PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2013
PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS 2013 Sivu TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus 1 Kunnan hallinto 3 Yleinen taloudellinen tilanne 4 Kuntatalous 6 Pelkosenniemen kunnan talouden kehitys 7 Arvio kunnan tulevasta talouskehityksestä 9 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 12 Tilikauden tuloksen muodostuminen 16 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 17 Toiminnan rahoitus 18 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 19 Rahoitusasema ja sen muutokset 20 Tasetarkastelu 21 Tase ja sen tunnusluvut 21 Kokonaistulot ja menot 22 Kuntakonsernin toiminta ja sen talous 23 Konsernirakenne 23 Konsernin toiminta ja talous 24 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 24 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 26 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 27 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 28 Konsernitase ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely 29 30 Talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen sekä käyttötalousosan toteutumisvertailu 31 Keskusvaalilautakunta 31 Tarkastuslautakunta 31 Kunnanhallitus 32 Sosiaalilautakunta 48 Sivistyslautakunta 58 Tekninen lautakunta 68 Käyttötalous yhteensä Investoinnit Investointien toteutuminen 77 78 78 Investointien toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat 81 85 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 85 Rahoituslaskelma 87 Tase 88 Konsernituloslaskelma 90 Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut 91 Konsernitase ja tunnusluvut Tilinpäätöksen liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet 92 94 94 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 95 Konserniyhteisöjen osuudet 96 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 97 Pysyvien vastaavien arvostus 98 Tasetta koskevat liitetiedot 100 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 105 Luettelo kirjanpitokirjoista 106 Allekirjoitus 107 Tilintarkastajan merkintä 107 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI Puh 0400-984 674, e-mail: etunimi.sukunimi@pelkosenniemi.fi Säilytetään pysyvästi
TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Pelkosenniemen kunnan tilinpäätös 2013 on maailman- ja kansantalouden kriisi ja kuntatalouden sekä oman kuntamme vaikeat taloudelliset ja toiminnalliset haasteet huomioon ottaen kohtuullinen. Olemme pystyneet vaikeissa olosuhteissa järjestämään ja tuottamaan laadukkaat peruspalvelut kuntalaisille. Tämä on kunnan tärkein tehtävä. Elinkeinojen edistämiseen ja työpaikkojen turvaamiseen ja uusien syntymiseen on panostettu. Tästä esimerkkinä on vahva yhteistyö Sodankylän kunnan kanssa Pyhä-Luosto matkailualueen kehittämiseen liittyen. Tilinpäätös on n. 0,15 M alijäämäinen jääden kuitenkin alle tarkistetun talousarvion alijäämän. Terveydenhuollon kustannusten kasvu kokonaisuutena on merkittävin alijäämän aiheuttaja. Kunnan taseessa on kertynyttä ylijäämää n. 2,4 M, mistä tilinpäätöksen alijäämä katetaan. Merkittävää on, että vaikeassa taloudellisessa toimintaympäristössä on velkamäärää edelleen pystytty alentamaan suunnitellusti. Paras Pelkosenniemi 2007 2016 toimenpideohjelmaa ja valtuuston vahvistamia strategisia ja toiminnallisia linjauksia on toteutettu. Ennaltaehkäisevän työn merkitystä on entisestään korostettu. Olemme mukana yhtenä pilottikuntana Lapin aluehallintoviraston hallinnoimassa Arjen Turvaa hankkeessa. Hankkeessa vahvistetaan sektori- ja organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä sekä taloudellisia että toiminnallisia resursseja palvelujen tuottamiseen yhdessä kunnan, valtion, yritysten ja kolmannen sektorin kesken. Hanke ja sen toimintamalli palkittiin marraskuussa Maastrichtissa Euroopan julkisen hallinnon instituutin (EIPA) järjestämässä hankekilpailussa Euroopan parhaana aluetason hankkeena. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja nuoriso- ja vapaa-aikatyöhön on panostettu vahvasti erilaisessa kerho- ja muussa viriketoiminnassa sekä Etsivän Nuorisotyön kautta. Pelkosenniemen kylät hankkeessa saavutettiin hyviä tuloksia kunnan imagon, markkinoinnin ja viihtyvyyden parantamisessa sekä uusien asukkaiden saamisessa. Vanhusten kotona asuminen, mikä on inhimillisesti ja taloudellisesti järkevintä, tarvitsee ympärilleen vahvaa ja elinvoimaista kyläyhteisöä sekä elinvoimaista kuntaa. Pyhän matkailualueen kasvun tukeminen sekä koko kunnan alueen elinvoimaisuus kulkevat käsi kädessä. Taloudessa verotulot kasvoivat kokonaisuutena ja kaikissa verolajeissa oli kehitys myönteistä. Verotulojen merkitys korostuu entisestään valtionosuuksien vähentyessä. Kiinteistövero on verolajeista vakain ja Pelkosenniemen kunnan tulee tehdä määrätietoisesti kaikki toimet kiinteistöveropohjan vahvistamiseksi. Tehokkaalla ja määrätietoisella kaavoituksella ja rakentamisen edellytysten turvaamisella on tässä työssä keskeisin merkitys. Vahva elinkeinopolitiikka tukee tätä työtä ja saa siitä myös osaltaan edellytykset uusien työpaikkojen luomiseen ja sitä kautta verotulojen kasvattamiseen. Kunnan päätöksenteon ja toimien painopiste on väestöryhmistä edelleen lapsissa, nuorissa ja lapsiperheissä sekä uusien asukkaiden saamisessa. Vuonna 2013 käyttöön otettu sähköinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma sekä niissä olevat tilastoindikaattorit vahvistavat tämän valtuuston tekemän valinnan oikeaksi. Uudet työpaikat ja monipuoliset asumismahdollisuudet sekä laadukkaat julkiset ja yksityiset palvelut ovat kehittämistoimien keskiössä. Vuoden lopulla laitettiin vireille kunnan elinkeinostrategian uudistaminen. Tällä työllä on tärkeä merkitys oikeiden painopisteiden valinnassa ja toiminnallisten resurssien suuntaamisen ohjaamisessa. 1
Esitän kuluneesta vuodesta lämpimät kiitokset henkilöstölle, kunnan päättäjille, päätöksentekoa tukeneille kuntalaisille sekä vahvalle ja laajalle yhteistyökumppanijoukolle. Vaikeissa olosuhteissa ja monenlaisten uudistushankkeiden myllerryksessä olemme yhdessä kyenneet turvaamaan kuntalaisille laadukkaat peruspalvelut. Lähivuosiin liittyy sekä taloudellisia että toiminnallisia haasteita. Vahva avoin yhteistyö ja määrätietoinen omiin vahvuuksiimme perustuva elinkeinojen kasvun edistäminen ovat avain kunnan elinvoimaisuuteen ja kuntalaisten hyvinvointiin myös tulevaisuudessa. Erkki Parkkinen kunnanjohtaja 2
PELKOSENNIEMEN KUNTA Kunnanvaltuuston poliittinen jakauma: Sitoutumattomat 3 Suomen Keskusta 5 Vasemmistoliitto 3 Perussuomalaiset 2 Vihreät 2 TARKASTUSLAUTAKUNTA 3 jäsentä KUNNAN HALLINTO VALTUUSTO 15 jäsentä Kunnanvaltuuston pj. Luoma-aho Tero Kunnanvaltuuston I vpj. Oikarinen Hannu Kunnanvaltuuston II vpj. Honkanen Heikki Kunnanhallituksen pj. Kostamo Annika Kunnanhallituksen vpj. Salmela Janni KUNNAN- HALLITUS 7 jäsentä KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA 5 jäsentä KUNNANJOHTAJA JOHTORYHMÄ Kunnanjohtaja Osastonjohtajat Kunnanhallituksen poliittinen jakauma: Sitoutumattomat 1 Suomen Keskusta 3 Vasemmistoliitto 1 Perussuomalaiset 1 Vihreät 1 HALLINTO- OSASTO SOSIAALI- LAUTAKUNTA 7 jäsentä SIVISTYS- LAUTAKUNTA 7 jäsentä TEKNINEN LAUTAKUNTA 5 jäsentä KESKUS- TOIMISTO Kunnansihteeri SOSIAALI- TOIMISTO Sosiaalisihteeri - lastenvalvoja OPETUSTOIMI LIIKUNTA NUORISO JA KULTTUURI Rehtori-sivistystoimenjohtaja TEKNINEN TOIMISTO Rakennusmestari 3
TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi su- pistui 1,4 prosenttia vuonnaa 2013. Kansantalouden tuotantoa kuvaava brutto- kansantuote oli viime vuonna 193 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja ku- vaava kansantulo supistui reaalisesti 1,6 prosenttia. Kuvio: Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, % Vuoden 2013 talouskehitys oli tasaisen heikkoaa ja viime vuosi oli siten toinenn peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Kansantaloudenn kysyntäää vähensi viime vuonna yksityisen kulutuksen ja nvestointien supistuminen. Yk- sityisen kulutuksen volyymi väheni 0, 8 prosenttia, mutta julkinen kulutus kas- voi 0,8 prosenttia.. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,4 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kas- voivat 6,8 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,33 prosenttia, mutta tuonnin vo- lyymi väheni 1,8 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli viidettä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,6 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 4, 3 miljardiaa euroa. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 1,55 miljardia euroa, kun se edelli- senä vuonna oli 2,2 miljardiaa euroa. Kotitalouksien käytettävissää oleva tulo kasvoi vuonna 2013 nimellisesti 1,3 prosenttia, mutta aleni reaalisesti 0,3 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytet- tävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 1,6 prosenttia, mutta väheni reaalisestii 0,1 prosenttia. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut, eli julkisyhteisö- 4
