1(25) Rakenteisen kirjaamisen toimintoluokitusten analysointi Osastot Riihimäki 1-3, Loppi ja Hausjärvi Työpaperi 12a ja 12b
2(25) Sisällys Johdanto... 4 1. Eri komponenttien ja pää- sekä alaluokkien kirjaaminen 1. aineisto... 5 1.1 Aktiviteetti -komponentti... 5 1.2 Erittäminen -komponentti... 6 1.3 Selviytyminen -komponentti... 6 1.4 Ravitsemus -komponentti... 7 1.5 Aistitoiminta -komponentti... 8 1.6 Kudoseheys -komponentti... 9 1.7 Päivittäiset toiminnot -komponentti... 10 2. Osastojen väliset erot tunnuslukujen perusteella 1. aineisto... 12 3. Eri komponenttien ja pää- ja alaluokkien kirjaaminen 2. aineisto... 13 3.1 Aktiviteetti -komponentti... 13 3.2 Erittäminen -komponentti... 14 3.3 Selviytyminen -komponentti... 16 3.4 Ravitsemus-komponentti... 17 3.5 Aistitoiminta -komponentti... 18 3.6 Kudoseheys -komponentti... 19 3.7 Päivittäiset toiminnot -komponentti... 21 4. Osastojen väliset erot tunnuslukujen perusteella 1. ja 2. aineiston vertailu... 23 Lähteet... 25
3(25) Versiohistoria 0.1 30.4.2010 Raija Tuovinen Sisällön tuottaminen 1. aineisto 0.2 4.5.2010 Raija Tuovinen Sisällön tuottaminen 2. aineisto 0.3 19.9.2011 Tarja Tervo-Heikkinen Työpaperien 12a ja 12b yhdistäminen, tarkastaminen, johdanto, sisällysluettelo, lähteet, aikaisemman tekstin korjaus ja ulkoasun muokkaus.
4(25) Johdanto Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) -hankkeessa, joka on osa Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009 2011 (VeTe) -hanketta (www.vete.fi) toteutetaan sosiaalija terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) 2008 2011 määriteltyä toimenpidettä nro 14: Laaditaan valtakunnallinen suositus optimaalisesta henkilöstörakenteesta ja - mitoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon uusia toimintaympäristöjä varten tuottavuuden parantamiseksi. Valtakunnallisen KASTE-ohjelman toimeenpanosuunnitelman vuosille 2008 2011 mukaan rakenteisen kirjaamisen luokituksia tulee käyttää kehitettäessä hoitotyön henkilöstöhallinnan tunnuslukuja. (STM 2008, 2009.) Hoitotyön rakenteinen kirjaaminen tarkoittaa potilaan hoidon kuvaamista hoitokertomusjärjestelmässä hoitotyön päätöksentekoprosessin mukaisesti hyödyntäen Suomalaisen hoitotyön luokitusta (Finnish Care Calssification, FinCC). Luokitus muodostuu kolmesta osasta: suomalainen tarveluokitus (SHTaL), suomalainen toimintoluokitus (SHToL) ja suomalainen hoidon tulosluokitus (SHTuL). SHTaL ja SHToL jakaantuvat komponentteihin, komponentit pääluokkiin ja pääluokat alaluokkiin. SHTuL on kolmiluokkainen tulosluokitus. (FinCC 2008.) Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän henkilöstösuunnittelun yhtenä keskeisenä lähtökohtana on etsiä tasapainoa henkilöstövoimavarojen riittävyyden, kustannustehokkuuden ja potilaiden laadukkaiden palvelujen välillä. Hoitohenkilökunta kokee jatkuvaa epäsuhtaa olemassa olevien resurssien ja kasvavien potilaiden odotusten suhteen. Toisaalta hoitotyön esimiehet tuovat esiin vaikeuden sopeuttaa käytössä olevat henkilöstövoimavarat peruskuntien alati niukkeneviin taloudellisiin raameihin. Ongelmien ratkaisemista edistäisi, jos olisi olemassa valtakunnallinen yleistettävissä oleva, optimaalisen henkilöstörakenteen ja -mitoituksen malli. (Raportti R12A.) Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän pilottihankkeessa etsittiin hoitokertomuksen luokitellusta tiedosta indikaattoreita, joiden avulla olisi mahdollista arvioida toimintayksikön henkilöstövoimavarojen riittävyyttä tai riittämättömyyttä. Siinä tarkasteltiin seitsemän hoitotyön komponentin, niiden pää- ja alaluokkien käyttöä sekä yhteyttä osaston potilasmäärään, lyhyt- ja pitkäaikaispotilaiden hoitopäivien määrään, kuormitusprosenttiin ja poissaoloihin. (Raportti R12A.) Tässä työpaperissa on kuvattu Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän viiden osaston rakenteisen kirjaamisen toimintoluokitusten (SHToL) kirjaukset eri komponenttien osalta niin komponentille kuin sen pää- ja alaluokille käytetyimpien komponenttien osalta komponenteittain. Taulukoissa on esitetty kullekin ilmoitetulle komponentille, pää- tai alaluokalle tehtyjen kirjausten keskiarvot laskettuna erikseen kahdelle puolen vuoden jaksoille niin, että luvut 1 ja 2 käsittelevät ensimmäistä puolen vuoden aineiston keruujaksoa (1.3.2009-31.8.2009) ja luvut 3 ja 4 käsittelevät samassa järjestyksessä toista puolen vuoden aineiston keruujaksoa (1.9.2009-28.2.2010).
5(25) 1. Eri komponenttien ja pää- sekä alaluokkien kirjaaminen 1. aineisto 1.1 Aktiviteetti -komponentti Aktiviteetti-komponentin lisäksi sen erilaisia pää- ja alaluokkia oli valittu 27. Aktiviteetin komponentti- ja pää- ja alaluokissa oli runsaasti hajontaa eli yksittäisiä merkintöjä eri luokkiin. Kun kaikkien osastojen kirjaamiset huomioitiin, seuraaviin luokkiin oli kirjattu eniten: 1000 Aktiviteetti (max 509), 1002 Aktiviteettia edistävä toiminta (max 309), 1002 Aktiviteettia edistävä toiminta 1002 Ei alaluokkaa SHToL (max 264), 1002 Aktiviteetin seuranta (max 191), 1001 Aktiviteetin seuranta 1001 Ei alaluokkaa SHToL (max 191) ja 1012 Uni- tai valvetilan seuranta 1012 Ei alaluokkaa SHToL (max 124). (Taulukko 1.) Taulukko 1. Viisi käytetyintä Aktiviteetti-komponentia tai pää- ja alaluokkaa keskiarvojen mukaan. 1000 Aktiviteetti 167,50 234,50 284,67 168,17 411,83 1002 Aktiviteettia edistävä 82,50 83,83 94,00 39,83 215,83 toiminta 1002 Aktiviteettia edistävä 16,33 26,33 47,00 31,00 157,83 toiminta 1002 Ei alaluokkaa SHToL 1001 Aktiviteetin seuranta 40,17 83,33 140,67 40,83 109,33 1001 Aktiviteetin seuranta 1001 Ei alaluokkaa SHToL PM 1012 Uni- tai valvetilan seuranta 41,33 62,83 41,50 81,67 74,83 1012 Ei alaluokkaa SHToL Huom! Luokat on valittu maksimi arvon mukaan: korkeimmilla arvoilla (=kirjaamisen useus) pääsi mukaan listaan Punainen merkintä = kirjattu eniten keskiarvon mukaan Musta merkintä = kirjattu vähiten keskiarvon mukaan Aktiviteetti-komponentin ja sen pää- sekä alaluokkien kirjaamisessa oli eroja osastojen välillä useissa luokissa. Riihimäen osasto 1 ja Hausjärven osasto poikkesivat vähemmillä kirjaamisilla muista osastoista. Esimerkiksi Riihimäen osasto 1:llä 1001 Aktiviteetin seuranta PM on kirjattu maaliskuusta elokuuhun -09 keskimäärin 17,83 kertaa. Aktiviteetin seuranta PM oli kirjattu samalla ajan jaksolla Riihimäen osasto 3:lla keskimäärin 34,67 kertaa. Hausjärvellä puolestaan 1002 Aktiviteettia edistävä toiminta on valittu samalla ajanjaksolla 39,83 kertaa ja Lopella vastaavasti 411,83 kertaa. Lopen osasto ja Riihimäen osasto 3 poikkesivat muista osastoista runsaammilla kirjaamisen määrillä. Esimerkiksi Lopen osastolla 1002 Aktiviteettia edistävä toiminta 1002 Ei alaluokkaa SHToL oli valittu keskimäärin 157,83 kertaa. Vastaavasti 1002 Aktiviteettia edistävä toiminta 1002 Ei alaluokkaa SHToL oli valittu Riihimäen osasto 1:llä keskimäärin 16,33 kertaa.
