Naantalin, Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kuntaliitosselvitys SELVITYSRAPORTTI

Naantalin, Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kuntaliitosselvitys SELVITYSRAPORTTI 9.8.2007

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 KUNTALIITOSSELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.1 Liitosselvityksen lähtökohdat 1 1.2 Lainsäädännön asettamat edellytykset 2 1.3 Puitelain 7 :ssä säädetty kaupunkiseutusuunnitelma 3 1.4 Tavoitteet 4 2 SELVITYSTYÖN ORGANISOIMINEN 5 3 KUNTALIITOSPROSESSI 6 4 PALVELUIDEN TURVAAMINEN 7 5 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 8 5.1 Saavutettavat parannukset 8 5.2 Hallintopalvelut 9 5.2.1 Keskushallinto 9 5.2.2 Maankäytön suunnittelu, maapolitiikka ja tonttitarjonta 10 5.2.3 Maaseutuviranomaispalvelut ja saaristoasiat 10 5.2.4 Matkailu 11 5.2.5 Metsänhoito 11 5.2.6 Joukkoliikenne 11 5.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut 11 5.3.1 Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuollon tehtävät 13 5.3.2 Ympäristöterveydenhuolto 13 5.4 Sivistys- ja vapaa-aikatoimen palvelut 13 5.4.1 Hallinto ja tukipalvelut 13 5.4.2 Perusopetus 14 5.4.3 Lukio 14 5.4.4 Ammatillinen peruskoulutus 15 5.4.5 Kirjastopalvelut 15 5.4.6 Kansalaisopisto 15 5.4.7 Kulttuuripalvelut 15 5.4.8 Nuorisopalvelut 16 5.4.9 Liikuntapalvelut 16 1

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 5.5 Tekniset palvelut 17 5.5.1 Hallinto 17 5.5.2 Kadunpito ja yleiset alueet, venelaiturit 17 5.5.3 Viheryksikkö 17 5.5.4 Jätehuolto 18 5.5.5 Vesihuolto 18 5.5.6 Kiinteistöjen hoito 18 5.5.7 Ruokapalvelut 18 5.5.8 Puhdistuspalvelut 18 5.5.9 Kaukolämpö 18 5.5.10 Konevarikko ja keskusvarasto 18 5.5.11 Kiinteistönmuodostus ja rekisterinpito 18 5.5.12 Rakentamisen lupa- ja ohjauspalvelut 19 5.5.13 Sähkö 19 5.5.14 Ympäristönsuojelu 19 5.6 Satama 19 6 HENKILÖSTÖ 19 6.1 Henkilöstön asema 19 6.2 Henkilöstön siirtymisen periaatteet 20 7 TALOUDELLISET LASKELMAT JA YHDISTETTY TALOUS 21 7.1 Talouden hoidon periaatteet ennen yhdistymistä 22 7.2 Valtionosuudet ja yhdistymisavustus 22 8 VAHVUUDET JA MAHDOLLISUUDET, HEIKKOUDET JA UHAT 23 8.1 Vahvuudet ja mahdollisuudet 23 8.2 Heikkoudet ja uhat 24 8.3 Visio 24 9 DEMOKRATIA JA JOHTAMINEN 25 2