jen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Kotitalouksien saama palkkasumma kasvoi 1 prosentin ja sosiaalietuudet 5,5 prosenttia. Sosiaalietuuksia kasvatti muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvu. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 0,6 prosenttia. Vuoden 2013 osalta tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen muutos, eli inflaatio pysyi koko vuoden hyvin alhaisena ollen koko vuoden alle 1,7 prosenttia. Korkeimmillaan inflaatio oli helmikuussa ollen silloin 1,7 prosenttia. Alimmillaan inflaatio oli elokuussa ja syyskuussa jolloin inflaatio oli 1,2 prosenttia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 joulukuussa 205 000, mikä oli 26 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,9 prosenttia, kun se edellisvuoden joulukuussa oli 6,9 prosenttia. Työllisiä oli vuoden 2013 joulukuussa 2 409 000, mikä oli 3 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli noin 24 000 vähemmän ja naisia noin 20 000 enemmän kuin vuoden 2012 joulukuussa. Työllisten määrä kasvoi julkisella sektorilla ja väheni yksityisellä sektorilla edellisvuoden joulukuuhun verrattuna. Työllisyysaste, eli työllisten osuus 15 64-vuotiaista, oli joulukuussa 66,9 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työllisyysaste laski edellisen vuoden joulukuusta 1,8 prosenttiyksikköä 67,2 prosenttiin. Naisten työllisyysaste nousi 1,1 prosenttiyksikköä 66,6 prosenttiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty eräiden keskeisten muuttujien kehitys Suomessa vuosina 2007-2013. Muuttuja Tot 2007 Tot 2008 Tot 2009 Tot 2010 Tot 2011 Tot 2012 Tot 2013 ( % muutos) Bruttokansantuote 5,3 0,3-8,5 3,4 2,8-1,0* -1,4* Palkkasumma 5,9 7,0-1,1 1,7 4,7 3,4 1,1* Ansiotasoindeksi 3,3 5,6 4,0 2,6 2,7 3,2 2,0* Inflaatio 2,5 4,1 0,0 1,2 3,4 2,8 1,5* Työttömyysaste 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7 8,2* % Euribor 3 kk, % 4,277 4,644 1,218 0,813 1,393 0,571 0,221 * ennakkotieto 5
Kuvio: 2013* Kuntien valtionosu uudet, verotulot, vuosikate ja Kuntatalous Tilastokeskuksen keräämienn tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet paranivat vuonna 2013 yhteensä 669 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä selittää toimintamenojen kasvun taittumi- nen sekä verotulojen ja valtionosuuksien edellistä vuotta voimakkaampi nou- su. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi 13,4 prosenttiin. lainakanta 2002 Kuntienn toimintamenot, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3,0 prosentilla edellises- tä vuodesta. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 prosenttia ja palveluiden ostoissa 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat 1, 4 prosenttia. Toimintamenojenn kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina (vuonnaa 2012 kasvua oli 5,4 %). Kuntienn toimintakatteet heikentyivät aikaisempia a vuosia vähemmän,, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Verorahoitus kasvoi edellistä vuotta enemmän. Verotulott kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Tämä 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakat- teiden heikkenemisen, mikää näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntienn vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmil- la kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiivi- seksi 36 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 84 kunnassa. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia (71,99 % vuonna 2012) ja investoinneista 51,7 prosenttia (38 % vuonna 2012). 2 Tunnusluvut parantuivat t edellisestä vuodesta, vaikkaa sekä poistoissa että investointimenoissa oli kas- vua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia. Kuntienn yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 13,8 miljardia eu- roa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,44 prosenttia, eli noinn 1,6 miljardia euroa. Vuonnaa 2012 kasvua oli 11,5 prosenttia, eli noin 1,3 mil- jardia euroa. Lainakannan kasvu oli näin ollenn edellistää vuotta suurempaa. 6
Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2553 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 2262 euroa. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi loppuvuotta kohti. Neljännen neljänneksen aikana kuntien lainakanta, ilman liikelaitoksia, nousi 7,8 prosenttia. Kuntayhtymien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, pienenivät 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Palkkamenot, kuntayhtymien suurin menoerä, pienentyivät 1,1 prosenttia ja palveluiden ostot kasvoivat 1,3 prosenttia. Toimintatulot nousivat 1,5 prosenttia. Kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 2,9 miljardia euroa ja kasvua oli 5,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuoden 2012 lopussa lainakanta kuntayhtymien osalta oli 2,7 miljardia euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 9,9 %. Pelkosenniemen kunnan talouden kehitys Väestön ja työllisyyden kehitys Pelkosenniemen kunnan asukasluku 31.12.2013 oli 968 henkilöä (edellisenä vuonna 960). Asukasluku kasvoi 8 henkilöllä. 1 0 50 100 150 200 250 Yli 90 vuotiaat 80 89 vuotiaat 70 79 vuotiaat 60 69 vuotiaat 50 59 vuotiaat 40 49 vuotiaat 30 39 vuotiaat 20 29 vuotiaat 10 19 vuotiaat 0 9 vuotiaat Kuvio 3: Pelkosenniemen kunnan väestö vuonna 2012 ikäryhmittäin Työttömyys-prosentti vuonna 2012 oli keskimäärin 17,7 %, kun vuonna 2011 se oli 18,8 % ja vuonna 2010 keskimäärin 19,3 %. Työttömien määrä oli keskimäärin 79 henkilöä (ollen alimmillaan syyskuussa 60 henkeä ja ylimmillään huhtikuussa 93 henkeä). Vuoden 2013 tiedot puuttuvat. 7
Pelkosenniemen kunnan talouden kehitys Toimintatuotot vuodelta 2013 olivat n. 1,445 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 1,440 milj. euroa), joka on noin 0,3 % enemmän kuin vuonna 2012 ja noin 7,3 % vähemmän kuin vuonna 2011. Vaikka toimintatuotot nousivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna, vaikuttivat esimerkiksi maankäytön, kaavoituksen ja rakennusvalvonnan maksu- ja myyntituottojen hidas kehitys (kaavoituksen hidastuminen, valitukset) sekä tonttien myyntituottoihin liittyvien myyntivoittojen vähäisyys kehitykseen negatiivisesti. Toimintakulut olivat noin 9,466 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 8,896 milj. euroa), joka on noin 6,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Koko maassa toimintakulut kasvoivat noin 3 %. Toimintakuluja kasvattivat erityisesti terveydenhoidon ostopalveluiden merkittävä kasvu 14,4 % (kasvua 398 114,37 euroa verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen) ja sosiaalipalveluiden toimintakulujen kasvu 4,9 % (kasvua 144 262,85 euroa vuoden 2012 tilinpäätökseen). Sivistysosaston toimintakulut sen sijaan pienenivät 0,3 % (4 739,43 euroa vähemmän kuin vuonna 2012) ja teknisen lautakunnan toimintakulut pienenivät 11,2 % (117 564,93 euroa vähemmän kuin vuonna 2012). Verotuloja kertyi vuonna 2013 yhteensä 4,23 miljoonaa euroa (vuonna 2012 noin 4,03 milj. euroa ja vuonna 2011 noin 4,28 milj. euroa), mikä on 4,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Kunnan tulovero oli vuonna 2013 noin 2,52 miljoonaa euroa (vuonna 2012 noin 2,36 milj. euroa ja vuonna 2011 noin 2,54 milj. euroa), joka on 6,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnan tuloveroprosentti oli 19,50 (vuonna 2012 19,75). Kunnan saama kiinteistövero oli vuonna 2013 noin 1,53 miljoonaa euroa (vuonna 2012 noin 1,45 milj. euroa ja vuonna 2011 noin 1,36 milj. euroa), joka on noin 5,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2013 kunnan osuus yhteisöveron tuotosta oli noin 252 000 euroa, joka on noin 15 % enemmän kuin edellisenä vuonna (noin 219 000 euroa). Käyttötalouden valtionosuudet olivat tilikaudella 2013 noin 3,93 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 3,87 milj. euroa), joka on noin 1,6 % enemmän kuin vuonna 2012. Eri investointikohteisiin käytettiin nettona 414 207 euroa. 8
Vuosikatteen kehitys 2004-2014 (1000 euroa): 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 TA -230-620 -372 470 1 062 1 363 1305 686 431 187 480 Kunnan taloudelle, kuten yleisesti Suomen kunnissa, on asettanut haasteita pidempään jatkunut taantuma, mikä on vaikuttanut matkailualueen kehitykseen, tonttien myyntiin ja rakentamiseen. Kunnan veropohjan laajentumisen ja lisätulojen kerryttämisen edellytyksenä oleva kaavoituksen joustava eteneminen on vaikeutunut ja hidastunut valitusten aiheuttamien viiveiden vuoksi. Yhteenveto vuoden 2013 tilinpäätöksestä verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen: 1000 TP 2011 TP2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 1 558 1 440 1 445 0,3 Toimintakulut -8 512-8 896-9 466 6,4 Toimintakate -6 954-7 456-8 021 7,6 Palkat ja palkkiot -2 467-2 629-2 748 4,5 Verotulot 4 281 4030 4 297 6,6 Valtionosuudet 3 362 3 870 3 929 1,5 Vuosikate 686 431 187-56,6 Vuosikate eur/as 703 448 193-56,9 Yli-/alijäämä 345 83-158 Kertynyt yli-/alij. 2 349 2 432 2 274-6,5 Arvio kunnan tulevasta talouskehityksestä Kunnan talouskehityksen kannalta yhdessä merkittävimmistä mittareista eli väestönkehityksessä saatiin vuonna 2013 aikaan käänne. Tulomuutto ja asukasluku kasvoivat pitkään jatkuneen