Vierasperäisten patogeenien aiheuttama uhka metsille. Jarkko Hantula

Samankaltaiset tiedostot
Vierasperäiset metsäpuiden tuhonaiheuttajat

Koto- ja vierasperäiset metsien tuholaiset. Jarkko Hantula, Michael Müller, Jussi Uusivuori, Tuula Piri, Taina Pennanen & Juha Honkaniemi

Vuoristoniluri-niminen, Länsi-Kanadan normaaliin

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki Hannu Heikkilä

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

KANSAINVÄLISEN KASVI- JA KASVIMATERIAALIKAUPASSA LEVIÄVIEN TUHONAIHEUTTAJIEN AIHEUT- TAMAT RISKIT JA NIIDEN MINIMOIMINEN VAPAAEHTOISIN TOIMENPITEIN

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Aasianrunkojäärä ja muut tulokaslajit. Aino-Maija Alanko Metsänterveysseminaari

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

Taudinaiheuttajat siemenillä

TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

Kasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

leviämisreitit taimitarhoille

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta. Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

Vaaralliset kasvintuhoojat

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy &

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa

Varautuminen metsätuhoihin

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Digitaalinen kasvinsuojeluainetutkinto ja omavalvonta. Metsäkonekoulujen neuvottelupäivät Henrik Östman, YA

Kokemuksia uudistetusta laista metsätuhojen torjunnasta Lapin metsätalouspäivät

Finn-PRIO MALLIN VALIDOINTI ASIANTUNTIJATYÖPAJOJEN AVULLA

Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Suomen parhaat taimet.

Lepakkorabiestutkimus

Vieraslajit hallintaan

ISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

Neuvonnan rooli Integroitu kasvinsuojelu viljanviljelyssä , Jokioinen Patrik Erlund, NSL

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

Alttius mäntypistiäiselle. Seppo Neuvonen et al. Climforisk sidosryhmäseminaari

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Uudet metsänhoidon suositukset

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

Lataa Suomen uhanalaiset kasvit. Lataa

Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallinen toimintaohjelma

Yliopiston puistoalueet

PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa

Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk

Ovatko tulokaspatogeenit uhka Suomen metsille? Tässä esiteltävien tutkimusten tekijät. Suomen tärkeimmät luontaisesti esiintyvät metsätaudit

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Perennat hautausmaalla

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla

Hollanninjalavataudin riskinarvio

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Marja Poteri ja Arja Lilja

Männyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla. Tuula Piri

Hedelmän- ja marjanviljely

NordGen Metsä teemapäivä Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto

Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne

Polvelta Toiselle ja Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Uuden lainsäädännön keskeiset vaatimukset

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa

Tietoa hyödykeoptioista

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

Juurikäävän torjunta

Taimituotannon vaatimukset ja valvonta kasvinterveys- ja taimiaineistolainsäädännön näkökulmasta

Puutarhakalusteita tropiikista?

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Taimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta. Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

Transkriptio:

Vierasperäisten patogeenien aiheuttama uhka metsille Jarkko Hantula

Suomen metsät ovat terveitä Suomen metsät ovat kansainvälisessä vertailussa terveitä Juurikäävät krooninen ongelma tuhojen arvo noin 50 miljoonaa euroa vuodessa Epideemisiä tuhonaiheuttajia surmakka kirjanpainaja mäntypistiäiset

Metsiä tarvitaan tulevaisuudessa Suurten tuhojen pelko ilmastonmuutos kuivuvia kuusia juurikääpäongelma pahenee kirjanpainajaongelma pahenee ei kuitenkaan odotettavissa massiivisia tuhoja Vierasperäiset tuhonaiheuttajat tuhojen laajuus ennalta arvaamaton

Katsaus historiaan Taustalla EU-rahoitteinen yhteistyöhanke, FORTHREATS mukana tutkijoita lähes kaikista Euroopan maista Kerättiin kaikkien osallistujamaiden vieraspatogeenihistoria yhdeksi tietokannaksi

