Instituutiot äkillisessä rakennemuutoksessa Ismo Pohjantammi Yleisen valtio-opin laitos Helsingin yliopisto ÄRVE-projekti, Kouvola 22.4. 2009
Instituutioilla merkitystä? Oliko edeltävillä instituutioilla merkitystä? Muodostuiko yhteistä seudullista / alueellista reagointiagendaa? Miksi nämä kysymykset ovat tärkeitä? Äkillisten paikallisten muutosten ennakointi on vaikeaa, mutta: On mahdollista kehittää yhteistyö- ja muutosvalmiuden institutionaalista pohjaa, rakennepolitiikan toimijoita.
Rakennepolitiikka - Äkillinen reagointi Rakennepolitiikasta - Ad hoc - vastaava seudullinen/ yhteistyö alueellinen toimija Rakennepolitiikan - Tehtävän / strateginen tavoite ongelman ratkaisuyritys Onko valmiutta kääntää reagointi tavoitteelliseksi vaikuttamiseksi? 3 reagointiprosessin kääntämisen osa-aluetta: Erillisten reagointiprosessien yhdistäminen, omat vastuut, ajoitus Varaumien voittaminen: intressit - Onnistumiset Tavoitteiden asettaminen: kirjo tavoitteita Kenen/keiden vastuulla pitkän aikavälin rakennemuutosta aktivoiva master plan? Uuden toimijan kokoaminen? ad hoc pohjalta?
Voikkaan ceissi, lähtökohdat Äkillinen muutostilanne toi esille, ettei ollut yleisvastuun omaavaa seudullista rakennepoliittista toimijaa. Julkista vastuuta tehtävästä ottivat Kuusankoski ja Kouvola erikseen ja TE-keskus, yhteistyön hakua. Kuntia riittävästi ja elinkeinoyhtiöitä 5 (Kouvolan ja Kuusankosken omat, kuntayhtymässä 2, sekä metsäalan ja logistiikan yhtiö ja elinkeinoasiamiehet joka kunnalla). Elinkeinoyhtiöillä erityistehtäviä, jotka kaupungit ja kunnat erikseen ja kuntayhtymässä määrittivät. Seudulla ei yhtä yleistä elinkeinopoliittista toimijaa. Äkillinen rakennemuutostilanne toi esille rakenteet: ei nyt ainakaan ensimmäiseksi kuntayhtymän elinkeinoyhtiön oteta yhteyttä. Edunvalvonnan mielessä yhteistyötä kuitenkin syntyi heti, esityslista ministeriöön nopeasti. Operatiivinen ryhmä ja rakennemuutosryhmä käynnistettiin ad hoc ja toimivat erikseen.
Operatiivisen työn polut ja niiden taustat Voikkaan tehtaan työntekijöistä 75 % asui Kuusankoskella. Kuusankosken kaupunki ja pieni elinkeinoyhtiö operatiivisen työn vetäjiksi yhteistyössä TE-keskuksen kanssa. TE-keskus selvityshankkeiden esittäjänä, kuntayhtymän elinkeinoyhtiö toteuttajana. Konsulttiprojekti haki yrityksiä Voikkaan tehtaan tiloihin, vaikka ne eivät olleet vapaana. Keskityttiin liiaksi tehtaan tiloihin ja yritysten ohjaamiseen Kuusankoskelle. Umpikuja suuryritysten houkuttelussa. Pienempiä toimijoita ilmaantui, ABB laajensi vähitellen. Alueen omien yritysten kartoitus ja aktivointi onnistui: yritystukien hakemusmäärä kasvoi, näkyi myös TEKESissä.
Kouvolan Seudun Rakennemuutosryhmä Epävirallinen yhteistyöryhmä, edustettuina: TE-keskus, seudun kunnat, kehittämisyhtiöitä, Kymenlaakson liitto, UPM. Osa Kouvolan yhdentymistä. Keskustelut seudullisesta ja uuden Kouvolan elinkeinoyhtiöstä. Ohjelmasta aineksia uuteen elinkeinostrategiaan. Äkillistä tilannetta hyödynnettiin taktisena välineenä kuntien välisen yhteistyön virittämiseen, rakennemuutosohjelma oli osa yhteistyöstrategiaa, jolla luotiin kuntaliitos. Yhteistyötä, mutta kuntien omat strategiset painotukset näkyivät vielä ohjelmassa ja hankehaussa.