negatiivisen kehityksen jälkeen. Tämä tapahtui vaikeassa kansallisessa ja kansainvälisessä taloudellisessa taantumassa, joten kunnan strategian painopisteitä ja niiden toteutusta voidaan pitää onnistuneena. Tulevan talouskehityksen kannalta uusien asukkaiden saaminen, mikä kytkeytyy luonnollisesti suoraan uusien työpaikkojen synnyttämiseen, on edelleen keskeistä. Kansainvälinen taantuma jatkuu edelleen ja näkyy myös kuntien taloudessa. Uutena talouskehitystä uhkaavana tekijänä ovat nousseet esiin Ukrainan kriisi ja siihen liittyen Venäjän ja EU:n suhteiden kiristyminen ja erityisesti tilanteen vaikutukset Venäjän taloudellisen kehitykseen. Venäjä on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja matkailussa ja siihen liittyen kaupassa ja palveluissa kokonaisuutena merkittävin ostovoiman ja kasvun synnyttäjä. Venäläisten matkailijoiden määrien ja rahankäytön kautta vaikutus matkailun liikevaihdon kasvuun Pyhällä on ollut viime vuosina myönteistä ja täten asialla on myös Pelkosenniemen kunnalle suuri merkitys. Mikäli kriisi syvenee, tuleekin mark- 9
kinointiponnistuksia suunnata entistä vahvemmin muihin potentiaalisiin matkailijamaihin. Valtion säästötoimet heikentävät edelleen kuntien toimintaedellytyksiä. Toisaalta valtio on sitoutunut miljardilla eurolla vähentämään kuntien tehtäviä, mikä keventäisi kuntien taloudellista rasitusta. Kiinteistöverotuksen verotusarvojen ja ikäalennusten tarkistukset vuodesta 2014 alkaen ja jäteveron tuoton ohjaaminen kunnille parantaa osaltaan kuntien tilannetta. Pelkosenniemen kunnan kohdalla kiinteistöverotuksen perusteiden tarkistus nostaa kiinteistöverokertymää n. 7,5 % vuonna 2014. Valtionosuusuudistus on merkittävin uhka kunnan talouden kehitykselle. Selvitysmiehen alkuvuodesta 2014 tekemä esitys vähentäisi nykytilaan verrattuna valtionosuuksia Pelkosenniemellä vaiheittain vuoteen 2020 mennessä yhteensä 614 /asukas. Tällainen muutos asettaa kunnan toiminnot ja peruspalvelujen järjestämisen kuntalaisille erittäin haastavaan tilanteeseen. Esitystä ei tule hyväksyä ja on todennäköistä, että esitykseen tulee vielä muutoksia. Muutoin eivät täyty perustuslain vaatimukset yhdenvertaisten palveluiden järjestämisestä ja turvaamisesta kaikille Suomen kansalaisille asuinpaikasta riippumatta eivätkä rahoituksen jakoon ja turvaamiseen liittyvät vastaavat perustuslaista ja valtionosuusjärjestelmän perimmäisestä tarkoituksesta nousevat vaateet. Riippumatta valtionosuusuudistuksen lopputuloksestakin, mutta erityisesti myös siitä johtuen, nousee kunnan elinvoiman ja palvelujen järjestämiskyvyn turvaamisen näkökulmasta kunnan muu tulorahoitus (verotulot ja toimintatuotot) entistä merkittävämpään asemaan. Matkailun kehitys on Pyhällä ja Pyhä-Luoston alueella ollut vallitsevat kansanja maailmantalouden olosuhteet huomioon ottaen suhteellisen hyvää. Kotimaisten matkailijoiden määrissä on tapahtunut laskua, mutta kansainvälinen matkailu on selvästi kasvanut. Liikevaihdot ovat kasvaneet. Huolimatta Venäläisten matkailuun liittyvistä uhista on kansainvälisten matkailijoiden kasvunäkymä hyvä. Kunnan määrätietoisilla omilla ja erityisesti yhteistyössä muiden tahojen kanssa tehtävillä kehitys- ja markkinointitoimilla voidaan tukea ja edistää matkailun tulevaa kasvua. Toisaalta mikäli kunnan toiminnan aktiivisuus vähenisi, olisi sillä kasvua hidastava vaikutus. Pelkosenniemen kunnan alueella on kaivostoimintaan liittyen mineraalien etsintä ja potentiaalisten esiintymien tutkimustyö lisääntyneet. Pelkästään jo tämä tutkimustyö ja etsintä sekä lähikuntien mittavat kaivoshankkeet ovat synnyttäneet ja synnyttävät uusia työpaikkoja. Kunnan tulevan talouskehityksen kannalta on erityisen tärkeää turvata kokonaisverorahoituksen tasainen kasvu. Positiivinen työpaikkakehitys synnyttää sekä verotulojen että valtionosuuksien kasvua. Uusia työpaikkoja syntyy matkailuun laajasti ottaen, kaivostoimintaan ja myös julkisiin palveluihin, viimemainittuihin erityisesti eläköitymisen kautta. Uudet työpaikat ja vapautuvat työtilaisuudet merkitsevät myös olemassa oleville vakautta ja yritysten elinvoiman kasvua, myönteisen tulomuuton ja asukkaiden tulotason kasvun aikaansaaman ostovoiman lisääntymisenä. 10
Kunnan väkiluku ja sen myönteinen kehitys vahvistavat kunnan elinvoimaa ja kykyä järjestää ja tuottaa laadukkaat palvelut kuntalaisille. Työpaikat edistävät uusien vakituisten asukkaiden saantia ja perheiden tulomuuttoa. Tulomuutto vaatii toteutuakseen työpaikan lisäksi myös monipuolista vakituisen asumisen tonttivarantoa ja uutta asuntokantaa. Kunnan tulee määrätietoisesti saattaa loppuun uuden, korkeatasoisen vakituisen asumisen alueen suunnittelu Pyhälle ja siirtyä vaiheittaiseen toteutukseen. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tulee aluetta määrätietoisesti markkinoida ja hakea hankkeen toteutukseen hyviä yhteistyökumppaneita. Edelleen tulee vahvistaa panostusta erityisesti lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Kunnan henkilöstön ikärakenne huomioon ottaen on tärkeää parantaa myös henkilöstön työssä jaksamista ja työssä viihtymistä ja etsiä riskienhallintaa ja toimintavarmuutta parantavia yhteistyömalleja, joilla turvataan kuntalaisen palveluiden ongelmaton tuotanto jatkossakin. Kunta on panostanut ja investoinut merkittävästi matkailualueen rakentamisen edellytyksiin. Kiinteistövero on vakain kunnan verotuloista, ja sen kasvu onkin ollut tasaista. Säädösmuutokset lisäävät kiinteistöverokertymää vuonna 2014 merkittävästi. Kiinteistöveron muu lisäys tulee tällä hetkellä pääsääntöisesti Pyhän matkailualueen tonteista ja rakennuksista. Uusien työpaikkojen syntymisen edistämisen lisäksi kaavoitusta ja rakentamista tuleekin tässä epävarmassa taloudellisessa tilanteessa määrätietoisesti entisestään edistää ja hyväksyä tämä kunnan strategisesti tärkeimmäksi tavoitteeksi ja toimia yksituumaisesti tavoitteen toteutumiseksi yhdessä maanomistajien kanssa. Kunnan lainamäärää on suunnitellusti vähennetty viimeisen seitsemän vuoden aikana. Vallitsevissa taloudellisissa olosuhteissa ei velan määrän vähentäminen ole enää keskeisin tavoite eikä itsetarkoitus. Matkailualueen tuleva kehitys ja pitkälle siihen perustuva kunnan oman vero- ja muun tulorahoituksen kertymä ja valtionosuusuudistuksen lopullinen sisältö määrittävät jatkossa kyvyn lyhentää velkaa. Historiallisen alhainen korkotaso on ollut myönteinen seikka ja taantumasta johtuen korkotaso pysynee vielä useamman vuoden alhaisena, mikä pienentää velan aiheuttamaa rasitusta. Kunnalla on mittavaa varallisuutta mm. tonteissa ja yhtiöomistuksissa, mikä antaa pidemmällä tähtäimellä talouden kehitykselle vakautta ja kunnalle kehittämismahdollisuuksia. 11
SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäinen valvonta ja riskienhallinta vuonna 2013 Hallintosäännön mukaisesti on suoritettu sisäistä talouden ja toiminnan seurantaa. Kunnanvaltuustolle, kunnanhallitukselle ja lautakunnille on raportoitu toiminnan ja talouden kehittymisestä hallintosäännön mukaan neljännesvuosittain. Talouden kehittymistä on arvioitu näin maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun lopun tilanteista. Kunnanhallituksen tammikuussa 2013 antamassa talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa ohjeistettiin hallintokuntia, että varsinainen kattavampi talousarvion toteutumaraportti tuli tehdä 30.6. tilanteesta, koska se on ennustettavuuden osalta talousarviovuoden sisällä ja talousarvion toteutumamielessä merkittävin. Lautakunnissa puolivuotisraportit käsiteltiin elokuun loppuun mennessä. Kukin toimielimen ja viranhaltija on omalta osaltaan seurannut asetettujen tavoitteiden ja talousarvion toteutumista. Menojen lisäksi on erityistä huomiota kiinnitetty myös tulopuolen ja investointien toteutumiseen. Tarvittaessa on tehty valtuustolle esitykset merkittävistä muutoksista talousarvioon heti kun se seurannan ja toteutumisen aste ja taloudellinen lopputulos huomioon ottaen on ollut mahdollista. Tulot on laskutettu ajallaan ja perintää on hoidettu tarpeen mukaan. Kukin hallintokunta on vastannut osaltaan valtion tukien perimisestä. Vakinaisten virkojen ja toimien täyttäminen ja yli kaksi kuukautta kestävien määräaikaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaaminen on hallintosäännön mukaisesti tuotu kunnanhallitukselle tiedoksi. Merkittävämpiä puutteita tai kehittämisen kohteita sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu. Sisäistä valvontaa helpottaa toimintaa koskevien ohjeiden ja sääntöjen keskittyminen yhteen hallintosääntöön. Vuoden 2012 aikana päivitetty hallintosääntö astui voimaan 1.1.2013. Kuntalakiin (325/2012) kesällä 2012 lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tulevat voimaan vuonna 2014. Tämän vuoksi vuoden 2013 aikana aloitettiin kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden päivitys. Uudet sisäisen valvonnan ohjeet on määrä ottaa käyttöön alkuvuodesta 2014. Sisäisen valvonnan ohjeiden päivitystyössä sisäiseen valvontaan liittyvät prosessit ja toimintatavat käydään seikkaperäisesti läpi. Tämä työ osaltaan kehittää sisäisen valvonnan menetelmiä ja prosesseja. Sisäistä valvontaa on toteutettu myös niin, että hallintokuntien toimielimissä on kunnanhallituksen edustajalla läsnäolo- ja puheoikeus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lautakuntien kokouksissa on pääsääntöisesti aina paikalla joko kunnanjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja tai kunnanhallituksen jä- 12
