Finnveran rahoitustoiminnan sääntely 11.5.2012



Samankaltaiset tiedostot
Valtiontuki Finnveran toiminnassa Valtiontukiseminaari, Suomen Kuntaliitto

Rahoitusseminaari / Posintra Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Finnvera Oy aaj Teijo Kuusela

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle Eduskunnan talousvaliokunta Talousjohtaja Ulla Hagman, Finnvera Oyj

Finnveran rahoituspalvelut pienille ja aloittaville yrityksille Pienosuuskuntaforum Helsinki

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto Erityisasiantuntija Jyrki Orpana

Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle Eduskunnan talousvaliokunnalle, lokakuu 2017 Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra

Valtion kasvurahoitus

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Vesa Mäkinen

Kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT

Finnvera, ratkaisuja pk yritysten toiminnan tueksi kasvussa, kansainvälistymisessä ja finanssikriisin pyörteissä

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa. Jenni Timonen Kasvun karavaani, Kajaani

Finnvera kasvun ja kansainvälistymisen rahoittajana Kalle Åström

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori

FI 1 FI KOMISSION TIEDONANTO

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana

Kuntarahoitus Oyj. Terhi Vainikkala

HE 16/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan, että valtion erityisrahoitusyhtiön, enimmäismäärää 1 miljardilla eurolla.

Kuntarahoituksen luotonannon edellytykset Kuntien yhtiöiden rahoittaminen , Terhi Vainikkala

Vienti vetämään. Suomen ja suomalaisten menestyminen maailmalla. Oulu Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj

Finnveran uudet rahoitusinstrumentit

Tämä on Finnvera. Imatra Markku Liira

Yritysten rahoitusmahdollisuudet, IoT Campus Salo Yksikään hyvä hanke ei saa jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia.

Finnveran osavuosikatsaus Tausta-aineisto

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen

HE 210/2008 vp. eurolla. Lainoja saisi olla pääomaltaan samanaikaisesti

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Finnvera kasvun ja viennin rahoittajana

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju

Ajankohtaista Finnverasta Vesa Mäkinen

Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku

Finnveran rahoituspalvelut. Finnvera Oyj Oulun aluekonttori 9/2013

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Toimialojen rahoitusseminaari Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Eduskunnan talousvaliokunta Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. rahoituspäällikkö Johanna Reinikainen

Kunnan toiminta markkinoilla markkinoiden toimivuus Kuntamarkkinat Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kuntaliitto

Kuntarahoituksen rahoituksen edellytykset

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/ Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät Reijo Martikainen

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi valtion vientitakuista

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus

Rahoitusta yritystoiminnan

Yksikään hyvä hanke ei saisi jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia.

Työkaluja omistusvaihdoksen rahoitukseen

Laki. maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoitus

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Hallituksen kasvupanostukset työ- ja elinkeinoministeriön konsernissa vaalikaudella

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

Finnveran rahoituspalvelut Kauhava

Asiakirjayhdistelmä 2014

Finnveran rooli yrityksen viennissä ja kansainvälistymisessä. Team Finland kiertue - Lapista maailmalle Rovaniemi 5.9.

Finnveran rahoitusmahdollisuudet kalatalousalalla

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

Yrittäjäpolvenvaihdos. Merja Hautaniemi apulaisaluejohtaja

Finnvera-rahoitus Leppävirta. Rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Rahoitusratkaisuja vientiin

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

Finnvera. Yrittäjien aamukahvit Sodankylä

Startti, kasvu tai toimivan ostaminen miten rahoitan?

Muutos Finnvera Oyj:n lainaohjelmaan maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Ajankohtaista Finnverasta. Johanna Reinikainen

Finnvera Technopolis

Ajankohtaista Finnverasta - Aluejohtaja j Pauli Piilma. Puutuotealan neuvottelukunta

Kuntarahoitus lyhyesti

Finnveran rahoituspalvelut Jari Mehto

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Startia Yrittäjille seminaari Tom Siegfrids, Finnvera Oyj

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta?

Mistä rahoitus liiketoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen? RIAn yrittäjäpäivä Jari Mehto

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Vesa Mäkinen

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen Yritysrahoitusstrategia Kalevi Pölönen Yksikön päällikkö Innovaatiot ja yritysrahoitus

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola

Usein kysyttyä yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä (CLLD) koskeviin hankkeisiin sovellettavista valtiontukisäännöistä

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Innovaatiot ja yritysrahoitus Neuvotteleva virkamies Jyrki Orpana

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen

Omavelkaisen takauksen myöntäminen perustettavan Toivakan Verkkoyhtiö Oy:lle Keski-Suomen laajakaistahankkeen rahoittamiseksi

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Omistusjärjestelyjen rahoitus Satu Mäkelä

Transkriptio:

Finnveran rahoitustoiminnan sääntely 11.5.2012

Sisältö 1. Finnveran suhde valtioon 2. Finnveran rahoitustoimintaa ohjaavat säädöskehikot 3. Finnveran lakiin perustuvat tehtävät 4. Finnveran myöntövaltuudet 5. Yrityskokoon liittyvät rajoitukset 6. Toimialarajoitukset 7. Valtiontukisääntely i. Mistä on kyse? ii. Finnveran rahoitukseen sisältyvä tuki iii. Miten valtiontukisääntely vaikuttaa käytännössä? iv. Vaikeuksissa olevien yritysten rahoitus 4.12.2012 2

Finnveran suhde Suomen valtioon Finnveran asema julkisena rahoittajana perustuu erityisesti seuraaviin seikkoihin: Valtio omistaa Finnveran koko osakekannan Osa Finnveran myöntämästä rahoituksesta voi sisältää valtion maksamaa korkotukea tai takausprovisiotukea Finnvera välittää tämän tuen täysimääräisesti asiakkaille Valtio kattaa osan Finnveran luotto- ja takaustappioista, mikä mahdollistaa suuremman riskinoton Valtio vastaa viime kädessä suoraan Finnveran myöntämistä takauksista ja vientitakuista Valtio myöntää takauksia Finnveran omaan varainhankintaan liittyen Finnveran on huomioitava kaikessa rahoitustoiminnassaan EU:n valtiontukisäännöstö, koska valtiolla on merkittävä rooli Finnveran toiminnassa 4.12.2012 3

Finnveraa ohjaavat säädökset Finnveran koskevat erityissäädökset: Finnveran perustamislaki (442/1998) Finnveran yhtiölaki (443/1998) Finnveran toimintalaki (445/1998) Vientitakuutoimintaa koskevat lait: Valtiontakuurahastolaki (444/1998) Vientitakuulaki (422/2001) Alustakauslaki (573/1972) Finnveran rahoitustoimintaa koskevat EU- ja kansainväliset säädökset: Euroopan unionin kilpailulainsäädäntöön kuuluvat valtiontukia koskevat säännökset Vientitakuutoimintaa koskevat OECD:n ja WTO:n säännökset Finnveran tuloverovapauteen liittyvä Euroopan komission antama päätös Valtioneuvoston sitoumukset ja ministeriön päätökset: Valtioneuvoston Finnveralle antamat luotto- ja takaustappiokorvauksia, korkotukea sekä takausprovisiotukea koskevat sitoumukset Työ- ja elinkeinoministeriön Finnveralle vuosittain asettamat omistaja- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet sekä muu omistajaohjaus Finnveran toiminnassa osittain sovellettava hallintooikeudellinen säännöstö: Hallintolaki Kielilaki Hankintalaki 4.12.2012 4