6(25) 1.2 Erittäminen -komponentti Erittäminen-komponentin lisäksi sen erilaisia pää- ja alaluokkia oli valittu 92. Erittämisen komponentti- ja pää- ja alaluokissa oli runsaasti hajontaa eli yksittäisiä merkintöjä eri luokkiin. Kun kaikkien osastojen kirjaamiset huomioitiin, seuraaviin luokkiin oli kirjattu eniten: 1022 Erittäminen (max 133), 1032 Virtsaamisen seuranta (max 79), 1032 Virtsaamisen seuranta 1032 Ei alaluokkaa SHToL (max 65), 1023 Suoliston toiminnan seuranta (max 57) ja Erittäminen PM (max 36). Taulukko 2.) Taulukko 2. Viisi käytetyintä Erittäminen-komponenttia tai pää- ja alaluokkaa keskiarvojen mukaan. 1022 Erittäminen 43,00 83,17 109,33 40,33 88,00 1032 Virtsaamisen seuranta 16,00 27,00 53,17 15,67 46,83 1032 Virtsaamisen seuranta 7,33 24,33 44,33 7,67 34,33 1032 Ei alaluokkaa SHToL 1023 Suoliston toiminnan 10,50 26,50 31,33 10,20 22,83 seuranta 1022 Erittäminen PM 18,67 26,83 27,33 17,67 26,50 Huom! Luokat on valittu maksimi arvon mukaan: korkeimmilla arvoilla (=kirjaamisen useus) pääsi mukaan listaan Punainen merkintä = kirjattu eniten keskiarvon mukaan Musta merkintä = kirjattu vähiten keskiarvon mukaan Erittäminen-komponentin ja sen pää- ja alaluokkien kirjaamisessa oli eroja osastojen välillä monissa luokissa. Riihimäen osasto 1 ja Hausjärven osasto poikkesivat muita osastoja vähemmillä kirjaamisilla ja Riihimäen osasto 3 muita runsaammilla kirjaamisilla. Esimerkiksi 1022 Erittäminen oli valittu Riihimäen osasto 3:lla keskimäärin 109,33 kertaa ja Hausjärvellä 40,33 kertaa. 1032 Virtsaamisen seuranta 1032 Ei alaluokkaa SHToL oli valittu Riihimäen osasto 3:lla keskimäärin 44,33 kertaa ja osasto 1:llä 7,33 kertaa. 1.3 Selviytyminen -komponentti Selviytyminen-komponentin lisäksi sen erilaisia pää- ja alaluokkia oli valittu 37. Selviytymisen komponentti- ja pää- ja alaluokissa oli runsaasti hajontaa eli yksittäisiä merkintöjä eri luokkiin. Kun kaikkien osastojen kirjaamiset huomioitiin, seuraaviin luokkiin oli kirjattu eniten: 1076 Selviytyminen (max 116), 1077 Potilaan selviytymiskyvyn arviointi (max 82) ja 1077 Potilaan selviytymiskyvyn arviointi 1077 Ei alaluokkaa SHToL (max 82), 1078 Potilaan selviytymisen tukeminen (max 50), 1078 Potilaan selviytymisen tukeminen 1078 Ei alaluokkaa SHToL (max 50), 1077 Potilaan selviytymiskyvyn arviointi PM (max 25) ja 1077 Potilaan selviytymiskyvyn arviointi 1077 Ei alaluokkaa SHToL PM (max 25) ja 1078 Potilaan selviytymisen tukeminen PM (max 21) ja 1078 Potilaan selviytymisen tukeminen 1078 Ei alaluokkaa SHToL PM (max 21). (Taulukko 3.)
7(25) Taulukko 3. Viisi käytetyintä Selviytyminen-komponenttia tai pää- ja alaluokkaa keskiarvojen mukaan 1076 Selviytyminen 10,00 60,00 84,17 12,00 39,67 1077 Potilaan selviytymiskyvyn 5,50 32,83 53,50 7,67 29,00 arviointi 1077 Potilaan selviytymiskyvyn arviointi 1077 Ei alaluokkaa SHToL 1078 Potilaan selviytymisen 5,00 23,33 26,50 4,20 11,00 tukeminen 1078 Potilaan selviytymisen tukeminen 1078 Ei alaluokkaa SHToL 1077 Potilaan selviytymiskyvyn 3,50 15,83 21,00 6,17 12,83 arviointi PM 1077 Potilaan selviytymiskyvyn arviointi 1077 Ei alaluokkaa SHToL PM 1078 Potilaan selviytymisen 3,60 14,17 15,33 3,20 7,40 tukeminen PM 1078 Potilaan selviytymisen tukeminen 1078 Ei alaluokkaa SHToL PM Huom! Luokat on valittu maksimi arvon mukaan: korkeimmilla arvoilla (=kirjaamisen useus) pääsi mukaan listaan. Punainen merkintä = kirjattu eniten keskiarvon mukaan Musta merkintä = kirjattu vähiten keskiarvon mukaan Selviytyminen-komponentin ja sen pää- sekä alaluokkien kirjaamisessa oli eroja osastojen välillä. Erot ovat 1076 Selviytymisen, 1077 Potilaan selviytymiskyvyn ja 1078 Potilaan selviytymisen tukemisen kirjaamisessa. Erityisesti Riihimäen osasto 3 kirjasi kautta linjan muita osastoja enemmän ja vastaavasti Riihimäen osasto 1 muita osastoja vähemmän.. Esimerkiksi 1077 Potilaan selviytymiskyvyn arviointi oli kirjattu Riihimäen osasto 3:lla keskimäärin 53,50 kertaa ja vastaavasti osasto 1:llä keskimäärin 5,50 kertaa. 1078 Potilaan selviytymisen tukeminen 1078 Ei alaluokkaa SHToL PM oli valittu osasto 3:lla keskimäärin 15,33 kertaa ja osasto 1:llä keskimäärin 3,17 kertaa. 1.4 Ravitsemus -komponentti Ravitsemus-komponentin lisäksi sen erilaisia pää- ja alaluokkia oli valittu 51. Ravitsemuskomponentti- ja pää- sekä alaluokissa oli runsaasti hajontaa eli yksittäisiä merkintöjä eri luokkiin. Kun kaikkien osastojen kirjaamiset huomioitiin, eniten oli kirjattu luokkiin 1242 Ravitsemus (max 53), 1243 Ravitsemustilan seuranta (max 36), 1243 Ravitsemustilan seuranta 1243 Ei ala-
