Selvitys palkkatuettuna työskentelevien henkilöiden työllistymisedellytysten kehittymisestä 2014 Jukka Lidman
SISÄLLYS Tiivistelmä... 1 1 Johdanto... 2 2 Vastaajien taustat... 3 2.1. Tieto työpaikasta... 3 3 Odotukset ja kokemukset työstä... 5 3.1. Odotukset... 5 3.2. Työmäärä... 5 3.3. Apu ongelmatilanteissa... 6 3.4. Yksin vai yhdessä... 7 3.5. Työsuhteen kesto... 7 3.6. Tyytyväisyys työn eri puoliin... 8 4 Työn hyödyt... 10 4.1. Lisää rohkeutta... 10 4.2. Hyödyt arkielämään ja työhön... 10 4.3. Ammatillinen osaaminen... 12 5 Jatkosuunnitelmat... 13 Liitteet... 16
Tiivistelmä Tutkimus toteutettiin haastattelemalla 50 työllisyyspoliittisissa hankkeissa työskentelevää henkilöä 14 työllisyyspoliittista tukea saavassa projektissa. Tavoitteena on ollut selvittää, millaisia muutoksia palkkatukijakso on tuonut henkilöiden työllistymisedellytyksiin. Palkkatukityön keskeiset hyödyt ovat uusien taitojen oppiminen sekä mielekkäät työtehtävät. Mielekkyys antaa motivaatiota työn päivittäisen tekemiseen. Myös rohkeutta uusien työtehtävien kohtaamiseen on saatu. Kertynyttä kokemusta voidaan hyödyntää jatkossa uusia töitä etsiessä ja tehdessä. Monet myös kokevat, että työn kautta heidän elämänhallinnan taitonsa ovat parantuneet. Moni on löytänyt työpaikan oman aktiivisen etsimisen tai omien verkostojen kautta. Henkilöt ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä työn sisältöön sekä työilmapiiriin. Mikäli töissä on tullut vastaan ongelmatilanteita, on näihin saatu pääosin apua. Päivittäinen työn määrä ja työpäivän pituus on koettu sopivaksi. Vajaa puolet vastaajista uskoo löytävänsä töitä vuoden sisällä nykyisen työn päättymisestä. Kuitenkin jossain määrin palkkatukijakso ei ole aktivoinut ihmisiä hakemaan töitä avoimilta työmarkkinoilta. Valtaosin jatkosuunnitelmat liittyvät mahdolliseen uuteen palkkatukijaksoon samassa yhdistyksessä. Eli tältä osin on havaittavissa jonkinasteista passivoitumista. Yli 50-vuotiaat nostavat keskeisimmäksi haasteeksi töiden löytymisen suhteen oman ikänsä. Myös yleinen työmarkkinatilanne lisää huolta. 1
1 Johdanto Satakunnan ELY-keskuksen rahoittaman ja hallinnoiman Välkky-hankkeessa on toteutettu selvitys työvoimapoliittista avustusta saavissa hankkeissa palkkatuettuna työskentelevien henkilöiden työllistymisedellytysten kehittymisestä hankkeen aikana. Tutkimuksen toteutti Sosiaalikehitys Oy. Työllisyyspoliittisissa hankkeissa palkkatuella työskentelevien henkilöiden työllistymisedellytysten muutosten selvittämiseksi tutkimus toteutettiin 50 työllisyyspoliittisissa hankkeissa työskentelevälle henkilölle. Näistä 42 tehtiin puhelinhaastatteluna, ja kahdeksan vastausta tuli kirjallisena. Tutkimus toteutettiin touko- ja kesäkuussa 2014. Kyselylomake on liitteessä 1. Haastateltavien määrä on valittu suhteessa hankkeissa työskentelevien palkkatukea saavien henkilöiden määrään eli mitä useampia palkkatuella työskenteleviä, sitä enemmän haastatteluja on toteutettu. Anonymiteetin turvaamiseksi raportissa vastaukset tuodaan esiin niin, että vastauksia ei voida yhdistää siihen yhdistykseen, jossa henkilö työskentelee. Tutkimusta varten haastateltiin palkkatukityössä olevia seuraavista hankkeista: Ø Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö - Suuntana työ Ø Kankaanpään Tekevät ry - Potkua työllistymiseen Ø L-S Diakonialaitoksen säätiö - Diakonialaitoksen Povetu -projekti Ø L-S Diakonialaitoksen säätiö - Diakonialaitoksen Ravetu -projekti Ø Lännen kyläyhdistys ry - Polku Työelämään Ø Porilaiset Kulttuurijärjestöt - Konttuuri Ø Porin Kiinteistönomistajain Keskusjärjestö -MOPIILI-hanke Ø Pormestarinluodon asukasyhdistys ry - Työpankki Ø Rauman Seudun Katulähetys - VALO-paja Ø Rauman Seudun Työttömät ry - Tee oppien, opi tehden hanke Ø Satakunnan Monikulttuuriyhdistys - Realisointi-hanke Ø SPR Kontti Pori - Työelämäntaidot -projekti Ø TUL - Porin ja Ulvilan retkeilyreittien kunnossapitohanke Ø Työllistävät Järjestöt ry - Työinto-hanke 2
2 Vastaajien taustat Tutkimukseen on haastateltu edustavasti palkkatukea saavia henkiöitä. Haastateltavista 24 on naisia ja 26 miehiä. Vastaajien keski-ikä on 45 vuotta, nuorin vastaaja on 21-vuotias ja vanhimmalla on ikää 62 vuotta. Vastaajien ikäjakauma on esitetty kuviossa 1. kuvio 1: Vastaajien iät Koska vastaajajoukko on iältään melko varttunutta, oli heillä myös kertynyt aikaisempaa työkokemusta melko runsaasti. Yleisesti työkokemusta on kertynyt 10 20 vuotta. Nuorimmilla henkilöillä kokemusta on kertynyt noin vuoden verran, vanhemmilla henkilöillä puolestaan jopa 40 vuotta. Monet vastaajat ovat tehneet sekalaista työtä, mutta osalla on taustalla jopa kymmeniä vuosia työtä samalta alalta. Valtaosalla oli suoritettuna ammatillinen tutkinto. Osalla on suoritettuna pelkästään kansakoulu tai peruskoulu ja muutamilla on ylioppilastutkinto tai korkeakoulututkinto. 2.1. Tieto työpaikasta Useimmiten vastaajat olivat saaneet tiedon työpaikasta suoraan TE-toimiston kautta (kuvio 2). Tieto työpaikasta on kuitenkin löytynyt melko useasta eri kohteesta. Osa oli ollut samassa työpaikassa aikaisemmin, ja tieto palkkatukipaikasta oli tullut suoraan työllistävältä yhdistykseltä. Moni oli löytänyt paikan itse, joten oma aktiivisuus ja aikaisemmat verkostot ovat mahdollistaneet työpaikan löytämisen. Mikäli vastaaja oli itse löytänyt paikan, useimmiten hän oli myös 3
tyytyväinen työn sisältöön ja työpaikkaan. 9 vastaajaa oli saanut tiedon jotain muuta kautta, eli yleisemmin joko netistä ja lehti-ilmoituksesta. Kuvio 2: Kohde, mitä kautta vastaajat ovat saaneet tiedon työpaikasta. (Vastaajat saivat valita enemmän kuin yhden kohteen) 4
3 Odotukset ja kokemukset työstä 3.1. Odotukset Keskeisimmin odotukset uudessa työssä liittyvät uuden oppimiseen. Mikäli henkilöillä oli kertynyt runsaasti työkokemusta aiemmilta vuosilta, sitä vähemmän heillä oli työhön liittyen odotuksia tai pelkoja. Aiempi kokemus oli tuonut varmuutta ottaa vastaan töitä kuin töitä. Joillekin työnkuva oli jo ennestään tuttu ja osa henkilöistä oli työskennellyt samassa paikassa jo aiemmin, joten erityisiä toiveita tai pelkoja ei ollut. Mitä paremmin työnkuva oli tuttu, sitä vähemmän oli myös pelkoja. Monet toivoivat myös mahdollisuutta tavata töiden kautta uusia ihmisiä. Ulkotyön osalta odotettiin erityisesti sitä, että saa liikkua ja fyysinen kunto kohenee. Valtaosin työt ovat olleet sitä, mitä henkilöt ovat odottaneetkin. Osa henkilöistä oli pettyneitä siihen, että työ ei vastannutkaan sitä, mistä alun perin oli ollut puhetta. Kun henkilöt ovat joutuneet tekemään työtä, johon ei eivät ole valmistautuneet, on tämä aiheuttanut negatiivista asennoitumista koko työtä kohtaan, ja kokonaiskuva työpaikasta on heikko. 3.2. Työmäärä Valtaosa vastaajista kokee työtä olevan sopivasti (kuvio 3) ja heille viiden-kuuden tunnin työpäivä palkkatukityöstä on onnistunut ratkaisu. Kuvio 3: Vastaukset kysymykseen, onko työtä ollut liikaa, liian vähän vai sopivasti. (n=50) 5
Myös työmäärä nähdään pääosin sopivaksi. Päivittäinen työaika on keskimäärin lähes kuusi tuntia. Lyhyin työpäivä vastaajilla on neljä tuntia, pisin puolestaan kahdeksan tuntia. Viisi vastaajaa kokee työtä olevan liian vähän. Laajan työkokemuksen omaavat henkilöt ovat tottuneet aiemmin tekemään pitkää päivää, ja heillä olisi halua tehdä nykyisessä työssään myös pidempää päivää. Lisäksi lyhyen työpäivän koetaan liittyvän heikompiin ansioihin; mitä pidempää päivää tekee, sitä enemmän tuloja saa. Viisi vastaaja kokee työtä olevan liikaa, ja heillä pääsyynä on heikentynyt työkyky tai heikko motivaatio työntekoon. 3.3. Apu ongelmatilanteissa Valtaosin vastaajat ovat tyytyväisiä apuun, jota he ovat saaneet ongelmatilanteissa (kuvio 4). Kuvio 4: Vastaukset kysymykseen, ovatko vastaajat saaneet apua työssään ongelmatilanteissa (n=49). Yleensä ongelmatilanteet ovat liittyneet käytännön asioihin, eikä suurempia ongelmakohtia ole ilmaantunut. Vaikka osa vastaajista suhtautuu melko kriittisesti työpaikkaansa kohtaan, eivät he kuitenkaan koe jääneensä yksin, mikäli ovat työssään kohdanneet ongelmatilanteita. Kahdeksan vastaajaa toi esiin, että heillä ei ole työssäoloaikana tullut vastaan lainkaan ongelmatilanteita. 6
3.4. Yksin vai yhdessä Työn toteutukseen ollaan tyytyväisiä ja töitä on tehty monipuolisesti, niin yksin, parin kanssa kuin ryhmässä (kuvio 5). Vastaajat ovat valtaosin tyytyväisiä tilanteeseen. Yksin työskentelevät arvostavat, että he pääsevät itsenäisesti tekemään työtä ja päätöksiä. Parin kanssa ja ryhmässä työskennellessä arvostetaan vertaistukea ja sosiaalista ilmapiiriä. Esimerkiksi metsäreittien kunnostushankkeessa ryhmähenkeä ja yhdessä tekemistä arvostetaan jopa niin, että sen koetaan olevan keskeisin motivaatiota antava seikka. Kuvio 5: Vastaukset kysymykseen, tekeekö työntekijä työtä yksin, parin kanssa vai ryhmässä. 3.5. Työsuhteen kesto Suurin osa vastaajista oli aloittanut työnsä vuoden 2013. Lyhimpään työssä olleet suhtautuvat hieman kriittisemmin työpaikkaansa, pääosin sen vuoksi, että työt eivät ole aina vastanneet heidän odotuksiaan. Enemmän kuin joka toisella palkkatuki jatkuu vielä alle 6 kuukautta (kuvio 6). Mitä pidempään työsuhde vielä jatkuu, sitä vähemmän vastaajat olivat pohtineet mahdollista työllistymistään avoimille työmarkkinoille. Vaikka työsuhde jatkuisikin enää alle kuusi kuukautta, monet eivät ole siltikään juuri miettineet jatkoa. 7
Kuvio 6: Vastaajien työsuhteen jäljellä oleva kesto vastaushetkellä. (n=49) 3.6. Tyytyväisyys työn eri puoliin Vastaajat ovat tyytyväisiä työhönsä ja työssäoloaikaansa. Kouluarvosana-asteikolla 4-10 työntekijät antavat kokonaisarvosanan työssäololleen 8,4. Yleisin arvosana on kahdeksan. Joukkoon mahtuu myös yksi nelonen, mutta peräti 13 vastaajaa antoi arvosanaksi täyden kympin. Yleisesti ottaen työssäolo on koettu positiiviseksi ja jatkoa ajatellen motivoivaksi. Kuvio 7: Vastaajien arviot työhön perehdytykseen, työssä ohjaukseen ja työilmapiiriin 8
