Hallituksen kasvupanostukset työ- ja elinkeinoministeriön konsernissa vaalikaudella

Transkriptio

1 Hallituksen kasvupanostukset työ- ja elinkeinoministeriön konsernissa vaalikaudella Finanssikriisin jälkeen EU:n piirissä toteutettujen pankkisektorin sääntelytoimien jälkeen on noussut keskeiseksi kysymykseksi, miten varmistetaan kestävän talouskasvun edellytyksenä oleva pitkäaikaisten investointien rahoitus sekä turvataan kasvuyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saanti. Tähän haasteeseen hallitus on vastannut työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla lukuisin toimenpitein: 1. Lisäpanostukset alkavien ja teollisten kasvuyritysten oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen. 2. Viennin kilpailukykyisen rahoitusjärjestelmän varmistamiseksi Finnveran varainhankintaan perustuva vienti- ja alusluottojen rahoitusjärjestelmän käyttöönotto. 3. Viennin vauhdittamiseksi ja viennin rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi Finnveran viennin rahoitusvaltuuksien ja vientitakuiden kasvattaminen. 4. Vientitakuujärjestelmän laajentaminen koskemaan myös kotimaisia vientiä edistäviä investointeja. 5. Vientitakuujärjestelmän riskinoton lisääminen siten, että vientitakuu voidaan myöntää tärkeiden elinkeinopoliittisten ja kilpailukyvyn parantamisen perusteiden nojalla myös silloin, kun kaupallinen riski on niin suuri, että tavanomaisen riskiarvion perusteella vientitakuuta ei myönnettäisi. Näiden erityisriskinoton enimmäisvaltuutta on nostettu. 6. Viennin rahoitusjärjestelmä täydentyy vielä jälleenrahoitustakauksella, joka laajentaa pankkien mahdollisuuksia rahoittaa vientikauppoja. 7. Valtion tappiokorvausosuuksia Finnveralle on nostettu yritysrahoituksen saatavuuden turvaamiseksi. 8. Finnveran tuotteisiin on lisätty mahdollisuus merkitä pk-yritysten joukkovelkakirjalainoja ja laajennettu mahdollisuutta rahoittaa EU:n pk-yritysmääritelmää suurempia yrityksiä. 9. Suomen elinkeinorakenteen uudistamiseksi julkisia toimenpiteitä on kohdistettu erityisesti kolmeen kasvun kärkeen: biotalouteen (B), cleantechiin (C) ja digitalisaatioon (D). Julkista panostusta on lisätty kasvattamalla Innovaatiorahoituskeskus Tekesin lainavaltuuksia. 10. Yritysten kansainvälistymisen, ulkomaisten investointien ja matkailun sekä Team Finland toiminnan edistämiseen on osoitettu lisärahoitusta.

2 2 (6) Hallituksen kasvupanostukset Hallituksen kasvupanostukset ovat painottuneet erityisesti pääomasijoituksiin, lainainstrumenttien kasvattamiseen sekä Finnveran kotimaan- ja ulkomaanrahoituksen laajentamiseen. Hallituksen kasvupanostukset yritysten eri kehitysvaiheiden viitekehyksessä v Valtion panostukset pääomasijoitustoimintaan Uudet työpaikat syntyvät valtaosin nopeasti kasvaviin pk-yrityksiin, joiden kasvun edellytys on riittävän ulkopuolisen riskirahoituksen saaminen. Valtiota tarvitaan riskinjakajana, koska riskirahoitusmarkkinat (erityisesti alkavien yritysten riskirahoitus) ovat viime vuosina kuihtuneet yksityisten sijoittajien ja sitä myötä toimijoiden vetäytyessä markkinoilta. Valtion rahoituksella vivutetaan yksityistä riskipääomaa markkinoille. Suoran pääoman tarjonnan ohella on tärkeää toimeenpanna myös muita pääomasijoitustoimialaa edistäviä toimenpiteitä ja poistaa olemassa olevat epäkohdat yksityisen rahoituksen kanavoitumiselta pääomasijoitustoimialalle. Valtion lisäpanostukset Suomen Teollisuussijoitus Oy:hyn ja rahoituksen vipuvaikutus Uudistuva teollisuus (100 milj. ) Kasvua tukevat rahastosijoitukset (60 milj. ) KRR II (60 milj. ) 245 milj. Kv. sijoitusohjelma (25 milj. ) Uutta oman pääomanehtoista rahoitusta suomalaisille yrityksille n milj.

