Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi

3 Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen yhteydessä arvioimaan fyysisiä työoloja ja kroonisia riskejä työympäristöissä, joissa ihmiset työskentelivät. Työhygieniaan kuuluivat olennaisena osana fysikaaliset, kemialliset ja biologiset haittatekijät ja vaikutuksia ihmisiin tarkasteltiin lähinnä ammattitautien kautta. Työhygieniaan kuului olennaisena osana myös työolojen parantamiseen tai haittojen torjuntaan liittyvät tarkastelut sekä henkilökohtaisten suojaimien käyttäminen.

4 asunnot ympäristö Työ- ja elinympäristö Ympäristöhygienia Työhygienia Riskit Riskien hallinta turvallisuus terveys haitat ihminen Soterko Työterveyslaitos STM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Esittäjän nimi /

5 Esittäjän nimi /

6 Missä olemme nyt ja mikä on tulevaisuus? Työympäristö on parantunut kuluneiden vuosien ja vuosikymmenien aikana. Altistuminen on vähentynyt. Ammattitaudeissa ei ole tapahtunut radikaalia vähentymistä, ilmoitettuja kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden aiheuttamia ilmoitettuja ammattitauteja on luokkaa vuosittain. Meillä edelleen on runsaasti teollisia ja jopa varhaisteollisia työoloja (5). haittojen kokemisen kynnys näyttäisi alentuneen eli nykyään kiinnitetään jo paljon aikaisemmin huomiota lievempiin terveysvaikutuksia aiheuttaviin tekijöihin (6). olemme huolestuneita asioista, jotka eivät aiheuta ammattitauteja tai näkyviä sairauksia. Huonosti voiminen vaikuttaa työntekoon ja työhyvinvointiin.

7 Oireita tulevasta? Michel Guillemin (1): riskeistä aiheutuvat pelot, riskin hallinta, sosiaaliseen vastuu, ja, että työhygienian pitäisi katsoa asioita nykyistä laajemmin. nanomateriaalit, sähkösumu, biologisten tekijöiden uudet ongelmat, psykososiaaliset uhat sekä kemialliset tekijät. Kemiallisten tekijöiden prioriteetti säilyy jatkossakin. erityisesti psykososiaaliset ongelmat eivät ole pelkästään subjektiivisia ja siksi niiden hoitamiseen tarvitaan myös työhygieenikkoa. työhygienian rinnalle tarvitaan talouden, lainsäädännön, johdon, osakkeenomistajien, psykologien ja sosiologien osaamista ja ennen kaikkea yhteistyötä. ympäristönsuojelun ja työsuojelun rajapinta on jäänyt liian vähälle huomiolle. Suomessa työhyvinvointiajattelu voisi parhaimmillaan tuoda samaa työpaikoille.

8 Suomen tilanne? Miten me saisimme työsuojelun, työterveyshuollon, ympäristösuojelun ja johdon pohtimaan laajempien näkökulmien kehittämistä sen lisäksi, että meidän täytyy ratkaista perinteisiä työympäristöongelmia? Suomessa tarvitaan työhygieniassa uudistumista. Työhygieenikot haluavat olla mukana kehittämässä suomalaista työhyvinvointia yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Meidän työhygieenikoiden on laajennettava osaamistamme. Työhyvinvoinnin kehittäminen voi toimia kehikkona myös työympäristön laajemmaksi kehittämiseksi. Esittäjän nimi /

9 Johdanto työhygieniakeskusteluun Työturvallisuuslaki asetukset Työhygienia vammat Lakisääteinen taso muut vaikutukset häiritsevyys Yleinen taso Tavoitetaso optimitaso Riskiä ei voida hyväksyä Terveysriski on hyväksyttävä Terveysriski on mitätön + - häiritsemättömyys - tuottavuus - tehokkuus - hyvinvointi Rauno Pääkkönen

10 1. Miten työhygienia asemoituu työsuojelussa Työturvallisuuslaki 39. Työntekijän altistuminen turvallisuudelle ja terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville altisteille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle tai lisääntymisterveydelle.