Työhön perehdytykseen ja työssä ohjaukseen ollaan melko tyytyväisiä (kuvio 7). Työntekijät ovat saaneet työhönsä pääosin riittävästi ohjeistusta ja he saavat myös tarvittavaa apua. Muutama vastaaja toi esiin, että heille ei ole ollut lainkaan työhön perehdytystä. Osin tämä on johtunut siitä, että työt olivat valmiiksi tuttuja, eikä sitä varten tarvitse erikseen perehdyttämistä. Muutama vastaaja olisi selkeästi tarvinnut perehdytystä, mutta he kokivat joutuneensa tekemään töitä pelkästään itse asioista selvää ottamalla. Pääosin samat vastaajat, jotka olivat pettyneitä työhön perehdytykseen, antoivat huonon arvosanan myös työn ohjaukselle. Työilmapiiriin suhtaudutaan positiivisesti. Yli puolet kokee työilmapiirin erinomaiseksi. Erityistä kiitosta annetaan työkavereista ja yleisestä sosiaalisesta ilmapiiristä. Ainoastaan kaksi vastaaja kokee työilmapiirin heikoksi. 9
4 Työn hyödyt 4.1. Lisää rohkeutta Yli puolet vastaajista kokee, että heidän rohkeutensa kohdata uusia ihmisiä tai työtehtäviä on lisääntynyt työpaikan seurauksena (kuvio 8). On kuitenkin huomioitava, että pääosin vastaajat olivat sosiaalisia, joten muutokset rohkeuden lisääntymisessä eivät sinänsä ole suuria. Useimmiten hyöty on siinä, että nykyisestä työpaikasta on saatu hyviä kokemuksia, ja tämän perusteella on saatu positiivista vahvistusta omalle osaamiselle ja pärjäämiselle. Kuvio 8: Vastaajien näkemykset, onko nykyisen työn seurauksena heidän rohkeus kohdata uusia ihmisiä tai työtehtäviä lisääntynyt. (n=49) Kolmannes vastaajista koki, että rohkeus ei ole lisääntynyt, mutta pääosin tämä johtui siitä, että vastaajat kokivat lähtökohtaisesti olevansa rohkeita, eikä heillä ole tähän enää edes tarvetta. Viisi vastaajaa ei osannut arvioida, onko heidän rohkeutensa lisääntynyt. 4.2. Hyödyt arkielämään ja työhön Valtaosa vastaajista kokee, että työstä on hyötyä heidän jokapäiväisessä elämässä (kuvio 9). Keskeinen arkielämään vaikuttava asia on elämänhallinnan taitojen vahvistuminen. Mikäli työttömyys on jatkunut useita vuosia, on valmius töiden tekemiseen heikentynyt ja palkkatukityön kautta on ollut mahdollisuus päästä kiinni työelämän rytmiin. Monet vastaajat nostivat esiin, että työn keskeinen hyöty on ollut se, että on päässyt pois neljän seinän sisältä muiden ihmisten pariin. Myös arkirytmi on parantunut, sillä enää ei esimerkiksi ole mahdollisuutta nukkua puoleen päivään asti. 10
Kuvio 9: Vastaukset kysymykseen, onko työstä ollut hyötyä jokapäiväisessä elämässä? (n=50) Palkkatuetun työn keskeisiksi hyödyiksi nostetaan myös uusien taitojen oppiminen sekä mielekkäät työtehtävät. Työssä on opittu uusia taitoja ja ammatillista osaamista, joita voidaan hyödyntää jatkossa, niin omassa arkielämässä kuin työelämässäkin. Mikäli työhön on kiinteästi liittynyt asiakaskontaktit, niin tästä koetaan olevan vaikutusta rohkeuden lisääntymiseen. Sosiaalisen työn ja rohkeuden lisääntyminen nähdään auttavan esimerkiksi tulevissa työpaikkahaastatteluissa. Maahanmuuttajat arvostavat sitä, että heillä on mahdollisuus tutustua suomalaiseen työkulttuuriin ja käyttää suomen kieltä. Työn mielekkyys antaa motivaatiota