Reagointi äkillisiin rakennemuutoksiin. Ismo Pohjantammi Yleisen valtio-opin laitos Helsingin yliopisto Ohjausryhmän kokous 19.9.

Transkriptio

1 Reagointi äkillisiin rakennemuutoksiin Ismo Pohjantammi Yleisen valtio-opin laitos Helsingin yliopisto Ohjausryhmän kokous

2 Selvityksen tavoite ja materiaalit Eritellä julkisen sektorin reagointia äkilliseen rakennemuutokseen, tapaukset Voikkaa ja Summa. Rahoituksen jalkautuminen valtio, seudut, kohteet Arviot toimintatavoista ja -välineistä Erot äkillisen rakennemuutoksen seutujen välillä? Onko reagointi ollut osa pitkän aikavälin rakennepolitiikkaa? Mitä aluelähtöisen rakennepolitiikan edellytyksiä ja toimintatavan piirteitä reagointiprosessi nosti esille? Asiantuntijahaastattelut: Julkinen sektori 20 Yritykset 5

3 Taustat Pitkän aikavälin rakennemuutos: Talouden kansainvälistyminen, rahamarkkinoiden vapautuminen Yritys - Aluetalous Rakennepolitiikan tekijät monitasoisessa järjestelmässä: EU:n, valtion, maakunnan, seudun ja kunnan ohjelmat.

4 Rakennepolitiikan taustat ja äkillinen rakennemuutos 3 Paperiteollisuuden 4 Työv 5 Kunnan toiminta- Supistukset vähennys ympäristön muutos 2 Alan markkinatilanne 1 Talouden kansainvälistyminen Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen Julkisten päättäjien Rakennepolitiikka 2 Kilpailuvaltiot 3 EU Suomen EU-jäsenyys Julkistalouden reunaehdot Rakennerahastot Julkishallinnon kehittäminen 4 Monitasoinen ja horisontaalinen partnerius Aluelähtöinen aluekehittäminen / joined up politics (Kunnat monitasoisen aluekehittämisen osana)

5 Paperiteollisuuden kriisitulkinta Paperiteollisuus oli investoinut liian yksipuolisesti Reagointi: ostettiin muita pois ja tehostettiin toimintoja, joita ei muiksi voinut vaihtaa. Silti ylituotantoa Euroopan markkinoilla. Paperin kysyntä ei ole vähentynyt, ei edes arvioida vähenevän: kannattavuusongelmia, paperilaadut. Nopeat ratkaisut aluetaloudessa: alihankinta. Sektorin uudet tuotteet: alihankinta aluetaloudessa. Puun saannin haasteet aluetaloudessa. Metsäklusteriin osallistuminen.

6 Rakennepolitiikan haasteet Monitasoinen toimijarakenne, vertikaalinen ja horisontaalinen yhteistyö Paikallisella tasolla toimijat erilaisia: Kouvolan seudun kuntayhtymä Kotka-Haminan seudun elinkeinoyhtiö. EU:n hanketoiminta pirstaleista, onko joined up ratkaisu, jos bottom up ei heti toiminut. Alue- ja seutulähtöisen rakennepolitiikan mahdollisuus? Osaamiskeskusohjelmat - Alueelliset ohjelmat?

7 Miten eritellä äkilliseen rakennemuutokseen reagointia? Toiminnan luonne: Päätöksiä ja tapahtumapolkuja, jatkoreagoinnin lähtökohdat Rakennepolitiikka ja talous, ei vain taloustiedettä Onko instituutioilla ja konventioilla merkitystä? Reagoinnin suhde pitkän aikavälin rakennepolitiikkaan

8 Reagointi Tilannekohtaisesta ongelmien ratkaisutavasta kehkeytyy tapa nähdä mitä ja miten tehdä seuraavaksi, rytmittää asioita. (paikalliset työryhmät, työvoimatoimisto) Sektoritoimijan omimmat vastuut virkatehtävistä välittömän reagoinnin ja pitkän aikavälin yhdistävänä lankana. (valtionhallinto) Tulkinta rakennemuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista voi ohjata käsitystä siitä, mihin tilanteessa tulisi panosta.

9 Rakennepolitiikan ja äkillisesti reagoivan toimintatavan eroja 1. Rakennepolitiikan - Ad hoc - toimijat yhteistyö 2. Rakennepolitiikan - Tehtävän / ongelman tavoite ratkaisuyritys Vaikuttavuuden vai tehtävästä selviämisen arviointia? Tapahtumakulkuja

10 Voikkaan ceissi Julkista vastuuta löytyy, kaikki liikkeelle lähtijöitä, mutta kukin erikseen. Valtion mukaantulo uutta. Reagointiryhmän perustaminen. Neuvottelut yrityksen kanssa. Ei uutta rahoitusta alueelle paikallinen toiminta jo olemassa olevin resurssein. TE-keskuksella rahat ja asiantuntijuutta sekä VN:n reagointiryhmän tunnettu velvoite toimia. Kuusankoskelta 75% Voikkaan työntekijöistä, Kuusankosken kehitys ja kunta. Operatiivinen ryhmä ja rakennemuutosryhmä erikseen. Valtio edellytti suunnitelmallista rahoitusta, oli luotava ohjelma.