8(25) luokkaa SHToL (max 36), 1242 Ravitsemus PM (max 20) ja 1248 Ravinnon saannin turvaaminen (max 19). (Taulukko 4.) Taulukko 4. Viisi käytetyintä Ravitsemus-komponenttia tai pää- ja alaluokkaa keskiarvojen mukaan. 1242 Ravitsemus 8,67 34,33 32,17 16,33 16,33 1243 Ravitsemustilan seuranta 3,50 20,17 20,50 8,33 8,33 1243 ravitsemustilan seuranta 3,50 20,17 20,33 8,33 8,67 1243 Ei alaluokkaa SHToL 1242 Ravitsemus PM 4,00 12,83 11,33 9,00 7,50 1248 Ravinnon saannin turvaaminen 5,00 12,67 8,40 6,83 7,97 Huom! Luokat on valittu maksimi arvon mukaan: korkeimmilla arvoilla (=kirjaamisen useus) pääsi mukaan listaan. Punainen merkintä= kirjattu eniten keskiarvon mukaan Musta merkintä=kirjattu vähiten keskiarvon mukaan Ravitsemus-komponentin ja sen pää- ja alaluokkien kirjaamisessa oli eroja osastojen välillä. Eroja oli 1242 Ravitsemuksen, 1243 Ravitsemustilan seuranta ja 1248 Ravinnon saannin turvaaminen luokissa. Riihimäen osasto 1 kirjasi luokkia vähiten ja osasto 2 eniten. Esimerkiksi 1243 Ravitsemustilan seurantaan oli kirjattu Riihimäen osasto 1:llä keskimäärin 3,50 kertaa ja vastaavasti osasto 3:lla 20,50 kertaa. Vastaavasti Ravinnonsaannin turvaaminen oli kirjattu osasto 1:llä keskimäärin 5,00 kertaa ja osasto 2:lla 12,67 kertaa. 1.5 Aistitoiminta -komponentti Aistitoiminta-komponentti ja sen erilaisia pää- sekä alaluokkia oli valittu 70. Aistitoiminnan komponentti- ja pää- ja alaluokissa oli runsaasti hajontaa eli yksittäisiä merkintöjä eri luokkiin. Kun kaikkien osastojen kirjaamiset huomioitiin, eniten oli kirjattu luokkiin 1510 Aistitoiminta (max 31), 1535 Kivun seuranta (max 19), 1535 Kivun seuranta 1535 Ei alaluokkaa SHToL (max 18), 1510 Aistitoiminta PM (max 15) ja 1535 Kivun seuranta PM (max 11). (Taulukko 5.)
9(25) Taulukko 5. Viisi käytetyintä Aistitoiminnan komponenttia tai pää- ja alaluokkaa keskiarvojen mukaan 1510 Aistitoiminta 6,67 22,67 17,00 4,83 16,80 1535 Kivun seuranta 2,60 15,33 10,50 1,80 11,80 1535 Kivun seuranta 1,75 14,83 10,17 1,80 9,40 1535 Ei alaluokkaa SHToL 1510 Aistitoiminta PM 4,67 12,17 9,17 3,83 8,40 1535 Kivun seuranta PM 2,00 8,33 6,50 1,80 6,20 Huom! Luokat on valittu maksimi arvon mukaan: korkeimmilla arvoilla (=kirjaamisen useus) pääsi mukaan listaan. Punainen merkintä= kirjattu eniten keskiarvon mukaan Musta merkintä=kirjattu vähiten keskiarvon mukaan Ainoastaan komponenttien 1510 Aistitoiminta ja 1535 Kivun seuranta merkinnöissä oli eroavaisuuksia osastojen välillä. Riihimäen osasto 2 oli valinnut komponentit muita osastoja useammin ja osasto 4 ja 1 muita osastoja vähemmän. Esimerkiksi komponentti 1510 Aistitoiminta oli valittu osasto 2:lla keskimäärin 22,67 kertaa ja Hausjärvellä keskimäärin 4,83 kertaa. 1535 Kivun seuranta oli valittu Riihimäen osasto 2:lla keskimäärin 15,33 kertaa ja Hausjärvellä keskimäärin 1,80 kertaa. 1.6 Kudoseheys -komponentti Kudoseheys-komponentin lisäksi sen erilaisia pää- ja alaluokkia oli valittu 87. Kudoseheyskomponentti- ja pää- sekä alaluokissa oli runsaasti hajontaa eli yksittäisiä merkintöjä eri luokkiin. Kun kaikkien osastojen kirjaamiset huomioitiin, eniten oli kirjattu luokkiin 1541 Ihon kunnon seuranta (max 160), 1540 Kudoseheys (max 114) ja 1568 Haavan hoito (max 46), 1541 Ihon kunnon seuranta 1541 ja Ihon kunnon seuranta 1541 Ei alaluokkaa SHToL (max 43) ja 1568 Haavan hoito 1568 Ei alaluokkaa SHToL (max 28). (Taulukko 6.)
10(25) Taulukko 6. Viisi käytetyintä Kudoseheys-komponenttia tai pää- ja alaluokkaa keskiarvojen mukaan. 1541 Ihon kunnon seuranta 13,33 11,67 9,83 34,67 9,83 PM 1540 Kudoseheys 74,60 54,17 69,00 54,00 71,17 1568 Haavan hoito 22,00 15,00 24,17 24,00 31,33 1541 Ihon kunnon seuranta, 32,33 20,50 19,33 16,00 19,50 1541 Ihon kunnon seuranta 1541 Ei alaluokkaa SHToL 1568 Haavan hoito 1568 Ei 10,20 9,50 15,00 7,83 14,50 alaluokkaa SHToL Huom! Luokat on valittu maksimi arvon mukaan: korkeimmilla arvoilla (=kirjaamisen useus) pääsi mukaan listaan. Punainen merkintä= kirjattu eniten keskiarvon mukaan Musta merkintä=kirjattu vähiten keskiarvon mukaan Kudoseheys-komponentin ja sen pää- ja alaluokkien kirjaamisessa oli eroja osastojen välillä. Osassa luokkia Lopen osasto oli kirjannut määrällisesti eniten ja Hausjärven osasto vähiten. Osassa luokkia merkintöjä oli Riihimäen osasto 1:llä enemmän kuin osasto 2:lla. Esimerkiksi 1541 Ihon kunnon seuranta kirjattiin Riihimäen osasto 1:llä keskimäärin 32,33 kertaa ja vastaavasti Hausjärvellä 16 kertaa. 1565 Haavan seuranta komponentista oli eniten merkintöjä Lopella ja Hausjärvellä. Esimerkiksi 1565 Haavan seuranta oli valittu Lopella keskimäärin 8,67 kertaa ja Hausjärvellä vastaavasti 1,50 kertaa. 1568 Haavan hoito 1569 Haavasidoksen vaihto oli valittu Lopella keskimäärin 5 kertaa ja vähiten Riihimäen osasto 2:lla eli keskimäärin 5 kertaa. 1.7 Päivittäiset toiminnot -komponentti Aktiviteetti-komponentin lisäksi sen erilaisia pää- ja alaluokkia oli valittu 48. Päivittäiset toiminnotkomponentti- ja pää- sekä alaluokissa oli runsaasti hajontaa eli yksittäisiä merkintöjä eri luokkiin. Kun kaikkien osastojen kirjaamiset huomioitiin, ylivoimaisesti eniten oli kirjattu luokkiin 1442 Päivittäiset toiminnot (max 989), 1442 Päivittäiset toiminnot 1442 Ei pääluokkaa SHToL (max 653), 1442 Päivittäiset toiminnot 1443 Puhtaudesta huolehtiminen (max 674), 1442 Puhtaudesta huolehtiminen 1443 Ei alaluokkaa SHToL (max 260) ja 1443 Puhtaudesta huolehtiminen 1444 Peseytymisessä avustaminen (max 471). (Taulukko 7.)
11(25) Taulukko 7. Viisi käytetyintä Päivittäiset toiminnot-komponenttia tai pää- ja alaluokkaa keskiarvojen mukaan. 1442 Päivittäiset toiminnot 707,50 712,33 520,33 188,50 643,00 1442 Päivittäiset toiminnot 620,00 242,67 209,50 66,50 26,83 1443 Puhtaudesta huolehtiminen 1442 Päivittäiset toiminnot 76,67 454,00 273,33 95,50 494,50 1442 Ei pääluokkaa SHToL 1443 Puhtaudesta huolehtiminen 202,67 118,83 134,33 23,67 20,00 1443 Ei alaluokkaa SHToL 1443 Puhtaudesta huolehtiminen 416,50 123,33 73,67 38,50 6,33 1444 Peseytymisessä avustaminen Huom! Luokat on valittu maksimi arvon mukaan: korkeimmilla arvoilla (=kirjaamisen useus) pääsi mukaan listaan. Punainen merkintä= kirjattu eniten keskiarvon mukaan Musta merkintä=kirjattu vähiten keskiarvon mukaan Päivittäiset toiminnot-komponentin ja sen pää- sekä alaluokkien kirjaamisessa oli eroja osastojen välillä. Riihimäen osastot 1 ja 3 kirjasivat eniten ja Lopen ja Hausjärven osastot vähiten. Merkinnät erosivat toisistaan määrällisesti. Esimerkiksi 1442 Päivittäiset toiminnot 1443 Puhtaudesta huolehtiminen kirjattiin Riihijärven osasto 1:llä keskimäärin 620 kertaa ja Lopella 26,83 kertaa, 1452 Liikkumisessa avustaminen kirjattiin osasto 1:llä keskimäärin 1 kertaa ja Hausjärven osastolla 11,17 kertaa. 1463 Päivittäisiin toimintoihin liittyvä ohjaus alaluokkineen kirjattiin Lopella keskimäärin 8-6,17 kertaa ja Hausjärven osasto kirjasi vastaavasti 1,75 kertaa. Osasto saattoi kirjata myös yhdelle yksittäiselle luokalle, kuten Riihimäen osasto 2: 1442 Päivittäiset toiminnot 1442 Ei pääluokkaa SHToL Riihimäen osasto 1 teki keskimäärin 76,67 merkintää ja osasto 2 vastaavasti 454 merkintää.
12(25) 2. Osastojen väliset erot tunnuslukujen perusteella 1. aineisto Asiakasmäärillä, pitkäaikaisilla hoitopäivillä, hoitopäivien yhteismäärällä ja osaston kuormitusprosentilla oli eroa osastojen välillä. Tarkasteluvälillä maaliskuusta elokuuhun 2008 asiakasmäärä oli pienin Hausjärvellä, keskimäärin 25,5 ja vastaavasti suurin Riihimäen osasto 2:lla, keskimäärin 67,17. Pitkäaikaisia hoitopäiviä oli eniten Hausjärvellä, keskimäärin 586,83 ja vähiten Lopella, keskimäärin 253,83. Hoitopäivien yhteismäärä oli suurin Riihimäen osasto 1:llä, keskimäärin 976 ja pienin Lopella, keskimäärin 722. Osastojen kuormitusprosentti oli suurin Hausjärvellä, keskimäärin 104,12 ja pienin Lopella, keskimäärin 92,33. (Taulukko 8.) Kun tarkasteltiin kaikkia osastoja yhdessä ajanjaksolla maaliskuusta elokuuhun 2008, asiakasmäärä oli keskimäärin 51,37 (vaihteluväli 10-132), pitkäaikaisia hoitopäiviä 474,70 (vaihteluväli 74-766), hoitopäivien yhteismäärä 919,50 (vaihteluväli 434-1080) ja kuormitusprosentti 98,76 (vaihteluväli 87,5-120). (Taulukko 8.) Taulukko 8. Osastojen tarkastelu tunnuslukujen keskiarvojen perusteella (n, %). Osasto Asiakasmäärä (n) Lyhytaikaiset hoitopäivät (n) Pitkäaikaiset hoitopäivät (n) Hoitopäivät yhteensä (n) Kuormitus (%) Riihimäki 1 45,67 432,00 544,00 976,00 99,45 Riihimäki 2 67,17 425,83 546,00 971,83 99,02 Riihimäki 3 53,67 527,50 442,83 970,33 98,86 Hausjärvi 25,50 370,50 586,83 957,33 104,12 Loppi 64,83 468,17 253,83 722,00 92,33 Yhteensä 51,37 444,80 474,70 919,50 98,76 Punainen merkintä= vähiten Musta merkintä=eniten
13(25) 3. Eri komponenttien ja pää- ja alaluokkien kirjaaminen 2. aineisto Aineistoa on tarkasteltu laskemalla keskiarvot, keskihajonta, N, minimi sekä maksimi arvot. Erojen testaamiseen on käytetty ei-parametristä Kruskall Wallisin testiä (p<0,05), koska muuttujat eivät olleet normaalijakautuneita. 3.1 Aktiviteetti -komponentti Aktiviteetin komponentin lisäksi sen erilaisia pää- ja alaluokkia oli valittu yhteensä 28 (aikaisemmin 22) eli kirjaamiseen oli tullut muutamia uusia otsakkeita. Aktiviteetin otsakkeiden valinnassa oli runsaasti hajontaa eli suuressa osassa luokkia oli vain muutamia merkintöjä. Alla olevat merkinnät olivat lisääntyneet määrällisesti verrattuna aikaisempaan tarkastelujaksoon. Kun kaikkien osastojen kirjaamiset huomioitiin, seuraaviin luokkiin oli kirjattu eniten: 1) 1000 Aktiviteetti max 717 (aiemmin max 509) 2) 1002 Aktiviteettia edistävä toiminta max 348 (aiemmin max 309) 3) 1001 Aktiviteetin seuranta max 332 (aiemmin max 191) 4) 1001 Aktiviteetin seuranta 1001 Ei alaluokkaa SHToL max 332 (aiemmin max 191) 5) 1002 Aktiviteettia edistävä toiminta 1002 Ei alaluokkaa SHToL max 292 (aiemmin max 264) 6) 1002 Aktiviteettia edistävä toiminta 1005 Toiminnallinen kuntoutus max 163 (aiemmin max 69) 7)1002 Aktiviteettia edistävä toiminta 1006 Liikeharjoitusten toteuttaminen max 132 (aiemmin max 104) 8) 1012 Uni- tai valvetilan seuranta max 135 (aiemmin max 124) 9) 1012 Uni- tai valvetilan seuranta 1012 Ei alaluokkaa SHToL max 135 (aiemmin max 124) (Taulukko 9.)