3 3 (6) Hallitus on myötävaikuttanut riskirahoituksen tarjonnan lisäämiseen markkinoilla käynnistämällä Suomen Teollisuussijoitus Oy:n kasvurahoitusohjelman sekä Uudistuva teollisuus sijoitusohjelman. Lisäksi vuoden 2015 aikana tullaan käynnistämään uusi sijoitusohjelma kansainvälisen pääoman houkuttelemiseksi Suomeen. Valtio pääomittaa Suomen teollisuussijoitus Oy:tä em. liittyen 245 milj. eurolla vuosina ja tämän arvioidaan vaikuttavan siten, että suomalaiset yritykset saavat lähivuosina käyttöönsä noin 1,8 mrd. euroa uutta oman pääoman ehtoista rahoitusta. Alkavien yritysten pääomasijoitustoiminnan päävastuu on siirtynyt Finnverasta Tekesille. Tekes pääomasijoitus Oy:n toiminta käynnistettiin loppuvuonna Valtio osoittaa uuden yhtiön toimintaan vuosittain 20 milj. euron rahoituksen. Yhtiö toimii ainoastaan rahastosijoittajana, enintään 50 %:n osuudella rahaston pääomista ja voi tyytyä yksityisiä sijoittajia pienempiin tuottoihin tai ottaa suurempia riskejä (epäsymmetria). Valtion panostukset Tekes Pääomasijoitus Oy:hyn ja rahoituksen vipuvaikutus Tekes Pääomasijoitus Oy (80 milj. ) Muut sijoittajat (vähintään 80 milj. ) Uutta oman pääomaan ehtoista rahoitusta suomalaisille yrityksille (vähintään 160 milj. ) Finnveran Aloitusrahasto Vera Oy:tä valtio pääomittaa yhteensä 30 milj. eurolla. Aloitusrahasto Vera Oy tekee suoria sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin. Kasvuohjelman mukaisilla pääomituksilla varmistetaan osittain nykyisten kohdeyritysten jatkosijoitustarpeet. Vuoden 2017 jälkeen valtio luopuu suorista ensisijoituksista alkaviin yrityksiin. Viennin rahoitus Suomen talous nojaa vientiin. On ensiarvoisen tärkeää, että julkinen vienninrahoitusjärjestelmä on kilpailukykyinen ja toimiva. Viennin vauhdittamiseksi hallitus on toteuttanut toimenpiteitä viennin rahoitusjärjestelmän kilpailukyvyn parantamiseksi ja rahoituskapasiteetin lisäämiseksi. Finnveran varainhankintaan perustuva uusi vienti- ja alusluottojen rahoitusjärjestelmä on tarjonnut suomalaisille vientiyrityksille luottomuotoista rahoitusta syksystä 2012 lähtien. Tämä on oleellisesti parantanut Suomen viennin rahoitusjärjestelmää ja tuonut sen paljon aiempaa lähemmäksi sitä, mitä keskeiset viennin kilpailijamaat Saksa ja Ruotsi ovat tarjonneet omille viejilleen. Vientitakuiden ja viennin rahoituksen kysyntä on kasvanut hallituskauden kuluessa. Tämän johdosta vientitakuiden enimmäismäärä on nostettu 12,5 mrd. eurosta 17 mrd. euroon ja viennin rahoituksen enimmäismäärä 3 mrd. eurosta 7 mrd. euroon. Lisäksi vientitakuulain ns. erityisriskinottoa koskevaa kohtaa on muutettu siten, että sen piiriin voidaan tuoda normaalia

4 4 (6) korkeampi paitsi poliittinen niin myös kaupallinen riskinotto silloin, kun tälle on olemassa työja elinkeinoministeriön mielestä tärkeät elinkeinopoliittiset tai kilpailukykyyn liittyvät perusteet. Erityisriskinoton enimmäisvaltuutta on nostettu hallituskauden aikana kahteen otteeseen: ensin 1 mrd. eurosta 2,5 mrd. euroon ja siitä voimassaolevalle 3 mrd. euron tasolle. Vientitakuiden myöntäminen mahdollistettiin alkaen myös kotimaassa tapahtuvaan investointiin, jos se hyödyttää vientiteollisuutta. Joulukuussa 2014 annettiin hallituksen esitys eduskunnalle, jolla ehdotetaan muutettavaksi valtion vientitakuista annettua lakia ns. jälleenrahoitustakausta koskien. Takuu mahdollistaisi sen, että vientitakuun saajana oleva luotto- tai rahoituslaitos voisi tarvittaessa käyttää vientiluottoja varainhankintansa vakuutena. Laki on tarkoitus tulla voimaan maaliskuussa Viennin rahoituksen osalta tehdyt muutokset ovat merkittävästi parantaneet Suomen viennin rahoituksen kilpailukykyä. Jälleenrahoitustakuun tullessa voimaan, voidaan katsoa, että kaikki keskeisissä kilpailijamaissa olevat viennin rahoituksen instrumentit ovat Suomessa käytettävissä. Kotimaan rahoitus Valtion rooli on täydentää yritysrahoitusta ja varmistaa yritysrahoituskokonaisuuden toimivuus myös heikon talouskasvun aikoina. Kokonaisuutena rahoitusmarkkinat Suomessa toimivat hyvin. Rahoitusta tarvitsevista pk-yrityksistä arviolta %:a pystyy hankkimaan rahoituksen pankeista tai muista yksityisistä rahoituslähteistä. Rajoittavin tekijä on usein yksityisen oman pääoman vähyys, jolloin on tärkeää, että julkinen rahoittaja korjaa markkinapuutetta. Finnveran rahoitusinstrumenttien uudistusten ja laajennusten kautta on vastattu tehokkaasti toimintaympäristön muutoksiin. Finnvera täydentää erityisesti pk-yritysrahoituskenttää: Suomen noin 65 mrd. euron yrityslainakannasta arviolta 15 mrd. euroa on pk-yritysluottoja. Finnveran pk-rahoituksen vastuukanta on tästä noin 2,4 mrd. euroa. Finnveran yritysrahoituksen riskinottotasoa on nostettu merkittävästi. Riskinottotason nosto tarkoittaa käytännössä valtioneuvoston Finnveralle antaman luotto- ja takaustappiositoumuksen korvausprosenttiosuuksien nostoa: Aloittavien sekä kasvavien ja kansainvälistyvien pk-yritysten osalta korvausprosentti on nostettu koko maassa 75 %:iin; EU:n tukialueiden ulkopuolella pk-yrityksistä syntyvien luotto- ja takaustappioiden korvausprosentti nostettu 40 %:ta 55 %:iin. Yritysrahoituskokonaisuuden toimivuuden varmistamiseksi Finnveran tuotevalikoimaan on lisätty uusia instrumentteja: Finnvera voi tehdä joukkovelkakirjalainojen merkintöjä enintään 300 milj. euroa, kun joukkovelkakirjalainan liikkeelle laskijana on pk-yritys; Finnveralle on lisätty mahdollisuus rahoittaa EU:n pk-määritelmää suurempia yrityksiä koko maassa. Tukialueiden ulkopuolella Finnvera voi myöntää rahoitusta yrityksille, joiden vuotuinen liikevaihto on enintään 300 miljoonaa euroa. Finnvera voi myöntää rahoitusta uuden määritelmän mukaisille pk-yrityksiä suuremmille yrityksille yhteensä enintään 600 milj. euroa.