sen. Lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus on valtuuston puheenjohtajalla. Lautakuntien pöytäkirjat on tuotu kunnanhallitukselle jälkikäteen tiedoksi. Johtoryhmätyöskentelyssä on käyty läpi kunnanjohtajan ja osastonjohtajien kanssa ajankohtaisia asioita ja tuolloin on nopeastikin reagoitu esimerkiksi talouteen, rahoitukseen tai henkilöstövajeeseen liittyvään tai johonkin muuhun riskienhallinnan kannalta oleelliseen asiaan. Riskienhallinnan näkökulmasta ongelmana on edelleen erilaista tukea saaneiden investointien ja kehittämishankkeiden tukimaksatusten kunnasta riippumattomista syistä pitkittyneet maksatusajat ja ristiriitaiset sekä muuttuvat tulkinnat maksatusperusteissa. Tämä on aiheuttanut lisätyötä hanketyöntekijöiden lisäksi omalle sisäistä valvontaa ja talouden seurantaa sekä maksatusten sisäistä vastuuta kantavalle henkilöstölle. Tämä on lisännyt myös kassan riittävyyteen liittyviä tilapäisiä järjestelyvaatimuksia. Sisäistä valvontaa on suoritettu kaikilla esimiestasoilla normaalissa päivittäisessä työssä. Tässä suhteessa ei ole ilmennyt omassa toiminnassa mitään normaalista poikkeavia puutteita tai ongelmia tilivuoden aikana. Riskienhallinnassa on toiminnalliset riskit minimoitu riittävällä resursoinnilla palvelujen tuottamiseen. Tämä koskee sekä taloudellisia että henkilöresursseja. Ajoittain on syntynyt henkilöstön vajausten vuoksi ongelmia, mitkä on kyetty kuitenkin kohtuudella erilaisin järjestelyin ratkaisemaan. Perinteisen riskienhallinnan näkökulmasta on mm. turvattu omaisuuden riittävä vakuuttaminen, seurattu kunnan saatavien kehittymistä ja suoritettu säännöllistä riskianalyysiä, huolehdittu henkilöstön tarpeellisesta koulutuksesta, työterveyshuollosta ja virkistäytymisestä sekä luotu päätöksenteolle avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Kunnan päätöksistä tehtyjen valitusten vähäisyys kokonaisuutena viestii onnistumista viimemainitussa ja muutoinkin laadukkaasta päätöksenteosta, mikä on omiaan vähentämään riskejä kunnan toiminnassa. Edelleen kuitenkin valitukset esim. merkittävissä kaavoitusasioissa ovat hidastaneet kunnan tulopohjan laajentamista ja varmistamista sekä yleistä kehittämistä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen Sisäisen valvonnan järjestämistä kehitetään uudella sisäisen valvonnan ohjeella. Tulevaisuudessa sisäisen valvonnan painopisteenä on erityisesti kunnan talouden suotuisan kehittymisen turvaavien edellytysten täyttymisen varmistaminen ja toiminnallisten riskien ennakoinnin mahdollistaminen ja riskien minimoiminen. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä 1. Talouden kehittyminen Yleinen taloudellinen tilanne on edelleen haastava globaalisti, kansantaloudessa sekä niihin liittyvinä kunnan osalta. Menot kasvavat tasaisesti ja jollei 13
tulokehitys ole myönteistä seurauksena ovat väistämättä taloudelliset vaikeudet. Tästä johtuen tulee toimia erittäin tehokkaasti elinkeinojen kehittämisessä, uusien työpaikkojen synnyttämisessä, kaavoituksen ja rakentamisen edistämisessä ja näihin suoraan liittyen verotulopohjan laajentamisessa ja verotulojen kertymien kasvattamisessa. Valtionosuusjärjestelmään kaavaillut muutokset pienentäisivät toteutuessaan kunnan tuloja merkittävästi. Uudistusta tulee seurata jatkossa tarkasti ja kunnan edunvalvontaa lisätä. Kunnan vakaan taloudellinen aseman säilyttämiseksi tulee saada lisää muita tuloja. Vähäisimpinä eivät tässä tarkastelussa ole maankäytön ja kaavoituksen maksu- ja myyntituotot sekä tonttivarannon myyntituotot. Näillä on Pelkosenniemen kunnan taloudelle erittäin suuri merkitys. 