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 1 KUNTALIITOSSELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1 Liitosselvityksen lähtökohdat Lähtökohtana kuntaliitosselvitykselle on ollut seitsemän kunnan yhdessä valmistelema Saaristokaupunkiselvitys ja sen antamat myönteiset näkymät. Selvitystyön ohjausryhmä yhtyi yksimielisesti raportissa esitettyyn näkemykseen siitä, että saaristokaupunki voisi olla kuntataloudeltaan vahva, kooltaan toimiva kuntayksikkö, joka tuottaa asukkailleen palvelut nykyisellä hyvällä tasolla koko saaristokaupungin alueella. Rymättylän kunnanvaltuusto esitti joulukuussa 2006 Naantalin kaupungille ja muille Saaristokaupunkiselvitykseen osallistuneille kunnille kuntaliitosselvityksen tekemistä. Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi osaltaan esityksen helmikuussa 2007. Samoin selvitykseen päättivät osallistua Merimaskun ja Velkuan kunnat. Naantalin, Merimaskun ja Rymättylän yhteistoimintaelin Rynametoimikunta keskusteli kokouksessaan 8.2.2007 kuntaliitosselvityksen laatimisesta, sen aikatauluista ja selvitystoimikunnan kokoonpanosta. Saaristokaupunkiselvitykseen osallistuneet Askainen, Lemu ja Masku päättivät jättäytyä liitosselvityksen ulkopuolelle. Askaisissa suoritetussa kuntalaiskyselyssä vastaajien enemmistö oli liitoshankkeen puolella. Varsinais-Suomen liiton laatimassa Kuntarakenteen kehittämisen edellytykset Varsinais-Suomessa selvityksessä on mm. palvelujen saatavuuden, työmatkaliikenteen suuntautumisen ja asioinnin suuntautumisen perusteella todettu, että liitosselvitykseen osallistuvat neljä kuntaa muodostavat perusedellytyksiltään toteuttamiskelpoisen kunnan. Merimaskulaisten, rymättyläläisten ja velkualaisten pääliikenneyhteys (mt 189) kulkee Naantalin kautta. Kuntien välinen yhteistoiminta on jo pitkät perinteet omaavaa. Mainittakoon terveyskeskuskuntayhtymä, koulusopimus (yhteinen yläaste), Naantalin opisto, musiikkikoulu, lukio, Naantalin musiikkijuhlat, yhdysvesijohto. Asiointi- ja työssäkäyntiliikenne suuntautuu Naantaliin tai Naantalin keskustaa sivuten. Tästä johtuen on luontevaa pyrkiä tiivistämään yhteistyötä Naantalin, Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kesken. Laajentuvan kaupungin alueella käy työssä selvästi suurempi osa alueen asukkaista (43,2 %) kuin esimerkiksi Turussa (35,8 %). 1

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 1.2 Lainsäädännön asettamat edellytykset Kaikki selvityksessä mukana olevat kunnat kuuluvat Turun seutukuntaan ja muodostavat yhdessä toisiinsa rajoittuvan kokonaisuuden. Merimaskun ja Rymättylän alueista suuri osa sijaitsee Otavan saarella, jonka Särkänsalmen silta yhdistää Naantalin kaupunkiin. Velkuan tieyhteys muuhun selvitysalueeseen kulkee Livonsaaressa Askaisten alueen kautta. Saarten osalta Velkuan alue sijoittuu tiiviisti muuhun kokonaisuuteen. Velkua kuuluu Naantalin seurakuntaan. Naantalilla on lähtökohdiltaan mm. teollisuuden, satamatoimintojen ja matkailun kannalta koko kaupunkiseutua vahvistava rooli ja imago. Tavoitteena ei ole Naantalin tarve alueelliseen laajentumiseen oman elinvoimansa turvaamiseksi, eikä kaupunki ole toiminut aloitteellisesti kuntaliitosasiassa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta säädetty puitelaki kuitenkin velvoittaa kaikki kunnat uudistamaan rakenteitaan ja järjestämään palvelunsa laissa säädettyjen asukasrajojen ja muiden periaatteiden mukaisesti. Väestö- ja palvelurakenteessa odotettavissa olevien muutosten sekä valtiovallan päätösten seurauksena Naantali ja mainitut saaristokunnat muodostavat luonnollisen kokonaisuuden. Kuntalain mukaan kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueen kestävää kehitystä sekä hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Yhteneväinen näkemys on ollut, että kunnat voivat arvioida edellytyksiään selviytyä perustehtävästään yhdessä tai erikseen vain perusteellisen selvitystyön kautta. Kunnan elinvoimaisuus ja toimintakyky on sitä, että kunta pystyy vaikuttamaan kunnallisen itsehallinnon ja kuntien perustehtävän kannalta keskeisillä alueilla, jotka Suomen Kuntaliiton mukaan ovat 1 kuntalaiset, demokratia ja johtaminen 2 yhdyskuntarakenne ja ympäristö 3 elinkeinot ja työllisyys 4 asiakkaat ja palvelujen järjestäminen 5 talous ja muut voimavarat. Lainsäädännössä tarkoitettujen periaatteiden mukainen kuntaliitos mahdollistaa resurssien tehokkaamman kohdentamisen ja kunnat pystyvät nykyistä paremmin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Kuntaliitos ei suoraan kuitenkaan varmista kustannussäästöjä eikä edistä palvelujen laatua ja tuottavuutta. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen, voimavarojen tehokkaampi kohdentaminen sekä 2

