milj. e. Kaupungin myöntämät takaukset 56,249 milj. e lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 2,0 milj. e. 1.5. Kaupungin henkilöstö Taulukko: Henkilöstö toimialoittain 31.12.2010 ja 31.12.2011, täyttä työaikaa tehneet ja osa-aikaiset. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Päätoimiset yhteensä 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2010 31.12.2011 Konsernihallinto 14 17 1 3 15 20 Konsernipalvelut 205 204 30 41 235 245 Sivistystoimi 442 454 80 73 522 527 Sosiaali- ja terveystoimi 548 584 87 81 635 665 Tekninen toimi 75 69 13 18 88 87 Yhteensä 1284 1328 211 216 1495 1544 Soisalon Työterveys 31 35 17 17 48 52 Täyttä työaikaa tekevien määrä kasvoi 44:llä vuodesta 2010 vuoteen 2011. Osaaikaisten määrä kasvoi 5 henkilöllä. Osa-aikaisten ryhmään sisältyvät mm. osittaisella hoitovapaalla, osa-aikalisällä, osa-aikaeläkkeellä, osatyökyvyttömyyseläkkeellä sekä työllistämistyösuhteessa olevat. Osa-aikatyötä teki päätoimisesta henkilöstöstä 14,0 % vuonna 2011. Koko henkilöstömäärä (sis. myös liikelaitoksen) oli vuoden 2011 lopussa 1 596 (v. 2010 1 543 henkilöä).

12 Henkilöstökulut sivukuluineen (ml. liikelaitos) olivat v. 2011 yhteensä 66,251 milj. euroa, mikä on 1,974 milj. euroa (3,1 %) enemmän kuin edellisenä vuotena. Vuoden 2011 henkilöstökuluihin sisältyy uuden virka- ja työehtosopimuksen lomaoikeuden muutoksesta johtuvaa lomapalkkavelan lisäystä n. 320 000 euroa. Eläkkeelle siirtyminen Taulukko: Eläkkeelle siirtyminen toimialoittain vuosina 2008-2011 Toimiala 2008 2009 2010 2011 Konsernihallinto ja -palvelut 12 8 5 7 Sosiaali- ja terveystoimi 20 15 19 16 Sivistystoimi 18 13 9 18 Tekninen toimi 10 4 4 5 Yhteensä 60 40 37 46 Taulukko: Eläkkeelle siirtyminen eri eläkelajien mukaan vuosina 2007-2011 Eläkelaji 2007 2008 2009 2010 2011 Vanhuuseläke 18 37 32 30 35 Varhennettu vanhuuseläke 2 1 0 0 0 Työkyvyttömyyseläke 14 22 8 7 11 Yksilöllinen varhaiseläke 0 0 0 0 0 Työttömyyseläke 0 0 0 0 0 Yhteensä 34 60 40 37 46 Osa-aikaeläke 2 3 12 16 2 Osatyökyvyttömyyseläke 9 9 9 22 21 Kuntoutustuki (Keva) 21 15 15 21 18 Vuonna 2011 siirtyi vanhuuseläkkeelle 35 henkilöä, mikä on 5 henkilöä enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä nousi 4:llä vuoteen 2010 verrattuna. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 21 henkilöä, luku on 1 vähemmän kuin vuonna 2010. Henkilöstä koskevia tietoja ja tunnuslukuja esitetään tarkemmin erikseen laadittavassa henkilöstökertomuksessa.