14(25) Taulukko 9. Yhdeksän (9) käytetyintä pää- ja alaluokkaa Aktiviteetti-komponentin lisäksi (keskiarvo). 1000 Aktiviteetti 197,67 305,67 340,17 184,00 653,17 1002 Aktiviteettia edistävä 102,00 120,17 110,83 46,17 311,67 toiminta 1001 Aktiviteetin seuranta 50,17 92,00 179,33 60,00 233,50 1001 Aktiviteetin seuranta 1001 Ei alaluokkaa SHToL 1002 Aktiviteettia edistävä 8,40 16,00 25,75 16,75 159,00 toiminta 1002 Ei alaluokkaa SHToL 1002 Aktiviteettia edistävä 81,83 49,17 55,00 19,33 80,60 toiminta 1005 Toiminnallinen kuntoutus 1002 Aktiviteettia edistävä 8,33 50,17 33,50 11,50 78,83 toiminta 1006 Liikeharjoitusten toteuttaminen 1012 Uni- tai valvetilan seuranta 40,50 88,00 40,67 75,17 95,00 1012 Uni- tai valvetilan seuranta 1012 Ei alaluokkaa SHToL Huom! Luokat on valittu maksimi-arvon (max) mukaan: korkeimmilla arvoilla (=kirjaamisen useus) pääsi mukaan listaan. Punainen merkintä= kirjattu eniten (keskiarvon mukaan) Musta merkintä=kirjattu vähiten (keskiarvon mukaan) Vihreä merkintä=kirjattu toiseksi eniten (keskiarvon mukaan) Kirjaamisen erot (p-arvo<0,05) eri osastojen välillä olivat vähentyneet Aktiviteetin luokissa (komponentti, pää- ja alaluokat) verrattuna edelliseen tarkkailujaksoon, mutta eroja oli edelleenkin runsaasti. Eroja oli 17 otsakkeen valinnassa (aikaisemmin 21). Loppi ja Riihimäen osasto 1 olivat kirjanneet muita osastoja enemmän näihin otsakkeisiin. 3.2 Erittäminen -komponentti Erittäminen-komponentin lisäksi sen erilaisia pää- ja alaluokkia oli valittu yhteensä 51 (aikaisemmin 46) eli kirjaamiseen oli tullut muutamia uusia otsakkeita. Erittämisen otsakkeiden valinnassa oli runsaasti hajontaa eli yksittäisiä merkintöjä eri luokkiin. Alla olevat merkinnät olivat lisääntyneet määrällisesti verrattuna aikaisempaan tarkastelujaksoon. Kun kaikkien osastojen kirjaamiset huomioitiin, seuraaviin luokkiin oli kirjattu eniten: 1) 1022 Erittäminen max 247 (aiemmin max 133) 2) 1032 Virtsaamisen seuranta max 120 (aiemmin max 79)
15(25) 3) 1023 Suoliston toiminnan seuranta max 105 (aiemmin max 57) 4) 1024 Ulosteen määrän ja laadun seuranta max 105 (aiemmin max 31) 5) 1032 Virtsaamisen seuranta 1032 Ei alaluokkaa SHToL max 88 (aiemmin max 65) 6) 1032 Virtsaamisen seuranta 1033 Virtsamäärän seuraaminen 69 (aiemmin max 18) 7) 1051 Pahoinvoinnin tai oksentamisen huomiointi max 47 (aiemmin max 13) 8) 1051 Pahoinvoinnin tai oksentamisen huomiointi 1052 Oksennusten määrän ja laadun seuranta max 42 (aiemmin max 6) 9) 1023 Suoliston toiminnan seuranta 1023 Ei alaluokkaa SHToL max 31 (aiemmin max 42) (Taulukko 10.) Taulukko 10. Yhdeksän (9) käytetyintä pää- ja alaluokkaa Erittämisen komponentin lisäksi (keskiarvo). 1022 Erittäminen 63,83 106,83 90,83 79,33 183,67 1032 Virtsaamisen seuranta 25,33 49,33 52,33 32,50 80,33 1023 Suoliston toiminnan 8,67 24,67 18,83 15,67 62,83 seuranta 1024 Ulosteen määrän ja 7,00 14,00 12,67 15,17 49,67 laadun seuranta 1032 Virtsaamisen seuranta 8,33 24,00 39,00 10,80 44,75 1032 Ei alaluokkaa SHToL 1033 Virtsamäärän seuraaminen 17,67 21,17 25,40 15,50 35,50 1051 Pahoinvoinnin tai oksentamisen 5,50 10,67 4,33 9,33 17,00 huomiointi 1052 Oksennusten määrän 5,40 8,50 3,75 7,17 14,80 ja laadun seuranta 1023 Suoliston toiminnan 3,33 20,67 9,00 1,50 19,50 seuranta 1023 Ei alaluokkaa SHToL Huom! Luokat on valittu maksimi arvon (max) mukaan: korkeimmilla arvoilla (=kirjaamisen useus) pääsi mukaan listaan. Punainen merkintä= kirjattu eniten (keskiarvon mukaan) Musta merkintä=kirjattu vähiten (keskiarvon mukaan) Vihreä merkintä=kirjattu toiseksi eniten (keskiarvon mukaan) Kirjaamisen erot (p-arvo<0,05) eri osastojen välillä olivat vähentyneet Erittämisen luokissa (komponentti, pää- ja alaluokat) verrattuna edelliseen tarkkailujaksoon, mutta eroja oli edelleenkin runsaasti. Eroja oli 11 otsakkeen valinnassa (aikaisemmin 16). Loppi ja Riihimäen osasto 1 olivat kirjanneet muita osastoja enemmän näihin otsakkeisiin.