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen edellyttävät selkeitä tavoitteita ja toimenpiteitä. Kunta- ja palvelurakennelainsäädäntö lähtee siitä, että kuntaliitoksilla tulee olla vaikutusta palvelurakenteisiin ja alueen hyvinvoinnin parantamiseen. Strategisena tavoitteena on edistää vapaaehtoisia kuntaliitoksia ja helpottaa liittymisestä seuraavia välittömiä taloudellisia menetyksiä. Kuntajakolain mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, mikäli uusi kunta (1 ) 1 edistää kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta 2 muodostaa sellaisen toiminnallisen kokonaisuuden, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. ja muutos (3 ) 1 edistää palveluiden järjestämistä alueen asukkaille 2 parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita 3 parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia 4 edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. 1.3 Puitelain 7 :ssä säädetty kaupunkiseutusuunnitelma Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta säädetyn puitelain 7 :ssä on säädetty suunnitteluvelvollisuudesta eräillä kaupunkiseuduilla. Turun kaupunkiseudulla selvitykseen velvoitetut kunnat ovat Turku, Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko ja Vahto. Kaupunkiseutusuunnitelman tulee sisältää selvitys: Miten kunnissa on arvioitu maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen sekä kunnallisten palvelujen kuntarajat ylittävän käytön nykytilaa ja kehittämistarvetta. Mitä keinoja käyttäen kunnat ovat päättäneet parantaa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista seudulla verrattuna nykytilaan. 3

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 Missä palveluissa ja millä tavalla kunnallisten palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen seudulla on päätetty parantaa verrattuna nykytilaan. Miten ja missä aikataulussa suunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet toteutetaan. Kaupunkiseutusuunnitelman kuntakohtainen päätöksenteko tapahtuu elokuussa 2007. Kaupunkiseutusuunnitelman hyväksymisen yhteydessä mahdollisesti syntyvät ratkaisut yhteen sovitetaan tässä kuntaliitosselvityksessä tehtävien ratkaisujen kanssa. 1.4 Tavoitteet Tässä kuntaliitosselvityksessä tarkastellaan erityisesti 1 onko yhdistymisellä saavutettavissa pitkäkestoisia hyötyjä edellä mainittuihin asioihin 2 arvioidaan erikseen lain mukaisten kriteerien täyttyminen. Selvityksen tavoitteena on ollut tuottaa riittävästi tarpeellista tietoa päätöksenteon pohjaksi. Tilatuista ja laadituista selvityksistä keskeiset osat liitetään selvitysraporttiin. Tavoitteena on lisäksi ollut tuottaa PARAS-lainsäädännön edellyttämän kunnan toimeenpanosuunnitelman tiedot. Kuntaliitosselvityksessä on rakennettu yhteistä näkemystä siitä, mitä muutoksia liitos tuo erikseen ja kaikille yhteisesti. Yhteinen tahtotila uudesta kunnasta, johon päättäjät, henkilöstö ja kuntalaiset voivat sitoutua, on tärkeää luoda ainakin vahvuuksien ja mahdollisuuksien muodostamista menestystekijöistä. Liitosselvityksen tavoitteena on ollut osoittaa palveluiden nykyiset järjestämistavat sekä palvelurakenteiden yhteensovittamisperiaatteet ja palveluverkostojen alueellinen kattavuus. Tältä pohjalta on laadittu lain edellyttämä palvelujen järjestämissuunnitelma. Demokratia ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet on otettu omaksi näkökulmakseen. Liitosselvitysprosessin osana on laadittu esitys kuntajakolain tarkoittamaksi yhdistymissopimukseksi. 4

