NURMEN VILJELYOHJELMA



Samankaltaiset tiedostot
Raisioagro. Nurmiopas 2014

Muistiinpanot ovat valmiina

Nurmilajit. Talvi Piirrettyjen kuvien lähde:

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Nurmen kasvinsuojelun avaintekijät

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

NURMISIEMEN. Sijoitus tulevaisuuteen useiksi vuosiksi

Viherlannoituskasvit Rehunurmet

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Nurmisiemenet Peltosiemen -pakkaamoiden myynnissä olevat nurmikasvit

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Rehumaissin viljelyohjeet

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Refine Super SX UUTUUS

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Hyödyllinen puna-apila

Uutuus Refine Super SX

Uusia kasveja nurmiin maailmalta

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Lisälannoitus kasvukaudella

viljelyohjelma Viljelyohjelmapuhelinneuvonta Päivystys klo 8-20 ( )

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Kasvuohjelmaseminaari

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Syyskuussa! UBO parsimatto Kimmoisa, kulutusta kestävä ja hygieninen luonnonkumimatto. Karjatilan arjessa mukana

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

2014 KARJATILAOHJELMA BOSKAPSFARMPROGRAM

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Rehuanalyysiesimerkkejä

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Rikinpuute AK

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

VAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Nurmien kasvinsuojelu

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie Tornio

VILJOJEN KASVINSUOJELURATKAISUT

Transkriptio:

NURMEN VILJELYOHJELMA Nurmiseokset ja -lajikkeet Nurmen viljelyohjelma Nurmien kasvinsuojelu Nurmirehun säilöntäaineet Käärintäkalvot, muovit ja verkot www.k-maatalous.fi

Nurmiseokset Paalinurmiseos Yleisimmin käytetty perusnurmiseos tehdään pohjoisen tyypin timoteista ja talvenkestävästä nurminadasta. Suositellaan erityisesti maan keski- ja pohjoisosiin pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Etelän paalinurmiseos Seossuhde sama kuin paalinurmiseoksessa, mutta seoksessa käytetään erityisen satoisaa eteläisemmän kasvutyypin Grindstad-timoteita, millä on pohjoisia tyyppejä huomattavasti parempi jälkikasvukyky, mutta silti hyvä talvenkestävyys. Grindstadin ansiosta niittoaika on muita timoteiseoksia aikaisempi. Etelässä seos sopii erityisen hyvin kolmeen niittoon. Grindstad sopii kasvurytmiltään hyvin yhteen Kasper-nurminadan kanssa. Heinänurmiseos Heinänurmiseos on timoteista ja nurminadasta tehty seos, joka sopii sekä kuivaheinän että nurmirehun tuotantoon. Timotein osuus on 80% ja nurminadan 20%. Laidunnurmiseos Sisältää tallausta kestävää niittynurmikkaa ja soveltuu siksi erityisesti laidunnukseen, mutta myös niittoruokinta- ja säilörehunurmien perustamiseen Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomen lumisille alueille. Multaville moreenimaille ja muille karkeille kivennäismaille myös muualla maassa. Ruokonata-timotei seos Seos sopii erityisesti poutiville hietamaille, mutta myös ajoittain runsaasti vettyville maille, ja usein niitettäville säilörehunurmille koko maassa. Ruokonadan ansiosta jälkikasvukyky on erittäin hyvä. Timotein jälkisadon varmistamiseksi ensimmäistä niittoa ei pidä pitkittää. Rehun sulavuuden varmistamiseksi toinen ja kolmas sato on korjattava riittävän nuorena. Apilainen nurmiseos / Viherlannoitusnurmi Apilapitoinen versio paalinurmiseoksesta, jossa osa timoteista on korvattu puna-apilalla. Apilan ansiosta rehun sulavuus säilyy hyvänä puhdasta heinäkasvustoa pidempään. Seoksessa on lisäksi alsikeapilaa, joka kasvupaikkavaatimuksiltaan puna-apilaa vaatimattomampana täydentää kasvustoa. Multamaan nurmiseos Multa-, turve- ja moreenimaille sekä multaville kivennäismaille laidun- ja säilörehunurmeksi Pohjois-Pohjanmaalle saakka. Pikanurmiseos Nopeakasvuista raiheinää sisältävä, aikaisin keväällä kylvettävä nurminatavaltainen seos. Monivuotinen seos, josta on italianraiheinän ansiosta korjattavissa satoa jo kylvövuonna. Suositellaan vähälumisille alueille Pohjois-Pohjanmaalle saakka. Hevosnurmiseos Kulutusta kestävä nopeasti uusiutuva ja maittava erikoisseos hevostenruokintaan. Seoksen lajikkeet on valittu erityisesti laidunkäyttöön. Seos soveltuu myös kuivaheinän ja säilörehuntuotantoon. Nurmisiemenseokset Timotei pohj. Timotei Grindstad Nurminata Kasper / Minto Ruokonata Swaj Ruokonata Kora Koiranheinä Englannin raiheinä Niittynurmikka Italian raiheinä Puna-apila Alsikeapila Punanata Nurmisiemenseosten Seossuhteet % seossuhteet ja kylvömääräsuositukset Etelän paalinurmiseos - 75 25 - - - - - - - - - 25-30 2-3 Laidunnurmiseos 55-35 - - - - 10 - - - - 30-35 - Paalinurmiseos 75-25 - - - - - - - - - 25-30 2-3 Heinänurmiseos 80-20 - - - - - - - - - 25-30 2-3 Grindstad/Swaj -seos - 75-25 - - - - - - - - 25-30 3-4 Säilörehunurmiseos 70-15 - 15 - - - - - - 25-30 2-3 Apilainen nurmiseos 60-25 - - - - - - 10 5-25-30 2 Viherlannoitusnurmi 60-20 - - - - - - 15 5-25-30 - Hevosnurmiseos 25 15 20 - - - 20 10 - - - 10 30-35 - Multamaan nurmiseos 35-50 - - - 15 - - - - - 30 2-3 Pikanurmiseos 25-50 - - - 10-15 - - - 35 3-4 Sekoita aina siemensäkin sisältö ennen kylvöä, siemenet voivat lajittua kuljetuksen aikana. Siemenseoksen kylvösyvyys valitaan seoksen koostumuksen ja pellon maalajin mukaan. Kylvömäärä suositus kg/ha Niittokertasuositus 2 www.k-maatalous.fi

Nurmikasvilajikkeet Timoteit Timoteilajikkeissa on sekä eteläisen että pohjoisen kasvutyypin edustajia. Hyvän maittavuuden ja talvenkestävyyden ansiosta timotei on yleisin ja suosituin nurmikasvimme. Timotei on melko poudanarka, mutta sen jääpoltteen kestävyys on hyvä. Sen jälkikasvukyky on yleensä natoja heikompi, poikkeuksina nopeakasvuiset eteläisen kasvutyypin Grindstad ja Switch timoteit. Pitkäkortisena lajina timotei soveltuu nurmilajeista parhaiten kuivaheinän tuotantoon. GRINDSTAD Grindstad on norjalaista alkuperää oleva eteläistä kasvutyyppiä edustava satoisa lajike. Se on varma valinta I-III viljelyvyöhykkeille ja satoisin timotei aina V-vyöhykkeelle saakka. Se ei kuitenkaan kestä kaikkein ankarimpia talvehtimisolosuhteita. Grindstad on nopeakasvuinen ja sen 1. niiton ajankohta on 2-3 vrk muita lajikkeita aikaisempi. Lajike on parhaimmillaan kolmen niiton säilörehunurmissa ja erinomainen kuivaheinän tuotannossa. Se on satoisin timotei jo ensimmäisessä niitossa, mutta erottuu vielä selvemmin muista hyvän jälkikasvukykynsä ansiosta. SWITCH Switch on nopeakasvuinen eteläisen kasvutyypin timotei, jolla on poikkeuksellisen hyvä jälkikasvukyky. Sato painottuu timoteiksi hyvin voimakkaasti 2. ja erityisesti 3. satoon. Lajike soveltuu parhaiten kolmesti niitettäviin nurmiin ja laitumeen. Switch on talvehtinut lajikekokeissa hyvin koko Suomessa. JONATAN Jonatan on sopiva timoteilajike sekä satoisuutensa että talvenkestävyytensä ansiosta erityisesti pohjoisen vaativiin viljelyoloihin. Jonatan tuottaa laadukasta satoa kaksi kertaa niitettäessä. TRYGGVE Timotei Tryggve on pohjoisen kasvutyypin uutuuslajike, joka tuottaa huippusadon. Sadon ruokinnallinen laatu ja D-arvo ovat olleet huippuluokkaa. Tryggve sopii erinomaisesti kahden niiton järjestelmiin. Talvenkestävyys on ollut pohjoiselle timoteille tyypillisen hyvä. Nadat Nurminata KASPER Kasper on satoisa nurminatalajike ja erinomainen odelman tuottaja. Sen talvenkestävyys on hyvä koko maassa. Se säilyttää satoisuutensa hyvin myös nurmen vanhetessa kaikilla viljelyvyöhykkeillä. Kasper soveltuu varsinkin lumisille alueille. Nurminata SW Minto SW Minto on ollut virallisissa lajikekokeissa satoisin nurminata. Sen jälkikasvukyky ja odelmasadon laatu ja määrä ovat olleet kaikkia muita nurminatoja paremmat. Se menestyy keskeisillä nurmituotantoalueilla 4. vyöhykettä myöten, mutta sitä ei suositella aivan pohjoisimmille viljelyalueille. Ruokonata SWAJ Swajn sadonmuodostusrytmi on nopea ja se sopii siksi hyvin seoskumppaniksi nopeakasvuisen Grindstad-timotein kanssa. Swaj on erittäin satoisa ja se kestää hyvin kuivuutta ja märkyyttä. Sen talvenkestävyys on natojen parhaimmistoa V-vyöhykkeelle asti ja se sopii siksi viljeltäväksi koko nurmiviljelyalueella. Voimakkaan jälkikasvun seurauksena Swaj valtaa myöhemmissä niitoissa ja nurmen vanhetessa tilaa timoteilta, mistä syystä ruokonataa suositellaan käytettäväksi seoksessa korkeintaan 25 %. Riittävän hyvä odelmasadon laatu edellyttää vähintään kolmea niittokertaa kesässä. Rainata FELINA Nopeakasvuinen ja rainadaksi hyvin talvea kestävä Felina on italianraiheinän ja ruokonadan risteytys. Felina kestää syvän juuriston ansiosta hyvin kuivuutta, mutta myös märkyyttä. Sen satoisuus ja sadon laatu on samaa tasoa ruokonatojen kanssa. Hyvä sadon laatu edellyttää intensiivistä, vähintään kolmen niiton järjestelmää. Felinaa sisältävät nurmiseokset sopivat viljelyyn Etelä- ja Keski-Suomeen. Muut lajit Englanninraiheinä SW BIRGER Satoisa tetraploidi lajike, jonka talvenkestävyys on raiheinäksi hyvä. Tuottaa ison sadon jo ensimmäisessä niitossa. Englannin raiheinien tapaan ensimmäisen niiton sadon laatu on korkea. SW Birgerillä on hyvä sienitautien kestävyys. WESTERWOLDINRAIHEINÄ Tämän yksivuotisen raiheinän sadon kuiva-ainepitoisuus on korkeampi kuin italianraiheinän. Kapealehtisen Westerwoldinraiheinän ensimmäinen sato on korjattavissa aikaisemmin kuin italianraiheinällä. ITALIANRAIHEINÄ Italianraiheinä on yksivuotinen satoisa nurmiheinä, jonka sato on valkuaisrikasta, mutta kuivaainepitoisuus on matala. K-maatalouden myyntiin valitaan satoisia tetraploideja lajikkeita. Suomessa käytettävä siemen on yleensä tuontitavaraa esimerkiksi Tanskasta. Apilat Puna-apila BETTY Betty on Bjurselesta jalostettu tetraploidi lajike, jonka talvenkestävyys on puna-apiloista selvästi paras. Sen satoisuus on kaikkiin muihin puna-apiloihin verrattuna ylivoimainen etenkin Pohjois- Suomessa. Puna-apila SW YNGVE SW Yngve on uusi pohjoisen kasvutyypin diploidi puna-apila, jonka viljelykestävyys on uskomattoman hyvä. Yngven viljelyarvon testaus virallisissa lajikekokeissa on vielä kesken. Alsikeapila FRIDA Frida on ainoa alsikeapila Suomen lajikeluettelossa. Se viihtyy alsikeapilalle tyypillisellä tavalla puna-apilaa vaatimattomammissa kasvuoloissa ja happamammilla mailla. Talvenkestävyys ei ole aivan puna-apilan luokkaa. VALKOAPILA Valkoapila kestää laiduntamista puna-apilaa paremmin. Hyvä sulavuus, korkea valkuaispitoisuus ja maittavuus ovat sen tunnettuja ominaisuuksia. Lajikkeina käytetään lähinnä ruotsalaisen SW:n Sonja- tai Hebe-lajikkeita. SINIMAILANEN Sinimailanen on monivuotinen, syväjuurinen ja runsaan valkuaissadon tuottava palkokasvi. Sitä voi käyttää puhtaana tai seoksena esimerkiksi nopeakasvuisen ruokonadan kanssa. Ensimmäistä kertaa lohkolla sinimailasta viljeltäessä kylvö tehdään ympätyllä siemenellä. Sinimailanen on erittäin kuivuudenkestävä. Se on arka märkyydelle ja jääpolte ja liika tallaaminen tuhoavat sen. Sinimailasta suositellaan viljeltäväksi runsasmultaisilla savi- ja hietamailla, joilla on riittävästi viettoa, jotta pintavesi pääsee valumaan pois. K-Maatalous myy Live- sekä Nexus-lajikkeita. 3

Nurmen viljelyohjelma Satotavoite on vähintään 70000 ME/ha/v (6000 ry/ha/v). Sadon D-arvotavoite määritellään käyttötarkoituksen mukaan. Yleisesti pyritään hyvin sulavaan rehuun, jolloin D-arvotavoite on säilörehulla 680-700 g/kg ka ja kuivaheinällä 660-670 g/kg ka. Nurmen perustaminen Nurmivuotta edeltävänä kesänä tehdään perusparannuksena pellon pintamuotoilu ja tarkistetaan salaojituksen toimivuus, torjutaan kestorikkakasvit ja tarvittaessa kalkitaan pelto. Pintamuotoilulla ja toimivalla salaojituksella vältetään pellon vettyminen ja siten taataan nurmen tasainen kasvu ja hyvä talvehtiminen. Ylläpitokalkituksen ja hivenlannoituksen tarve selvitetään viljavuusanalyysilla aina nurmen uusimisen yhteydessä. Pellon ph-tavoite on ravinteiden saatavuuden takia vähintään 6, erityisesti apilapitoisilla nurmilla. Nurmi perustetaan useimmiten suojaviljaan, jona käytetään lujakortisia lajikkeita: Vaasa-kauraa, Tiril tai Vilde-ohraa, Bjarne-kevätvehnää tai Petita-rypsiä. Suojaviljan siemenmäärää on vähennettävä 30 %, tai jopa enemmän erityisesti apilanurmia perustettaessa. Suojaviljan voi puida tai korjata kokoviljasäilörehuksi. Puitavan suojaviljan laontorjunta ja puinnin jälkeen olkien korjaaminen estää nurmen tukahtumisen ja aukkopaikkojen syntymisen. Vihantana korjattava suojavilja mahdollistaa myöhäisen kylvön ja keväisen rikkatorjunnan glyfosaatilla. Suojaviljan rikkakasvien torjunnassa on huomioitava suojaviljan olkien ja nurmirehun käyttörajoitukset ja apilanurmilla torjunta-aineen soveltuvuus apiloille. Lannoitus perustamisen yhteydessä Nurmea perustettaessa lannoitus tehdään YaraMila tuotteilla ja/tai karjanlannalla viljavuustutkimuksen ja lanta-analyysin mukaan. Hivenravinteiden puutteet korjataan perustamisen yhteydessä. Fosforia voi antaa useamman vuoden tarpeen fosforin tasausta hyödyntäen täydentämällä karjanlantaa sopivalla YaraMila NPKS-tuotteella. Nurmipalkokasveja sisältävä seosnurmi lannoitetaan perustamisvuonna muiden nurmien tavoin. Typpilannoituksen enimmäismäärät on sidottu perustamisajankohtaan ja suojaviljan käyttöön. Typen käyttömäärää suojaviljalle vähennetään samassa suhteessa siemenmäärän kanssa. Karjanlannan levitysmäärä määräytyy kaliumtarpeen mukaan. Lannoitus satovuosina Typpilannoituksen sallittu enimmäismäärä jaetaan koko kasvukaudelle ja on hyvä muistaa, että riittävä typpilannoitus takaa rehun korkean valkuaispitoisuuden. Timoteivaltaisilla nurmilla lannoitus painotetaan ensimmäiselle sadolle. Kahdesti niitettäville nurmille typpilannoitus jaetaan suhteessa 60/40, kolmesti niitettäville suhteessa 40/35/25. Etelä-Suomessa neljä kertaa niitettäville ja laidunnurmille sopiva jako on 40/25/20/15. Karjanlanta tarvitsee aina typpitäydennyksen esim. Yara Suomensalpietarilla, jota käyttämällä saadaan karjalle välttämätöntä seleeniä. Typen lisäksi tulisi huomioida fosforitäydennys punaisten fosforiluokkien lohkoilla. Fosforilannoitus tehdään keväällä YaraMila NPKS-lannoitteella ja 2. ja 3. sadon lannoitus kesällä NKS-lannoitteella. Rehun riittävän seleenitason varmistamiseksi jokaisen lannoituksen tulee sisältää seleeniä. YaraMila lannoitteiden rikkimäärä on useimmissa tapauksissa riittävä täyttämään nurmien rikin tarpeen. Puna-apilanurmi lannoitetaan apilapitoisuuden mukaan. Kun apilapitoisuus on yli 60 % kuiva-aineesta, ei typpilannoitusta tarvita. Jos apilapitoisuus on matala (alle 30 kpl/m 2 ), lannoitus tehdään nurmiheinien mukaan. Liiallinen typpilannoitus hävittää apilan nurmesta. Kaliumlannoituksessa tulisi ottaa huomioon myös maan reservikaliumin määrä. Nurmen hivenpitoisuutta voidaan nostaa lehtilannoitteilla (Multiple, YaraVita). PERUSTOIMENPITEET VAKIINTUNEET NURMET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Säilörehu, heinä- ja laidunnurmet (Päärikkalajin voimakkaan kasvun aikana) Tomahawk 180 EC 1,5-2,0 l/ha Gratil 40-60 g/ha* Primus 0,1-0,15 l/ha** Apilapitoiset nurmet (Keväällä kasvun alkaessa) Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha NURMET PERUSTAMISVUONNA Nurmet suojaviljaan perustettaessa, Tooler 50 g/ha Express 50 SX 12g/ha + ei apilaa (Heinän oras 2-3-lehtiasteella) Tomahawk 0,4 l/ha K-TRIO 1,5,-2,0 l/ha Apilapitoiset nurmet suojaviljaan Express 50 SX Basagran SG perustettaessa (Apilassa 1-3 kasvulehteä) 8-11 g/ha + K-MCPA 0,5 l/ha 1,1-1,7 l/ha K-MCPA 1,0 l/ha Nurmet perustettaessa ilman suojaviljaa, Tomahawk 180 EC Gratil 30-40 g/ha ei apilaa (Heinän oras 2-3-lehtiasteella) 0,7-0,8 l/ha Primus 0,1-0,15 l/ha Apilapitoiset nurmet perustaminen ilman suojaviljaa (Apilassa 1-3 kasvulehteä) Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha K-MCPA 1,0 l/ha Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha Yksivuotiset rehunurmet/pikalaitumet (Heinän oras 2-3-lehtiasteella) Tomahawk 180 EC 0,7-0,8 l/ha Gratil 30-40 g/ha Primus 0,1-0,15 l/ha Sinimailanen perustamisvuonna (viljelykasvissa 1-3 kasvulehteä) Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Hivenravinnepuutos korrenkasvun aikana Multiple 1 l/ha Zoom 1,5 l/ha K-Erikoishiven 5-10 l/ha Envision 3,2 l/ha tai Ranger 4 l/ha tai Nurmen lopettaminen tai perustamista Roundup Max 2,0 kg/ha tai Envision 2,4 l/ha Ranger 3 l/ha edeltävän vuoden ongelmarikkakasvien torjunta Roundup Max 1,2 kg/ha 0,5 l/ha 0,5 l/ha Kasvinsuojelu Nurmen satovuosina rikkakasviaine valitaan päärikkalajin mukaan. Aineen valinnassa on huomioitava rehunkäytön varoajat ja apilanurmissa aineen soveltuvuus apilalle. 180 EC Huomiot nurmien rikkakasvien torjuntaan Varoajat: Tomahawk 10 vrk, Primus 7 vrk, Tomahawk 180 EC 10 vrk, Gratil laitumilla ja säilörehunurmilla 7 vrk sekä heinällä 21 vrk. Käsiteltäessä nurmet Gratil, Primus, Tomahawk 180 EC tai Basagran SG valmisteilla ne voidaan käyttää rehuksi. Primus alkaa tehota jo +2 C, Gratil +5 C, Tomahawk 180 EC +6 C ja Basagranit vaativat yli +12 C astetta. *= Keväällä tai 1. tai 2. niiton jälkeen, kun hierakka, leinikit ja muut rikat ovat ruusukeasteella (ensim. kukkanuput näkyvissä) ja voimakkaassa kasvussa. ** = Keväällä kasvun alkaessa. 4 www.k-maatalous.fi

