Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kannuksen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sirpa Kiianmies 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Terttu Korte Kaupunginjohtaja terttu.korte@kannus.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Kaupunginvaltuusto 6. Onko vastaaja

2 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? - Linjausta ei tulisi kirjata lakiin :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? - Emme ota kantaa kielellisiin kysymyksiin. 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä.

3 Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? - Lakiesityksessä määritellyt perustason ja sote-alueen määritelmät ovat täysin keinotekoisia. Koko maahan ei millään saada toimivaa rakennetta pelkästään asukaslukuihin tuijottamalla. 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? - Lakiesityksessä määritellyt perustason ja sote-alueen määritelmät ovat täysin keinotekoisia. Koko maahan ei millään saada toimivaa rakennetta pelkästään asukaslukuihin tuijoittamalla.

4 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla vähemmän palveluja :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? ota kantaa 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Kannuksen kaupungin perustason sote-palveluiden järjestämisvastuu on Paras-lain mukaisesti siirretty Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän Jyta-liikelaitokselle. Nykyisten, vasta toimintansa käynnistäneiden, yhteistoiminta-alueiden tulisi voida jatkossakin vastata perustason sote-palveluista. Toimivuutta voidaan kehittää yhteistyötä tiivistäen osana laajempaa erikoistason sote-aluetta. Kuntarakenteen muuttamiseen ei sote-palveluiden järjestämiseksi ole tarvetta. Kannuksen kannalta ensisijainen vaihtoehto sote-rakenneuudistuksen toteuttamiseen on laaja erikoistason sote-alueen toteutuminen toimivien yhteistoiminta-alueiden kautta :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä?

5 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? ota kantaa :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?

6 mikään edellä olevista, koska - sote-alueiden vain asukaslukuun perustuvat kriteerit eivät ole riittävän selkeitä. Enemmänkin tulisi katsoa alueella olevaa sote-rakennetta ja muodostaa selkeitä sote-kokonaisuuksia siten, että alueella oleva erikoistaso tukisi paremmin perustason kokonaisuuksia. Hallinnollisena mallina ei tule esittää vain vastuukuntaa, vaan hallinnolliset rakenteet tulee jättää yhteistoiminta-alueiden sovittavaksi. Ottaen huomioon kuntien kantokyvyn, vastuukunta ei ole toimiva ratkaisu alueellamme. 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? Avoimet vastaukset: Kyllä - Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirien OYS-erva-alueen selvitystyössä esitetty sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue Keski-Pohjanmaalla ja sen hallintomalli kuntayhtymänä on tarkoituksenmukainen. Alueeseen tulisi kuulua nykyistä enemmän kuntia Kalajokilaakson ja Pietarsaaren alueelta, koska Kokkolan yksikön erikoissairaanhoidon ja sen päivystyksen taso sekä läheisyys toisivat lisäarvoa näiden kuntien asukkaille ja laajempi alue vahvistaisi koko alueen kantokykyä laajan perustason palveluissa :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? Avoimet vastaukset: Jollain muulla tavalla, millä - Asiaa ei pitäisi kirjata lakiin, vaan kuntien pitäisi voida itse päättää organisoitumisesta ja sopimusmallista :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä?

7 - Asiaa ei pitäisi kirjata lakiin, vaan kuntien pitäisi voida itse päättää organisoitumisesta ja sopimusmallista. Jokaisesta kunnasta pitää olla edustaja toimielimessä :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? - Asiaa ei pitäisi kirjata lakiin, vaan kuntien pitäisi voida itse päättää organisoitumisesta ja sopimusmallista. 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? - Asiaa ei pitäisi kirjata lakiin, vaan kuntien pitäisi voida itse päättää organisoitumisesta ja sopimusmallista :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen?