13 1.6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kuntatalouden näkymiä kiristävät yleisen talouskehityksen heikkenemisen lisäksi valtiontalouden kuntiin kohdistuvat mahdolliset valtionosuuksien lisäleikkaukset, mitkä aiheuttavat kaupungin taloudelle kuluvana sekä tulevina vuosina suurta epävarmuutta. Metsäteollisuuden rakennemuutos ja Stora Enson Varkauden tehtaiden tuotannon supistaminen on vähentänyt merkittävästi työpaikkoja. Tämä näkyy korkeana työttömyytenä vaikka kaupunki on panostanut voimakkaasti työllisyyden hoitoon. Korkea työttömyysaste vaikuttaa kaupungin verotulopohjaan ansioverotulojen heikon kehityksen vuoksi. Huruslahdella ja Haukivedellä on tehty vuonna 2008 tutkimuksia sedimentin, veden ja kalojen TBT-pitoisuuksista. Suomen ympäristökeskuksen ottamasta sedimenttinäytteestä on löydetty Huruslahdelta erittäin korkeita tributyylitinapitoisuuksia (TBT). Ko. yhdisteen käyttö on ollut aikoinaan laillista, eikä siten vastuuta selvittelyistä ja mahdollisesta kunnostuksesta voida lakiin perustuen sälyttää taannoin ainetta käyttäneen teollisuuden maksettavaksi. Huruslahden pohjasedimenttien haitta-aineiden kulkeutumisen vähentämiseksi on teetetty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma). YVA-ohjelman on todettu olevan sisällöltään riittävän laajan ja monipuolisen, joten sen pohjalta tehtävässä selvityksessä tulee tutkittua teknisesti ja ympäristön kannalta parhaat vaihtoehdot, vaikutukset ja kustannukset. 1.7. Ympäristötekijät Kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot ympäristöasioista. Ympäristötuotolla tarkoitetaan toiminnasta saatua tuloa, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun esim. jätehuolto- ja jätevesimaksut, ympäristön pilaajilta perityt korvaukset kunnan suorittamista tai teettämistä kunnostustöistä. Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennalta ehkäistä, vähentää taikka korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristösuojelun tasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ympäristö investoinnilla tarkoitetaan pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vähentämisestä tai poistamisesta. Keski-Savon Jätehuollon liikelaitoskuntayhtymä on raportoinut jätehuollon ympäristötekijöistä toimintakertomuksessaan. Toimialojen toimintatuottoihin ja menoihin sisältyvistä ympäristöasioista ei ole koottu erillistä ympäristötilinpitoa.

14 2. SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäinen valvonta on osa jokapäiväistä toimintaa. Säännölliseen valvontaan kuuluvat mm. johdolle laadittavat raportit, toiminnan ja toimintapoikkeamien seuranta, talousarvion toteutumisen seuranta, toimintaperiaatteiden ja ohjeiden noudattamisen valvonta, hyväksymis- ja valtuutusjärjestelmät. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta. Tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla toimialoillaan sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Sisäisen valvonnan kohdealueita, joihin on otettu kantaa kaupunginhallituksen selonteossa: - säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen - tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus - riskienhallinnan järjestäminen - omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta - sopimustoiminta - arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seurauksena olisi ollut merkittävä kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus, ei ole kaupunginhallituksella tiedossa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden ja toiminnan tuloksellisuus on raportoitu / arvioitu toimintakertomuksessa (tavoitteiden toteutuminen). Varojen käytön valvonta on järjestetty asianmukaisesti. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan järjestäminen, toteutus ja seuranta ovat kunkin toimialan vastuulla. Riskienhallintaryhmä on arvioinut omaisuus- ja vastuuriskejä. Vakuutusmeklarin asiantuntemusta on käytetty vakuutusten kilpailutuksessa ja päätöksenteossa (kh 20.9.2010). Kaupungin lainasalkun analysoinnin on suorittanut ulkopuolinen rahalaitoksista riippumaton asiantuntija. Lainamäärästä noin 50 % on korkosuojattu. Kaupungin takausvastuut ovat 31.12.2011 tilanteessa 56,249 milj. e (31.12.2010 54,250 milj. e). Takauksista 55,083 milj. e kohdistuu tytäryhteisöjen lainoihin. Vastavakuutta takauksiin ei ole vaadittu.

15 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kaupunginhallitus on nimennyt työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esitys palveluja tilastrategiaksi vuosille 2013 2030. Strategian tulee mahdollistaa palvelujen ja toimitilojen yhteinen suunnittelu ja toteuttaminen ja sen tulee sisältää toimenpideesitykset lyhyelle, keskipitkälle ja pitkälle aikavälille. Korjausvelkaa on syntynyt jo 90-luvulta asti ja tämän arvioidaan olevan 75 milj. euroa (rakennukset 65 milj. euroa ja kunnallistekniikka 10 milj. euroa). Kirjanpitolautakunnan suositus suunnitelman mukaisten poistojen poistoaikojen lyhentämisestä tulee nostamaan vuonna 2013 poistojen määrää. Sopimustoiminta Palvelujen osto on lisääntynyt, jolloin sopimusten valmisteluun ja valvontaan on syytä kiinnittää parempaa huomiota. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa avustaa valvontavelvollisuuden täyttämisessä sisäinen tarkastaja (tarkastussihteeri). Tarkastussihteerin työpanoksesta 50 % kohdistuu sisäiseen tarkastamiseen. Vuonna 2011 sisäisen tarkastuksen työpanoksesta merkittävä osa kohdistui erillisiin selvityksiin. Selvityksistä mainittakoon mm. jatkoraportti määräaikaisista työsuhteista, jatkoraportti ostopalvelujen kustannusten kehityksestä, päivähoidon palvelutarveselvitys yhteistyössä varhaiskasvatuspäällikön kanssa sekä tilapalveluselvitys. Sisäisen tarkastuksen työpanosta kohdennettiin myös toiminnan kehittämisen tueksi tehtyihin erilaisiin selvityksiin ja laskelmiin. Sisäisen valvonnan kehittämistarpeita Sisäinen valvonta on järjestetty tarkoituksenmukaisesti. Sisäisen valvonnan mukaan lukien riskienhallinnan tulee jatkossa olla määritelty olennaiseksi osaksi johtamisjärjestelmää ja toimintaprosesseja. Tällöin riskit, vahvuudet ja mahdollisuudet tulee kytketyiksi tavoitteisiin ja niiden saavuttamista kuvaaviin mittareihin, kehittyneisiin toimintatapoihin sekä niiden systemaattisiin arviointeihin ja raportointiin. 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 3.1. Varkauden talouden kehitys Vuoden 2011 tilikauden ylijäämä oli 0,913 milj. euroa. Kumulatiivinen alijäämä väheni ja se oli vuoden lopussa 8,192 milj. euroa.

16 Kaupungin oma lainakanta väheni 1,226 milj. euroa ja lainakanta oli vuoden 2011 lopussa 42,227 milj. euroa. Lainakanta asukasta kohden oli 1 897 euroa (kunnat keskimäärin vuonna 2011 arvio 2085 euroa/asukas). Toimintatuotot vähenivät edellisestä vuodesta 3,575 milj. euroa (11,1 %). Toimintatuottojen vähentyminen johtuu lähinnä jätehuollon liiketoiminnan siirtymisestä 1.1.2011 alkaen Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymälle. Toimintakulut kasvoivat 0,938 milj. euroa (0,7 %). Tilikauden toimintakate oli 106,297 milj. euroa ja se heikentyi edelliseen vuoteen verrattuna 4,627 milj. euroa (4,6 %). Tilastokeskuksen keräämien kuntien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan toimintakatteiden arvioidaan heikentyvän vuonna 2011 5,2 %. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,517 milj. euroa (0,7 %). Valtionosuudet kasvoivat 2,350 milj. euroa (6,3 %). Tilikauden rahoitustuotot kasvoivat 0,455 milj. euroa (37,0 %) ja rahoituskulut lisääntyivät 0,043 milj. euroa (4,4 %). 3.2. Tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2011 tilikauden tulos oli ylijäämäinen 0,898 milj. e ja varausten muutosten jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 0,913 milj. euroa. Tuloslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitoksen ulkoisista tuotoista ja kuluista. Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista kuvaa maksurahoituksen osuutta toimintamenoista. Toimintatuottojen ja toimintakulujen suhde oli 21,2 %. Vuosikate prosenttia poistoista Vuosikatteen riittävyyttä arvioitaessa lähtökohtana on, että vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Oletusta voidaan pitää pätevänä vain, jos poistot vastaavat kaupungin keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet.

17 VARKAUDEN KAUPUNKI (sis. Liikelaitoksen) Ulkoinen TULOSLASKELMA 2011 2010 Toimintatuotot 28 623 32 198 Valmistus omaan käyttöön 607 721 Toimintakulut -135 527-134 589 Toimintakate -106 297-101 670 Verotulot 72 277 71 760 Valtionosuudet 39 816 37 466 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 112 52 Muut rahoitustuotot 1 572 1 177 Korkokulut -908-778 Muut rahoituskulut -104-191 Vuosikate 6 468 7 816 Suunnitelman mukaiset poistot -5 649-5 876 Satunnaiset tuotot 150 Satunnaiset kulut -71-53 Tilikauden tulos 898 1 887 Varausten lisäys (-) 15 16 Rahastojen lisäys (-) 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä 913 1 903 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % 21,2 24,1 Vuosikate/poistot, % 114,0 133,0 Vuosikate, asukasta kohti 286 344 Asukasmäärä 22 614 22 776