11 Operatiivinen työ Työvoimatoimisto ja yritys: muutosturvan ylittävät ratkaisut. Yleinen reagointi: ei nyt ainakaan ensimmäiseksi kuntayhtymään oteta yhteyttä. Edunvalvonnan mielessä yhteistyötä syntyi heti, esityslista ministeriöön. TE-keskus yritysten haun ja selvityshankkeen esittäjänä, elinkeinoyhtiöt toteuttajana. Konsulttiprojekti haki yrityksiä toimitilaan, joka ei ollut vapaana. Ei löytynyt. Yritystarveselvitys ja tiedottaminen tuista, vähittäistä yritysten aktivointia.

12 Kouvolan seudun Rakennemuutosryhmä Epävirallinen yhteistyöryhmä, edustettuina: TE-keskus, seudun kunnat, kuntayhtymän ja Kuusankosken kehittämisyhtiöt, Kymen liitto, UPM. Keskustelut seudun elinkeinoyhtiöstä. Yhteistyötä ja kuntien omat strategiset painotukset, jotka näkyivät äkillisen rahan hankehaussa. Ohjelma seudun elinkeinostrategiaan. Osa kunnan yhdentymistä.

13 Summa ja Cursorin vetovastuu Cursorin vetovastuu itsestään selvää. Voikkaan jälkeen valmiussuunnitelma. Kunnissa luottamusta elinkeinoyhtiöön. Stora Enso halusi yhden reagointiryhmän Summan ja Anjalankosken tapauksiin. Kuntayhteistyö sujunut, mielletään väliaikaiseksi ja rajatuksi hankkeeksi. Onko käännettävissä rakennemuutosta tukevaksi?

14 Reagointiryhmät Johtoryhmä, Yhteydenpito viranomaisiin, keskinäinen ohjaus Työryhmä, viestintään perustuva koordinaatio Tilaryhmä, yritysten vastaanotto ja haku Cursorin oma ohjausryhmä Työ erilaista kuin Voikkaalla: Yritykset hakeutuvat seudulle ja myös ohjataan seudulle. Alueella toimivien yritysten tarpeet?

15 Polkuriippuvuus Kouvolan seudulla kunnat ja TE-keskus keskeiset toimijat ja niillä oli keskeinen rooli reagointityössä. Elinkeinoyhtiöt hoitavat erityistehtäviä, ei yleistä yhtiötä, reagoinnissa toimeenpanijoita. Cursor on konventionaalisesti ollut Kotka-Haminan seudulla melko itsenäinen elinkeinopoliittinen toimija. Odotettiin enemmän yhteistyöjohtajuutta, toteutui hankkeen vetovastuu ja johtajuus, työryhmä viestien vastaanottaja. Hankerahoitus, yritysten aktivointi, hankkeiden generointi. Kouvolan elinkeinoyhtiö esillä rakennemuutosryhmässä.

16 Työllisyysperusteiset investointituet ja yritysten investointituet

17 Valtion äkillisille rakennemuutosalueille suuntaamat investointituet ja 3 %:n reservirahoitus (EU ja valtio) Yritysten investointituet Työllisyyspoliittiset inv:t % reservi uutta 8 milj 8 milj

18 Tiedottaminen ja tuet milj. II lisäbudjetti, (tarkista osuus) käytettävissä 28 miljoonaa, jaettiin 23,7 milj käytettävissä 56 miljoonaa. Sisältää myös EU 3 % reservin. Investointituet yhteensä 23,7, josta 4,3 edellisen vuoden rahaa. V 2008 ministeriöistä oli koottu 19,4, milj. osin uutta ja pääosin muista menoista. Valtion investointitukia äkillisille rakennemuutosalueille yhteensä v ,1 milj., josta n 17 milj. uutta ja v milj, josta n 19 milj. uutta. Tiedonannoissa valtion lisärahoitus yhteensä 84 miljonaa euroa, on toki käytettäväksi asetettua erityisesti äkillisille rakennemuutosalueille osoitettua valtion ja EU:n rahaa, jota on yhteensä 80 miljoonaa.

19 Lisätukien piiriin Voikkaa 8.3., tukiprosentteja sai nostaa alkaen ja marraskuun lisäbudjetissa ensimmäinen lisäerä Kaakkois-Suomeen. Kesällä TE-keskuksessa jäljellä yritystukirahoja. Tukiehdot niin tiukat, ettei suuria hakijoitakaan: Perusrahoitus riitti kaikkiin tukikelpoisiin hakemuksiin tukialueluokitus muuttui, Kuusankoski II tukialueeksi ei kuitenkaan tukea suuryrityksille, mutta pk yritysten tuet korkeampia. Keskisuuret yritykset tukikelpoisiksi kautta maan.