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 2 SELVITYSTYÖN ORGANISOIMINEN Kuntaliitosselvitys on tehty pääosin kuntien omana työnä. Selvitystyötä varten kunnanhallitukset nimesivät selvitystoimikunnan, jonka tehtävänä on hyväksyä työ- ja viestintäsuunnitelma sekä liitosselvitystyön organisointi, valvoa ja ohjata kuntaliitosselvityksen valmistumista, tehdä kuntaliitosselvitystyön edellyttämät päätökset sekä laatia ehdotus yhdistymissopimukseksi. Selvitystoimikunnan kokoonpano on seuraava: Naantalista Markku Tuuna, khpj (KOK), puheenjohtaja Mikko Rönnholm, kvpj (SDP), varapuheenjohtaja Terhi Vesterinen, teknisen ltk:n jäsen (VAS) Heini Jalkanen, kh:n jäsen (KESK) Jarkko Kanerva, valtuutettu (VIHR) Rymättylästä Juhani Saarinen, kvpj (KESK), varapuheenjohtaja Taija Terä, khpj (KOK) Lauri Laine, valtuustoryhmän pj. (SDP) Merimaskusta Samuli Santalahti, kvpj (KESK) Anne Linja, khpj (KOK) Eliisa Ansamaa, kh:n jäsen (SDP) Velkualta Lasse Valtonen, kvpj Aulis Toivonen, khpj Esittelijä: kaupunginjohtaja Timo Kvist Sihteeri: kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Läsnäolo- ja puheoikeudella työhön ovat osallistuneet kuntajohtajat Kauko Kangas, Juhani Kylämäkilä, Tiina Rinne-Kylänpää ja henkilöstön valitsemana edustajana Matti Levanto. Selvitystyötä varten perustettiin kunnanjohtajista ja sihteereistä koostuva valmisteluryhmä, jonka tehtävänä oli toimia selvitystoimikunnan valmistelevana elimenä sekä ohjata viranhaltijatyöryhmien työtä. Valmistelutyöryhmän työhön osallistuivat asiantuntijoina kaupunginkamreeri, kaupunginlakimies ja yhteyspäällikkö. 5

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 3 KUNTALIITOSPROSESSI Viranhaltijatyöryhmiä perustettiin neljä: henkilöstö-, sivistystoimen-, sosiaali- ja terveystoimen sekä teknisen toimen työryhmät. Valmistelu- ja viranhaltijatyöryhmien työhön nimesivät henkilöstöjärjestöt edustajansa. Selvitysprosessia arvioitiin 25.4.2007 järjestetyssä seminaarissa, jossa Kuntaliiton asiantuntijat tekivät kyselyn perusteella analyysin. Prosessiin ei ollut huomautettavaa. Raportti on jaettu selvitystyöhön osallistuneille. Prosessi jakautuu mahdollisen myönteisen kuntaliitospäätöksen huomioon ottaen kolmeen eri vaiheeseen, jotka ovat 1. vaihe 1.3.2007 31.8.2007 Kuntaliitosselvitystyön organisointi Selvitystyö Valtuustojen päätökset kuntaliitoksesta 2. vaihe 1.9.2007 31.12.2008 Valtioneuvoston päätös kuntaliitoksesta Järjestelytoimikunnan nimeäminen (kunnat/ LH) kuntaliitoksen täytäntöön panemiseksi Selvitystoimikunta jatkaa toimintaansa järjestelytoimikunnan nimeämiseen saakka Toimialakohtaisten työryhmien nimeäminen palveluprosessien yhdistämiseksi Tehdään tarvittavat sopimukset tämän vaiheen aikana toteutettavista palveluprosessien yhdistämisistä Aloitetaan henkilöstön muutosvalmennus Päätetään henkilöstön tehtävistä ja työpaikoista Kuntajakolain 31 :n mukaisten sääntöjen ja taksojen tarkistus Yhteiset kunnallisvaalit lokakuussa 2008 Uusi valtuusto valitsee kaupunginhallituksen 3. vaihe 1.1.2009 Kaikki toiminnot on yhdistetty Jatketaan palveluprosessien kehittämistä Asetetaan seurantatoimikunta ensimmäisen valtuustokauden ajaksi. Seurannassa kiinnitetään erityistä huomiota liitosalueilla asuvien kaupunkilaisten palveluiden toimivuuteen. Eri intressiryhmät sekä tiedotusvälineet on otettu huomioon prosessin eri vaiheissa selvitystoimikunnan hyväksymän viestintäsuunni- 6

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 4 PALVELUIDEN TURVAAMINEN telman mukaisesti. Viestinnässä huolehditaan vuorovaikutuksesta koskien henkilöstöä, henkilöstöedustajia, kuntalaisia, järjestöjä ja seurakuntia sekä yrityksiä, elinkeinoelämää ja itse tiedotusvälineitä. Prosessin jatkoa varten laaditaan erillinen viestintäsuunnitelma. Maantieteellisistä etäisyyksistä, saaristo-olosuhteista, runsaasta vapaa-ajanasutuksesta ja rakenteesta johtuen on todennäköistä, että kuntakeskusten nykyiset lähipalvelut tulevat säilymään. Palveluiden säilymiseen ja kehittymiseen vaikutetaan myös tieolosuhteiden kehittämisellä, joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia tehostamalla sekä teknologian hyödyntämisellä. Alueittaisilla väestörakenteiden muutoksilla on merkittävä vaikutus palveluiden säilymiseen ja järjestämiseen. Nykyinen palveluvarustus ja siinä meneillään olevat uudistukset vastaavat kuitenkin varsin hyvin niin vanhusten kuin lapsiperheiden tulevaisuuden tarpeita ja tarjoavat mahdollisuuksia myös alueellisesti laajempaan yhteistoimintaan. Palvelutarpeeseen vaikuttaa erityisesti vanhusten määrän kasvu. Naantalin asukasluku on 14 072, Merimaskun 1 599, Rymättylän 2 067 ja Velkuan 249 (tilastokeskuksen väkiluku 31.12.2006). Yhteenlasketusta asukasmäärästä (17 982) Naantalin osuus on 78,2 %, Merimaskun 8,9 %, Rymättylän 11,5 % ja Velkuan 1,4 %. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan selvityksessä mukana olevien kuntien väkiluvut kasvavat seuraavien vuosien aikana. Vuonna 2015 kuntien yhteenlaskettu väestö tulee saavuttamaan 20 000 asukkaan rajan. Väestökehitystä lainsäädännön edellyttämällä aikajaksolla on tarkasteltu liitteenä olevassa Efeko Oy:n laskelmassa. Vapaa-ajan asuminen on selvityskunnissa merkittävää. Lomaasuntoja on Naantalissa 458, Merimaskussa 880, Rymättylässä 2 161 ja Velkuassa 502. Nykyisin näistä suuri osa on tosiasiallisesti ns. kakkosasuntoja. Ulkokuntalaisia vapaa-ajanasukkaita alueella on yhteensä noin 6 000. Matkailijoiden määräksi voi arvioida vähintään 500 000 vuodessa. Nämä pidemmän tai lyhyemmän aikaa alueella oleskelevat lisäävät huomattavasti sekä yksityisten että julkisten palvelujen kysyntää. Siksi laajentuva kaupunki toiminnallisesti vastaa yli 20 000 asukkaan kunnan palvelutasoa. Nykyiset kuntarajat poistamalla parannetaan kuntalaisten joustavaa palveluiden käyttämistä. Lisäksi pieni kuntakoko vaikeuttaa palvelujen- ja toimintojen kehittämistä yksinään pitkällä tähtäyksellä. Pidem- 7

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 5 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 5.1 Saavutettavat parannukset män aikavälin kuntatalouden näkymät velvoittavat etsimään uusia keinoja kuntalaisten palveluiden turvaamiseksi. Kuntien mahdollinen yhdistyminen edesauttaa suunnitelmallista yhdyskuntarakenteen kehittämistä erityisesti liikenneongelmien ratkaisemisessa ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet saaristoimagon hyödyntämiselle niin asumisen, palvelujen kuin elinkeinojenkin kehittämisessä. Erityisesti matkailuelinkeinojen kehittämisessä voimavarojen ja vetovoimatekijöiden yhdistäminen parantaa edellytyksiä nykyisten palvelujen kehittämiseen ja uusien luomiseen. Saariston ja saaristo-osien aluepoliittiset tuet säilyvät nykyisessä laajuudessaan mahdollisen yhdistymisen tapahtuessa. Vuonna 2005 lakiin kuntajakolain muuttamisesta (167/2005) sisällytettiin velvoite siitä, että hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus on pakollinen. Sopimukseen tulee liittää suunnitelma siitä, miten kuntien palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksesta poiketen suunnitelma ei ole sitova. Hallituksen esityksen (HE 264/2004) yksityiskohtaisissa perusteluissa todettiin, että suunnitelmassa olisi linjattava, miten kuntaa kehitetään kuntajaon muutoksen jälkeen palveluiden saatavuuden ja laadullisen kehityksen turvaamiseksi. Suunnitelmassa esitettään myös, miten aiemmin erillään olleet kuntien henkilöstövoimavarat ja muut resurssit käytetään tehokkaammin yhdistyneen kunnan kehittämiseen asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Tämä kuntaliitosselvityksen luku 5 on lain edellyttämä suunnitelma kuntien palvelurakenteiden yhteen sovittamisesta taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Samalla on arvioitu henkilöstövoimavarojen riittävyyttä sekä yhteistoiminnan muotoja (mm. yhteistoiminta-alueet ja isäntäkuntamallit) seudun muiden kuntien kanssa. Kuntaliitoksen yhteydessä tarkastellaan ennakkoluulottomasti kaikkia toimintoja. Parhaat käytännöt kustakin kunnasta hyödynnetään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden mukaisesti. 8