16(25) 3.3 Selviytyminen -komponentti Selviytyminen-komponentin lisäksi sen erilaisia pää- ja alaluokkia oli valittu yhteensä 30 (aikaisemmin 37) eli otsakkeet olivat vähentyneet. Selviytymisen otsakkeiden valinnassa oli runsaasti hajontaa eli yksittäisiä merkintöjä eri luokkiin. Alla olevat merkinnät olivat sekä vähentyneet (kts. nrot 1, 4 ja 5) että lisääntyneet (kts. nrot 2 ja 4) määrällisesti verrattuna aikaisempaan tarkastelujaksoon. Kun kaikkien osastojen kirjaamiset huomioitiin, seuraaviin luokkiin oli kirjattu eniten: 1) 1076 Selviytyminen max 111 (aiemmin max 116) 2) 1077 Potilaan selviytymiskyvyn arviointi max 98 (aiemmin max 82) 3) 1077 Potilaan selviytymiskyvyn arviointi 1077 Ei alaluokkaa SHToL max 98 (aiemmin max 82) 4) 1078 Potilaan selviytymisen tukeminen max 44 (aiemmin max 50) 5) 1078 Potilaan selviytymisen tukeminen 1078 Ei alaluokkaa SHToL max 17 (aiemmin max 50) (Taulukko 11.) Taulukko 11. Viisi (5) käytetyintä pää- ja alaluokkaa Selviytyminen-komponentin lisäksi (keskiarvo) 1076 Selviytyminen 52,17 68,67 39,33 10,00 77,67 1077 Potilaan selviytymiskyvyn 20,67 46,50 27,33 6,40 66,83 arviointi 1077 Potilaan selviytymiskyvyn 20,67 46,50 27,33 6,40 66,83 arviointi 1077 Ei ala- luokkaa SHToL 1078 Potilaan selviytymisen 30,33 18,17 10,50 4,75 9,67 tukeminen 1078 Potilaan selviytymisen tukeminen 1078 Ei alaluokkaa SHToL Huom! Luokat on valittu maksimi arvon (max) mukaan: korkeimmilla arvoilla (=kirjaamisen useus) pääsi mukaan listaan. Punainen merkintä= kirjattu eniten (keskiarvon mukaan) Musta merkintä=kirjattu vähiten (keskiarvon mukaan) Vihreä merkintä=kirjattu toiseksi eniten (keskiarvon mukaan) Kirjaamisen eroja (p-arvo<0,05) eri osastojen välillä oli Selviytymisen luokissa (komponentti, pääja alaluokat) saman verran kuin aikaisemminkin. Eroja oli 10 otsakkeen valinnassa (aisemmin 10). Loppi ja Riihimäen osasto 2 olivat kirjanneet muita osastoja enemmän näihin otsakkeisiin.
17(25) 3.4 Ravitsemus-komponentti Ravitsemus-komponentin lisäksi sen erilaisia pää- ja alaluokkia oli valittu 48 (aikaisemmin 51) eli otsakkeet olivat vähentyneet. Ravitsemuksen otsakkeiden valinnassa oli runsaasti hajontaa eli yksittäisiä merkintöjä eri luokkiin. Alla olevat merkinnät olivat lisääntyneet määrällisesti verrattuna aikaisempaan tarkastelujaksoon. Kun kaikkien osastojen kirjaamiset huomioitiin, eniten oli kirjattu luokkiin: 1) 1242 Ravitsemus max 112 (aiemmin max 53) 2) 1248 Ravinnon saannin turvaaminen max 85 (aiemmin max 19) 3) 1248 Ravinnon saannin turvaaminen. 1249 Ruokailun seuranta max 76 (aiemmin 0) 4) 1243 Ravitsemustilan seuranta max 65 (aiemmin max 36), 5) 1243 Ravitsemustilan seuranta 1243 Ei alaluokkaa SHToL max 42 (aiemmin max 36) 6) 1243 Ravitsemustilan seuranta. 1244 Ravitsemuskartoituksen tekeminen max 22 (aiemmin 0) 7) 1248 Ravinnon saannin turvaaminen 1248 Ei alaluokkaa SHToL max 21 (aiemmin max 12) (Taulukko 12.) Taulukko 12. Seitsemän (7) käytetyintä pää- ja alaluokkaa Ravitsemus-komponentin lisäksi (keskiarvo). 1242 Ravitsemus 28,33 64,67 42,67 40,67 62,83 1248 Ravinnon saannin 20,17 38,83 23,50 31,17 31,50 turvaaminen 1249 Ruokailun seuranta 17,83 30,17 18,17 20,50 22,17 1243 Ravitsemustilan seuranta 6,17 21,00 12,83 6,00 25,50 1243 Ravitsemustilan seuranta 7,00 18,00 23,67 7,25 19,20 1243 Ei alaluokkaa SHToL 1244 Ravitsemuskartoituksen 4,50 17,00 1,33 2,00 13,00 tekeminen 1248 Ravinnon saannin 3,50 5,75 6,25 1,33 11,67 turvaaminen 1248 Ei alaluokkaa SHToL Huom! Luokat on valittu maksimi-arvon (max) mukaan: korkeimmilla arvoilla (=kirjaamisen useus) pääsi mukaan listaan. Punainen merkintä = kirjattu eniten (keskiarvon mukaan) Musta merkintä = kirjattu vähiten (keskiarvon mukaan) Vihreä merkintä = kirjattu toiseksi eniten (keskiarvon mukaan) Kirjaamisen eroja (p-arvo<0,05) eri osastojen välillä oli Ravitsemuksen luokissa (komponentti, pääja alaluokat) saman verran kuin aikaisemminkin. Eroja oli 7 otsakkeen valinnassa (aikaisemmin 7). Loppi ja Riihimäen osasto 2 olivat kirjanneet muita osastoja eniten näihin otsakkeisiin.
18(25) 3.5 Aistitoiminta -komponentti Aistitoiminta-komponentti ja sen erilaisia pää- ja alaluokkia oli valittu 36 (aikaisemmin 35) eli otsakkeita oli suurin piirtein saman verran. Aistitoiminnan otsakkeiden valinnassa oli runsaasti hajontaa eli yksittäisiä merkintöjä eri luokkiin. Alla olevat merkinnät olivat lisääntyneet määrällisesti verrattuna aikaisempaan tarkastelujaksoon. Kun kaikkien osastojen kirjaamiset huomioitiin, eniten oli kirjattu luokkiin 1) 1510 Aistitoiminta max 52 (aiemmin max 31) 2) 1535 Kivun seuranta max 36 (aiemmin max 19) 3) 1535 Kivun seuranta. 1537 Kivun arviointi (laatu, sijainti, esiintyvyys) max 26 (aiemmin max 6) 4) 1535 Kivun seuranta 1535 Ei alaluokkaa SHTOL max 21 (aiemmin max 18) 5) 1535 Kivun seuranta 1536 Kivun voimakkuuden mittaaminen max 17 (aiemmin max 1) (Taulukko 13.) Taulukko 13. Viisi (5) käytetyintä pää- ja alaluokkaa Aistitoiminta-komponentin lisäksi (keskiarvo) 1510 Aistitoiminta 20,17 23,83 14,83 13,33 36,67 1535 Kivun seuranta 13,33 16,40 11,00 5,67 22,50 1537 Kivun arviointi (laatu, 7,33 5,00 8,00 4,00 14,50 sijainti, esiintyvyys) 1535 Kivun seuranta 2,67 12,25 11,00 2,00 10,50 1535 Ei alaluokkaa SHToL 1536 Kivun voimakkuuden 5,60 4,00 1,33 2,00 2,00 mittaaminen Huom! Luokat on valittu maksimi-arvon (max) mukaan: korkeimmilla arvoilla (=kirjaamisen useus) pääsi mukaan listaan. Punainen merkintä= kirjattu eniten (keskiarvon mukaan) Musta merkintä=kirjattu vähiten (keskiarvon mukaan) Vihreä merkintä=kirjattu toiseksi eniten (keskiarvon mukaan) Kirjaamisen erot (p-arvo<0,05) eri osastojen välillä olivat Aistitoimintojen luokissa (komponentti, pää- ja alaluokat) lähes samat kuin aikaisemminkin. Eroja oli 8 otsakkeen valinnassa (aikaisemmin 6). Loppi ja Riihimäen osasto 2 olivat kirjanneet muita osastoja enemän näihin otsakkeisiin.
19(25) 3.6 Kudoseheys -komponentti Kudoseheys-komponentin lisäksi sen erilaisia pää- ja alaluokkia oli valittu 51 (aikaisemmin 42) eli kirjaamiseen oli tullut runsaasti uusia otsakkeita. Kudoseheyden otsakkeiden valinnassa oli runsaasti hajontaa eli yksittäisiä merkintöjä eri luokkiin. Kudoseheyden kirjaamiseen oli useammin valittu myös erilaisia alaluokkia (kts. nrot 3, 11, 13). Alla olevat merkinnät olivat useimmiten lisääntyneet, mutta myös vähentyneet (kts. nro 4) määrällisesti verrattuna aikaisempaan tarkastelujaksoon. Kun kaikkien osastojen kirjaamiset huomioitiin, eniten oli kirjattu luokkiin 1.) 1540 Kudoseheys max 206 (aiemmin max 114) 2.) 1568 Haavan hoito max 95 (aiemmin max 46) 3.) 1568 Haavan hoito. 1569 Haavasidoksen vaihto max 92 (aiemmin max 24) 4.) 1541 Ihon kunnon seuranta max 86 (aiemmin max 160), 5.) 1541 Ihon kunnon seuranta 1541 Ei alaluokkaa SHTOL max 86 (aiemmin max 43) 6.) 1565 Haavan seuranta 1565 Ei alaluokkaa SHTOL max 70 (aiemmin max 15) 7.) 1568 Haavan hoito 1568 Ei alaluokkaa SHTOL max 55 (aiemmin max 46) 8.) 1545 Ihon perushoito max 37 (aiemmin max 26) 9.) 1545 Ihon perushoito 1545 Ei alaluokkaa SHTOL 37 (aiemmin max 26) 10.) 1548 Ihottuman hoito max 32 (aiemmin max 13) 11.) 1548 Ihottuman hoito. 1554 Ihottuma-alueen rasvaus max 27 (aiemmin max 3) 12.) 1565 Haavan seuranta max 25 (aiemmin max 15) 13.) 1565 Haavan seuranta 1567 Haavan vuodon ja erittämisen seuranta max 24 (aiemmin max 5) (Taulukko 14.)
20(25) Taulukko 14. 13 käytetyintä pää- ja alaluokkaa Kudoseheys-komponentin lisäksi (keskiarvo). 1540 Kudoseheys 127,17 96,83 144,33 122,67 162,67 1568 Haavan hoito 29,00 38,50 58,17 65,67 54,17 1569 Haavasidoksen vaihto 24,80 26,00 35,50 58,33 35,83 1541 Ihon kunnon seuranta 57,17 33,83 35,17 20,17 55,83 1541 Ei alaluokkaa SHToL 1565 Haavan seuranta 3,00 3,33 22,50 5,00 8,00 1565 Ei alaluokkaa SHToL 1568 Haavan hoito 8,00 16,67 31,50 5,40 19,25 1568 Ei alaluokkaa SHToL 1545 Ihon perushoito 13,67 8,67 23,00 17,50 20,83 1545 Ihon perushoito 13,20 8,67 23,00 17,50 20,83 1545 Ei alaluokkaa SHToL 1548 Ihottuman hoito 12,83 4,00 4,67 3,33 4,33 1554 Ihottuma-alueen rasvaus 9,83 2,50 2,50 3,00 3,00 1565 Haavan seuranta 6,67 4,17 12,83 5,00 15,50 1567 Haavan vuodon ja 4,67 2,60 11,50 4,00 8,67 erittämisen seuranta Huom! Luokat on valittu maksimi-arvon (max) mukaan: korkeimmilla arvoilla (=kirjaamisen useus) pääsi mukaan listaan. Punainen merkintä= kirjattu eniten (keskiarvon mukaan) Musta merkintä=kirjattu vähiten (keskiarvon mukaan) Vihreä merkintä=kirjattu toiseksi eniten (keskiarvon mukaan) Kirjaamisen erot (p-arvo <0,05) eri osastojen välillä olivat lisääntyneet reilusti Kudoseheyden luokissa (komponentti, pää- ja alaluokat) verrattuna edelliseen tarkkailujaksoon. Eroja oli 19 otsakkeen valinnassa (aikaisemmin 9). Riihimäen osasto 3 ja Loppi olivat kirjanneet muita enemmän näihin otsakkeisiin.
21(25) 3.7 Päivittäiset toiminnot -komponentti Päivittäiset toiminnot -komponentin lisäksi sen erilaisia pää- ja alaluokkia oli valittu 26 (aikaisemmin 24) eli kirjaamiseen oli tullut uusia otsakkeita. Päivittäisten toimintojen otsakkeiden valinnassa oli runsaasti hajontaa eli yksittäisiä merkintöjä eri luokkiin. Päivittäisten toimintojen kirjaamisessa oli valittu enemmän myös toimintojen alaluokkia (kts. nrot 3, 7 ja 9). Alla olevat merkinnät olivat sekä lisääntyneet (kts. nro 3, 7, 8, 9, 10) että vähentyneet (kts. nro 1, 2, 4, 5) määrällisesti verrattuna aikaisempaan tarkastelujaksoon. Kun kaikkien osastojen kirjaamiset huomioitiin, eniten oli kirjattu luokkiin: 1) 1442 Päivittäiset toiminnot max 694 (aiemmin max 989) 2) 1442 Päivittäiset toiminnot 1443 Puhtaudesta huolehtiminen 630 (aiemmin max 674) 3) 1443 Puhtaudesta huolehtiminen 1444 Peseytymisessä avustaminen max 620 (aiemmin max 471) 4) 1442 Päivittäiset toiminnot 1442 Ei pääluokkaa SHTOL max 523 (aiemmin max 653) 5) 1442 Puhtaudesta huolehtiminen 1443 Ei alaluokkaa SHTOL max 168 (aiemmin max 260) 6) 1447 Ruokailun järjestäminen max 44 (aiemmin max 19) 7) 1447 Ruokailun järjestäminen. 1448 Ruokailussa avustaminen max 43 (aiemmin max 9) 8) 1456 WC-toimintojen turvaaminen max 35 (aiemmin max 25) 9) 1456 WC-toimintojen turvaaminen. 1457 WC-toiminnoissa avustaminen max 35 (aiemmin max 15) 10) 1463 Päivittäisiin toimintoihin liittyvä ohjaus max 25 (aiemmin max 14) (Taulukko 15.)
22(25) Taulukko 15. Kymmenen (10) käytetyintä pää- ja alaluokkaa Päivittäisten toimintojen komponentin lisäksi (keskiarvo) 1442 Päivittäiset toiminnot 645,83 534,33 468,00 174,50 281,67 1443 Puhtaudesta huolehtiminen 605,33 298,33 257,50 93,00 64,83 1444 Peseytymisessä avustaminen 527,50 234,67 184,17 77,83 29,00 1442 Päivittäiset toiminnot 35,00 242,80 172,33 12,17 163,33 1442 Ei pääluokkaa SHToL 1442 Puhtaudesta huolehtiminen 92,20 67,75 107,25 13,00 40,00 1443 Ei alaluokkaa SHToL 1447 Ruokailun järjestäminen 2,20 3,20 9,50 24,50 9,50 1448 Ruokailussa avustaminen 2,20 2,60 8,00 22,67 5,50 1456 WC-toimintojen turvaaminen 4,00 11,67 18,17 19,67 9,50 1457 WC-toiminnoissa 3,67 13,00 14,67 19,00 8,40 avustaminen 1463 Päivittäisiin toimintoihin 6,50 10,60 7,50 4,50 18,00 liittyvä ohjaus Huom! Luokat on valittu maksimi-arvon (max) mukaan: korkeimmilla arvoilla (=kirjaamisen useus) pääsi mukaan listaan. Punainen merkintä= kirjattu eniten (keskiarvon mukaan) Musta merkintä=kirjattu vähiten (keskiarvon mukaan) Vihreä merkintä=kirjattu toiseksi eniten (keskiarvon mukaan) Kirjaamisen erot (p-arvo <0,05) eri osastojen välillä olivat Päivittäisten toimintojen luokissa (komponentti, pää- ja alaluokat) lähes samat kuin aikaisemminkin. Eroja oli 20 otsakkeen valinnassa (aikaisemmin 21). Hausjärvi ja Riihimäen osasto olivat kirjanneet muita osastoja enemmän näihin otsakkeisiin.