2. Kuntien tehtävät, kuntien ja valtion välinen vastuujako, valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, kuntarakenne- ja SOTE uudistus Kuntien tehtävät, kuntien ja valtion välinen vastuujako, valtionosuusjärjestelmään uudistaminen, kuntarakenne- ja SOTE -uudistus ovat merkittäviä riskienhallinnan kannalta. Tämä koskee sekä peruspalvelujen järjestämistä ja tuottamista ja kuntalaisten lähipalvelujen turvaamista että kunnan taloutta. Kuntauudistus ei voi toteutua Lapissa harvaan asutuilla alueilla suurkuntia muodostamalla. Pelkosenniemi on tehokas tuottamaan palvelut lähellä asukkaita ja kuntalaiset ovat motivoituneita kunnan kehittämiseen. Valtionosuusuudistus pitää sisällään merkittäviä riskitekijöitä kunnan talouden kannalta, jonka vuoksi kunnan edunvalvonnassa tulee keskittyä siihen, että uudistus ei toteudu esitetyn mukaisena. Maaliskuussa 2014 linjattiin SOTE-uudistuksessa järjestämisvastuu viidelle ERVA-alueelle. Jatkovalmistelussa olennaista on turvata lähipalvelut kuntalaisille sekä rahoituksen kohtuullisuus. Merkittäviä riskitekijöitä ovat jatkuvat muutokset ja muutosprosessit jotka luovat jatkuvaa epävarmuutta kuntakenttään, sen työntekijöihin, valmisteleviin virkamiehiin, luottamushenkilöihin ja kuntalaisiin. 3. Väestökehitys ja väestön ikärakenne Myönteisistä näkymistä huolimatta kunnan väestökehitys on edelleen haasteellinen ja sisältää riskejä ikärakenteen painottuessa työikäiseen ja vanhempaan väestöön. Väestön ikärakenteen suotuisa kehitys riippuu suoraan uusista työpaikoista ja paikkakunnalle muuttavien uusien asukkaiden määrästä. Kuntaan tulee saada muuttamaan uutta työikäistä väestöä ja erityisesti lapsiperheitä. Uudet työpaikat sekä houkutteleva, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö ja laadukkaat palvelut ovat paras keino myönteiseen tulomuuttoon ja väestökehitykseen. 14
4. Elinkeino- ja teknisen toimen resurssit vahva kehittämistyö ja kaavoitus, investoinnit ja rakentaminen Positiivista väestökehitystä ja verorahoituksen kasvua tukee vahva kehittämistyö elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisessa. Tämä vaatii edelleen resursointia elinkeinotoimeen ja kehittämistyöhön kokonaisuutena sekä tekniseen toimeen. Näiden toimintojen tehokkuus luo osaltaan uusia työpaikkoja sekä antaa edellytykset uusille investoinneille ja rakentamiselle. Maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta tulee entisestään tehostaa. Kunnan oman tulopohjan vahvistaminen on keskiössä valtionosuuksien epävarmuustekijöiden vuoksi. Pyhän matkailualueen häiriötön kasvu sekä uusien yritystoiminnan ja muun rakentamisen hankkeet eivät saa estyä taikka hidastua ainakaan kunnasta johtuvista syistä. 5. Kohtuuhintaisten asuntojen ja tonttien saatavuus Kohtuuhintaisten erityyppisten (vuokra/omistus) ja -tasoisten asuntojen ja tonttien saatavuuden turvaaminen on erityisen merkittävää sekä työvoiman saannin että väestökehityksen ja sitä kautta verorahoituksen sekä kunnan kehittymisen turvaamisessa kokonaisuutena. Vuoden 2013 aikana on jatkettu vuonna 2012 aloitettua Pyhän laadukkaan vakituisen asumisalueen suunnittelu- ja toteutustöitä. Alueeseen liittyvät ensimmäiset infra-investoinnit alkavat vuonna 2014. Aluetta tulee markkinoida ja toteutusta viedä määrätietoisesti eteenpäin. 6. Henkilöstön keski-ikä ja jaksaminen, varajärjestelmät Kunnan henkilöstön keski-ikä on korkeahko ja henkilöstön jaksaminen on edelleen yhtenä painopistealueena. Vuoden 2013 aikana työyksikkötasoisia kyselyn ja muiden toimintojen aikaansaamia tuloksia hyödynnetään työhyvinvoinnin parantamisessa. Varajärjestelmiä tulee muiden kuntien ja kuntayhtymän kanssa kehittää. Vuonna 2013 on käynnistetty hyvinvointikertomuksen laadintatyö. Hyvinvointikertomuksesta on tarkoitus tulla pysyvä osa kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. Tällä tavalla hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet saadaan kytkettyä osaksi kunnan jokapäiväisen toiminnan suunnittelua. 15
TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa, mikä sisältää vain ulkoiset tuotot ja kulut. Tuloslaskelman toimintakate ilmoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Tunnusluku toimintatuottojen prosenttiosuus toimintakuluista osoittaa, paljonko toimintakuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitosten ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon sekä selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Pelkosenniemen kunnan vuosikate on 187 457,70 euroa. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot. Poistot vuonna 2013 olivat 345 133,60 euroa. Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat vuosikatetavoitteen määrittämiseen vaikuttavia tekijöitä kunnassa. Vertailtaessa eri kuntien talouden tasapainoa ja liikkumavaraa on otettava huomioon erot veroprosenteissa. Arviot kunnan palvelutarjonnan ja sen jäseniinsä kohdistaman vero- ja maksurasitteen välillä on tehtävä tehtäväkohtaisesti, ei kunnan kokonaistalouden tuloslaskelmasta. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Kuluvan vuoden tilikauden tulos on -157 675,90 euroa alijäämäinen. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. 16