"Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää"



Samankaltaiset tiedostot
Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työ ja terveys Suomessa 2006

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Hyvinvointia työstä. Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Hyvinvointia työstä Tiina Rajala. Työterveyslaitos

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

ONKO YRITYKSEN MENESTYKSEN TAKANA TYÖKYKYINEN YRITTÄJÄ? MIKROYRITTÄJIEN TYÖKYVYN EDISTÄMINEN

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Kirkon työolobarometri 2011

Fysioterapia työterveyshuollossa

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi Finlandia-talo

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Liisa Hakala. Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Miten jaksamme työelämässä?

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Varhaiskasvatuksen opintopäivä Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija

Työhyvinvointi ja johtaminen

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Kuopion työpaikat 2016

TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari klo Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki

Yhteisiä tekoja.

Työsuojelun toimintaohjelma

Työelämä toimintaympäristön seuranta

työkyvyttömyyseläkkeistä

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna

Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen

Työpaikat ja työlliset 2014

TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Hyvinvointia työstä Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos

Työsuojelun toimintaohjelma Saarijärven kaupunki

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista.

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Lausuntopyyntö STM 2015

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Kuopion työpaikat 2017

Henkilöstökyselyn yhteenveto

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Transkriptio:

"Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää" Rauno Hanhela Aluejohtaja Työturvallisuuskeskuksen TAT-päivä 17.8.2010 Hotelli Linna

Työterveyslaitos alueilla Perustettu 1945 Itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan sektoritutkimuslaitos Johtokunta ohjaa toimintaamme 2009 budjetti n. 69 milj. Henkilöstömäärä n. 800 Toimintamuotomme: Tutkimus Asiantuntijapalvelut Koulutus Tiedonvälitys Henkilöstö paikkakunnittain (noin)... TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 2 70 50 50. Oulu. Kuopio Tampere. Lappeenranta Turku Helsinki 550 70 20

Perustaa Lakisääteinen perustehtävämme työn ja terveyden välisen vuorovaikutuksen tutkimus työympäristössä esiintyvien terveydellisten vaarojen ja haittojen ehkäiseminen ja poistaminen ammattitautien, työperäisten ja työhön liittyvien sairauksien toteaminen ja ehkäiseminen sekä työkyvyn arviointi Mahdollisuus tehdä liiketoimintaa em. asioissa Arvot vaikuttavuus, luotettavuus, kumppanuus Toiminnan perusidea asiakkaiden tarpeet lähtökohtina kehitämme ratkaisuja yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa viemme itse tai kumppanien kanssa ratkaisut asiakkaan arkeen TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 3

Tutkimus, koulutus, palvelu ja tiedonvälitys toisiaan tukeva kokonaisuus KUMPPANIT Ratkaise ja opi yhdessä 45 % Tutki ja kehitä Ymmärrä, mistä on kysymys Kokoa, syvennä ja arvioi tutkimustietoa; kehitä menetelmiä Arvioi ja valitse menetelmiä kehittämispalaute 30 % Anna asiantuntijapalveluita alkuperäisartikkeleita katsauksia kriteeridokumentteja menetelmiä oppaita kehittämispalaute käsikirjoja Kouluta parhaita käytäntöjä 15 % Välitä tietoa ja markkinoi 10 % TARVE ASIAKKAAT RATKAISU TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 4

Omien tuottojen kehitys TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 5

Työterveyslaitoksen asiantuntijapalvelut TYÖYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Fysikaalisten haittojen hallinta Kemikaali- ja pölyhaittojen hallinta Mikrobiologinen työhygienia Sisäilma Riskinarviointi Kemialliset, mikrobiologiset ja immunokemialliset analyysit Biomonitorointi Materiaalipäästöt Testaus ja sertifiointi Turvallisuusjohtaminen ja työturvallisuus TYÖTERVEYDEN JA TYÖKYVYN EDISTÄMINEN Laskentatyökalut Johdon työkalut Ehkäisevän päihdetyön välineet TYÖLÄÄKETIETEEN PALVELUT TYÖTERVEYSHUOLLON KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN Työyhteisöjen kehittäminen ilmapiirikyselyt kehittämishankkeet konsultointi ja työnohjaus Henkilöarviointi ja kompetenssi johtajuusarvioinnit rekrytointipalvelut soveltuvuusarvioinnit yksilöllinen valmennus TYÖPROSESSIEN JA -VÄLINEIDEN KEHITTÄMINEN Ergonomia ja käytettävyys Ergonomia suunnittelussa Kognitiivinen ergonomia Työajat Työn muutoksen hallinta Muutospaja TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 6

