Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Työympäristö Jukka Mäittälä, FM, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö (Mytky)

3 Ilmanvaihto Koneellinen alipainejärjestelmä on yleisin ilmanvaihtotapa (½), erityisesti sikataloudessa Painovoimainen ilmanvaihto on lisääntynyt (¼), yleisintä muulla nautakarjataloudella Koneellinen alipaine + painovoimainen 1/10 Koneellinen tasapaineilmanvaihto 1/10 Suunnittelu edelleen kotikutoista: - yli neljännes suunnitteli itse - ProAgrian asiantuntemusta käytti viidennes - kolmannes hyödynsi laitetoimittajan, yksityisen suunnittelijan tai teurastamon palveluja suunnittelussa Lisääntynyt vrt vähentynyt

4 Säilörehu ja kuivikkeet Salvo- ja tornisiiloja noin 5 %:lla lypsykarjatiloista rehukaasut (hiilidioksidi, typen oksidit) mahdollinen riski Lypsykarjatiloilla on säilöntäaineena happo edelleen yleisin (52 %), mutta biologisen aineen osuus on jo 34 % Sahan- tai kutterinpuru 50 %, olki 43 % ja turve 35 % Turpeen käyttö on lisääntynyt noin 10 %, oljen käyttö vastaavasti vähentynyt vrt. 2004

5 Lehmien puhdistaminen 56 % harjaa lehmiä käsin, 15 % automaattiharja, 5 % pesee lehmät ja 15 % ei puhdista lehmiä Isojen tilojen nuoret, koulutetut ja työterveyshuollossa olevat yrittäjät harjaavat lehmiä muita vähemmän Harjaaminen on hieman vähentynyt vrt. 2004, käsin harjaus %

6 Ajettavat työkoneet - traktorityö Kuinka monta tuntia vuodessa ajat itse tilan traktoreilla? yhteensä lypsykarjatalous muu nautakarjatalous Sikatalous Viljan viljely muu kasvin viljely ei lainkaan alle 100 h h h yli 1000 h ei osaa sanoa muu kotieläintalous metsätalous Taulukon luvut ovat prosenttia vastaajista Yli tuhat tuntia ajavien määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa merkittävästi nautakarjatiloilla. Lypsykarjatilallisen ajomäärä on kaksinkertaistunut ja muuta nautakarjataloutta harjoittavan ajomäärä on nelinkertaistunut.

7 Ajettavat työkoneet - sisätiloissa Lypsy- ja muista nautakarjatilallisista noin 60 % käytti vähintään viikoittain polttomoottorikäyttöistä konetta (pienkuormain, rehunjakovaunu, traktori) sisätiloissa Käyttö on lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2004, lypsykarjatiloilla lähes kolminkertaistunut Hengityksensuojaimen käyttö ajon aikana oli lähes olematonta, erityisesti lypsy- ja muilla nautakarjatiloilla. Kuulonsuojaimia käytti 57 % vähintään joka toinen ajokerta. maataloustyössä altistuu pakokaasuille ja sen pienhiukkasille tuhansia henkilöitä päivittäin

8 Kasvinsuojeluaineet Kasvinsuojeluaineiden käyttö on lisääntynyt vuodesta Päätoimisista 63 % kertoi ruiskuttavansa tai muutoin käsittelevänsä kasvinsuojeluaineita. Yli viikon ruiskuttaneiden määrä on lisääntynyt (33 50 %). Lähes joka viides oli kokenut oireita kasvinsuojelutöissä tai seuraavan vrk:n aikana. Sikafarmareilla ja kasvinviljelijöillä oireita oli hieman muita enemmän. Yleisimmät koetut oireet olivat 1) päänsärky 2) huimaus, uneliaisuus ja väsymys 3) ihon ja limakalvojen ärsytys sekä 4) hengitystieoireet

9 Koetut työympäristön haittatekijät Hankalat työasennot (21 %), raskaat nostot ja kantaminen (21 %), pölyt (19 %) ja melu (15 %) koettiin useimmin työssä haittaavina tekijöinä Haittatekijöiden koettu haittaavuus oli yleisesti vähentynyt hieman vuoteen 2004 verrattuna Tietyt haittatekijät korostuivat eri tilanteissa: lypsykarjatalous: hankalat työasennot sikatalous: pölyt, melu, tuotantorakennuksen ilma (kaasut) muu kotieläintalous: raskaat nostot ja kantaminen metsätalous: melu, tärinä

10 Työympäristön haittatekijät haittaa melko tai hyvin paljon päätoimiset maatalousyrittäjät MTH2004, n=1182 ja MTH2014, n=2169 % hankalat työasennot raskaat nostot ja kantaminen melu tärinä heikko tai häikäisevä valaistus kaasut, tuotantorakennuksen ilma 3 6 pölyt homeen tai maakellarin haju 4 6 myrkylliset tai ärsyttävät aineet Työterveyshuollon hankkineet kokivat hankalat työasennot sekä raskaat nostot ja kantamisen vähemmän haittaavina kuin muut yrittäjät

11 Henkilönsuojainten käyttö Henkilönsuojainten käyttö oli lisääntynyt selvästi vrt kuulonsuojaimet rälläkkää käyttäessä % - suojakäsineet kemikaaleja käsiteltäessä % - suojakäsineet lypsäessä % - hengityksensuojaimet kuivitustyössä 14 % Hengityksensuojainten käytössä oli suurta vaihtelua tuotantosuunnittain; lypsykarjatalous 10 % ja sikatalous 47 % Työterveyshuollon hankkineet käyttivät muita useammin henkilönsuojaimia

12 Tapaturmat Lähes joka viidennelle (19 %) päätoimiselle maatalousyrittäjälle oli sattunut tapaturma maataloustyössä haastattelua edeltäneen 12 kk:n aikana ja 13 % lääkärissä käyntiä vaatinut tapaturma Vapaa-ajan tapaturma oli sattunut 5 % päätoimisista maatalousyrittäjistä ja lääkärissä käyntiä edellyttänyt tapaturma 3 % Eläintilojen yrittäjille tapaturmia sattui selvästi enemmän kuin kasvinviljelijöille tai metsätalousyrittäjille

13 tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos