Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013
Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee ilmoittaa 30.11.2013 mennessä selvitysalue. Valtio varautuu asettamaan vuoden 2013 aikana suurimmille kaupunkiseuduille (12) erityiset kuntajakoselvittäjät. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta 2013. Kaupunkiseutujen toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettelyn pohjalta valmistellaan suunnitelma kaupunkiseudun alueellisen eheyden varmistamiseksi. Kuntien on tehtävä lain mukaiset selvitykset ja päätökset 1.7.2014 mennessä. 2 2.4.2013 Kari Prättälä
Kuntauudistuksen aikataulua vuosille 2013 2014 2013 2014 1.7.2013 1.7.2014 Kuntarakennelaki voimaan 1.7.2013 Kuntien ilmoitukset selvitysalueista viim. 30.11. Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä viim. 31.12. Ministeriön erityiset kuntajakoselvitykset (1) + po. kaupunkiseutujen toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettelyt Kuntien esitykset kuntajaon muutoksiksi v:lle 2015 ennen kesää 2014 (2) Kuntien esitykset v:lle 2016 ja 2017 kuntajaon muutoksiksi ennen 1.7.2014 (1) 12 kaupunkiseutua. Ne ovat oletettavasti: 1. Pääkaupunkiseutu, 2. Tampere, 3. Oulu, 4. Turku, 5. Jyväskylä, 6. Lahti, 7. Kuopio, 8. Pori, 9. Joensuu, 10. Lappeenranta, 11. Vaasa, 12. Seinäjoki (2) Ministeriö ei ole ilmoittanut vielä aikarajaa, mutta se tullee sijoittumaan maalis-huhtikuulle 2014. 3 2.4.2013 Kari Prättälä
Peruslähtökohta noudattaa aiempia hallituslinjauksia Kehysriihi 21.3.: Järjestämislain valmistelu alkaa välittömästi. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan 2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, jossa uuden laajan perustason tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut. Sote-uudistusta viedään eteenpäin yhdessä kuntauudistuksen kanssa. Sote-palvelut järjestetään kuntapohjaisesti. Laajan perustason sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. 4 5.4.2013
Sote-uudistuksen jatkovalmistelun perusteet: Alle 20 000 asukkaan kunta rahoitusvastuu asukkaidensa sote-palveluista ei itsenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta kuuluu sote-alueeseen Vähintään noin 20 000 50 000 asukkaan kunta oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä kunnan perustason ja koon kannalta tarkoituksenmukaisia perusesh:n palveluita muiden sote-palvelut turvaaminen: sote-alue Vähintään noin 50 000 asukkaan kunnat voivat järjestää laajan perustason palveluita 5 5.4.2013
Sote-alueet Vähintään noin 50 000 asukkaan kunnat voivat järjestää laajan perustason palveluita. Sote-alue Laajan perustason sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukuntina voivat toimia maakuntien keskuskaupungit ja luontaisiin työssäkäyntialueisiin perustuvat vahvat kunnat, joilla on riittävä kantokyky. Vastuukunnan perusteista säädetään kuntalaissa. Sote-uudistuksen alkuvaiheessa nykyiset sairaanhoitopiirit voivat jäsenkuntien niin halutessa jatkaa nykyisen kaltaisina kuntayhtyminä, mutta vuoteen 2017 mennessä nykyiset sairaanhoitopiirit hallinnollisina organisaatioina puretaan. 6 5.4.2013
Vastuukunta lyhyt historia Sopimusyhteistyö vanha malli isäntäkunnan organisaatioon kuuluva yhteinen toimielin vuoden 1976 kunnallislakiin. Käytössä aikaisemmin pienissä tehtävissä (holhous, kuluttajaneuvonta, oikeusapu) Paras-hankkeen yhteistoiminta-alue laajensi käytön isäntäkunnasta vastuukunta. Soten järjestäminen kokonaisuudessaan vastuukuntamallilla ei riittävä perustuslainkaan näkökulmasta. 7 2.4.2013 Kari Prättälä
Vastuukunta mitä säännöksiä tarvitaan? Yleiset säännökset kuntalaissa erityissäännökset sote-järjestämislaissa Yhteinen toimielin:» kokoonpano eri kuntien edustus ja äänivalta» toimivalta (esim. liikelaitoksen johtokunnan tapaan)» järjestämisvastuu (tarkemmin esim. sotejärjestämislaissa)» suhde vastuukunnan hallitukseen ja valtuustoon (otto-oikeus, TA-valta) Rahoitus» Kunnat sopivat (kuntalaki)» Järjestämislaki (tarkemmat esim. kapitaatio/suoriteperusteinen) 8 2.4.2013 Kari Prättälä
Viisi erityisvastuualuetta huolehtii vaativista sote-palveluista Vaativia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten muodostetaan viisi erityisvastuualuetta (erva). Ervat koordinoivat koko perustason sote-palveluiden järjestämistä, eri sairaaloiden ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä niin, että se tukee sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaista toimintaa ja erityisosaamista. Ervat vastaavat vaativan keskitettävän erikoissairaanhoidon palveluiden sekä keskitettävien sosiaalihuollon palveluiden koordinoinnista ja ohjauksesta. Ervat vastaavat myös tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen koordinoinnista. 9 5.4.2013
Kuntien tehtävät Vuosina 2014 2017 toimintaohjelma» Vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita.» Tavoitteena yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin vuoteen 2017 tasolla.» Ministeriöt valmistelevat lokakuun 2013 loppuun mennessä ministeriökohtaisen toimintaohjelman vuosille 2014 2017.» Velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistetään vuoden 2014 alusta paikallisia kokeiluja, joissa kokeilun avulla vähennetään velvoitteita.» Paikallisissa kuntakokeiluissa ministeriöt ja kunnat sopivat yhdessä palveluja koskevat tavoitteet. 10 2.4.2013 Kari Prättälä