Eksponentiaalinen kasvu Euroopan maissa vieraiden kasvipatogeenien määrä on kasvanut eksponentiaalisesti 200 vuoden ajan Kuva: Santini ym 2013: New Phytologist 197, 238-250

Leviämisreitit Vieraspatogeenien leviämisreiteistä ylivoimaisesti yleisin on elävien kasvien kauppa yli 70% 1980-luvun jälkeen koristekasvikauppa, puuntaimet, isot puistopuut, bonsaipuut, jne... Kuva: Santini ym 2013: New Phytologist 197, 238-250

Hybridipatogeenit Viimeisten vuosikymmenien ilmiö Vieraspatogeenien ja paikallisten sukulaislajien risteytymiä Isäntäkirjo poikkeaa vanhempaislajeista Esim. Phytophthora alni tuhoaa eurooppalaisia joenrantalepikoita Kuva: Santini ym 2013: New Phytologist 197, 238-250

Kuolemanvakava ongelma Donovan ym (2013) tutkivat ihmisten kuolleisuutta alueilla, joissa saarnen jalosoukko (emerald ash borer, Agrilus planipennis) on tuhonnut saarnimetsät 15 osavaltiota 6113 alempiin hengitysteihin liittyvää ylimääräistä kuolemaa 15 080 verenkiertojärjestelmään liittyvää ylimääräistä kuolemaa

Keski-Euroopan taimitarhat ovat saastuneet Phytophthora-lajeilla Thomas Jungin mukaan Phytophthoraa esiintyy 80%:lla saksalaisista ja itävaltalaisista taimitarhoista 2,2 lajia/taimitarha Lajit on aiemmin assosioitu metsien tilan heikkenemiseen Jungin mukaan pyökin metsätaloudellinen tulevaisuus on vaarantunut Kuva: Jarkko Hantula

Phytophthora-taimien tunnistaminen Usein ei päälle näkyviä oireita menevät läpi kasvipassia varten tehtävästä tarkastuksesta Muutaman vuoden kuluttua istutuksesta kasvit kuolevat Jung ym. tutkivat 26 nuorta keskieurooppalaista istutusmetsikköä 93%:sta löytyi Phytophthoria aikapommi?

Puiden Phytophthorat Suomessa Phytophthora cactorum havaittu koivulla ja pihlajalla ongelma taimitarhoilla metsään istutetut koivut lahoavat sisältä P. plurivora alppiruusulla ja syreenillä taimitarhoissa P. ramorum ja P. pini alppiruusulla taimitarhoissa

Alppiruusu kotipuutarhassa Metlan tutkija osti vuonna 2004 taimitarhalta kaksi alppiruusua ja istutti ne pihalleen yksi kasveista kuoli Tilalle pensasmustikka, joka kuoli myös Tilalle alppiruusu, joka sekin kuoli Tilalle toinen alppiruusu, joka kuoli myös Toinen alun alkaen ostetuista alppiruusuista on edelleen terve ja kasvaa pihassa

Mikä tappoi tutkijan alppiruusun seuraajineen? Kuolleista kasveista on eristetty sekä P. plurivoraa että P. cactorumia Toisen vuonna 2004 ostetuista alppiruusuista on täytynyt olla saastunut näillä Phytophthoralajeilla Kuva: Arja Lilja 28.10.2013 13

Mitä opimme puutarhasta? Suomessa on jo vuosia sitten myyty Phytophthoralla saastuneita alppiruusun taimia Phytophthora-taimien yleisyydestä ei ole tietoa ainoa taimi tuskin päätyi Metlan tutkijalle Phytophthorien leviäminen suomalaisessa kotipuutarhassa on hidasta muhiiko puutarhoissa aikapommi?