5 5 (6) Valtion luotto- ja takaustappiositoumus mahdollistaa Finnveran korkeamman riskinottokyvyn ja se voi tyytyä vähäisempiin vakuuksiin. Rahoituksen myöntämisen ehtona on kuitenkin aina kannattavaksi arvioitu liiketoiminta. Valtion talousarviosta maksettava vuotuinen milj. euron luotto- ja takaustappiokorvaus mahdollistaa noin miljardin lainojen ja takausten myöntämisen yrityksille vuosittain. Valtion vuotuinen talousarviorahoitus Finnveran kotimaan rahoitukseen ja sen mahdollistama yritysrahoitus Valtion talousarvio: Finnveran rahoitus milj. /v. Finnveran myöntämät lainat- ja takaukset n milj. euroa /v. Lainarahoitus Suomen elinkeinorakenteen uudistamiseksi julkisia toimenpiteitä on hallituskaudella kohdistettu erityisesti kolmeen kasvun kärkeen: biotalouteen (B), cleantechiin (C) ja digitalisaatioon (D). BCD-kokonaisuuteen liittyen Innovaatiorahoituskeskus Tekesin lainavaltuuksia on lisätty yhteensä 120 milj. euroa vuosille ja pysyvästä 40 milj. euroa vuodesta 2016 eteenpäin. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin kautta BCD-kokonaisuuteen kohdennettavat lisäpanostukset ovat lainamuotoisia. Tekesin lainakanta on kasvanut vuoden 2011 lopun 587 milj. eurosta 722 milj. euroon vuoden 2014 loppuun mennessä. T&k&i-lainoihin liittyy aina riskejä ja vuosittain 2 3 prosenttia (korkeimmillaan 23 milj. euroa vuodessa) myönnetyistä lainoista jätetään perimättä. Vastaavasti valtio saa lainoista korkotuloja 6 8 milj. euroa vuodessa. Yritysten kansainvälistyminen ja ulkomaisten investointien edistäminen Yritysten kansainvälistymisen, ulkomaisten investointien ja matkailun sekä Team Finland toiminnan edistämiseen on vuosina osoitettu lisärahoitusta 45 milj. euroa, josta suurin osa kohdistetaan Finpro ry:lle. Lisäksi vuodesta 2015 lähtien on yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi sisällytetty yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin 10 milj. euron vuotuinen lisämääräraha, joka käytetään erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseen.

6 6 (6) Yhteenveto hallituksen kasvurahoituspanostuksista työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa vuosina (milj. euroa), yhteensä 830 milj. euroa Yht. Suomen Teollisuussijoitus KRR II Uudet rahastosijoitukset Uudistuva teollisuus Sijoitusohjelma ulkomaisen pääoman houkuttelemiseksi Innovaatiorahoituskeskus Tekes Alkavien yritysten pääomasijoitustoiminta T&k&i-lainavaltuus Finnvera ,5 28,5 30,3 29, Aloitusrahasto Vera Oy Riskinoton lisääminen Tukiprosentin nosto 40 %:ta 55 %:iin 0,5 0,9 1,2 1,4 - Pk-yrityksiä suurempien yritysten 4,6 6,1 10 rahoitus Kansainvälistyminen Investointien edistäminen, kv., Team Finland - Yritysten investointi- ja kehittämishankkeet