Uusi strategia 2011-2015 uusi ote Hyvinvointi perinteisen riskiajattelun rinnalle Tiedolla vaikuttaminen: näkyvämmin ja tehokkaammin Asiakkaan näkökulma kirkkaammin esiin Strategisista osaamisalueista huolehtiminen Toimivia ratkaisuja työurien pidentämiseksi Hyvinvointia työstä: työntekijälle, yrityksille, koko yhteiskunnalle TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 7

Uudistettu innovaatiomanteli KUMPPANIT Ratkaise ja opi yhdessä Ratkaisujen kehittäminen Asiakasratkaisut Tiedolla vaikuttaminen TARVE ASIAKKAAT RATKAISU TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 8

Työ ja terveys Suomessa - tutkimuksen soveltaminen toimialatyöhön

Lähteet Työ ja terveys haastattelututkimus 2009 Merja Perkiö-Mäkelä, Maria Hirvonen, Anna-Liisa Elo, Irja Kandolin, Kaisa Kauppinen, Timo Kauppinen, Ritva Ketola, Timo Leino, Pirjo Manninen, Kari Reijula, Simo Salminen, Seppo Tuomivaara, Minna Toivanen, Saara Venäläinen, Marja Viluksela kirja Kauppinen T, Hanhela R, Kandolin I, Karjalainen A, Kasvio A, Perkiö-Mäkelä M, Priha E, Toikkanen J, Viluksela M (toim.) (http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/tyo_ja_terveys_suomessa) Tilastot: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL) Työterveyslaitos Kansaneläkelaitos (KELA) Eläketurvakeskus TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 10

kirja Yhteenveto Suomen työelämän tilasta ja sen kehityssuunnista Julkaistu joka kolmas vuosi alkaen vuodesta 1997 Kirjoittajina noin 80 asiantuntijaa Tietolähteinä laaja haastattelututkimus (2009), rekisteri- ja tilastotiedot, ja asiantuntija-arviot Työ ja terveys 2009 haastattelututkimus: haastateltiin puhelimitse noin 3000 työssä käyvää 20-64-vuotiasta henkilöä TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 11

Työtapaturmat Lähes kolme neljästä työpaikkatapaturmasta sattui miehille. Työtapaturmariski on suurin nuorilla 15-24 -vuotiailla miehillä. Työtapaturmissa kuolleiden määrä on vähentynyt ajan mittaan vuoden 1960 lähes 300 tapauksesta 63 tapaukseen vuonna 2006. Työmatkatapaturmissa kuoli 16 ihmistä vuonna 2006. Fyysisen väkivallan kohteeksi joutuminen on lisääntynyt, naisilla jopa tilastollisesti merkitsevästi. Eniten väkivalta on lisääntynyt terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä julkisessa hallinnossa. TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 12

TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 13

% Fysikaaliset haittatekijät työssä käyvät, % haittaa jonkin verran, melko tai hyvin paljon kova melu: esiintyy 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1997 2000 2003 2006 2009 melu tärinä kylmyys tai veto kova melu riittämätön valaistus TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 14

Fysikaaliset tekijät Melulle ja tärinälle altistuu edelleen noin puoli miljoonaa henkilöä. Maa- ja metsätalous, metsäteollisuus ja rakentaminen ovat merkittävimmät toimialat, missä melulle ja tärinälle altistutaan usein samanaikaisesti. Kylmyydelle altistuvia henkilöitä on noin 360 000. Sähkömagneettisten kenttien terveysvaaroista käydään vilkasta keskustelua. Fysikaalisten tekijöiden hallinta kaipaa uutta otetta ja riskienhallintaa. TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 15

% Kemialliset haittatekijät ja sisäilma työssä käyvät, % haittaa jonkin verran, melko tai hyvin paljon. homeen haju: kyllä terveydelle haitallisten tai vaarallisten kemikaalien tai aineiden käyttö: kyllä 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1997 2000 2003 2006 2009 ilman kuivuus ilman tunkkaisuus tupakan savu homeen haju pöly liuotinaineet kemikaalit TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 16

Kemialliset tekijät Kvartsi-, jauhopöly-, puupöly- ja styreenialtistuminen on mittaustiedon perusteella voimakkainta. PAH-altistuminen on lisääntynyt kreosootilla kyllästetyn puutavaran käytön uudestaan lisääntyessä. EU:n kvartsisopimuksella on ollut myönteinen vaikutus altistumiseen. Altistavimmat toimialat olivat rakentaminen, maatalous, teollisuus ja kuljetus. TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 17

