Pyöräilyn edistyminen suomalaisissa taajamissa sekä joitain esimerkkejä muualta maailmasta Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2014 Mikkeli, Maaherrankatu 10 Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi www.poljin.fi www.kulkulaari.fi p. 040 419 4555 Kuva: Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
Esityksen sisältö 1. Taustaa kehittämistyölle - valtakunnalliset tavoitteet 2. Pyöräilyn edistämisohjelmia eri kunnissa 3. Pyöräilyn taloudellinen arvo kunnissa 4. Esimerkkejä ulkomailta 5. Johtopäätöksiä
Pyöräily on kasvussa Monen kunnan tavoitteena lisätä pyöräilyn määrää entisestään Pyöräilyn edistämisohjelmia tehdään ja totetutetaan Kuopiossa 36% kaupungin työntekijöistä pyöräilee töihin, hyöty 3,4 miljoonaa /vuosi Joensuussa 20% pyöräilyssä lisäys tuottaa 3,8 miljoonan hyödyt / vuosi Pyöräily on kasvussa siellä missä olosuhteita kehitetään Joensuu, Kokkola, Lappeenranta, Helsinki jne. Tampereella pyöräily on kaksinkertaistunut 10 vuodessa Poliittista tahtoa ja laadukasta ympäristöä tarvitaan lisää Pyöräilykuntien verkosto auttaa jäsenkuntiaan tekemään arkiympäristöstä viihtyisää, turvallista ja omin voimin liikkumiseen kannustavaa
Valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn strategia Strategiassa määritetty tavoite: Vuonna 2020 kävely-, pyörä- ja joukkoliikennematkojen yhteinen kulkutapaosuus nousee 32 prosentista 35-38 prosenttiin ja henkilöautomatkojen vastaavasti vähenee. Tämä merkitsee, että kävely- ja pyörämatkoja tehdään vuonna 2020 vähintään 20 % enemmän kuin vertailuvuonna 2005.
Konkretisoi LVM:n laatimaa strategiaa -> vuonna 2020 20% enemmän kävely- ja pyöräilymatkoja Monen toimijan yhteinen linjaus Valtakunnallinen tahtotila kuntien ja seutujen oman työn tueksi kunnat ja seudut erilaisia Fokus vaikuttavimmissa toimissa, joilla tehokkaimmin siirtymää lyhyistä henkilöautomatkoista www.liikennevirasto.fi/julkaisut/suunnitelmia
Presidenttipari sai Suomessa valmistetut polkupyörät 24.10.2014. Copyright Tasavallan presidentin kanslia Tapaamisessa keskusteltiin erityisesti pyöräilyn hyödyistä yhteiskunnalle ja suomalaisesta pyöränvalmistuksesta. Presidentti Niinistö korosti turvallisen ja sujuvan hyötypyöräilyn merkitystä. Keskustelussa todettiin, että laadukkailla pyöräväylillä ja hyvässä pyöräilykulttuurissa on sijansa eri vauhtia kulkeville pyöräilijöille. http://www.presidentti.fi/public/default.aspx?contentid=314882&culture=fi-fi
Pyöräilyn edistämisohjelmia Suomessa Helsinki: Pyöräilyn edistämissuunnitelma 2024 Valmistui 2013. Pääpainona laatuväylät eli baanat, kunnossapidon kehittäminen ja pyöräilypalvelut. Lisäksi tehty hyöty-kustannuslaskelma eri investointivaihtoehdoista. 1 euro pyöräilyyn tuo 8 euron hyödyt Mukana terveysvaikutusten taloushyötylaskelma (HEAT) Lahti: Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2025 Valmistui 2013. Pääpainona toimenpiteet koskien ihmisten asenteita, yhdyskuntarakennetta sekä infrastruktuuria.
Pyöräilyn edistämisohjelmia Suomessa Seinäjoki: Pyöräilykaupunkistrategia 2015 valmistui 2012. Seinäjoen kaupunki haluaa edistää pyöräilyn olosuhteita tarjoamalla laadukkaat väylät ja hyvät pyöräpysäköintimahdollisuudet. Pyöräilyn lisääntymiseen vaikutetaan kaupungissa myös tiedotuksen ja viestinnän keinoin. Tehty 10 lupausta pyöräilyn edistämiseksi. Tampereen seutu: Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030 valmistui 2012. Työssä on määritelty yhteensä 31 alustavaa kärkitoimenpidettä, joita tarkennetaan liikennemuotojen yksityiskohtaisten toimenpidesuunnitelmien laatimisessa. Keskeisinä kärkitoimenpiteinä ovat seurantaryhmän perustaminen, kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävien kehittäminen sekä jalankulku- ja pyöräilyväylien ylläpidon ja hoidon määrittäminen.