Biologiset säilöntäaineet rehunsäilöntään COMBI Käytössä suomalaistiloilla yli 10 v. Sisältää entsyymin ja kaksi maitohappobakteerikantaa Maittava, sulava ja edullinen rehu hyvissä korjuuolosuhteissa Laskee nopeasti ph:n optimitasolle Hyväksytty tuoreen ja esikuivatun rehun säilöntään sekä myös murskeviljan säilöntään (Viranomaisten hyväksymä) Syövyttämätön ja turvallinen käyttää Hyväksytty luomutuotantoon 1 pussi (85 g) säilöö 12,5 tn rehua Biologisten aineiden säilytys: Tulee säilyttää viileässä, esim. jääkaapissa, yli jääneet pussit kannattaa säilyttää pakastimessa seuraavaan säilöntäkauteen asti. Valmis käyttöliuos säilyy viileässä 2 vrk. SÄILÖNTÄ- AINE SÄILÖNTÄAINE Säilöntätapa Huomioitavaa Josilac Josilac Combi Josilac D25 Mestarin Vahva Pro AIV 2 Plus AIV Ässä AIV NOVA Propcorn Plus Propcorn NC Kuiva-aine suositus, % Esikuivattu (ka<30%) Entsyymi ja kaksi maitohappobakteerikantaa Sisältää mm. L. buchneri -maitohappobakteerikantaa Entsyymi ja kaksi maitohappobakteerikantaa Muurahaishappoa 80 %, propionihappoa 2 % Muurahaishappoa 76 %, ammoniumformiaattia 5,5 % Muurahaishappo 59 %, ammoniumformiaatti 4 %, propionihappo 20 %, kaliumsorbaatti 2,5 % Muurahaishappo 44 %, natriumformiaatti 20%, propionihappo 12 %, bentsoehappo 1,5 % Propionihappo 94 %, ammoniumpropionaatti 5,5 % Propionihappo 72,6 %, ammoniumpropionaatti 21,4 % Tarkoitettu esikuivatulle rehulle, kun kuiva-aine on yli 25 % Sisältää entsyymin ja kaksi maitohappobakteerikantaa Hinta erittäin kilpailukykyinen Erinomainen esikuivatun säilörehun säilönnässä Syövyttämätön ja turvallinen käyttää Saksalaisen DLG:n testaama tuote 1 pussi (170 g) säilöö 50 tn rehua Biologisten säilöntäaineiden sekoitus: Sekoita pussin sisältö huolellisesti 3-4 litraan haaleaa puhdasta vettä. Sekoituksen jälkeen laimenna käyttöliuos puhtaalla vedellä haluttuun käyttö väkevyyteen. Säilöntäaineen valintataulukko (käyttötarkoitus, annostelu, säilöntätapa) Tuore (ka>30%) Maittava, sulava ja edullinen rehu hyvissä korjuuolosuhteissa. Laskee nopeasti ph:n optimitasolle. Syövyttämätön. Rehu ei lämpene niin herkästi sen altistuessa ilmalle Esikuivatun rehun säilöntään. Viljan murskesäilöntä Josilac 20-45 % 2-4 l/tn 2-4 l/tn 2-4 l/tn x Josilac Combi 30-45 % 1-4 l/tn Josilac D25 >25 % 2-4 l/tn x Mestarin Vahva Pro 20-35 % 5 l/tn 5 l/tn 3 l/tn 3-5 l /tn x AIV 2 Plus 20-35 % 5 l/tn 5 l/tni 3 l/tn 3-5 l /tn x AIV Ässä 25-45 % 5 l/tn 5 l/tn 3-5 l /tn x AIV NOVA 30-45 % 5 l/tn Propcorn Plus Jyväsäilöntään, käyttömäärä 6-14 l/tonni Propcorn NC Kostean heinän säilöntään, käyttömäärä 6-9 l/tonni Sopii myös vasikoiden hapanjuottoon sekä sikojen liemiruokintaan ph:n säätelyyn. Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin. Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin. Laaja käyttöalue myös olosuhteisiin, jossa esikuivaus ei onnistu. Sisältää natriumia jopa puolet lehmän päivittäisestä tarpeesta. Lisää maittavuutta. Syövyttämätön. Rehua ei tarvitse varastoida ilmatiiviisti, säilyttää viljan rehuarvon 15-30 % kosteudessa Niittoruokinta Luomu Erikoistuote hevosheinän säilöntään, käsiteltyä heinää ei tarvitse varastoida ilmatiiviisti kosteusprosentin ollessa välillä 15 25 %. Syövyttämätön. Estää rehun lämpenemistä > parantaa rehun aerobista stabiilisuutta Rehun säilöntään kun ka-pitoisuus 30-45 % Sisältää kolme maitohappobakteerikantaa, mm. L.Buchneri-maitohappobakteeri Rehu ei lämpene niin herkästi sen altistuessa ilmalle. Lisäksi seosrehun lämpeneminen hidastuu Syövyttämätön ja turvallinen käyttää Saksalaisen DLG:n testaama tuote Hyväksytty luomutuotantoon 1 pussi (150 g) säilöö 50 tn rehua VAHVA Pro Mestarin Vahva Pro on varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin! Muurahaishappoa 80 %, propionihappoa 2 % Soveltuu erinomaisesti tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasikoiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun ph:n säätelyyn Mestarin Vahva Pron käyttö varmistaa rehumassan riittävän happamuuden Estää rehua pilaavien mikrobien toiminnan Käyttömäärät murskesäilönnässä: Kosteus % l/tn 25-30 5 30-35 4 35-45 3 5

K-maatalouden koetilalla kasvinviljelyn koetoimintaa jo 50-vuotta Timotein koeruutupuintia v. 2012 Miksi torjua nurmen rikkakasveja? Rikkakasvit valtaavat kasvualaa nurmissa Satopotentiaalia pienenee Nurmien keski-ikä pienenee... Uusintaväli tihenee ja kustannukset nousevat Rikkakasveilla haitallinen vaikutus eläinten tuotantoon Sulavuus heikkenee... D-arvo laskee Maittavuusongelmia... Syötävä rehumäärä pienenee Maidon käytettävyys meijeriprosesseissa heikkenee Rikkakasveilla haitallinen vaikutus eläinten terveyteen Poikima- ja laidunhalvaus... K, Ca, ja Mg suhde nurmirehussa Osa rikkakasveista myrkyllisiä... Voi aiheuttaa eläinlääkintäkustannuksia Torjuntakynnys: Haitallisimpien lajien osuuden ollessa 5-10 % Lievästi haitallisten lajien osuuden ollessa 10-15 % 70 Rikkakasvien vaikutus nurmirehun D-arvoon Lähde: Virkajärvi & Punkki 8-3-2001 Painotettu D-arvo, % 69 68 67 66 65 0 10 20 30 40 50 Rikkakasvien osuus Rikat D 63 Rikat D 60 Parhaat merkit K-maataloudesta! 6 www.k-maatalous.fi

Nurmien kasvinsuojelu Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä! Laajatehoinen pienannosaine rikkakasvien torjuntaan viljoille sekä apilattomien nurmien suojaviljoille Erittäin hellävarainen viljelykasveille Laajatehoinen, hyvä teho saunakukkaan ja mataraan Joustava käsittelyajankohta: 3-lehtiasteelta - lippulehtivaiheeseen Hyvät tankkiseosmahdollisuudet, myös hukkakaura-aineiden kanssa Hyvä teho yleisimpiin nurmen rikkakasveihin - säästää apilaa! Hyvä teho nurmien pahoihin rikkakasveihin mm. hierakoihin, einikkeihin, lutukkaan, suolaheinään ja voikukkaan Viljoilla tankkiseoksissa Gratil 15-20 g/ha varmistaa mataratehon Rikkakasviruiskutus päärikkalajin voimakkaan kasvun aikana. Vahva hivenlehtilannoite nurmille ja viljoille Sisältää runsaasti mangaania, magnesiumia, kuparia ja sinkkiä - ravinteita, joista viljoilla yleisimmin puutetta 1 litra Multiplea sisältää 608 g hiveniä! 180 EC Erinomainen teho mm. voikukkaan, hevonhierakkaan, ahosuolaheinään, nokkoseen ja piharatamoon (esiintyvät usein vanhoilla nurmilla) Fluroksipyyri 180 g/l Käyttömäärä 0,5l/ha seoksissa Ratkaisu resistenssiriskin hallintaan: Tooler 35-70 g/ha + Tomahawk 0,5l/ha 1dl/ha Ei pohjavesialueille, ei apilalle tai Express SX 15 g/ha + Tomahawk 0,5l/ha Pohjavesialueille, ei apilalle Heinien siemenviljelyksille, apilattomille nurmille ja viljoille rikkakasvien torjuntaan kylmissä olosuhteissa Tehoaa jo +2 C! Ylivoimaisen vahvaa tehoa juolavehnän torjuntaan Tehoainepitoisuus 680 g/kg 7