8 Avoimet vastaukset: Kyllä - Kyllä, esitetty sote-ervan hallintomalli sote-alueiden kuntayhtymänä vaikuttaa kohtuullisen toimivalta, joskin demokratian toteutuminen tulee varmistaa päätöksen etääntyessä kauas peruskunnista. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportissa (STM 2013:16) määritellyt sote-ervan tehtävät soveltuvat hyvin myös OYS-erva- alueelle. Erityisen tärkeää on päällekkäisyyksien, kilpavarustelun sekä palveluvajeiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? ota kantaa - Asiaa ei pitäisi kirjata lakiin, vaan kuntien pitäisi voida itse päättää hallituksen kokoonpano aluetta kuunnellen :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - Asiaa ei pitäisi kirjata lakiin, vaan kuntien pitäisi voida itse päättää sopimusmallinsa. OYS-erva-raportissa otetaan kantaa myös sisällöllisiin kysymyksiin. Perusterveydenhuollon toimintaa esitetään kehitettäväksi terveyshyötymallin elementtien avulla. Samoin esitetään voimakasta resurssien lisäystä nimenomaan perusterveydenhuoltoon. Molemmat ehdotukset ovat erittäin kannatettavia. Koko sote-rakennekeskustelussa painopiste pitäisi siirtää organisoinnista sisällön kehittämiseen.

9 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? - Lakiesitys ei juurikaan esitä ratkaisuja kuntien kantokyvyn parantamiseen taikka lakisääteisten tehtävien vähentämiseen puhumattakaan kestävän rahoitusvaihtoehdon löytämisestä :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? - lakiesitys ei juurikaan esitä ratkaisuja kuntien kantokyvyn parantamiseen taikka lakisääteisten tehtävien vähentämiseen puhumattakaan kestävän rahoitusvaihtoehdon löytämisestä :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä?

10 Avoimet vastaukset: Kyllä - Esitetty rahoitusmalli kapitaatioperiaatteena on oikeudenmukainen erva-tason palveluiden ollessa kysymyksessä :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? - Asiaa ei pitäisi kirjata lakiin, vaan kuntien pitäisi voida itse päättää sopimusmallinsa. 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?

11 ota kantaa :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? - Asiaa ei pitäisi kirjata lakiin, vaan kuntien pitäisi voida itse päättää yhteistyöstä ja organisoitumisesta myös rekisterinpidon osalta. 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? - Asiaa ei pitäisi kirjata lakiin, koska mekaaniset asukaslukurajat eivät ole mitenkään perusteltuja.

12 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? - Asiaa ei pitäisi kirjata lakiin, vaan kuntien pitäisi voida itse päättää yhteistyöstä ja organisoitumisesta ja määrittää myös aikataulu itse :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? - Asiaa ei pitäisi kirjata lakiin, vaan kuntien pitäisi voida itse päättää yhteistyöstä ja organisoitumisesta Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueella :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? - Asiaa ei pitäisi kirjata lakiin, vaan kuntien pitäisi voida itse päättää yhteistyöstä ja organisoitumisesta mahdollisten erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisessä alueella.

13 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? - Asiaa ei pitäisi kirjata lakiin, vaan kuntien pitäisi voida itse päättää henkilöstön siirtymisestä ja asemasta mahdollisessa uudessa organisaatiossa :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? - Asiaa ei pitäisi kirjata lakiin, vaan kuntien pitäisi voida itse päättää sopimusmallinsa, mikäli haluavat tehdä nykyisiin rakenteisiin muutoksia. 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Hallinnollisena mallina ei tule esittää vain vastuukuntaa, vaan hallinnolliset rakenteet tulee jättää yhteistoiminta-alueiden sovittavaksi. Ottaen huomioon kuntien kantokyvyn, vastuukunta ei ole toimiva ratkaisu alueellamme. Hallinnollisia rakenteita tärkeämpänä pidämme palvelun kehittämistä siten, että toiminnallisuus ja tehokkuus paranevat niin perustason palveluiden sisällä kuin perustason ja erikoistason palveluiden välillä. Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on suunniteltu monia tärkeitä toiminnallisia kehittämiskohteita, joilla alueen palveluiden tehokkuutta ja toimivuutta voidaan parantaa uudistamalla nykyisiä rakenteita ja toimintamalleja. Sote-järjestämislain väliraportti ei juurikaan esitä ratkaisuja kuntien kantokyvyn parantamiseen taikka lakisääteisten tehtävien vähentämiseen puhumattakaan kestävän rahoitusvaihtoehdon löytämisestä.