Summa ja Cursorin vetovastuu Cursorin vetovastuu oli itsestään selvää. Kunnissa luottamusta yhteiseen elinkeinoyhtiöön, jonka johdolla Voikkaan jälkeen laadittiin valmiussuunnitelma. Stora Enso halusi yhteisen reagointiprosessin Summan ja Anjalankosken tapauksiin. Reagointityö organisoitiin Sipulirakenteeksi, Cursor vetovastuussa kaikista ryhmistä: Työryhmä, viestintään perustuva koordinaatio. Johtoryhmä, yhteydenpito viranomaisiin, keskinäinen ohjaus Tilaryhmä, yritysten haku ja ohjaus seudulle Cursorin oma ohjausryhmä, rakennepolitiikan ja reagointityön yhteensovittaminen.
Summa, operatiivisen ja strategisen työn linkittäminen helpompaa Työ erilaista kuin Voikkaalla: Yrityksiä hakeutuu alueelle, ja niiden kohtaaminen on synkronoitu kokonaisprosessiin. Yrityksiä ohjataan seudulle. Strategisia ohjelmahankkeita: uudet alat, liiketoimintaympäristöt, yritystoiminnan yleiset tuet, ei pääosin kuntien yksittäisissä hankkeissa. Kaupungeilla on luottamusta yhtiöön, joka on tehnyt aiemminkin rakennemuutospolitiikkaa. -> Onko ad hoc tilanteessa avautuva rakennemuutosstrategia käännettävissä yleisemmin seudullista yhteistyötä tukevaksi? Cursorin ohjausryhmä ohjaa myös seutustrategian uudistamista. (Seutustrategian tilanne?)
Polkuriippuvuuksia operatiivisessa työssä Cursor on konventionaalisesti ollut Kotka-Haminan seudulla melko itsenäinen elinkeinopoliittinen toimija. Tämä näkyi operatiivisen työn suunnittelussa. Selkeä toimintaympäristö ja toimintavarmuus. Voikkaalla koordinaatiota ryhmittäin. Kajaanissa kaupunki ja maakuntayhtymä ottivat selkeän vetovastuun. Elinkeinoyhtiö on perinteisesti ollut toteuttaja. Kuivaharjoittelu ennalta. Reagointiryhmän ytimessä alueellinen toimija ja ajattelutapa, yrityksiä seudulle. Summassa ja Kajaanissa yritys tyhjensi toimitilat ja osallistui uusien yritysten hankintaan, tuki onnistumista. Voikkaalla tilakysymys vaikea, silti myös kuntainstituutioiden valmiudet taustatekijänä. Yrityksiä haettiin Kuusankoskelle ja vapautuviksi arveltuihin tehdastiloihin. Tilapolusta luopuminen vei aikansa. Seudullisen elinkeinoyhtiön näkökulma on seudullinen: se ohjaa yrityksiä koko seudulle. Silti vapautuvan tilan hyödyntäminen aina merkittävä asia.
Polkuriippuvuus strategiatyössä Toimintaympäristö näyttää strategiatyössä erilaiselta yhden kaupungin ja seudullisen/alueellisen toimijan perspektiivistä. Kouvolan rakennemuutosohjelmassa ja ohjelmahankkeissa valmistelu kuntakohtaisempaa kuin etelässä. Cursorilla yleisemmät ohjelmahankkeet, joiden takana olemassa oleva strategia. TE-keskuksilla koko alueen yritysten aktivointi? Osassa kaupunkeja uusia elinkeinopolitiikan toimijoita, osassa ei. Ohjelmarahaa monella taholla. Alueellisen ja seudullisen rakennepolitiikan tekijät ovat kaikki melko uusia instituutioita ja niiden on syytä käydä keskinäistä dialogia perustehtävistä ja rooleista kehittäjänä, rahoittajana, koordinoijina. Saavatko reagointityön yhteistyökuviot jatkoa?
Kehäpäätelmä: yhteistyöstrategia muutosstrategia Seudullinen ja alueellinen rakennepolitiikka voisi olla yhteistyön avainkysymys, substanssikysymys, jossa epäilijätkin voivat nähdä win win tilanteita. Yhteistyövision kova perusta: Osaamis- ja resurssipohjaa laajemmaksi.toimijan asemointi vahvemmaksi verkottamalla alueella ja alueen ulkopuolelle -> - laaja konteksti strategiatyölle ja alueellinen kohdennus, - sisäinen tavoitteellinen yhteistyökyky, - yhteistyöareenalla on koottavissa enemmän pelimerkkejä ja osaamista rakennepolitiikan haasteiden kohtaamiseen. Hyödynnetäänkö alueellista näkökulmaa riittävästi? a) Tavoite: Seudullisen/alueellisen elinkeinorakenteen muutos, talouden muutos. Edellytyksenä julkiset instituutiot: b) Seudullisen/alueellisen rakennemuutosstrategian luonti c) Seudullisen/alueellisen yhteistyökyvyn luonti (a) < --- > (b) < --- > (c)