Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Soile Juujärvi ja Kaija Pesso Laurea-ammattikorkeakoulu
Koulutuksen innovaatio & integraatio - hanke KOULII (2010-2012) Laurea-ammattikorkeakoulu ja ammatillinen koulutusyhtymä Omnia kehittävät toisen asteen ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä sekä uusia tapoja tuottaa palveluja Suurpellon alueella Espoossa Keskeisenä tavoitteena on kehittää palvelumuotoiluun perustuva T&K&I-toiminnan malli Laurean ja Omnian aluekehitystyöhön Hankkeessa opettajat ja opiskelijat suunnittelevat Suurpellon palveluja yhdessä alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa.
Suurpelto keskellä Espoota Suurpelto sijaitsee Kehätie II:n varrella Alue on 325 hehtaaria, alunperin metsää ja puistoa Tulevaisuudessa noin 15 000 asukasta Tällä hetkellä noin 300 asukasta 2000 asukasta vuoden 2012 loppuun mennessä
Living Lab toimijat (Orava, 2009) Rahoittajat Kaupunki Tavalliset ihmiset Asukkaat Käyttäjät Mahdollistajat Hyödyntäjät Kehitttäjät Yritykset Julkiset toimijat Yhdistykset T&Korganisaatiot 3. sektori
Tuloksellisen innovaatiotoiminnan verkosto (Taatila, 2009) Verkosto Ulkopiiri Sisäpiiri (2-8 h) Sisäpiirin jäsenten henkilökohtaiset suhteet Resurssit ja osaaminen väliaikaisesti käytössä Keskushenkilö tai ydinryhmä (2-3 h) + tukiryhmä
Yhteistoiminnallinen oppiminen innovaatioprosessissa (Siltala, 2009) Avoin vuorovaikutus Yksilöllinen vastuu Positiivinen riippuvuus Tiimin toiminnan ja oppimisen arviointi Sosiaaliset ryhmätaidot 13/12 2010 Soile Juujärvi & Kaija Pesso 6
Vahvat ja heikot sidokset (Granovetter, 1985) 13/12 2010 Soile Juujärvi & Kaija Pesso 7
Ohjelmateorian rakentaminen osana realistista evaluaatiota Keskeinen idea siitä, miten hankkeen tavoitteet saavutetaan Odotettujen vaikutusten selittäminen ja perusteet tuleville toimenpiteille Lähtökohtana tutkimustieto, onnistuneet vastaavat projektit, asiantuntijatieto ja hankeen toimijoiden ja asukkaiden hiljainen tieto Hankkeen aikana ohjelmateoria tarkennetaan perustuen empiirisiin havaintoihin Ohjelmateoria palvelee tulosten tulkinnan viitekehyksenä ja uudelleen suuntaa toimintoja haluttuja päämääriä kohti Tutkijan rooli on toimija-tutkija (Anttila 2007, Pawson & Tilley 1997)
Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset Tarkoituksena on kuvata innovaatiotoiminnan verkostoitumista Koulii-hankkeen vaiheessa 1. Miten tiimien toiminta on kehittynyt? 2. Millaisia kontakteja tiimin ja alueen muiden toimijoiden välillä alkuvaiheessa?
Kohderyhmä 32 Laurean ja Omnian opettajaa jotka muodostavat 7 tiimiä tiimeissä 3-8 jäsentä Tiimien tavoitteena on toteuttaa palvelujen kehittämispilotti palvelumuotoilun prosessia hyödyntäen
Opettajien työskentely ja tiimiytyminen Aloitusseminaari -> henkilökohtaiset kehitysideat liimalapuille (N=58) -> ryhmät Suurpellon kävelyretkeä varten Ideointi Think Tank ohjelman avustuksella -> 151 ideaa -> 32 teemaa -> Opettajat valitsivat kaksi kiinnostavinta -> 8 tiimin muodostaminen kiinnostavimpien teemojen ympärille Tiimit työstivät kehittämisideaansa eri menetelmin työpajoissa - > palvelutuotekuvaus (hissipuhe) -> esiteltiin alueen toimijoille seminaarissa 13.12.
Tulokset
Verkostoituminen alueen toimijoiden kanssa Espoon Suurpelto-projekti Korkeakoulut Omnia Laurea Mahdollistajat 13 Käyttäjät 3 2 nykyistä asukasta 1 potentiaalinen muuttaja Hyödyn- Kehittäjät Kaupunkikeskuk sen projekti Säätiö Suurpellon markkinointi täjät 3 24 13 opiskelijaa Espoon kaupunki Oppilaitokset Järjestöt
Johtopäätökset Tärkein tiimiä rakentava tekijä oli henkilökohtainen kiinnostus kehittämisideaan Tiimeistä muodostui 2-5 hengen ydinryhmiä, joilla on vahvojen sidosten ominaisuuksia Opiskelijat otettiin mukaan kehittämisidean selkiytymisen jälkeen Opiskelijat sitoutuivat hanketyöskentelyyn kun hanke esitettiin kokonaisuutena integroitiin opintoihin ja opintojakson tavoitteisiin kun heidät otettiin tasavertaisesti mukaan työskentelyyn
Innovaatiotoiminan verkostoitumisen mallin käyttökelpoisuus Tiimityö on lähtökohtaisesti hyvä työskentelymuoto innovaatiotoiminnassa Rakenteellisista tekijöistä huolehtinen: yhteinen aika, aikataulutus ja yhteiset tilat Toteuttajilla on vahva emotionaalisesti latautunut suhde kehittämisintressiin Vapaus verkostoitua samasta päämäärästä kiinnostuneiden ja samanlaisen taustan omaavien kanssa
Yhteistyökumppaneista kehittäjät ja käyttäjät asettuvat innovaatiotoiminnan verkoston ulkopiirille Mahdollistajat ja hyödyntäjät ovat osa laajempaa verkostoa Heikkoja sidoksia ei ollut havaittavissa alkuvaiheen verkostoitumisessa Alkuvaiheen verkostoituminen painottuu kehittäjiin ja mahdollistajiin verkostossa on mukana keskeisiä toimijoita jatkossa tarvitaan lisää hyödyntäjiä ja käyttäjiä
Lähteet Anttila, P. (2007). Realistinen evaluaatio ja tuloksellinen kehittämistyö. Hamina: AKATIIMI. Eskola J. & Suoranta, J. (2003). Johdatus laadulliseen tutkimukseen Jyväskylä: Vastapaino. Orava, J. (2009). Living Lab-toiminta Suomessa. Aluekeskusohjelman verkkojulkaisu 3/2009. Seinäjoen teknologiakeskus Pawson, R., & Tilley, N. (1997). Realistic evaluation. London: Sage. Siltala, R.(2009). Yhteistoiminnallinen oppiminen innovaatioyrityksissä. Teoksessa V. Taatila (toim.). Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja A 68. Vantaa: Laurea, 44 75. Taatila, V. (2009). Innovaatiot toteutuvat sosiaalisissa verkostoissa. Teoksessa V. Taatila (toim.). Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja A 68. Vantaa: Laurea, 109 120.