POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus) 1. Vastaako diagnosoitujen depressiopotilaiden osuus kaikista hoidetuista potilaista epidemiologista kuvaa masennuksen todennäköisestä esiintyvyydestä hoidettavassa väestössä? 2. Kuinka suuri osa depressiopotilaista on saanut masennuslääkettä? 3. Kuinka suurella osalla depressiopotilaista lääkehoito on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta? 4. Kuinka suuri osa depressiopotilaista on saanut jotain psykoterapeuttista tai muuta psykososiaalista hoitoa? 5. Kuinka suurella osalla depressiopotilaista hoitoon on liittynyt riittävä määrä seurantakäyntejä? 6. Kuinka suurella osalla depressiopotilaista on seurannassa käytetty hyväksi oiremittareita? 7. Kuinka suuri osa potilaista saavuttaa seurannassa täyden oireettomuuden?
DEPRESSION HOIDON KOLMIKANTAMALLI Terveyskeskuslääkäri diagnoosi lääkitysarvio työkykyarvio Konsultoiva psykiatri depressiohoitajan kliininen ohjaus - terveyskeskuslääkäreiden koulutus POTILAS Depressiohoitaja Viikottaiset käynnit tietoa depressiosta lääkityksen seuranta apua elämäntilannekriisiin Esa Aromaa lyhytpsykoterapiaa 17.12.2009
Depressiohoitajan toimenkuva Käypä hoito: PTH:ssa tarvitaan koulutettua ja erikoistunutta henkilökuntaa depressiopotilaiden opastukseen, seurantaan ja psykososiaaliseen tukemiseen Depressiopotilaan case manager (oma hoitaja, yhteyshoitaja) Hoitotahojen verkottaminen Hoidon koordinointi Informaation kirjaaminen Depressiopotilaan hoitaja Tiedon antaminen masennuksesta sairautena (psykoedukaatio) Sitouttaminen hoitoon (Hosio) Ongelman ja hoidon tarpeen arviointi ja ongelman nimeäminen Hoidon tavoitteen asettaminen yhteistyössä potilaan kanssa Lasten tilanteen huomiointi Masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidon evidence based psykologiset hoidot: IPT, BA ym. lyhytterapiat Lääke ja muun kliinisen hoidon seuranta Asiantuntijan rooli työyhteisössä Oman työn arviointi ja kehittäminen sekä oman ammattitaidon kehittäminen
TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄ Aineiston keräsivät 10/2005 12/2006 Järviseudun, Lapua Kauhavan, Ilmajoen, Kauhajoen ja Maalahden depressiohoitajat Tutkimusaineiston n oli 182 Masennusoireita mitattiin Becks depression inventoryllä (BDI) ja toimintakykyä Sofas asteikolla hoidon alussa ja lopussa sekä seurantakäynnillä Hoidon lopussa potilaat arvioivat erillisellä lomakkeella saamaansa hyötyä yleensä, ja keskusteluhoidon ja lääkehoidon osalta erikseen. Myös toiveikkuuden mahdollisesta lisääntymisestä kysyttiin. Myös hoitaja täytti arvion toteutuneesta hoitojaksosta
POTILASPROFIILI 2/3 hoidetuista naisia 62 % työssä tai sairauslomalla 21 % eläkkeellä/kuntoutustuella 50 % oireilu alkanut 6 kk:n sisällä 67 % ei aikaisempia hoitojaksoja 79 % lääkehoito keskusteluhoidon ohella
IKÄJAKAUMA
HOIDON KESTO VIIKKOINA
KÄYNTIEN MÄÄRÄ
TOIMEENTULON LÄHDE
BDI PISTEIDEN KESKIARVOMUUTOS HOIDON ALUSSA BDI KESKIARVO 19,73 MIKÄ VIITTAA KESKIVAIKEAAN MASENNUKSEEN HOIDON LOPUSSA KESKIARVO LASKENUT 10,78 MIKÄ VIITTAA LIEVÄÄN MASENNUKSEEN SEURANTAKÄYNNILLÄ KA:N LASKU JATKUU 7,03 MIKÄ JÄÄ DIAGNOOSIRAJAN ALLE
Oireitten lievittyminen koko aineistossa BDI pisteet ALKU N 170 LOPPU N 128 SEUR. N 71 0-9 12,9 51,6 67,6 10-16 27,1 26,6 21,1 17-29 42,9 19,5 11,3 30-63 17,1 2,3 0,0 YHT. 100 100 100
OIREILUN MUUTOS BDI PISTEISSÄ
BDI PISTEET HOIDON ALUSSA
BDI PISTEET HOIDON LOPPUESSA
BDI PISTEET SEURANTA
HOITO VAIKUTTAA OIREISIIN HOIDON ALKU HOIDON LOPPU
SEURANNASSA TOIPUMINEN JATKUU HOIDON ALKU SEURANTA
Toimintakyvyn muutos SOFAS ALKU N 139 LOPPU N 110 SEUR. N 58 erinomain 5 29 56,9 lieviä häir. 44,6 57,3 37,9 kohtalaista 43,2 11,8 5,2 häir. vakavaa 7,2 1,8 - häir. YHT. 100 100 100
TOIMINTAKYVYN MUUTOS
SOFAS pisteiden muutos Myös potilaiden toimintakyky niin työssä kuin arjessa paranee selkeästi!
KOETTU AVUN SAANTI N =130
TYYTYVÄISYYS LÄÄKITYKSEEN N = 106
KESKUSTELUN MERKITYS N = 130
TOIVEIKKUUDEN LISÄÄNTYMINEN N = 130
Ellei depressiohoitajaa olisi ollut käytettävissä 64 % olisi mennyt erikoissairaanhoitoon 25 % perusterveydenhuollon muille työntekijöille (tkl, ttl, psykologi, tth) 11 % ei olisi mennyt hoitoon mihinkään