18 Verotulot ja valtionosuudet (1000 e) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Verotulot, yht. 59 087 59 105 61 161 64 701 67 076 71 472 68 450 71 760 72 277 -muutos -% -8,2 0,0 3,5 5,8 3,7 6,6-4,2 4,8 0,7 Kunnallisvero 51 474 52 252 54 629 58 027 59 898 63 664 61 997 64 839 64 563 -muutos -% -3,9 1,5 4,5 6,2 3,2 6,3-2,6 4,6-0,4 Yhteisövero 5 569 4 808 4 278 4 457 4 808 4 512 2 994 3 224 3 951 -muutos -% -36,5-13,7-11,0 4,2 7,9-6,2-33,6 7,7 22,5 Kiinteistövero 2 007 2 011 2 254 2 217 2 370 3 296 3 459 3 698 3 763 -muutos -% 3,1 0,2 12,1-1,6 6,9 39,1 4,9 6,9 1,8 Tuloveroprosentti 18,25 18,25 18,25 19,00 19,00 19,00 19,00 20,00 20,00 Valtionosuudet 23 746 21 415 24 092 27 087 27 857 32 229 33 602 37 466 39 816 - muutos -% 6,0-9,8 12,5 12,4 2,8 15,7 4,3 11,5 6,3 -valt.os. sis. verotulontasaus -2489-1858 -1981-802 9 222 1322 2422 3276 ja harkinnanvar. avustus 1593 1134 1676 ja yhdistymisavustus 1817 1454 1090 757 363 0 0 Verorahoitus 82 833 80 520 85 253 91 788 94 933 103 701 102 052 109 226 112 093 verot ja valtionosuudet -muutos -% -4,5-2,8 5,9 7,7 3,4 9,2-1,6 7,0 2,6 *) valtionosuusjärjestelmän uudistus 1.1.2010

Vuoden 2011 tuotot 19

Vuoden 2011 toimintakulut ja toimintakate 20

21 3.3. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana voidaan tarkastella rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen toiminnan ja investointien rahavirta ja rahoituksen rahavirta eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden rahavirran yhteismäärä osoittaa rahavarojen muutoksen tilikaudella. Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitoksen varsinaisen toiminnan, investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Toiminnan ja investointien rahavirta oli positiivinen 0,3 milj. e. Rahoituksen rahavirta oli negatiivinen 0,4 milj. e ja rahavarojen vähennys näin ollen 0,1 milj. e. Investointien tulorahoitus tunnusluku ilmoittaa, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Investointien tulorahoitusprosentti vuonna 2011 oli 91,3 %, kun se vuotta aikaisemmin oli 113,6 %. Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Vuonna 2011 tunnusluku oli 43,7 %, kun se aikaisemmin oli 55,4 %. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1:n, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Hyvänä lainanhoitokykyä voidaan pitää silloin, kun tunnusluvun arvo on yli 2. Kaupungin lainanhoitokate vuonna 2011 oli 1. Maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Kaupungin vuoden 2011 lopun kassavaroilla olisi voitu kattaa 13 päivän kassasta maksut.

22 VARKAUDEN KAUPUNKI (sis. Liikelaitoksen) RAHOITUSLASKELMA 1000 e 2 011 2 010 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate 6 468 7 816 Satunnaiset erät 79-53 Tulorahoituksen korjauserät -481-351 Tulorahoitus 6 066 7 412 Investointien rahavirta Investointimenot -7 137-7 789 Rahoitusosuudet investointimenoihin 55 905 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 350 879-5 732-6 005 Toiminnan ja investointien rahavirta 334 1 407 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -673-182 Antolainasaamisten vähennykset 196 921-477 739 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6 000 6 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -7 226-7 975 Lyhytaikaisten lainojen muutos -1 226-1 975 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 1 236-33 Rahoituksen rahavirta -467-1 269 Rahavarojen muutos -133 138 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 5 203 5 336 Rahavarat 1.1. 5 336 5 198-133 138 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 91,3 113,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 43,7 55,4 Lainanhoitokate 1 1 Kassan riittävyys 13 13 Asukasmäärä 22 614 22 776

23 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kaupungin taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tase ja sen tunnusluvut (sis. liikelaitoksen)

24 TASE 31.12.2011 VARKAUDEN KAUPUNKI (sis. Liikelaitoksen) 2011 2010 2011 2010 VASTAAVAA 1000 e 1000 e VASTATTAVAA 1000 e 1000 e PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 91 232 91 574 Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot 948 948 Muut pitkävaikutteiset menot 15 23 Ed.tilikauden alijäämä -9 105-11 351 Tilikauden ylijäämä 913 1 903 Oma pääoma 83 988 83 074 Aineelliset hyödykkeet PAKOLLISET VARAUKSET Maa-ja vesialueet 27 566 27 375 Kaatopaikan jälkihoito Rakennukset 56 330 56 750 Valt.os.pal.vastuut 128 109 Eläkevaraukset 42 57 Muut pakolliset varaukset 607 697 Kiinteät rakenteet ja laitteet 20 142 20 245 Pakolliset varaukset 777 863 Koneet ja kalusto 1 305 1 429 Keskeneräiset hankinnat 105 343 105 799 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Sijoitukset Valtion toimeksiannot 100 193 Osakkeet ja osuudet 23 542 22 586 Muut toim.pääomat 4 6 Muut lainasaamiset 5 306 4 829 Toimeksiantojen pääomat 104 199 Muut saamiset 34 33 28 882 27 448 VIERAS PÄÄOMA PYSYVÄT VASTAAVAT 134 240 133 270 Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lainat rahoitus-ja vak.laitoks. 36 120 36 227 Valtion toimeksiannot 132 225 Lainat julkisyhteisöiltä 50 Muut toimeksiantojen varat 4 6 Muut velat 17 17 Toimeksiantojen varat 136 231 Siirtovelat Pitkäaikainen 36 137 36 294 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Lyhytaikainen Aineet ja tarvikkeet 218 222 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus-ja vak.laitoks. 6 107 7 118 Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä 59 Pitkäaikaiset saamiset Saadut ennakot 31 Muut saamiset 51 71 Ostovelat 8 145 8 649 Lyhytaikaiset saamiset Muut velat 2 415 2 004 Myyntisaamiset 3 285 3 295 Siirtovelat 7 513 6 907 Lainasaamiset Lyhytaikainen 24 180 24 768 Muut saamiset 2 053 2 773 Siirtosaamiset VIERAS PÄÄOMA 60 317 61 062 5 338 6 068 Saamiset yhteensä 5 389 6 139 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit/lyhytaik.sij. Sijoitukset rahamarkkinainstr. Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset 5 203 5 336 VAIHTUVAT VASTAAVAT 10 810 11 697 VASTAAVAA YHTEENSÄ 145 186 145 198 VASTATTAVA YHTEENSÄ 145 186 145 198 Taseen tunnusluvut 2011 2010 Omavaraisuusaste, % 57,8 57,2 Suhteellinen velkaantuneis.% 42,9 43,2 Kertynyt alijäämä 1000 e -8 192-9 447 Kertynyt alijäämä e/asukas 362 415 Lainakanta 42 227 43 453 Lainakanta e/asuka 1 867 1 908 Lainasaamiset 5 306 4 830 Asukasmäärä 22 614 22 776

25 Lainakanta Konserni = kaupunki ja konserniin kuuluvat yhteisöt 5. KOKONAISMENOT JA -TULOT Kokonaismenojen ja tulojen laskelma on muodostettu kaupungin ja liikelaitos Soisalon Työterveys tulos- ja rahoituslaskelmista. Kaupungin kokonaistulot olivat 149,78 milj. euroa ja kokonaismenot 150,92 milj. euroa. Tulojen ja menojen erotus oli 1,14 milj. euroa. Kun siitä vähennetään rahoituslaskelmasta Muut maksuvalmiuden muutokset (1,24 milj. euroa) saadaan kassavarojen muutokseksi -0,1 milj. euroa. Se vastaa rahavarojen vähennystä vuoden 2011 aikana.

26 VARKAUDEN KAUPUNKI JA LIIKELAITOS KOKONAISTULOT- JA MENOT VUOSINA 2009-2011 Vuosi 2011 Vuosi 2010 Vuosi 2009 TULOT Milj.euro % Milj.euroa % Milj.euroa % Varsinainen toiminta Toimintatuotot 28,62 19,11 32,2 21,32 30,9 22,61 Verotulot 72,28 48,26 71,8 47,53 68,4 50,05 Valtionosuudet 39,82 26,59 37,5 24,83 33,6 24,58 Korkotuotot 0,11 0,07 0,05 0,03 0,10 0,07 Muut rahoitustuotot 1,57 1,05 1,18 0,78 1,59 1,16 Satunnaiset tuotot 0,15 0,10 0,02 0,01 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,00 0,70 0,51 - käyttöomaisuuden myyntivoitot -0,32-0,21-0,38-0,25-0,39-0,29 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,06 0,04 0,90 0,60 0,38 0,28 Käyttöomaisuuden myyntitulot 1,29 0,86 0,88 0,58 1,18 0,86 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys 0,20 0,13 0,92 0,61 0,19 0,14 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6,00 4,01 6 3,97 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 149,78 100,00 151,1 100,00 136,7 100,00 VARKAUDEN KAUPUNKI JA LIIKELAITOS KOKONAISTULOT- JA MENOT VUOSINA 2009-2011 Vuosi 2011 Vuosi 2010 Vuosi 2009 MENOT Milj.euro % Milj.euroa % Milj.euroa % Varsinainen toiminta Toimintakulut 135,53 89,80 134,6 89,21 128,1 90,00 - valmistus omaan käyttöön -0,61-0,40-0,72-0,48-0,66-0,46 Korkokulut 0,91 0,60 0,78 0,52 1,85 1,30 Muut rahoituskulut 0,10 0,07 0,19 0,13 0,52 0,37 Satunnaiset kulut 0,07 0,05 0,05 0,03 0 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,70 0,49 +/- Pakollisten varausten muutos 0,01 0,01 0,1 0,07 0,08 0,06 - Käyttöomaisuuden myyntitappiot -0,06-0,04-0,06-0,04 0,08 0,06 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 7,08 4,69 7,79 5,16 5,21 3,66 Rahoitustoiminta 0,00 Antolainasaamisten lisäykset 0,67 0,44 0,18 0,12 0,62 0,44 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 7,22 4,78 7,97 5,28 6,93 4,87 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,00 0 0,00 Oman pääoman vähennykset -1,1-0,77 Kokonaismenot yhteensä 150,92 100,00 150,9 100,00 142,3 100,00

