Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Transkriptio

1 Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari , Helsinki

2 Juurikääpä on talousmetsien tuhoisin lahottajasieni Tukkimiehentäi aiheuttaa viljelymetsä- taloudessa merkittäviä tuhoja vaikeuttamalla metsänuudistamista Kuva: T.Piri Kuva: Metlan kuva-arkisto Sekä juurikääpä että tukkimiehentäi tarvitsevat kantoja voidakseen lisääntyä ja levitä

3 Kuusenjuurikääpä Leviää tuoreiden kantojen kautta terveisiin metsiköihin kantojen korjuu estää taudin leviämisen terveille kasvupaikoille Kuva: Metlan kuva-arkisto Säilyy kannoissa tartuntakykyisenä vuosikymmeniä lahojen kantojen korjuu estää taudin leviämisen seuraavaan puusukupolveen Kuva: T.Piri

4 Tukkimiehentäi Kannot toimivat lisääntymispaikkoina kantojen korjuu vähentää tukkimiehentäin lisääntymismahdollisuuksia uudistusalalla Toukat käyttävät ravinnokseen kannon juurten kuorta ja nilaa kantojen korjuu poistaa toukkien ravintolähteen uudistuskohteelta Kuva: Metlan kuva-arkisto

5 Kuva: T.Piri

6 Tartutuskokeen tuloksia Kokeen kesto v. Juurikäävän elossa säilyminen % ,6 (15,6 39,6) 3 25,6 (13,3 30,8) ,7 (3,8 38,1) Juurikäävän säilyminen tartuntakykyisenä maahan peitetyissä juuren osissa.

7 Juurikääpärihmastoa 6 v 3kk maassa olleissa kuusen juurissa Kuva: T.Piri Kuva: T.Piri Kuva: T.Piri Juuren läpimitta 15 mm. Juurikäävän itiöemiä

8 Juurikäävän itiöemiä vuoden ja kuusi vuotta maassa olleissa lahoissa kuusen juurissa. Kuva: A.Rajala Kuva: T.Piri Juurikäävän itiöemiä

9 Tartutuskokeen tuloksia Kokeen kesto v. Juurikäävän elossa säilyminen % ,6 (15,6 39,6) ,6 (13,3 30,8) 0 Tartunnan saaneet taimet ,7 (3,8 38,1) 7,5 (0 20,8) % Juurikäävän säilyminen tartuntakykyisenä maahan peitetyissä juuren osissa ja siirtyminen lähellä kasvavaan kuusen taimeen.

10 Kuva: T.Piri

11 Lahojen kantojen varastointi Juurikäävän itiöemiä muodostuu lahoihin kantoihin varastoauman alaosiin. Maksimi varastointiaika 2 vuotta. Kuva: Metlan kuva-arkisto

12 Juurikäävän itiöemiä pilkotuissa kannoissa Itiöemä tuottaa n itiötä/ 100 cm²/h. Kuvat: T.Piri

13 Miten päästään mahdollisimman hyvään tulokseen juurikäävän torjunnassa? Kaikki lahot havupuiden kannot nostetaan Laho juurimateriaali kerätään pois mahdollisimman tarkkaan Nostamatta jätetyt havupuiden kannot käsitellään kesähakkuissa torjunta-aineella (urea, Rotstop) Lahoja kantoja varastoidaan maksimissaan kaksi vuotta Kuiva, aurinkoinen ja tuulinen varastopaikka Myös kasan alimmat kannot kerätään pois varastopaikalta

14 Tutkimuskysymykset 1. Vaikuttaako kantojennosto tukkimiehentäiden määrään uudistusalalla? 2. Kuinka paljon lisääntymismateriaalia (havupuiden juuria) jää jäljelle kannonnostoalueille? 3. Kuinka paljon tukkimiehentäitä syntyy kannonnostoalueilla verrattuna kontrollialueisiin? 4. Vaikuttaako kannonnosto istutettujen taimien maastomenestymiseen? Kuva: Metlan kuva-arkisto

15 Menetelmät Kuoppapyydykset Juuri-, kanto- ja maaperänäytteet Taimituhojen ja kuolemisen seuranta Kuva: H.Viiri Kuva: H.Viiri Kuva: Metlan kuva-arkisto

16 Muuttuuko tukkimiehentäin populaatiokoko kannonnoston seurauksena? Vuonna 2008 kokeissa kaikilla kannonnostokohteilla saatiin enemmän tukkimiehentäitä kuin vertailualoilta Kannonnosto lisäsi tukkimiehentäiden liikkumista tai todennäköisyyttä päätyä pyydyksiin, vähemmän tavaraa mihin sekaantua Kasvoiko populaatiokoko myöhempinä vuosina?

17 Tukkimiehentäiden määrä koealueilla 2010: 8 7 mean, 1st trapping period mean, 2nd trapping period Mean H.abietis/trap (S.E.) S = kannonnosto R = nostamaton kontrolli 1 0 S R S R S R S R S R Li Pv M M c Kv Mv Sv Aj Kk Hk

18 Kannonnostokohteille jäävä juurimateriaali Uudistusalalle jäävien juurten kuoripinta-alassa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa kannonnostokoealojen ja kontrollialojen välillä (keskimäärin m²/ha). Juurinäytteissä tukkikärsäkkäiden syöntivioitus oli keskimäärin 20 % juurten pinta-alasta. Lisäksi juurinilurit olivat syöneet juurten pinta-alasta keskimäärin 18 %. Juuren läpimitalla ei ollut vaikutusta syöntiin Kannonnostokohteelle jää runsaasti pieniä juuria, joita tukkikärsäkkäät voivat käyttää ravintonaan.

19 Kuolleiden taimien %-osuus vuosittain istutetuista uusista taimista, 1000 kpl/v, 10 koealaa 30 % kuolleita taimia Kannonnosto Kontrolli

20 Yhteenveto tuloksista Pyyntitulosten perusteella kannonnosto ei vähennä tukkimiehentäin yksilömäärää. Juurten määrä kannonnostokohteilla ei ilmeisesti vähene niin paljoa, että sillä olisi käytännön tasolla vaikutusta tukkimiehentäiden populaatiokokoon tai taimituhojen määrään, etenkin jos samaan aikaan maanmuokkauksen laatu on heikentynyt kannonnoston seurauksena Suuri vaihtelu tukkimiehentäiden aiheuttamissa taimituhoissa koealoittain ja paikoittain. Trendinä näyttäisi olevan alhaisempi kuolleisuus kannonnostokohteilla. Pääasiallinen selittävä tekijä maanmuokkaus ja sen laatu.

21 Miten päästään mahdollisimman hyvään tulokseen tukkimiehentäin torjunnassa? Laadukkaat mättäät taimen ympärillä vähintään cm puhdasta kivennäismaata mättäät tehdään kantojen metsäkuljetuksen jälkeen Istutetaan kookkaat taimet, jotka käsitelty kasvinsuojeluaineella Kantokasat poistetaan mahdollisimman nopeasti uudistualalta tai sen läheltä

22 Avohakkuu luo tukkimiehentäille rajattomat lisääntymisresurssit ja houkuttautumisen tuoreelle hakkuualalle. Kantojen nosto ja poiskuljetus vuoden kuluttua eivät näytä radikaalisti muuttavan mitään tässä ketjussa. Kantojen korjuu ei puhdista kasvupaikkaa juurikäävästä, mutta huolellisesti toteutettuna se vähentää taudin leviämistä seuraavaan puusukupolveen.

23 KIITOS!