päivittäisen työskentelyyn. Erityisesti arvostetaan työn monipuolisuutta ja sitä, että päivät ovat erilaisia. Moni on päässyt tekemään työtä, josta he aidosti pitävät. Esimerkiksi tietotekniikan ja ohjelmoinnin käyttö työssä on antanut tukea vapaa-ajan atk-taitojen parantamiseen. Hyvä työilmapiiri ja uudet sosiaaliset kontaktit nostetaan myös esiin työn hyötyinä. Mikäli työ sisältää paljon liikkumista, on tämä vaikuttanut monilla myös fyysisen kunnon kohentumiseen. Työn huonoja puolia koetaan olevan huomattavasti vähemmän kuin hyviä puolia. Mikäli työtehtävät eivät ole vastanneet odotuksia, on tämä aiheuttanut pettymystä koko työtä kohtaan. Työporukassa kaikki eivät välttämättä ole tiimipelaajia, ja tämä on osin laskenut työpaikan ilmapiiriä. Myös tiedonkulkuun toivotaan osin parannusta, sillä joissain tapauksissa työntekijällä on jäänyt 11
mielestään tärkeää tietoa saamatta, kun työnantajalta tämä tieto on jäänyt sanomatta. Osin myös nostetaan esiin se, että työhön perehdytys pitäisi olla parempi. 4.3. Ammatillinen osaaminen Yli 60 prosenttia vastaajista kokevat, että heidän ammatillinen osaaminen on vahvistunut nykyisen työn seurauksena (kuvio 10). Kuvio 10: Vastaajien näkemykset, onko työ lisännyt heidän ammatillista osaamistaan. (n=49) Vastaajat myös kokevat, että he pystyvät hyödyntämään kertynyttä osaamistaan jatkossa. Reilu viidennes kokee, että ammatillinen osaaminen ei ole lisääntynyt. Pääosin tämä johtuu siitä, että he ovat joko tehneet vastaavia töitä aiemmin tai heidän pitkän työkokemuksensa johdosta heille on tullut yleistä osaamista tehdä töitä laidasta laitaan. Muutama henkilö oli pettyneitä työhön, eivätkä sen vuoksi kokeneet osaamisensa lisääntyneen. 12
5 Jatkosuunnitelmat 30 prosenttia vastaajista on hakenut palkkatuetun työn aikana myös muita töitä, mutta 70 prosenttia ei ole (kuvio 11). Jossain määrin asenteena on, että katsotaan tämä työ loppuun ja mennään päivä kerrallaan. Useimmilla on haaveena, että nykyisen työsuhteen päätyttyä saadaan uusi palkkatukijakso samassa paikassa. Osin on havaittavissa, että palkkatukityö on jossain määrin passivoinut ihmisiä avoimille työmarkkinoille, sillä osa toivoi jatkosopimusta palkkatukipaikkaan, eikä töitä edes katseltu muualta. Kuvio 11: Vastaukset kysymykseen, ovatko työntekijät hakeneet työssäoloaikanaan muuta työtä tai koulutusta. Yli 50-vuotiaat nostavat keskeisimmäksi haasteeksi ikänsä, sillä avoimilta työmarkkinoilta ei uskota löytyvän työtä oman iän takia. Tämä lisää väistämättä yleistä pessimismiä, ja mahdollisesti myös heikentää aktiivisuutta etsiä uusia työtehtäviä. Monet ovat löytäneet mielenkiintoisen alan, useimmilla on halua on työskennellä vastaavissa tehtävissä myös jatkossa. Esimerkiksi vanhusten kanssa työskentely on tuonut innoitusta hakeutua lähihoitajakoulutukseen. Yksi vastaaja on jopa saanut työn kautta innostusta ryhtyä jatkossa yksityisyrittäjäksi. Muutama vastaaja puolestaan kokee, että palkkatukityö on kirkastanut heille näkemystä siitä, etteivät he tule jatkossa työskentelemään samalla alalla. 13