Finnveran lakiin perustuvat tehtävät Finnvera tarjoaa rahoituspalveluja, joilla se Edistää ja kehittää erityisesti pk-yritysten toimintaa Edistää yritysten vientiä ja kansainvälistymistä Edistää valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteutumista Yhtiön tehtävä on korjata rahoituspalvelujen tarjonnassa esiintyviä puutteita, minkä vuoksi pääsääntönä on riskinjako muiden rahoittajien kanssa Rahoituspalveluja ovat lainat, takaukset, takuut, pääomasijoitukset sekä ns. viennin jälleenrahoitus Rahoitettavan toiminnan tulee olla aina elinkeinotoimintaa ja yritysmuodossa harjoitettavaa 4.12.2012 5

Finnveran myöntövaltuudet Kotimaan rahoituksen vastuukatto on enintään 4,2 miljardia euroa = vastuut, jotka valtion luotto- ja takaustappiositoumuksen piirissä Valtio sääntelee lisäksi vuosittaista rahoituksen myöntöä: Korkotuellisten lainojen myöntövaltuudet vahvistetaan valtion talousarviossa (myöntövaltuus 2010: 273 milj. euroa / 2009: 243 milj. euroa) Korkotuettomien lainojen ja takausten myöntövaltuudet vahvistaa TEM kuultuaan VN:n raha-asianvaliokuntaa (myöntövaltuus 2010: 800 milj. euroa / 2009: 860 milj. euroa) Vientitakuuvastuiden vastuukatto enintään 12,5 miljardia euroa Toiminnan tulee olla pitkälla aikavälillä olla itsekannattavaa sekä kotimaan että viennin rahoituksen osalta 4.12.2012 6

Yrityskokoon liittyvät rajoitukset Finnveran kotimaan rahoitustoiminnan (lainat ja takaukset) tulee kohdistua pääasiassa pk-yritysten rahoittamiseen; Komission pk- määritelmä: Henkilöstömäärä vähemmän kuin 250 henkeä JA Liikevaihto enintään 50 milj. euroa TAI taseen loppusumma enintään 43 milj. euroa; Lisäksi omistusrakenne huomioitava: Yli 25 %:n yritysomistaja tai yli 25 %:n osuus toisessa yrityksessä (omistusyhteysyritys) omistusosuutta vastaava osuus toisen yrityksen tunnusluvuista lisätään Yli 50 %:n yritysomistaja tai yli 50 %:n osuus toisessa yrityksessä (sidosyritys) toisen yrityksen tunnusluvut lisätään kokonaisuudessaan Yli 25 %:n omistus julkisella taholla ei ole pk-yritys Pääomasijoittajien osalta alle 50 %:n omistusta ei huomioida, mutta yli 50 %:n omistus aiheuttaa sen, että pääomasijoittajan ja sen muiden enemmistösijoitusten tunnusluvut lisätään kokonaisuudessaan 4.12.2012 7

Yrityskokoon liittyvät rajoitukset Suurille yrityksille luottoja ja takauksia voidaan myöntää vain Tukialueilla mikäli rahoitukselle on erityiset perusteet. Tukialueiden ulkopuolella mikäli rahoitukselle on erityiset perusteet ja yrityksen henkilöstömäärä on enintään 500 henkeä tai suuryritys status johtuu esim. pääomasijoittajan enemmistöomistuksesta. Suhdannerahoituksen osalta, mikäli yrityksen henkilöstömäärä on enintään 1000 henkeä eikä yritys ole konserniyhteydessä suuryritykseen. Suhdannerahoituksen osalta em. 1000 hengen enimmäisrajakin voidaan tietyin erityiskriteerein ylittää. Suuria yrityksiä voidaan lisäksi rahoittaa em. riippumatta silloin, kun kyse on vientitoimituksiin liittyvästä käyttöpääomarahoituksesta, viennin toimitusvakuuksista sekä vientitakuista 4.12.2012 8

Toimialarajoitukset Finnveran toimintalaki rajaa rahoitustoiminnan ulkopuolelle Rakennusliiketoimintaan kuuluvan perustajaurakoinnin Metsätalouden Maatalouteen kuuluvan peltoviljelyn ja karjatalouden Valtiontukisääntelyssä on lisäksi toimialakohtaisia rajoituksia: mm. hiili- ja terästeollisuus, audiovisuaalinen tuotanto, laivanrakennus kalastukseen ja maataloustuotteiden jatkojalostukseen sekä markkinointiin liittyy erityissääntelyä 4.12.2012 9

EU:n valtiontukisääntely mistä on kyse? Kaikki julkinen rahoitus voi sisältää valtiontukea, joka on lähtökohtaisesti kielletty ja tiukasti kontrolloitu EU:ssa Perustamissopimus ja muut EU-normit sisältävät käytännössä suuren joukon poikkeuksia, jotka sallivat valtiontuen osana julkista rahoitusta Finnvera on julkisena rahoittajana valtiontukisääntelyn alainen ja Finnveran rahoitus myönnetään eri tukiohjelmien puitteissa Finnveran rahoitukseen sovellettavat tukiohjelmat: Pk- yritysten investointien rahoitus Pk tuki / yleinen ryhmäpoikkeusasetus Muu rahoitus Vähämerkityksinen tuki / de minimis Pelastamis- ja rakenneuudistustuki 4.12.2012 10

Finnveran rahoitukseen sisältyvä tuki Finnveran rahoitukseen liittyvä valtiontuki rahoitukseen mahdollisesti liittyvä konkreettinen korkotuki tai takausprovisiotuki eli Finnveran rahoitus voi sisältää valtiontukea, vaikka ei käytettäisi lainkaan korkotukea / takausprovisiotukea Finnveran rahoitukseen sisältyvän laskennallisen valtiontuen määrä riippuu hinnoittelusta Todellista korkoa / takausprovisiota verrataan EU:n vahvistamaan ns. referenssitasoon Jos todellinen korko / takausprovisio ylittää referenssitason, rahoitukseen ei sisälly tukea (tukielementtiä ei muodostu) Jos todellinen korko / takausprovisio alittaa referenssitason, rahoitukseen sisältyy tukea (tukielementti muodostuu) Tuen määrä lasketaan koko maturiteetilta diskonttaamalla tukielementti sen nettonykyarvoon 4.12.2012 11

Finnveran lainarahoitukseen sisältyvä tuki Referenssikorko = komission määrittelemä pohjakorko (IBOR12) + yrityksen riskiluokan ja käytössä olevien vakuuksien mukaan määräytyvä riskilisä Pohjakorko on tällä hetkellä 1,24 % ja riskilisä vaihtelee 0,6 % - 10,00 % välillä Esim. aloittavan yrityksen riskilisä on aina vähintään 4,0 %, jolloin alin tueton korko on 5,24 % Käytännössä Finnveran lainarahoitus sisältää useimmiten laskennallista tukea 4.12.2012 12

Riskilisät määrittävä taulukko Vakuudet /Tappio-osuus Luokitus (Finnveran luokka) Hyvät Tavanomaiset Heikot Erittäin hyvä AAA - A (A1 - A2) Hyvä BBB (A3 - B1) Tyydyttävä BB (B2) Huono B (B3) Erittäin huono C (C) 60 75 100 75 100 220 100 220 400 220 400 650 400 650 1 000 4.12.2012 13

Takaukseen sisältyvän tukielementin laskenta Takauksiin katsotaan sisältyvän tukea, jos yritykseltä perittävä takausprovisio alittaa takaustiedonannon mukaisen tuettoman hinnan Tueton hinta on joko takaustiedonannossa julkaistun ns. safe harbour taulukon mukainen hinta tai poikkeustilanteissa aito markkinahinta Safe harbour hinta määräytyy yrityksen riskiluokan mukaan Aito markkinahinta on pankkien vastaavasta riskistä perimä hinta Tuen määrä lasketaan takauksen voimassaoloajalta diskonttaamalla hintaerosta johtuva tukielementti sen nettonykyarvoon 4.12.2012 14