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 Taloudellisuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta parannetaan yhdistämällä resurssit, poistamalla hallinnon päällekkäisyyksiä, selkiyttämällä henkilöstön työnjakoa ja vahvistamalla työntekijöiden erityisosaamista sekä vahvistamalla kaupungin asemaa työnantajana. Saavutettuja tehokkuushyötyjä seurataan ja ne kirjataan. Tavoitteena on saavuttaa vähintään valtionosuuksien vähentymisen suuruinen säästö viiden vuoden kuluessa yhdistymisestä, ennen valtionosuuksissa tapahtuvaa muutosta. Samanaikaisesti kuitenkin toteutetaan palvelutarpeisiin perustuvat palvelujen järjestämistavoitteet, jotka on kirjattu yhdistymissopimukseen. 5.2 Hallintopalvelut 5.2.1 Keskushallinto Ylin päätöksenteko sekä hallintopalvelut keskitetään. Keskitettäviä hallintopalveluita ovat mm. arkisto-, taloushallinto- ja henkilöstö- yms. hallintopalvelut, IT-palvelut mukaan lukien puhelinpalvelut. Tämä tarkoittaa Naantaliin liittyvien kuntien hallintopalveluiden hallittua purkamista osittain jo ennen kuntaliitoksen voimaantuloa. Uuden kunnan henkilöstötarpeet vähenevät eniten hallinnossa. Toimintoja uudelleen järjestämällä kyetään parantamaan tehokkuutta samalla kun voidaan varmistaa palveluiden tuottaminen ja henkilöstön riittävyys. Kolme kunnanjohtajan ja kaksi kunnansihteerin virkaa lakkautetaan niiden haltijoiden siirtyessä erikseen päätettäviin laajentuvan kunnan tehtäviin. Hallinnon nykyisten päällekkäisten valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävien vähetessä myös toimistohenkilöstön tarve vähenee. Maantieteellisen etäisyyden vuoksi esim. nykyisten kunnantalojen tai kirjastojen yhteyteen perustetaan palvelupisteet, jotka auttavat kuntalaisia saamaan palvelua, vaikka alueen oma hallinto onkin purettu. Palvelupisteiden henkilöstö työskentelee omien toimialojensa alaisuudessa yhteispalveluperiaatteen mukaisesti. Tietoteknisiä yhteyksiä järjestetään palveluvaatimusten mukaisesti. Kunnantaloista voitaisiin muodostaa esim. pitäjäintalot, joissa voivat mahdollisuuksien mukaan kokoontua myös pitäjäin asioihin vaikuttavat luottamuselimet, järjestöt ja yhdistykset. Selvitetään mahdollisuudet rakennusten paikalliseen omistamiseen. 9

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 5.2.2 Maankäytön suunnittelu, maapolitiikka ja tonttitarjonta Nykyisten kuntien taajamia ja maaseutua saaristoineen kehitetään kuntien yleiskaavoihin perustuen. Tavoitteena on luoda hallitulla kasvulla hyvää yhdyskuntarakennetta, joka turvaa asuinmahdollisuudet ja nykyisten palveluiden säilymis- ja kehittymisedellytykset. Tavoitteena on turvata väestö- ja työpaikkatavoitteiden edellyttämä tonttivaranto. Maankäytönsuunnittelu ja yleiskaavoitus keskitetään kaupunginhallituksen / kaupunkisuunnittelujaoston alaisuuteen. Asemakaavoituksen valmistelusta vastaa kaavoitus- ja ympäristölautakunta. Kartastot sekä erilaiset järjestelmät yhtenäistetään. Tavoitteena on rakennusjärjestysten yhdenmukaistaminen sopimuskauden päättymiseen mennessä alueelliset eroavaisuudet huomioon ottaen. Ennen sopimuskauden alkua liittyvissä kunnissa tehtävät maankäyttösopimukset muotoillaan Naantalin mallin mukaisesti. Kaavoitusta jatketaan kuntien taloussuunnitelmiin 2007 2009 sisältyvien kaavoitusohjelmien tai erikseen tehtyjen kaavoituspäätösten pohjalta. Kaavasuunnittelussa käytetään omien henkilöresurssien lisäksi ostopalvelua. Maankäytön suunnittelua varten varataan riittävät resurssit. Lähtökohtana on, että kunnan omistamien maiden ohella voidaan asemakaavoittaa myös yksityisten omistamia maita sopimusperusteisesti. 5.2.3 Maaseutuviranomaispalvelut ja saaristoasiat Maaseutuviranomaispalvelut yhdistetään. Rymättylästä siirtyvä viranhaltija hoitaa koko alueen tehtävät jatkossa. Sivuvastanottopisteet järjestetään tarpeen mukaan. Palvelu käsittää myös neuvonnan sekä maaseutuelinkeinojen kehittämistä. Perustettavan saaristolautakunnan toimialana ovat saaristo- ja maaseutuasiat, maaseutu- ja saaristomatkailu, saariston yhteys- lauttaliikenne, kehittämishankkeet ja ohjelmaperusteinen yhteistyö paikallistahojen ja hankerahoittajien kanssa. 10

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 5.2.4 Matkailu Matkailutoiminnan markkinointi ja kehittäminen kuuluu Naantalin Matkailu Oy:lle yhteistyössä elinkeinonharjoittajien kanssa. Saaristolautakunnalla on erityinen rooli saaristo- ja maaseutumatkailun kehittämisessä. 5.2.5 Metsänhoito Metsät hoidetaan osana kaupungin omaisuutta metsänhoitoyhdistyksen tekemän suunnitelman mukaan. 5.2.6 Joukkoliikenne 5.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut Joukkoliikennepalvelut mukaan lukien asiointipalveluliikenne ja koulukuljetukset suunnitellaan ja kilpailutetaan keskitetysti ympäristöviraston johdolla. Tavoitteena on turvata toimivat ja tasapuoliset maaseudun yhteydet sekä aikaansaada runkoväylille myös suoria työmatkaliikenneyhteyksiä nykyisten kuntakeskusten ja Turun välille. Kaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittäminen edesauttaa myös laajenevan kaupungin sisäisiä liikenneyhteyksiä. Seutulipun hinta määräytyy vyöhykkeittäin. Yhteysalusta korvaavaa liikennettä järjestetään Velkualla. Hankkeesta valmistuu selvitys (Varsinais-Suomen liitto, Merenkulkulaitos ja Velkuan kunta) vuoden 2007 aikana. Tavoitteena on myös asuttujen saarten yhteyksien turvaaminen ja kehittäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan koko kaupungin alueella asiakaslähtöisesti ja joustavasti. Toimivat lähipalvelut luovat kattavan turvan ihmisen elämänkaaren joka vaiheessa. Periaatteena on varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisy ja väestövastuu. Palvelut tuotetaan moniammatillisesti ensisijaisesti avohuollon keinoin. Matala organisaatio mahdollistaa palvelujen tuottamisen taloudellisesti ja tehokkaasti. Motivoitunut, hyvinvoiva henkilöstö palvelee kuntalaisia kokonaisvaltaisesti. Yhdessä Raision kaupungin kanssa on selvitetty perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä isäntäkuntamallin mukaisesti. Selvityksen perusteella siinä esitetyt kehittämismahdollisuudet voidaan saavuttaa yhtä lailla yhdistämällä nykyinen kansanterveystyön kuntayhtymä ja 11