Pyöräilyn edistämisohjelmia Suomessa Espoo: Pyöräilyn edistämisohjelma 2020 - Valmistui 2013. Pääpainona radan varsien pyörätiet, liityntäpysäköinti ja viheryhteydet. Joensuun seutu: Kävelyn ja pyöräilyn strategia 2020 Valmistui 2012. Painopisteinä: motivointi, reittien selkeys ja suoruus ja liikennejärjestelmän toimivuus. Turku: Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Valmistui 2010. Painopisteet: Arkiliikunta, elämyksellisyys, liikenneturvallisuus, esteettömyys
Pyöräilyn edistämisohjelmia Suomessa Kangasala: Pyöräilyn edistämisohjelma Valmistui 2013 Ylöjärvi: Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Valmistui 2013 Kokkola: Kokkolan pyöräilykaupunkiohjelma Valmistui 2014 Vantaa: Pyöräilyn edistämisohjelma Valmistuu 2015
Kokkolan pyöräilykaupunkiohjelma
Lähde: Jarmo Tihmala, Joensuun kaupunki 2014
Lähde: Jarmo Tihmala, Joensuun kaupunki 2014
Lähde: Jarmo Tihmala, Joensuun kaupunki 2014
Lähde: Jarmo Tihmala, Joensuun kaupunki 2014
Lähde: Jarmo Tihmala, Joensuun kaupunki 2014
Lähde: Jarmo Tihmala, Joensuun kaupunki 2014
Lähde: Jarmo Tihmala, Joensuun kaupunki 2014
Lähde: Virpi Ansio, Sito Oy ja Joensuun kaupunki 2014
Lähde: Virpi Ansio, Sito Oy ja Joensuun kaupunki 2014
Lähde: Virpi Ansio, Sito Oy ja Joensuun kaupunki 2014
Lähde: Virpi Ansio, Sito Oy ja Joensuun kaupunki 2014
Lähde: Virpi Ansio, Sito Oy ja Joensuun kaupunki 2014
Helsingin pyöräilyn edistämisohjelma
Helsingin pyöräilyn edistämisohjelma
Helsingin pyöräilyn edistämisohjelma
HEAT-menetelmä ja -työkalut HEAT (Health Economic Assessment Tool) WHO:n kehittämä menetelmä kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudelliseen arviointiin, julkaistu 2011 Suomenkielinen menetelmän kuvaus ja käyttäjänopas julkaistiin pyöräilyviikolla 2013 http://www.kki.likes.fi/pages/userfiles/file/ma teriaalit/heat_raportti_nettiversio.pdf Englanninkielisen oppaan käännös Suosituksia Suomessa tehtävien laskelmien lähtöarvoiksi Esimerkkilaskelmia Pyöräilylle ja kävelylle omat työkalut: Pyöräily - HEAT for cycling Kävely - HEAT for walking http://www.heatwalkingcycling.org/ Lähde: WSP Finland Oy / Riikka Kallio 2013
HEAT-laskelmat Tehtyjä HEAT-laskelmia: Valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn strategia Helsinki Espoo Kokkola Tampere Joensuu Kangasala Ylöjärvi Tulossa: Helsingin kaupungin työmatkapyöräily Hyvinkää Laskelman voi tehdä, kun suorite on tiedossa ja väestömäärä on tarpeeksi suuri.