Sisäilmasto Tupakkalaki on oleellisesti vähentänyt altistumista tupakansavulle työssä. Nyt myös ravintoloissa työntekijät altistuvat tupakansavulle entistä vähemmän. Homeen hajua työpaikan sisätiloissa raportoi joka viides työntekijä sosiaali- ja terveystoimen ja koulutuksen alalla. TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 18

% Fyysiset kuormitustekijät työssä käyvät, % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1997 2000 2003 2006 2009 työ ruumiillisesti melko tai erittäin raskasta nostamista käsivoimin useita kertoja tunnissa hankalat selän asennot väh. 1 2 tuntia päivässä yläraaja(t) hartiatason yläpuolella työskentely väh. 1 2 tuntia päivässä voimaa vaativat käden puristus- tai kiertämisotteet väh. 1 2 tuntia päivässä useita kertoja minuutissa toistuvat käden työliikkeet väh. 1 2 tuntia päivässä TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 19

Työympäristö 2009 - Riskitoimialoja melu ja tärinä maa- ja metsätalous, metsäteollisuus, rakentaminen kemialliset altisteet rakentaminen, maatalous, teollisuus fyysisesti raskas työ väkivalta ja sen uhka työtapaturmat ammattitaudit rakentaminen, maa- ja metsätalous, majoitus- ja ravitsemusala, sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaali- ja terveyspalvelut, turvallisuusalat, majoitusja ravitsemusala, koulutus mekaaninen puunjalostus, rakentaminen, metalli- ja mineraalituotteiden valmistus, maaliikenne paperiteollisuus, kulkuneuvojen valmistus, elintarviketeollisuus, metallituotteiden valmistus, mekaaninen puunjalostus TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 20

% Työstressi ja sen hallintamahdollisuudet työssä käyvät, % 100 80 60 40 20 0 1997 2000 2003 2006 2009 työ henkisesti raskasta kiirehtimisen tarvetta usein paljon stressiä vaikutusmahdollisuudet itseä koskeviin asoihin työssä hyvät hyvät mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen vahvaksi ja tarmokkaaksi tunteminen väh. muutaman kerran viikossa innostuneisuus työssä väh. muutaman kerran viikossa TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 21

Työn henkinen kuormittavuus ja hyvinvointi työssä Työnsä henkisesti rasittavaksi kokivat muita useammin ylemmät toimihenkilöt, kunta-alalla työskentelevät ja erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa toimivat. Vaikutusmahdollisuutensa itseä koskeviin asioihin työpaikalla kokivat hyviksi muita useammin ylemmät toimihenkilöt ja rahoitusalalla sekä kaupan ja korjauksen alalla työskentelevät. Työn imua eli tarmokkuutta ja innostuneisuutta työssään kokivat naiset miehiä useammin ja kunta-alalla työskentelevät muita useammin. TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 22

% Työyhteisön toimivuus ja ilmapiiri työssä käyvät, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1997 2000 2003 2006 2009 tyytyväinen työhönsä esimieheltä paljon tukea ja apua saaneet työtovereilta paljon tukea ja apua saaneet työpaikan ilmapiiri on vapautunut ja mukava tällä hetkellä henkistä väkivaltaa kokevat johto on paljon kiinnostunut henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista esimies kohtelee työntekijöitä aina tai hyvin usein oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti työpaikalla keskustellaan riittävästi työtehtävistä TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 23

Työkyky ja työkyvyttömyys Fyysisesti raskasta työtä tekevät uskovat harvemmin pystyvänsä jatkamaan eläkeikäänsä saakka kuin toimistotyyppistä työtä tekevät. Korkeasti koulutetut, fyysisesti kevyttä työtä tekevät ja nuoret arvioivat oman työkykynsä paremmaksi kuin vähemmän koulutetut, fyysisesti raskasta työtä tekevät ja vanhat. TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 24

% Terveyteen liittyvät elintavat työssä käyvät, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1997 2000 2003 2006 2009 harrastaa kuntoliikuntaa väh. 3x/vk normaalipaino, bmi 18,5-24,9 nukkuu sopivasti 6,5-8,5 tuntia AUDIT-C pisteet 0-4 syö työpaivän aikana ei tupakoi TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 25