Yli puolet vastaajista eivät olleet keskustelleet työllistävän yhdistyksen kanssa jatkosuunnitelmista (kuvio 12). Kuvio 12: Vastaukset, onko työllistävä yhdistys auttanut jatkosuunnitelmien teossa (n=50) Valtaosin vastaajat eivät ole kokeneet tarvetta keskusteluun jatkosuunnitelmista. Mikäli palkkatuettu työ jatkuu vielä, ei jatkoa osata tai haluta vielä miettiä. Yleisesti kuitenkin uskotaan, että työnantajan kanssa voi hyvin keskustella jatkosuunnitelmista, kun asia on ajankohtainen. Pääosin jatkosuunnitelmat liittyvät mahdolliseen uuteen palkkatukijaksoon samassa yhdistyksessä. 40 prosenttia vastaajista suhtautuu positiivisesti siihen, että he tulevat löytämään uusia töitä vuoden sisällä nykyisen työn päättymisestä (kuvio 13). 14
Kuvio 13: vastaukset, uskotko työllistyväsi vuoden sisällä tämän työn päättymisestä? (n=50) Lähes puolet ei osannut sanoa, uskovatko he työllistyvänsä vuoden päästä nykyisen työsuhteen päättymisestä. Aikaisemmat kokemukset työttömyydestä ja työmarkkinoiden epävakaisuus huolettavat. Epävarmuutta lisää myös korkea ikä ja joidenkin tapauksessa myös oma heikko motivaatio. Nykyinen palkkatukityö nähdään hyödyksi, kun uutta työpaikkaa haetaan. Nykyisen työn ei koeta automaattisesti takaavan paikkaa avoimilta markkinoilta. Yleisesti työn koetaan kuitenkin tuoneen vahvistusta omiin valmiuksiin ja motivaatioon, ja tällä koetaan olevan hyötyä jatkossa työllistymisessä. 15
Liitteet Liite 1: Kyselylomake Välkyn typo-selvitys - työllisyyspoliittisten projektien arviointilomake Hanke/paikka Ikä Koulutus Ammatti / työkokemus Milloin olet aloittanut tässä työssä? Mistä sait tiedon työpaikasta? [ ] TE-toimistosta [ ] Työllistävän yhdistyksen kautta [ ] Tuttavalta [ ] Löysin itse [ ] Muuten, miten? Mitä työtehtäviä sinulla on? Mitä odotit tältä työltä? (esim. työn sisällön, uuden oppimisen tai muun sellaisen osalta. Huomioi sekä myönteiset että kielteiset odotukset/toiveet/pelot)? Ovatko toiveesi/odotuksesi/pelkosi toteutuneet/muuttuneet työssäoloaikana? Onko työ lisännyt ammatillista osaamistasi? [ ] Kyllä [ ] Ei [ ] En osaa sanoa Onko rohkeutesi kohdata uusia ihmisiä/työtehtäviä lisääntynyt? [ ] Kyllä [ ] Ei [ ] En osaa sanoa Mikä on ollut työssä hyvää? Entä huonoa? Mikä työssäsi/tehtävissäsi olisi pitänyt järjestää tai tehdä toisin? 16
Arvioi asteikolla 1-5: (1=heikko, 2=tyydyttävä, 3=ok, 4=hyvä, 5= erinomainen) Heikko Tyydyttävä Ok Hyvä Erinomainen Työhön perehdytys Ohjaus työssä Työilmapiiri Saitko apua ongelmatilanteissa? [ ] Kyllä [ ] En [ ] Ongelmatilanteita ei ole ollut Teen työtä: [ ] Yksin [ ] Parin kanssa [ ] Ryhmässä Työtä on ollut: [ ] Liikaa [ ] Liian vähän [ ] Sopivasti Kuinka pitkään työsi vielä jatkuu? [ ] alle 6 kk [ ] 6 kk - 1 v. [ ] yli 1v. Päivittäinen työaika (h/pvä) Onko yhdistyksissä tekemästäsi työstä ollut apua ja/tai hyötyä sinulle jokapäiväisessä elämässä? [ ] Ei [ ] En osaa sanoa [ ] Kyllä Miten arkielämäsi on muuttunut työssäoloaikana? Uusia kavereita, harrastuksia tms.? Kokonaisarvosana kyseistä työssäolosta arvosanalla 4-10? Oletko työssäoloaikana hakenut muuta työtä tai koulutusta? ( ) Kyllä ( ) Ei Onko työllistyvä yhdistys auttanut jatkosuunnitelmien teossa? ( ) Kyllä ( ) Ei ( ) En osaa sanoa Uskotko löytäväsi työtä vuoden sisällä tämän työpaikan päättymisestä? ( ) Kyllä ( ) Ei ( ) En osaa sanoa Miten tästä eteenpäin? (Onko jotain ajatuksia jatkosta tms.) Mitä muuta haluat kertoa työstäsi, tehtävistäsi, työn järjestämisestä jne.? 17