Koko Suomen pyöräilyn hyödyt Valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn strategia ja toimenpidesuunnitelma 2020 NYKYISILLÄ MÄÄRILLÄ: Pyöräily Keskimääräinen pyöräily 274 km/vuosi ja 0,75 km/päivä (lähde HLT 2011) Keskimääräinen vuosihyöty 1,154 miljardia Kävely Keskimääräinen kävely 1,07 km/päivä (lähde HLT 2011) Keskimääräinen vuosihyöty 3, 711 miljardia TAVOITE: Kävely- ja pyörämatkoja tehdään vuonna 2020 vähintään 20 prosenttia enemmän kuin vertailuvuonna 2005. Pyöräily Lisäämisen keskimääräinen vuosihyöty 119 miljoonaa Kävely Lisäämisen keskimääräinen vuosihyöty 371 miljoonaa Lähde: Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi menetelmät ja käyttäjän opas. KKI, Liikennevirasto, Pyöräilykuntien verkosto
Euroopan pyöräilyn hyödyt Laskentaan on otettu huomioon kaikki pyöräilyn hyödyt Terveyshyödyt ovat yli puolet: 110 mrd. Terveyshyödyt laskettiin HEAT-menetelmällä Nykyinen pyöräilijämäärä 34 milj. ihmistä on 7,4 % Euroopan väkiluvusta. ECF:n tavoitteena on nostaa kulkumuoto-osuus 15 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen mukaisen pyöräilyn hyödyt olisivat 400 mrd. Lähde: ECF European Cyclists Federation
HEAT-laskentapolut Lähde: Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi. Menetelmät ja käyttäjän opas 2013
Joensuun HEAT Lähde: Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa 2013
Joensuun HEAT Lähde: Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa 2013
Joensuun HEAT Lähde: Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa 2013
Lisääntyneen pyöräilyn terveyshyödyt Kokkolassa Kokkolan tavoitteena on nostaa kulkumuoto-osuus 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä Lisääntyneen pyöräilyn terveyshyödyt* Keskimääräisen vuosihyödyn nykyarvo 1,1 milj. Vuosihyödyn keskiarvo 1,6 milj. Maksimihyöty viimeisenä vuonna 3,0 milj. Hyödyt koko laskenta-ajalta 21,0 milj. * Pyöräilijämäärän kasvuun kuluva aika 8 vuotta Laskenta-aika 13 vuotta Kuolleisuusaste 290/100 000 Asukasmäärä väestöryhmässä 26 279 Lähde: Valpastin Oy / Mari Päätalo 2013 Kuva: Matti Hirvonen
Lisääntyneen pyöräilyn hyödyt Espoossa Espoossa pyöräilyn kulkutapaosuus on 8 %. Tavoitteena on nostaa pyöräilyn kulkutapaosuus 15 %:iin vuoteen 2024 mennessä. Lisääntyneestä pyöräilystä saatavan vuosittaisen hyödyn nykyarvo on 8,3 milj. * Asukkaita väestöryhmässä 157 000 Pyöräilymäärän saavuttamiseksi kuluva aika 13 vuotta Laskenta-aika 18 vuotta Lähde: WSP Finland Oy / Riikka Kallio 2013
Helsingin pyöräilyinvestointivaihtoehtojen hyötysuhteet 2025 mennessä Lähde: Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2013
Eri vaikutusten suuruusluokka Helsingissä Lähde: Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2013
Yhteenvetoa HEAT-tuloksista Suomessa Kaupunki (asukasluku) Tavoite Hyödyt / vuosi Espoo (260 753) Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 15 %:iin vuoteen 2024 mennessä (arkisyksy) Kokkola (47 031) Kuopio (106 342) Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 20%:iin vuoteen 2020 mennessä (arkisyksy) Kaupungin henkilöstön työmatkapyöräilyn nykyinen taso (36 %, laajennetut kyselyn tulokset) Nykyarvo: 8,3 milj. / vuosi Nykyarvo: 1,6 milj. / vuosi Nykyarvo: 3,4 milj. / vuosi Tampere (220 446) Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 10%:iin (nyt 6%) vuoteen 2021 mennessä (koko vuosi) Nykyarvo: 5,4 milj. / vuosi Joensuu (74 471) Kävelyn lisääminen 20% vuoteen 2030 mennessä. (kulkumuoto-osuus nyt 29 %) Pyöräilyn lisääminen 20% vuoteen 2030 mennessä. (kulkumuoto-osuus nyt 18 %) Kangasala (30 345) Kävelyn kulkumuoto-osuuden (nyt 16 %) nostaminen 20%:iin vuoteen 2030 mennessä. Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden (nyt 8 %) nostaminen 15 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Ylöjärvi (31 743) Kävelyn kulkumuoto-osuuden (nyt 10 %) nostaminen 18 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden (nyt 8 %) nostaminen 15 %:iin vuoteen 2013 mennessä. Nykyarvo: 6,2 milj. / vuosi 75 milj. vuoteen 2030 mennessä Nykyarvo: 3,8 milj. / vuosi 46 milj. vuoteen 2030 mennessä Nykyarvo: 1,3 milj. / vuosi Nykyarvo: 3,4 milj. / vuosi Nykyarvo: 1,4 milj. / vuosi Nykyarvo: 3,3 milj. / vuosi Lähteet: HEAT-laskelmat eri kunnista ja WSP Finland Oy / Riikka Kallio
Pyöräilyn lisäämisen hyötyjä Kuva: Pyöräilykuntien verkosto ry Lähde: Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2013 Kuva: Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
Pyöräilyn pikatiet Laatuväylät, valtaväylät jne. Nouseva trendi Euroopassa Suunnitteilla/toteutuksessa myös Suomessa Helsinki, HSL-alue, Tampereen kaupunkiseutu, Jyväskylä jne.