Guavanruoste Eukalyptuksella ei ole luontaista ruostetautia Vuonna 1912 eteläamerikkalaisella eukalyptusplantaasilla havaittiin ruostetauti guavanruoste Nykyisin merkittävä eukalyptusplantaasien taudinaiheuttaja Kuva: CSIRO 28.10.2013 15

Guavanruoste Floridassa Guavanruoste löytyi Floridasta Pimenta dioica -kasvilta vuonna 1977 1998 se tarttui kaarnamyrttipuulle, joka on Floridassa hankala vieraslaji Nykyisin Floridassa tunnetaan noin 10 isäntälajia hankala ongelma taimitarhoilla, pihoilla ja luonnossa

Hawaiji Huhtikuussa 2005 guavanruoste löytyi Havaijin yleisimmältä endeemiseltä puulajilta, ohialta pääpuuna 80%:ssa luonnonvaraisista metsistä tärkeä suurelle osalle Hawaijin metsälinnuista ja kasveista myöhemmin muillakin kasvilajeilla Myrttikasvikauppa lopetettiin Hawaijin saarten välillä heti Myös Australia rajoitti voimakkaasti kasvikauppaa Hawaijin kanssa

Australia Vuonna 2010 guavanruoste löytyi useammalta myrttikasvilajilta Australiasta leikkokukkataimitarha New South Walesissa Australia oli valmistautunut ja pani käytäntöön ennalta sovitun ruosteen torjunta- ja hävitysohjelman Joulukuussa 2010 ruoste löytyi muutamilta taimitarjoilta Brisbanesta Tähän mennessä havaittu yli 150 myrttikasvilajilta Australiassa kasvaa noin puolet maailman tunnetuista myrttikasviesta

02/2011 Queensland 12/2010 New South Wales 04/2010 12/2011 28.10.2013 19

Guavanruoste Etelä-Afrikkaan Kesällä 2013 guavanruoste havaittiin myös Etelä-Afrikasta Ensimmäinen havainto myrtiltä Kuinka nopeasti leviää naapurimaihin?

Australian opetukset Guavanruoste levisi, vaikka Australiassa on Uuden Seelannin ohella maailman tiukin kasvitautikaranteeni guavanruosteen aiheuttama riski oli hyvin tiedossa etukäteen torjuntatoimiin ryhdyttiin välittömästi ensimmäisen tautihavainnon jälkeen toimilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta patogeenin leviämiseen Australian itäosissa

Suojautumiskeinoja 1. Vieraspatogeeniongelman eskaloituminen vältetään käyttämällä pelkästään kotimaisia metsä- ja koristekasvitaimia sekä alkuperä että kasvatus laki olisi vastoin EU:n vapaan kaupan periaatteita 2. Huomioimalla yleinen hygienia voidaan vieraspatogeenien leviämistä hidastaa pottitaimet turpeessa kasvatettuna puhdistettu kasteluvesi

Montesclarosin julistus Metsäpuiden tautien tutkijoina toteamme kansainvälisen kasvimateriaalikaupan lisäävän metsien terveysriskejä koko maapallolla. Tämä näkemys perustuu siihen, että viime aikoina on luonnonmetsiin ja puuviljelmille ilmaantunut ennennäkemättömän paljon vieraslajisia taudinaiheuttajia ja tuholaisia. Siksi ehdotamme, että kaikki suuren riskin mutta vähäisen kokonaistaloudellisen hyödyn aiheuttava kasvien ja kasvituotteiden kauppa vähitellen lopetetaan. Allekirjoittajina 142 metsätuhotutkijaa 31 maasta

Metlan ja MTT:n yhteinen suositus Kaikissa EU-maissa on vuoden 2014 alusta lähtien noudatettava integroidun kasvinsuojelun (IPM) periaatteita Metla ja MTT suosittelevat kotimaassa kasvatettujen taimien käyttämistä integroidun kasvinsuojelun osana vuoden 2014 alusta alkaen