20 Kaakko Kaakko Kymi Valtuus myönnetty Toteuma Toteuma 2006 KTM: yritystukien %:n noston rahoitus Kansalliset yritystuet Työllisyysperusteiset investointitue N (28.8. tilanne) Kansalliset yritystuet Työllisyysperusteiset investointitue N valtion lisärahoitus EU-rahoituksen 3 % reservi EAKR, maakunnan liitolle ESR TE-keksus, työvm Kaakkois-Suomeen yhteensä Kymenlaakso yhteensä

21 Lisärahoitus Kymenlaaksoon äkillisen rakennemuutoksen takia (ml. paikallinen rahoitus) v Valtio Yritysten investointituki 4,3 Työllisyyspolittiset investointituet 3,6 Yhteensä 7,9 7,9 Yksinyrittäjien tuki 0,5 Harkinnavarainen tuki kunnille 0,8 1,3 Finnvera? EU, valtio, maakunnan liitto Rakennerahastojen 3 % reservi 2,5 2,5 Kunnat Kuntien työll pol invest. 13,1 Elinkeinoyhtiöt 0,4 Maakunnnan liitto 0,1 13,6 Yritykset 2,5 2,5 Yhteensä 27,8

22 Rahoitus ja tukiehdot Rahoituksessa on kaksi ongelmaa: Myöntämisen ehdot ja välineet sekä rahan määrä. Poikkeamat määräajaksi tukialuejakoon ja -prosentteihin? Tuki-instrumenteista monipuolisempia, joustavuutta: Toimitilaratkaisuihin tukielementtejä, myös kunnille ja elinkenoyhtiöille mahdollisuus saada tukea. Toimintaympäristöhankkeelta ei tule edellyttää uuden käytännön synnyttämistä, kun hoidettavana on äkillinen työttömyystilanne. Osa rahoituksesta maakuntarahaksi, jota voidaan käyttää joustavammin. Palkkituki koulutettaville jo ennen työttömyyden alkua. Miten ja mitä rahoittaa välittäjäverkostoja rakennettaessa - Yritysten motiivi verkottua keskenään kilpailutilanteessa?

23 Taulukko 4.10 Yritysten investointitukea saaneiden yritysten toimialat On klusteri- Toimiala Yrityksiä alaan kuuluva yritys Metalli ja kone, laitehuolto, Metsä ja paperi 8 8 Rakentaminen 1 1 Kiinteistöt, huolto 5 3 Logistiikka 2 2 Kulutustavaratuotanto 3 0 Matkailu ja harrastaminen

24 Tilaongelma jatkuu Voikkaan tiloissa 19 yritystä, joista suurimmat ovat Cargo Handling, Empower ja ABB, muut lähinnä 1-2 henkilön yrityksiä. Vapaata toimitilaa on runsaasti, muttei isoja tehdashalleja, kaikki tilat edellyttävät remontointia. Rakennemuutosryhmä esittikin 11.9, Stora Ensolle uudelleen vakavan vetoomuksen tilojen tyhjentämiseksi. UPM:n tehdasrakennuksen vapautuminen hidasta, aktiviteetit sidottiin aluksi liiaksi tilakysymykseen. Vapautuminen tilapolusta: muut kehittämishankkeet, näkemystä rakennemuutoksesta, mutta seuduittain.

25 Reagointi osaksi pitkän aikavälin rakennepolitiikkaa Rakennepolitiikka alueelliseksi näkökulmaksi: Opitaanko pois yksikkökeskeinen vaihtokauppaperiaate? Valtioneuvosto: Investointituet rakennepolitiikan näkökulmasta toimivia välineitä äkillisen rakennemuutoksen alueella. Teknologiaintensiivisen kehityksen malli ei ole ainoa realistinen vastaus haasteisiin. Innovaatiopolitiikan arsenaalia laajempi näkemys yritysten kehittämisen välineistä. Alueella merkkejä rakennepolitiikasta: Kouvolan kuntaliitos vauhdittui Strategisiksi seuduilla nähdyt hankkeet edenneet.

26 Reagointi osaksi pitkän aikavälin rakennepolitiikkaa Haasteita: Hankkeet valmistellaan seudullisesti, realiteetti ja resurssit, mutta.. Osaamispohja verkottamalla alueella ja alueen ulkopuolelle -> - sisäinen tavoitteellinen yhteistyökyky, - laaja konteksti strategiatyölle ja alueellinen kohdennus. Rakenteet kuka toteuttaisi strategisena pidettävän Venäjäyhteistyön ja logistiikan osaamiskeskus? Julkisen sektorin yhteistyökyvyn edellytyksenä käsitys rakennepolitiikasta yhteistyöstrategian näkökulmana. Rakennepoliittisen toimijuuden tunnistaminen monitasoisessa maailmassa katoaa arkipolicyissä, kuntien omimmissa edesvastuissa, valtioneuvoston innovaatiopolitiikassa.