Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön

Transkriptio

1 Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön Metsätieteen päivä Tuula Piri Luonnonvarakeskus Männyn tyvitervastauti Aiheuttaja männynjuurikääpä (Heterobasidion annosum s.s.) Tappaa mäntyjä ryhmittäin Mäntykankailla krooninen kasvupaikan tauti 2

2 Kuinka vakava uhka tyvitervastauti on männiköille? Esimerkkitapaus Lopelta: 80-vuotias tyvitervastaudista kärsivä männikkö Taudin arviointi pystypuiden ulkoisen kunnon perusteella: männyistä juurikäävän tappamia 23,2% ja tartuttamia (harsuja Taudin arviointi päätehakkuukannoista: ulkoisesti hyväkuntoisista sairaiden puiden osuus 50,9% Todellinen tautiprosentti? 50,9% + puut, joissa tartunta juuristossa kaatopinnan alapuolella. PUUSTON ULKOINEN KUNTO EI KERRO KOKO TOTUUTTA TAUDIN ESIINTYMISRUNSAUDESTA Taudin siirtyminen seuraavaan puusukupolveen: Istutus männylle. Taimikuolleisuus alkoi viisi vuotta istutuksen jälkeen

3 2015 Juurikäävän leviäminen taimikossa 450 Tartunnan saaneet taimet Kuolleita taimia Vuosi

4 Miten juurikäävän pariutusmekanismin selvittäminen on hyödyttänyt käytännön metsätaloutta? Kari Korhosen pioneerityö juurikäävän elinkierron ja pariutumismekanismin selvittämisessä. Juurikääpälajit, joiden isäntäkasvivalikoimassa eroja Juurikäävän torjunta puulajivalinnalla Männynjuurikäävän isäntäkasvivalikoima laaja: mm. Pinus, Abies, Larix, Picea, Juniperus. Puhtaat lehtipuumetsiköt kestäviä. Lajitunnistus suoraan puuaineesta DNAanalyysin avulla Somaattinen inkompatibiliteetti ja mikrosatelliitit apuna juurikäävän populaatiobiologiatutkimuksissa Somaattisen inkompatibiliteettimenetelmän (saman lajin geneettisesti erilaiset rihmastot hylkivät toisiaan, kun niitä kasvatetaan vierekkäin maljalla) avulla pystytään tunnistamaan juurikääpäyksilöt/genotyypit. Avaus juurikäävän populaatio- rakenteen tutkimiseen. Genotyypitys mikrosatelliittien avulla (DNA:n lyhyet toistojaksot, joiden pituus vaihtelee sieniyksilöiden välillä). Juurikääpäkloonien tunnistaminen on antanut tietoa mm. metsänkäsittelyn vaikutuksista juurikäävän itiö- ja rihmastolevintään. taudin torjunta metsänhoidollisin menetelmin

5 Harmaaorvakasta biologinen torjunta-aine Englannissa käsitelty männyn kantoja vuodesta 1962 harmaaorvakalla juurikääpätartuntojen torjumiseksi. Suomessa harmaaorvakkavalmiste markkinoille luvun lopulla. Rotstop ; Lopelta 1989 kuusen kannosta eritetty sienikanta, joka lukuisissa tehokasti juurikääpätartunnan sekä männyn että kuusen kannoissa. Valmiste markkinoille Kuva K.Korhonen Tämän hetken haasteet tyvitervastaudin torjunnassa: 1. Turvata kantokäsittelyn hyvä laatu kaikilla kesähakkuukohteella Omavalvonta Hakkuukoneeenkuljettajien koulutus ja motivointi Asiallinen korvaus tehdystä työstä Maanomistajien tietoisuus kantokäsittelynkäsittelyn tarpeellisuudesta ja laadun seuranta omassa metsässä

6 Tämän hetken haasteet tyvitervastaudin torjunnassa: 2. Estää/rajoittaa taudin leviäminen tartunnan saaneessa männikössä Tyvitervastautipesäkkeiden saartaminen kilpailevalla sienellä (harmaaorvakalla) Juurikäävän heikentäminen viruksella Kuva J.Hantula Vasemmalla tervettä männynjuurikäävän rihmastoa. Oikealla samaa rihmastoa viruksen tartuttamana. T.Piri Tämän hetken haasteet tyvitervastaudin torjunnassa: 3. Estää/rajoittaa taudin siirtyminen seuraavaan mäntypuusukupolveen - Männyn juurikääpäkestävyyden parantaminen jalostuksen avulla Onko männyn taimien stilbeenipitoisuudella vaikutusta juurikääpäkestävyyteen? Kenttäkoe perustettu kesällä 2014 Männynjuurikäävän tartuttamien kantojen juurten läheisyyteen istutettiin 2-vuotiaita männyn solukkotaimia, joiden stilbeenipitoisuus (sirkkataimen varressa) μg/g

7 Uusia mahdollisuuksia torjunnan kehittämiseen Sekä juurikäävän että harmaaorvakan genomit sekvensoitu perustavanlaatuista tietoa tautiprosessista, antaa mahdollisesti keinoja taudinaiheuttajan heikentämiseen. Geenien editointi (Crispr-Cas9) mahdollistaa kohdennetun ja pysyvän muutoksen tekemisen genomiin. juurikäävälle kestävän männyn jalostaminen?