Elintavat Epäterveelliset tavat ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla. Ammattiryhmistä prosessi- ja kuljetustyötä tekevien sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyötä tekevien keskuudessa on eniten tarvetta terveellisten tapojen edistämiseen. Fyysisesti kuormittavaksi työnsä kokevien, erityisesti miesten, keskuudessa epäterveelliset tottumukset ovat yleisempiä. Kaikki keskeiset terveelliset elintavat omaavia oli vain noin viidesosa miehistä ja kolmasosa naisista. Väestöryhmien välillä on edelleen suuria terveyseroja. Terveysongelmat ovat tyypillisesti yleisempiä vähiten koulutetuilla, työntekijäammatissa toimineilla sekä pienituloisilla. TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 26

Maa- ja metsätalous Työvoiman ja maatilojen määrä vähenee edelleen, samalla tilakoko kasvaa ja tilojen monialaistuminen lisääntyy. Maatalouden tapaturmat ovat keskimääräistä vakavampia. Työterveyshuollon työoloselvitykset ovat suositusten mukaisella tasolla, ennalta ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi entistä useampi yrittäjä solmii sairaanhoitosopimuksen. ----------------------------------------------------------------- Puusta korjataan koneellisesti jo noin 97 %. Puunkorjuuyritysten ja koneiden määrä Suomessa ei lisääntyne, ehkä jopa vähenee lähivuosina. Uutta tekniikkaa kuitenkin kehitetään mm. pehmeiden maastojen puunkorjuuseen, metsänhoitoon ja istutukseen. TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 27

Metsäteollisuus Massa- ja paperiteollisuuden työntekijämäärä on 2000- luvulla selvästi vähentynyt. Työtapaturmien määrä on 2000-luvulla vähentynyt sekä saha- ja puutuoteteollisuudessa että massaja paperiteollisuudessa. Tilastoitujen meluvammojen määrä on viime vuosina selvästi lisääntynyt metsäteollisuudessa. Puupölyn hallintaan panostettava edelleen sahaja puuteollisuudessa. TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 28

Metsäteollisuuden työtapaturmat TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 29

Metsäteollisuuden ammattitaudit TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 30

Metalliteollisuus Maailmantalouden tilanne lamauttaa metallialaa. Tapaturmasuhde ja ammattitautien ilmaantuvuus ovat teollisuuden keskitasoa suurempia. Lähes puolet metallialan työntekijöistä kokee työturvallisuuden parantuneen työpaikallaan. TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 31

Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuus on tuotannon bruttoarvolla mitattuna Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala, joka työllisti vuonna 2008 runsaat 37 000 henkilöä. Palkansaajien määrään suhteutettu elintarviketeollisuuden työtapaturmasuhde on lähes kaksinkertainen verrattuna kaikkien toimialojen keskiarvoon. Elintarviketeollisuuden työntekijällä on lähes kuusinkertainen riski saada rasitusvamma kuin kaikissa töissä keskimäärin. Alalla runsaana esiintyvät ammattitaudit ja tapaturmat luovat tarvetta jatkuvaan työolojen tarkkailuun ja tutkimiseen. TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 32

Kemianteollisuus Kemianteollisuuden kasvu pysähtyi taantuman seurauksena vuoden 2008 lopulla. Euroopan uusi kemikaalilainsäädäntö REACH ja sen tuomat velvoitteet työllistävät kemianteollisuutta. Kemianteollisuudessa on panostettu kemikaaliriskien hallintaan, työturvallisuuteen ja ympäristöasioihin. Kemianteollisuudessa altistutaan edelleen useille syöpäsairauden vaaraa altistavilla aineille. Tulevaisuudessa kemianteollisuuden haasteena on eläköityminen ja osaamisen siirto uusille ikäpolville. TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 33

Rakentaminen Työvoima on viime vuosina lisääntynyt rakennusalalla, mutta talouden taantuma on heikentämässä työllisyyttä. Rakennusalalla sattuu tapaturmia kaksi kertaa enemmän kuin teollisuudessa keskimäärin, myös tuki- ja liikuntaelinoireet ovat yleisiä. Nolla tapaturmaa ajattelu sekä työn muutokset ja kevennykset ovat keskeisiä keinoja työkyvyn ylläpitämiseksi. TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 34

Kaupan ala Kauppa on kasvava toimiala teollisen tuotannon supistuessa. Vähittäiskaupan aukioloajat laajenevat ja työajat ovat yhä epäsäännöllisemmät. Kylmyys ja vetoisuus haittaavat yhä edelleen lähes joka toisen työskentelyä. TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 35