Terminologiaa Missä Kansallinen nimitys Englanniksi Lontoo / Iso- Cycle super Cycle super Britannia highway highway Saksa Radschnellweg Cycle fast lane Tanska Cykelsuperstier Bicycle Super Path Belgia / Flanders Fietsostrade Bike highway Alankomaat Snelle fietsroute Fast cycle route Suomi / Helsinki Laatuväylä / Baana Cycle highway Lähde: Cycle highways in Europe an overview. Fabian Küster, ECF 2014.
Pikaväylän ominaisuudet ja kriteerit Yleisiä ominaisuuksia Jatkuvuus, suoruus, houkuttelevuus, turvallisuus, mukavuus Ylittää kuntarajat Yhdistää hermokeskuksia Hyödyttää eniten hitaita pyöräilijöitä Kriteerit Pysähtymiset minimoitu, etuajooikeus risteyksissä, lyhyet pysähdysajat Pyöräily eroteltu jalankulusta, Turvallinen ohittaminen mahdollista koko ajan leveys! Vähäinen kaltevuus Laadukas ja sileä pinta, säännöllinen huolto läpi vuoden Pyöräpysäköinti erityisesti alkuja loppupäässä Palvelu- / pyörähuoltoasemia Lähde: Cycle highways in Europe an overview. Fabian Küster, ECF 2014.
Kööpenhaminan kaupunkiseutu 500 km / 28 superväylää suunniteltu Yli 20 kuntaa Cycle Super Highway - toimisto vuodesta 2009 Lähde: Cycle highways in Europe an overview. Fabian Küster, ECF 2014.
Cycle Highway Brüssel - Leuven 1 miljoonaa pyöräilijää vuonna 2012 (1.2. 16.12.) 75 % miehiä, 25 % naisia 75 % 25-54 -vuotiaita Pyörämatkan pituus keskimäärin 18,7 km (44 % > 20 km) Pyörämatkan kesto keskimäärin 48 min Keskinopeus 23 km/h 75 % pyöräilee useita kertoja viikossa Lähde: Cycle highways in Europe an overview. Fabian Küster, ECF 2014.
Miksi? Miksi käytät pyöräilyn pikatietä Brussels Leuven? Autovapaa / alhaiset nopeusrajoitukset 50 % Rauhallinen 30 % Leveä väylä / miellyttävä tienpinta 25 % Luonto / maisemat 23 % Turvallinen 23 % Nopea / lyhin tie 16 % Tasainen 13 % % vastanneista Lähde: Cycle highways in Europe an overview. Fabian Küster, ECF 2014.
North-Rhine Westphalia (Saksa) 85 km suunniteltuna Soveltuvuustutkimus NRW-kriteerit: Minimileveys: 3 m yksisuuntainen; 4 m kaksisuuntainen Eritasoristeykset, vähäiset kaltevuudet, Palveluita talvella, pyörien huoltoasemat Premium -tuote Lähde: Cycle highways in Europe an overview. Fabian Küster, ECF 2014.
Arnhem-Nijmegen kaupunkiseutu (Alankomaat) 20 kuntaa, 720 000 asukasta Nijmegen 160 000 as, Arnhem 145 000 as Network of fast cycling routes 3 väylää rakenteilla, 3 suunnitteilla, kokonaispituus 80 km Investoinnit yhteensä 55 milj. Ensimmäinen projekti valmistui 2010, viimeinen 2017 (tavoite) Lähde: A regional network of fast cycling routes. Sjors van Duren, Arnhem Nijmegen City Region. Velo-city 2014.
A regional network of fast cycling routes. Sjors van Duren, Arnhem Nijmegen City Region.
Arnhem-Nijmegen kaupunkiseutu Miksi pikaväyliä juuri nyt? Sähköavusteisten yleistyminen Kasvavat ruuhkat Liikkumisen ohjaus yhteistyö ja -vaikutus Suuria yrityksiä ja työnantajia alueella Pyöräilyn terveysvaikutusten arvo alettu ymmärtää Lähde: A regional network of fast cycling routes. Sjors van Duren, Arnhem Nijmegen City Region. Velo-city 2014.