Takausten safe harbour -taulukko Luokitus (Finnvera luokka) Tueton hinta p.a. Erittäin hyvä AAA AA- 0,4 % Erittäin hyvä A 0,55 % Hyvä BBB 0,8 % Tyydyttävä BB 2,0 % (B1) Tyydyttävä BB- B+ 3,8 % (B2) Huono B B- 6,3 % (B3) Erittäin huono C Ei safe harbour -hintaa Aloittavien yritysten safe harbour hinta on vähintään 3,8 % p.a. 4.12.2012 15

Miten valtiontukisääntely vaikuttaa käytännössä? Rahoitukseen sisältyvä laskennallinen tuki on sovitettava tukiohjelmien enimmäistasoihin Pk- yritysten investointien rahoituksessa (pk-tuki) enimmäistukitasot ovat 20 % (pienet yritykset) ja 10 % (keskisuuret yritykset) investoinnin määrästä Käyttöpääomarahoituksessa ja suurten yritysten investointien rahoituksessa (väliaikainen tuki / de minimis tuki) yrityskohtainen enimmäistukimäärä on 500.000 euroa / 3 verovuotta huom. 500.000 euroa vielä vuonna 2010 normaalisti 200.000 euroa Tuen enimmäistasojen seurannassa on huomioitava myös samaan hankkeeseen / samalla yritykselle myönnettävä muu julkinen rahoitus (TE - keskus, Tekes, kuntien avustukset jne.) Mikäli tukiohjelmien enimmäistasot ylittyvät, on rahoituksen ehtoja muutettava siten, että laskennallisen tuen määrä pienenee käytännössä korkoa nostamalla, laina-aikaa lyhentämällä tai lainamäärää pienentämällä 4.12.2012 16

Miten valtiontukisääntely vaikuttaa käytännössä? Valtiontukisääntely asettaa tietyissä tilanteissa rajoituksia rahoitusosuudelle: Takausten osalta Finnveran enimmäisosuus taattavasta lainasta tai muusta vastuusitoumuksesta on 80 %; Investointien rahoituksessa julkisen rahoituksen enimmäisosuus on 75 %:a kokonaisrahoituksesta niissä tilanteissa, joissa ELY keskus myöntää investointiavustuksen; Samaan hankkeeseen kohdistuva, eri julkisten toimijoiden myöntämä rahoitus on sovitettava tiettyihin enimmäistasoihin edellyttää koordinaatiota rahoittajilta mikäli ELY- keskus myöntää enimmäisavustuksen, estyy Finnveran lainarahoitus useimmiten kokonaan samassa hankkeessa 4.12.2012 17

Vaikeuksissa olevan yrityksen rahoitus Jos yritys on menettänyt yli puolet osakepääomastaan (OY) tai kirjanpidon mukaisista omista varoistaan (KY) ja yli neljännes on menetetty viimeisen 12 kk:n aikana Tai jos se yhtiömuodosta riippumatta täyttää edellytykset konkurssiin asettamiselle katsotaan sen olevan ns. vaikeuksissa oleva yritys Finnvera voi rahoittaa vaikeuksissa olevaa yritystä tai muuttaa aiemman rahoituksen ehtoja vain seuraavissa tilanteissa: 1. Kyseessä on virallinen yrityssaneeraus 2. Ns. väliaikaisen tuen puitteissa, jos yritys ei ollut vaikeuksissa 1.7.2008 3. Rahoitus toteutetaan EU:n pelastamis- ja rakenneuudistustuen puitteissa (käytännössä lyhytaikainen siltarahoitus ja sitä seuraavaa saneerausohjelma) 4. Rahoitus tai muutos toteutetaan yhdessä markkinaehtoisten rahoittajien kanssa edellytettävä markkinaehtoisen rahoituksen vähimmäisosuus on 25 50 % riippuen tukialueesta ja yrityskoosta 5. Lainoin, jos korko ylittää referenssitason (=ei tukea) 4.12.2012 18