23(25) 4. Osastojen väliset erot tunnuslukujen perusteella 1. ja 2. aineiston vertailu Asiakasmäärillä, pitkäaikaisilla hoitopäivillä ja hoitopäivien yhteismäärällä oli eroa (p<0,05) osastojen välillä kuten aikaisemmassakin puolivuotistarkastelussa. Vain osaston kuormitusprosentilla ei osastojen välillä eroa ollut. Aineistoa on tarkasteltu Kruskall Wallisin testillä (p<0,05) sekä laskettu keskiarvot eri tunnusluvuista Tarkasteluvälillä syyskuusta 2009 helmikuuhun 2010 asiakasmäärä oli pienin Hausjärvellä (keskimäärin 15,8) ja vastaavasti suurin Lopella (keskimäärin 111,0). Aikaisemmassa tarkastelussa maaliskuusta elokuuhun 2009 suurin asiakasmäärä oli ollut Riihimäen osasto 2:lla (keskimäärin 67,17) ja pienin Hausjärvellä (keskimäärin 25,50). (Taulukko 16.) Lyhytaikaisia hoitopäiviä oli eniten Lopella (keskimäärin 468,67) ja Riihimäen osastolla 2 (keskimäärin 455,67) ja vähiten Riihimäen osastolla 1 (keskimäärin 387). Aikaisemmassa tarkastelussa lyhytaikaisia hoitopäiviä oli eniten Riihimäen osastolla 3 (keskimäärin 527,50) ja vähiten Hausjärvellä (keskimäärin 370,50). (Taulukko 16.) Pitkäaikaisia hoitopäiviä oli eniten Riihimäen osastolla 1 (keskimäärin 557,33) ja Riihimäen osastolla 3 (keskimäärin 547,50) ja vähiten Lopella (keskimäärin 395). Aikaisemmin pitkäaikaisia hoitopäiviä oli ollut eniten Hausjärvellä (keskimäärin 586,83) ja vähiten Lopella (keskimäärin 253,83). Hoitopäivien yhteismäärä oli suurin Riihimäen osastolla 3 (keskimäärin 947,67) ja pienin Hausjärvellä (keskimäärin 812,00). Aikaisemmassa tarkastelussa hoitopäiviä oli ollut eniten Riihimäen osastolla 1 (keskimäärin 976,00) ja vähiten Lopella (keskimäärin 722,00). (Taulukko 16.) Osastojen kuormitusprosentti oli suurin Riihimäen osastolla 3 (98,13 %) ja pienin Hausjärvellä (89,77 %). Aikaisemmassa tarkastelussa suurin kuormitus oli ollut Hausjärvellä (104,12 %) ja pienin Lopella (92,33 %) (Taulukko 16.) Kun tarkasteltiin kaikkia osastoja yhdessä ajanjaksolla syyskuusta 2009 helmikuuhun 2010 - Asiakasmäärä oli keskimäärin 81,33 (aikaisemmassa tarkastelussa 51,37) ja vaihteluväli 3-327. (aikaisemmin 10-132) Vertailukelpoisuus? - Lyhytaikaisia hoitopäiviä oli 420,37 (aikaisemmin 444,80) ja vaihteluväli 303-566 (aikaisemmin vaihteluväli 313-651). - Pitkäaikaisia hoitopäiviä oli 481,73 (aikaisemmin 474,70) ja vaihteluväli 284-634 (aikaisemmin vaihteluväli 74-766). - Hoitopäivien yhteismäärä oli 902,10 (aikaisemmin 919,50) ja vaihteluväli 743-992) (aikaisemmin vaihteluväli 434-1080). - Kuormitusprosentti oli 95,74 % (aikaisemmin 98,76 %) ja vaihteluväli 79,89-100,21) (aikaisemmin vaihteluväli 87,5-120). (Taulukko 16.) Lyhyt yhteenveto: Asiakasmäärät olivat lisääntyneet kauttaaltaan. Lyhytaikaiset hoitopäivät olivat vähentyneet, kun taas pitkäaikaiset hoitopäivät olivat lisääntyneet. Hoitopäivien yhteismäärä oli kuitenkin pienentynyt, samoin kuormitusprosentti oli pienentynyt verrattuna aikaisempaan puolivuotistarkasteluun.
24(25) Taulukko 16. Osastojen tarkastelu tunnuslukujen keskiarvojen perusteella kahden tarkastelujakson osalta. Tarkastelujakso 1 (TK1) (1.3.-31.8.2009) ja Tarkastelujakso 2 (TK2) (1.9.2009-28.2.2010). (n, %) Osasto Riihimäki 1 Riihimäki 2 Riihimäki 3 Asiakasmäärä (n) Lyhytaikaiset hoitopäivät (n) Pitkäaikaiset hoitopäivät (n) Hoitopäivät yhteensä (n) Kuormitus (%) TK2 TK1 TK2 TK1 TK2 TK1 TK2 TK1 TK2 TK1 81,7 45,7 387,0 432,0 557,3 544,0 944,3 976,0 97,8 99,5 87,7 67,2 455,7 425,8 487,2 546,0 942,8 971,8 97,6 99,0 110,5 53,7 400,2 527,5 547,5 442,8 947,7 970,3 98,1 98,9 Hausjärvi 15,8 24,5 390,3 370,5 421,7 586,8 812,0 957,3 89,7 104,1 Loppi 111,0 64,8 468,7 468,2 395,0 253,8 863,7 722,0 95,4 92,3 Yhteensä 81,3 51,4 420,4 444,8 481,7 474,7 902,1 919,6 95,7 98,7 Punainen merkintä = eniten Musta merkintä = vähiten
25(25) Lähteet FinCC, Finnish Care Classification. 2008 Suomalainen hoitotyön toimintoluokitus. SHToL versio 2.0.1. 13 31. Saatavilla: http://www.vsshp.fi/fi/4519 [Haettu 20.9.2011]. Raportti R12A. Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa. Pilottihankkeen raportti 13.10.2010. Hankkeen koordinaatioryhmä. Saatavilla: www.vete.fi / Loppuraportit STM, Sosiaali- ja terveysministeriö. 2008. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2008 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 6. Saatavilla: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1063225 [Haettu 20.9.2011]. STM, Sosiaali- ja terveysministeriö. 2009. KASTE-ohjelman valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2008 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:9. Saatavilla: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1389884 [Haettu 20.9.2011].