Liikenne ja logistiikka Ennaltaehkäisyn tarvetta on etenkin liikennealoilla toimivien elintavoissa. Epäsäännölliset työajat ovat alalle ominaisia. Työterveyshuollon kattavuus on heikoin maantieliikenteessä. Kansainvälistyminen lisää alan kilpailua. Vaikea tavoitettavuus ja vierasmaalainen työvoima tuovat terveystarkastuksiin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 36

Tieto- ja viestintäteknologia Kansainvälinen kilpailu markkinoista on kova, alalla menestyminen edellyttää jatkuvaa tuotekehitystä. Työvoima on miesvaltaista ja yli 40 % työntekijöistä on alle 35-vuotiaita. Niska-hartiavaivat ovat yleisiä ja noin puolet kokee työtahdin kireäksi. Toimialalla tulisi työhyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä huomioida erityisesti aivojen ja mielen hyvinvointiin ja ergonomiaan liittyvät kysymykset. Liikkuvassa, kansainvälisessä työssä tietoteknologian avulla toteutettavat terveyspalvelut edistävät työterveyttä ja tarjoavat hyviä mahdollisuuksia edistää työhyvinvointia. TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 37

Turvallisuusalat Turvallisuusalojen työtehtävät muuttuvat. Työympäristön haittoja ei koeta suuriksi. Tapaturmia on eniten etsivä-, vartiointija turvallisuuspalveluissa. Pääsääntöisesti turvallisuusalan johto sitoutuu työhyvinvoinnin kehittämiseen. TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 38

Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Ala työllistää 15 % Suomen työllisestä työvoimasta (383 000 henkilöä). Toimialalla on parhaillaan käynnissä suuria rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Alan johtamisosaamisella ja käytännöllä on entistä suurempi merkitys työelämän laadulle. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta keskeiset haasteet liittyvät toisaalta työn henkiseen kuormittavuuteen, toisaalta tehtävien fyysiseen raskauteen ja väkivallan uhkaan. Kokonaisvaltaista riskien hallintaa tulee alan työpaikoilla toteuttaa entistä määrätietoisemmin. TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 39

Koulutus Oppilaitoksissa työskentelee noin 140 000 henkilöä, joista opettajia noin 85 000. Koettu stressi, henkisen väkivallan ja kiusaamisen kohteeksi joutuminen sekä kielteisiä tunteita herättävät tilanteet ovat yleisempiä kuin muilla toimialoilla. Melu, ilman kuivuus, ilman tunkkaisuus ja homeen tai maakellarin haju haittaavat. Koulutusalalla työskentelevät ovat innostuneita työstään ja työpaikan ilmapiiri koetaan keskimääräistä useammin kannustavaksi ja uusia ideoita tukevaksi. Eläkkeellesiirtymisajatukset ja ammatinvaihtoajatukset ovat keskimääräistä harvinaisempia. TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 40

Työhyvinvointiprofiilit Rauno Hanhela, Timo Kauppinen

Työhyvinvointiprofiilit Työhyvinvointifoorumin toimintasuunnitelma 2009: 'Valtakunnallisten, alueellisten ja toimialakohtaisten työhyvinvointiprofiilien tuottaminen' helppokäyttöiset valtakunnalliset, alueelliset ja toimialakohtaiset työhyvinvointiprofiilit Internettiin mukaan visuaalisuutta ja vuorovaikutusta tueksi asiantuntijatulkintaa parantaa työelämän laadun seurantaa ja ennakointia yhteistyössä STM:n, AVI:en (TS-piirien), THL:n, TEM:n ja Tilastokeskuksen kanssa TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 42

Työhyvinvointiprofiilit: tilanne Työhyvinvointiprofiilien suunnitteluraportti valmistunut ja toimitettu STM:lle 2.2.2010 Raportin liitteenä maakunta-malliprofiili (Pohjois-Pohjanmaa) ja toimiala-malliprofiili (Koneiden ja laitteiden valmistus) Sidosryhmien kommentteja kerätty Profiilien tulkintaa ja muuta 'nopeaa reagointia' varten nimetty TTL:n sisäinen asiantuntijaverkosto Teknisen toteutushankkeen (verkkopalvelusovelluksen) suunnittelu alkamassa STM:n osarahoituksella TTL:n verkkopalvelu/tilastotietoa työoloista ja terveydestä profiilien tuleva paikka sisältää jo nyt paljon tilastotietoja TAT-päivä17.8.2010 Rauno Hanhela TTL 43