Suuret kustannukset Kansainvälisessä kasvikaupassa hyödyn saaja (eli kansainvälinen kasvikauppias) ei maksa aiheuttamistaan tuhoista maksajana yksityinen maanomistaja ja/tai yhteiskunta Kustannukset erittäin korkeita Hollanninjalavatauti aiheuttaa Gotlannissa 8-215 miljoonan euron tappiot vuodessa (Gren ym. 2009) Ribes eradication project USA:ssa maksoi yhteensä 1,2 miljardia nykydollaria mäntyankeroisesiintymä aiheuttaisi Suomessa 5-19 miljoonan euron toimenpiteet, vaikka torjunnassa onnistuttaisiin (Evira 2011)

Näkökulma viherrakentamiseen Yksi katupuuistutus Helsingissä maksaa 2500 maksimissaan jopa 15000 taimen hinta 3 10 % kokonaiskustannuksista Erikoiskohteiden taimia tulee usein ulkomailta riskinä erityisesti Phytophthorien massiivinen maahantuonti sairas taimi voi aiheuttaa 10-30x kustannuksen hintaansa nähden Miten saataisiin kotimainen taimituotanto kattamaan koko tarve?

Korvausten kohdistaminen vaikeaa Voitaisiinko kustannukset kohdistaa jotenkin kustannusten aiheuttajalle? kenelläkään ei riittävää maksukykyä suurissa epidemioissa tuhonaiheuttajan maahantuoja ei yleensä ole varmuudella tiedossa Kansainvälisen kasvikauppiaan ottama vakuutus ei käy kasvikaupasta seuraavien tuhojen korvaamiseen ongelman aiheuttaneen toimijan osoittaminen riittävällä varmuudella on yleensä mahdotonta riittäisivätkö vakuutusyhtiöiden rahkeet korvauksiin?

Ehdotus Jarkko Hantula, Michael Müller & Jussi Uusivuori: Environmental Science & Policy, in press Kansainvälisen kasvikaupan lisenssi lisenssimaksut rahastoksi korvaisi kaikki kasvikaupan mukana levinneiden vieraslajien aiheuttamat kustannukset maksu määräytyisi tuhojen aiheuttamien kustannusten perusteella motivoisi kansainväliset kasvikauppiaat huolehtimaan kasvimateriaalin hygieniasta heillä on siihen parhaat edellytykset voisi olla joko maailman tai EU:n laajuinen

Kansainvälinen lupamaksu Toimija 1 Toimija 2 Toimija 3 Kansainvälistä kasvikauppaa Omistaja 1 Metsä, pelto, puutarha tai muu omistus... Toimija n-2 Toimija n-1 Kansainvälistä kasvikauppaa Kansainvälistä kasvikauppaa, kasveissa tuhonaiheuttaja Kansainvälistä kasvikauppaa Omistaja 2 Tuhoalue Omistaja 3 1 Toimija n Lupamaksun koko määräytyy korvaussumman perusteella Kansainvälinen rahasto Korvaukset maanomistajille kasvikaupan mukana kulkeutuneiden tuhonaiheuttajien synnyttämistä tuhoista 2 3

Suomen metsätalous Poikkeuksellisen suuri taloudellinen merkitys noin 20% vientituloista Vähän taloudellisesti merkittäviä puulajeja Laaja metsätuho aiheuttaisi vakavia seurauksia koko maan hyvinvoinnille Suomen kannattaisi olla aktiivinen etsittäessä keinoja kv. kasvikaupan toimijoiden motivoimiseksi huolehtimaan tuotantoketjujensa puhtaudesta

Yhteenveto Vierasperäiset patogeenit ovat levinneet Euroopassa eksponentiaalisesti kiihtyvällä vauhdilla elävien kasvien kauppa tärkein levitysreitti Viranomaisvalvonta ei pysäytä patogeeneja Kotimaisten taimien käyttö on suositeltavaa metsissä, kaupungeissa ja puutarhoissa Ongelman lopullinen ratkaiseminen edellyttää kv. kasvikaupan toimijoiden aitoa kiinnostusta toimintaketjunsa puhtauteen Suomen kannattaisi olla tässä suhteessa aloitteellinen

Kiitos