11 Työhygienia Työhygienia on toimintaa, joka selvittää fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia vaaroja ja pyrkii poistamaan ne tai optimoimaan olosuhteet työpaikalla. Työhygieniassa työntekijöiden altistumista selvitetään muun muassa erilaisin mittauksin. Terveysriskien arvioinnin perustana käytetään ohjearvoja. Työhygienian perustavoite on työntekijän terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen ja sitä kautta koko yhteisön hyvinvoinnin suojeleminen. Työhyvinvointia ja - terveyttä uhkaavia haittatekijöitä ovat mm. melu ja tärinä. Työhygieenikko-ammattinimikkeellä toimiva henkilö arvioi, mittaa ja ehkäisee näitä työympäristön vaaratekijöitä. Rauno Pääkkönen

12 Herkät henkilöt Esittäjän nimi /

13 Uusia haasteita pienien pitoisuuksien merkityksen arvioiminen puuttuva annos-vastetieto vaaraepäilyiden oikeasta arvioimisesta tai yleisemmin kyvystä arvioida poikkeavien työympäristötekijöiden terveydellistä merkittävyyttä. työhygieniassa on ehkä liikaakin mitattu ja verrattu tuloksia ohjearvoihin, jolloin esimerkiksi toksikologinen näkökulma on jäänyt liian vähälle huomiolle. fysikaalisten tekijöiden toksisia vaikutuksia on pohdittu tältä kannalta vähän. toisaalta pitäisi myös pystyä sanomaan, milloin terveydellistä vaaraa tai haittaa ei ole. Esittäjän nimi /

14 Pohdintaa työhygieenikoiden pitäisi tarkastella ongelmia laajemmin ja toisaalta joissakin tilanteissa syvällisemmin. Tämä tarve on nähtävissä tieteen soveltavassa ajattelussa laajemminkin. mitä tehdä niille perinteisille asioille, joille ei ole löydetty hyviä ratkaisuja kuten vaikkapa melu joillakin toimialoilla. tilannetta on seurattava ja on oltava perillä toimivista ratkaisumahdollisuuksista kuten esimerkiksi uusista älykkäistä henkilökohtaisista suojaimista. ilmastonmuutos ja lämpöolot ovat yksi esimerkki, missä täytyy tehdä hyvää yhteistyötä fysiologien, lääkäreiden ja työhygieenikoiden kesken, jotta parhaat mahdolliset ratkaisut löydettäisiin työn tehokkuuden ylläpitämiseksi ilman että ihmiset voivat huonosti. Esittäjän nimi /

15 Esittäjän nimi /

16 Esittäjän nimi /

17 Pohdintaa 2 ratkaisukeskeinen lähestymistapa, mitä pitäisi entistä enemmän soveltaa niissä tapauksissa, jolloin altistumis- ja terveystieto on epävarmaa. Joskus asia voidaan hoitaa halvemmin ja tehokkaammin riskien hallinnan kautta kuin analysoimalla altistumis- ja terveystietoa. Meillä on hyvät altistumisrekisterit. Kansallisen ja kansainvälisen työhygienian tason seuraaminen ja uusien ajatusten hakeminen on Työterveyslaitoksen työhygieenikoiden tehtävä. tulisi kyetä tuottamaan uutta työhygieenistä tietoa, millä pääsemme tasavertaiseen yhteistyöhön kansainvälisesti. Valitettavasti emme voi kopioida toisissa maissa saatuja hyviä kokemuksia, koska silloin tulemme aina muiden jäljessä. emme kykene loistamaan koko työhygienian alueella, vaan meidän tulisi osata valita hyviä painopistealueita, kuten olemme nyt valinneet esimerkiksi nanomateriaalit, kemialliset tekijät Esittäjän nimi ja / sisäympäristötekijät.

18 Laajennus työympäristötutkijoiden pitäisi nykyistä paremmin osata arvioida asiat niin kuin ne ovat. Ei liian haittalähtöisesti eikä liian negatiivissävytteisesti. Jaana Venkula (3) on sosiaalipsykologina tuonut näitä näkökulmia esiin hakiessaan työn mielekkyyttä ja motivaatiota hyvään työhön. Kaikki työtehtävät ja työympäristöt eivät jatkossakaan ole innostavia tai suurta tyytyväisyyttä tuottavia, mutta jokainen toimija työpaikalla voi kehittää asioita eteenpäin. Vuodet 2012 ja 2013 ovat EU:n työterveys- ja työturvallisuusviraston toimesta nimetty teemavuosiksi otsikolla "Yhteistyöllä riskit hallintaan" (4). Tämän yhteistyön tuloksena meillä on mahdollisuus saada aikaan Suomessa Euroopan paras työelämä, kuten työministeriön tavoitteessa esitetään. Esittäjän nimi /

19 Rauhanturvajuttuja Esittäjän nimi /

20 Väitöksiä ja niihin valmistautumisia Esittäjän nimi /

21 Suojaimet Esittäjän nimi /