Rehunsäilöntä RaniWrap kiristekalvot Kotimaista takuulaatua! Rani Plast on edelläkävijä. Huippuluokan UV-suoja Suojaa rehusadon ja varmistaa maittavuuden vielä ylivuotisenakin Runsasliimainen kolmikerroskalvo Varmistaa ettei happi ja kosteus pääse paaliin - parempi rehun säilyvyys Takuu 3 vuotta Voimassa ostopäivästä ohjeiden mukaisesti säilytetyille kiristekalvorullille. Valitse taloudellisesti PARAS! Mitat Väri Rll/lava 50 cm x 1800 m valkoinen 48 75 cm x 1500 m valkoinen 40 25 cm x 1800 m valkoinen 48 50 cm x 1800 m vaalean vihreä 48 75 cm x 1500 m vaalean vihreä 40 Rani Aumakalvot Kolmikerroskalvo ensiluokkaisista polyeteeni raaka-aineista. Saatavana nyt myös 300 m Jumbo-rullina. Rani alusmuovi väritön Ohut alusmuovi aumakalvon alle Vähentää hapenläpäisyä Myös 3600 m rullana. Pyöröpaaliverkot Vetolujuus 2600 N ja elastisuus 15-20 %: Lujempi sidonta - vähemmän verkkoa! Moderni kudontatekniikka ja oikea raakaainekoostumus takaavat hyvän leviämisen paalin reunasta reunaan Erinomainen toiminta kaikissa koneissa Kehitetty yhteistyössä Claasin kanssa Tuote Tuotekoodi Rullakoko Rondotex 500791562 123 x Evolution 123 2000 Rondotex 500711355 123 x Evolution 123 Rondotex 500735939 123 x Evolution 123 3600 Rondotex 500708459 125 x Evolution 125 2000 Rondotex 500786719 125 x Evolution 125 Rondotex 500727089 130 x Evolution 130 Rondosil 123 500736859 123 x AgriPress 500907207 123 x Rullan ø Paino kg Huom. +/- 1 cm +/- 5% 240 mm 23 Kaikkiin paalaimiin 290 mm 33 Kaikkiin paalaimiin 290 mm 40 Erikoispitkä rulla 240 mm 23 Mm. Claas 180-280, 240-255, Krone, NH 290 mm 33 Mm. Claas 180-280, 240-255, Krone, NH 290 mm 35 Erikoisleveisiin paalaimiin 290 mm 33 Ilman UV-suojausta 290 mm 33 Kaikkiin paalaimiin www.k-maatalous.fi