27 6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Tytäryhtiöt Yhtiöt Yhdistely konsernitilinpäätökseen (kpl) Yhdistelyt Ei yhdistelty Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 6 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 1 Muut yhtiöt 1 Yhteisyhteisöt 1 Osakkuusyhteisöt 2 Omistusyhteyhteisöt 3 Kuntayhtymät 6 Liikelaitoskuntayhtymät 1 Säätiöt ja yhdistykset 2 Yhteensä 16 7 Konsernitilinpäätökseen yhdistetyt tytäryhtiöt: Keski-Savon Teollisuuskylä Oy, Kiinteistö Oy Terveyskäpy, Kiinteistö Oy Varkauden Kongressi- ja kulttuurikeskus, Navitas Kehitys Oy, Varkauden Aluelämpö Oy, Varkauden Metallihovi Oy, Varkauden Taitotalo Oy ja Wartalo Kodit Oy. Yhteisyhteisö Suomen Julkishankinta Oy on yhdistelty konsernitilinpäätökseen. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty seuraavat kuntayhtymät: Savoniaammattikorkeakoulu Ky, Savon koulutuskuntayhtymä, Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri Ky, Pohjois-Savon Liitto, Vaalijalan Ky, Itä-Suomen Päihdehuollon Ky. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty seuraava liikelaitoskuntayhtymä: Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymä. Yhteisön vähäisen merkityksen vuoksi konsernitilinpäätökseen yhdistelemättömät osakkuusyhteisöt ovat: Varkauden Keskusliikenneasemakiinteistö Oy, Asunto Oy Kehrääjäntie. Omistusyhteysyhteisöistä yhdistelemättömät ovat: Kiinteistö Oy Taulumäen Toripaviljonki, Tietokartano Oy ja Warkop Oy. Säätiöistä ja yhdistyksistä yhdistelemättömät ovat: Varkauden Vanhaintukisäätiö ja Kangaslammin Vanhusten ja Vammaisten Tuki ry.

28 6.2. Konsernin toiminnan ohjaus Konsernin ohjauksen päälinjaukset on määritelty kaupunginvaltuuston hyväksymissä konserniohjeissa. Konserniohjeissa on määritelty kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtavien viranhaltijoiden toimivalta konserniohjauksessa. Tytäryhteisöjen edustajat hallintoelimissään arvioivat johdon toimintaa sekä strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden ja omistajaohjauksen toteutumista. Tytäryhteisöt on velvoitettu pyytämään ohjeita/kannanottoa konsernijohdolta ennen merkittäviä päätöksiä (mm. toiminnan laajentaminen, takaukset, merkittävät investoinnit). Konserniohjeessa on ohjeistettu tytäryhtiöitä kirjanpidosta, tilintarkastuksesta ja raportoinnista sekä hankinnoista, rahoitushuollosta, riskien hallinnasta, henkilöstöpolitiikasta ja tiedottamisesta. Kaupunginvaltuusto vahvistaa vuosittain talousarviossa tavoitteet keskeisille konserniyhteisöille. Tytäryhteisöt raportoivat kolme kertaa vuodessa (osavuosikatsaukset 1 ja 2 sekä tilinpäätös) tavoitteiden toteutumisesta sekä mahdollisista merkittävistä toiminnallisista ja taloudellisista muutoksista ao. vuoden aikana. Kaupunginvaltuuston asettamat toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen on selvitetty tilinpäätöksessä kohdassa Kooste tytäryhteisöistä. 6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Toimintakertomuksen osassa Kooste tytäryhteisöistä on selvitetty olennaiset muutokset tytäryhteisöissä. Seuraavassa on joitakin havaintoja tytäryhteisöjen toiminnasta vuonna 2011. Kaupunginvaltuusto päätti 24.10.2011, että ekovoimalaitos on ensisijainen selvitettävä vaihtoehto Varkauden Aluelämpö Oy:n tarvitseman kaukolämmön tuottamiseen. Kaupunginvaltuusto on päättänyt omalta osaltaan antaa Varkauden Aluelämpö Oy:lle ja Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymälle ohjeen hyväksyä aiesopimus. Wartalo Kodit Oy:n (ent. Varkauden Vuokratalot Oy) Louhirinne 2 palvelutalo valmistunee vuoden 2012 lopulla. Palvelutalon toiminta (72 paikkaa) alkaa siten vuoden 2012-2013 vaihteessa. 6.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Toimivallan ja vastuunjako konserniohjauksessa Konsernia johtavat kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus. Konsernin viranhaltijajohdon muodostaa kaupunginjohtaja. Kaupunginvaltuusto määrittelee omistajapolitiikan linjaukset, päättää kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista ja hyväksyy konserniohjeet. Kaupunginhallitus nimeää edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin, antaa ohjeet yhtiökokouksessa tai vastaavissa elimissä kaupunkia edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, jollei ohjeiden antamista ole johtosäännöllä annettu kaupungin muulle viranomaiselle, seuraa kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa

29 toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista, vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä, antaa valtuustolle selvityksen tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta huolehtii erityistoimialaansa kuuluvista tehtävistä ja tytär- ja osakkuusyhteisöjen toiminnan seurannasta ja tekee tarvittaessa toimenpideehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista yhtiön johdolle ja raportoi tarvittaessa kaupunginjohtajaa. Kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin konsernipolitiikkaa, vastaa konserniohjeen mukaan kaupunginjohtajalle kuuluvista tehtävistä, seuraa kaupungin omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi tarvittaessa kaupunginhallitukselle, seuraa kaupunkikonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittämisestä kaupunginhallitukselle. Toimialajohtaja ja konsernihallinnon vastuuhenkilöt vastaavat konserniohjeen mukaan toimialajohtajalle / konsernihallinnon vastuuhenkilölle kuuluvista tehtävistä, seuraavat toimialallaan kaupungin omistajapolitiikan toteutumista ja raportoivat tarvittaessa kaupunginjohtajalle, seuraavat toimialallaan kaupunkikonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekevät tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittämistä kaupunginjohtajalle. (Konserniohje) Viranhaltijatason seurantavastuu on määritelty konserniyhtiöittäin. Virastopäälliköt raportoivat säännöllisesti kaupungin johtoryhmässä vastuualueellaan olevan konserniyhtiön ajankohtaisista asioista. Yhteisöjen edustajia on kuultu vähintään kerran vuodessa kaupunginhallituksessa, merkittävissä asioissa myös kaupunginvaltuustossa. Konsernijohdon ja yhtiöiden edustajien tapaamisia on järjestetty useita tilivuoden aikana. Tytäryhteisöt ovat raportoineet toiminnastaan ja taloudestaan kaupunginhallitukselle/kaupunginvaltuustolle konsernijohdon ja taloushallinnoin antamien ohjeiden ja aikataulun mukaisesti. Merkittävät päätöksentekoon tulevat asiat (mm. takaukset, investoinnit) on valmisteltu kaupungin johdon kanssa ennen kuin asia etenee päätöksentekoon yhtiössä ja kaupungin hallintoelimissä. Ohjeiden anto kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Omistajan keskeisiä vaikuttamismuotoja yhteisön toimintaan on edustajien valitseminen yhteisön hallinto- ja päätöksentekoelimiin. Edustajien valinnassa otetaan huomioon kyvykkyys arvioida johdon toimintaa sekä strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden ja omistajaohjauksen toteutumista. Kuntalain perusteella kaupunginhallitus tai kaupunginjohtaja antaa tarvittaessa ohjeita kaupunkia eri yhteisöjen hallintoelimissä edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamista käsiteltäviin asioihin. (Konserniohje) Tilikauden aikana kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja ovat tarvittaessa antaneet ohjeita kaupungin edustajille. Konsernijohdon saamien tietojen mukaan yhtiöissä on toimittu kaupungin omistajapoliittisten linjausten mukaisesti.

30 Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Kaupungin tilintarkastaja nimetään myös tytäryhteisön tilintarkastajaksi, ellei muuta erikseen sovita. Tarkastuslautakunnalla on oikeus saada tietoja tytäryhteisön toiminnasta arvioidakseen valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Tarkastustoimella on oikeus tarkastaa tytäryhteisön toimintaa haluamassaan laajuudessa ja saada tätä varten tarvittavat tiedot. Konserniyhtiöiden tilintarkastusta koskevat yhtiöjärjestyksen määräykset on muutettava sellaisiksi, että ne mahdollistavat kaupungin käyttämän tilintarkastusyhteisön valinnan yhtiön tilintarkastajaksi. Tytäryhteisö raportoi kaupungille toiminnastaan ja taloudestaan talousjohtajan antamien ohjeiden ja aikataulun mukaisesti vähintään tilinpäätös- ja osavuosikatsauksina. Raportointi on lisäksi välttämätöntä aina, kun yhteisön toiminnassa on havaittavissa olennaisia poikkeamia kaupungin määrittämistä tavoitteista. (Konserniohje) Tytäryhteisöt käyttävät samaa tilintarkastusyhteisöä kuin kaupunki. Kaupunginvaltuusto on vahvistanut tavoitteet keskeisille konserniyhteisöille talousarviossa. Tytäryhteisöt ovat raportoineet kolme kertaa vuodessa (osavuosikatsaukset 1 ja 2 sekä tilinpäätös) tavoitteiden ja talouden toteutumisesta sekä mahdollisista merkittävistä toiminnallisista ja taloudellisista muutoksista ao. vuoden aikana. Tytäryhteisöjen raportointi perustuu standardisoituihin tunnuslukuihin ja niiden pohjalta tehtyyn analyysiin. Kaupunginvaltuuston asettamat toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen on selvitetty tilinpäätöksessä kohdassa Kooste tytäryhteisöistä. Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö Konserniohjeessa on asetettu tavoitteeksi toimia yhteistyössä seuraavissa asioissa: hankinnat, rahoitushuolto, henkilöstöpolitiikka, keskitetyt konsernipalvelut kuten toimitila- ja kiinteistöpalvelut, taloushallinnon palvelut ja tietohallinnon palvelut. Tavoitteena on saada toiminnallista ja taloudellista hyötyä keskittämisellä / yhteistoiminnalla. (Konserniohje) Tytäryhteisöt käyttävät keskitettyjä konsernipalveluja jonkin verran. Yhteistyötä on tehty mm. hankintatoimessa (kilpailutus Suomen Julkishankinnat Oy), rahoitushuollossa (konsernitilit, ohjaus ja neuvonta), henkilöstöhallinnossa (henkilöstösiirrot, KEVAn jäsennys), taloushallintopalveluissa (yhtiöiden kirjanpidot, palkanlaskenta) ja atk-palveluissa. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Konsernissa noudatetaan yhtenäistä riskienhallintapolitiikkaa, joka perustuu tehtyyn riskien kartoitukseen. Kartoituksen pohjalta määritellään ne periaatteet, joiden mukaan vahinkoriskejä jätetään vakuutusyhtiön kannettavaksi. (Konserniohje)

31 Riskienhallinnan järjestämisestä kuntakonsernissa voidaan arvioida mm. seuraavin perustein: - Onko riskienkartoitus tytäryhteisöissä ajan tasalla ja onko se tehty riittävän kattavasti? - Onko kuntakonsernissa onnistuttu toteutuneiden riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa? Täysin yhtenäistä riskienhallintapolitiikkaa ei ole noudatettu konsernissa. Yhtiöiden toimiala, suuruus ja erilaiset tarpeet ohjaavat omaisuuden ja toiminnan vakuuttamista (vakuutusmuodot, omavastuut). Tytäryhtiöiden toimitusjohtajien ilmoituksen mukaan riskienkartoitus on ajan tasalla. Yhtiöt ovat onnistuneet toteutuneiden riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa.

32 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA 31.12.2011 2011 2010 TULOSLASKELMA Toimintatuotot 115 415 119 195 Toimintakulut -210 556-208 991 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 13 Toimintakate -95 128-89 796 Verotulot 71 999 71 479 Valtionosuudet 39 816 37 466 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 251 443 Muut rahoitustuotot 1 270 968 Korkokulut -2 869-3 046 Muut rahoituskulut -679-699 Vuosikate 14 660 16 815 Poistot ja arvonalentumiset: Suunn.mukaiset poistot -11 059-11 012 Tilikauden yli- ja alipariarviot Arvonalentumiset -416-280 Satunnaiset erät -25 43 Tilikauden tulos 3 160 5 566 Tilinpäätössiirrot -690-433 Vähemmistöosuudet -182-688 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 2 288 4 445 Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 54,9 56,8 Vuosikate/Poistot, % 127,8 152,7 Vuosikate, euroa/asukas 648 738 Asukasmäärä 22614 22776