Mitä / kuka maksaa? Kulut per km Saksa Tanska Belgia (Flanders) Alankomaat 0,16-2 miljoonaa, Alankomaat: 1 miljoonaa / km 1) Valtion rahoitus pyöräilyinfraan yleensä/vuosi 60 milj. Pyöräteihin maanteiden varsilla 22,5 milj. Pyöräilyrahasto 2009-2014 100 milj. 50 milj. 2) Korvamerkitty lisärahoitus pikapyöräteille Ei mitään. (paitsi muutama pilottihanke) 25 miljoonaa v. 2013 (13 hanketta) Ei mitään. 21milj. (kertarahoitus) Yhteensä per capita/vuosi Rahoitusosuudet pikapyöräteiden rakentamisessa 0,75 (NRW: ~ 2.5) 0 % valtio 80 % alue 20 % kunta 8,5 16 3 (+ 1,3) 50 % valtio 50 % kunta 0 % valtio 40 % alue 40 % maakunta 20 % kunta 20 % valtio 80 % kunta/alue Lähde: Cycle highways in Europe an overview. Fabian Küster, ECF 2014.
675 km pikapyöräteitä Alankomaissa Kulut: 100 milj. /vuosi vs hyödyt of 144 358 milj. /vuosi % muutos matkojen määrässä Skenaario A Skenaario B (50 % sähköavusteisia) Autoilu: - 0.7% Autoilu: -1.6% Pyöräily: + 1.3 % Pyöräily: + 3.3% Talous (ruuhkien 40 milj. / vuosi 100 milj. / vuosi väheneminen) Terveys 100 milj. / vuosi 250 milj. / vuosi Ympäristö 4 milj. / vuosi 8m milj. / vuosi Yhteensä 144 milj. / vuosi 358 milj. / vuosi Lähde: GoudappelCoffeng, http://www.goudappel.nl/
A regional network of fast cycling routes. Sjors van Duren, Arnhem Nijmegen City Region.
A regional network of fast cycling routes. Sjors van Duren, Arnhem Nijmegen City Region.
A regional network of fast cycling routes. Sjors van Duren, Arnhem Nijmegen City Region.
Pyöräilyn laatukäytäväverkon eli baanaverkon laajuus Helsingissä Investoidaan 10 milj. euroa/vuosi Investoidaan 20 milj. euroa/vuosi 2024 2024 Lähde: Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2013
Yhteenvetoa pyöräilyn pikateistä Huippulaatuista pyöräilyinfrastruktuuria yli kuntarajojen, terminologia ja standardit vielä kehittymässä Tavoitteena suurimmat hyödyt mitä pyöräilystä voi saada Pikaväylien pituudet 5-30 km Pääkohderyhmä työmatkaajat silti suurin etu hitaille pyöräilijöille Hyvä hyöty kustannus -suhde Kansallinen/valtion/alueen tuki on tärkeä Sähköavusteisilla aidat matalaksi uusia tärkeitä käyttäjäryhmiä Autoilijoista pyöräilijöitä kulkutapamuutoksen näyttö ja potentiaali on ilahduttavan suuri! Pikaväylät ja sähköavusteiset ovat täydellinen pari Suomi mukaan kehityksen kärkeen!
Johtopäätöksiä Taloushyötyjen osoittaminen tärkeää Poliittinen hyväksyntä ja sitoutuminen Edistämisohjelmat vauhdittavat merkittävästi Toimenpiteitä ja resursseja Määrätietoisuutta ja kunnianhimoa Hyväksyminen valtuustossa ja kytkentä strategiaan Pyöräilyn edistäminen on investointi, joka tuottaa voittoa Helsingissä 1 euro laatuväyliin tuottaa 8 euron hyödyt Laskenta ja seuranta on välttämätöntä Muuten kehitystyö on mahdotonta Keinovalikoimaa ja työkaluja on Jalankulku- ja pyöräväylien suunnitteluohje 2014 käyttöön Kuntien omat ohjelmat ja ohjeet Hyviä esimerkkejä löytyy myös Suomesta Rohkeasti uusiin avauksiin ja yhteistyöhön! esim. Pyöräilykuntien verkoston kanssa
Kiitos! www.kulkulaari.fi www.poljin.fi Kilometrikisan 2014 voittaja Utajärven Pantterit 9 800km/hlö