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 kunnan sosiaalitoimi. Selvitetyn isäntäkuntamallin eduiksi jäisivät erikoistumismahdollisuudet suuremmassa yksikössä sekä edunvalvonta. Niiden tuomat hyödyt jäävät kuitenkin arvionvaraisiksi eivätkä ole välittömiä. Lisääntyvällä yhteistyöllä Raision kanssa nämä edut voidaan jatkossa saavuttaa. Kuntayhtymän ja sosiaalitoimen yhdistämisen tavoitteena on kokonaistaloudellisuuden ja palvelujen parantaminen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että toimialalla on kokonaisvastuullinen johtaja. Viraston esittely- ja muut hallintokysymykset ratkaistaan johtosäännöllä. Hallinnon ja tukipalvelujen osalta resurssitarpeet vähenevät. Kuntayhtymän ja sosiaalitoimen yhdistämisprosessi on suunniteltava huolellisesti ja vaatii myös resursseja. Uudelleen organisoinnissa voidaan selvittää mahdollisuudet sosiaalija terveystoimen työryhmän esittämän elämänkaarimallin toteuttamiseen sekä mm. Raision hyvät käytännöt palvelujen tuotteistamisessa. Valtuuston välitön ohjausmahdollisuus näiden palvelujen järjestämiseksi voidaan parhaiten turvata kuntaliitoksella. Puitelain 5 :ssä säädetty perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen palvelujen asukasraja vähintään noin 20 000 asukasta täyttyy kuntaliitoksen kautta. Lakiin on kirjattu poikkeamismahdollisuus saaristoisuuden perusteella. Rymättylä ja Velkua ovat saaristokuntia ja Merimaskuun kuuluu saaristo-osia. Nykyisten tarpeiden mukaiset lähipalvelut tulevat säilymään eri alueilla. Sosiaali- ja terveydenhuolto yhdessä varmistaa saumattomat palvelut asukkaille. Kaupunki parantaa erityispalvelujen toteuttamismahdollisuuksia omana työnä, koska väestöpohja laajenee. Eri palvelujen saannin perusteet yhtenäistetään ja päätökset palveluista voidaan tehdä keskitetysti esimerkiksi laskennallisessa toimeentulotuessa. Päivähoidossa voidaan saavuttaa myös kustannussäästöjä esimerkiksi vuorohoidon järjestämisen yhteydessä ja erityispäivähoidossa. Sosiaalityön lähipalveluja täydennetään kaupungin erityisasiantuntijapalveluilla mm. psykologi, lastensuojelun erityisosaaminen ja perhetyö sekä moniammatillinen tiimityö. 12

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 Sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluina säilyvät: asumispalvelut, vanhusten laitoshoito kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) lasten päivähoito lapsiperheiden kotipalvelu neuvolatoiminta (äitiys- ja lastenneuvola, kouluterveydenhuolto ja iäkkäiden terveysneuvonta) lähisosiaalityö terveydenhoitajan ja yleislääkärin vastaanotto hammashoito Velkualla lähipalvelut hankitaan toistaiseksi nykykäytännön mukaisesti ostopalveluna (palvelukeskus Velkuan Kummeli ry.) lääkäripalveluja ja sosiaalityöntekijää lukuun ottamatta. Mahdolliseen investointiin varaudutaan vuosina 2009 2011, tarveselvityksen ja huonetilaohjelman valmistumisen jälkeen. Merimaskun vanhusväestön laitoshoidon ja avohuollon kehittämistarpeet selvitetään vuoden 2008 loppuun mennessä. Mahdollisesti tarvittaviin investointeihin varaudutaan vuosina 2009 2011. Merimaskulaisten osalta jatketaan toistaiseksi yhteistyötä Askaisten vanhainkodin kuntayhtymän kanssa. Rymättylän päiväkotitoimintaa voidaan jatkaa ostopalvelusopimuksella. 5.3.1 Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuollon tehtävät 5.3.2 Ympäristöterveydenhuolto 5.4 Sivistys- ja vapaa-aikatoimen palvelut 5.4.1 Hallinto ja tukipalvelut Hoidetaan nykyisen VSSHP:n kuntayhtymän ja siihen mahdollisesti fuusioitavan VSEHP:n toimesta, joihin po. kunnat kuuluvat jatkossakin. Tuotetaan isäntäkuntamallilla Raision ja muiden kuntien yhteistoimintana. Johtaminen ja palveluiden tilaaminen keskitetään. Tällöin opetusresursseja saadaan lisää. 13

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 Keittiö- ja siivousalan henkilökunta siirtyy Naantalin ympäristötoimen alaisuuteen. Ostopalvelua Velkualla jatketaan. 5.4.2 Perusopetus Kuntien yhdistyminen luo nykyistä paremmat mahdollisuudet yhteiseen kehittämistoimintaan kun hallinnon voimavaroja voidaan yhdistää. Koulujen sisäinen hallinto hoidetaan pääosiltaan samaan tapaan kuin nytkin. Erityisopetuksen kehittämisen ja kuntien yhteisen resurssipotin myötä erityisopetuksen tarpeet ja resurssit kohdennetaan mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Laajemman oppilaspohjan myötä kehitysvammaisten opetus voidaan järjestää omana toimintana jatkossa. Oppilaiden ei tarvitse kulkea Turkuun ja toiminta voi tuottaa myös taloudellista säästöä riippuen palvelua tarvitsevien määrästä. Jo kolmen - neljän oppilaan oppilaspaikka- ja kuljetusmaksut kattavat oman ryhmän käyttökustannukset. Erityisopetuksen ja oppilashuollon tehtäväkentän ja viranhaltijamäärän kasvaessa näiden tehtävien palvelujen järjestämistä ja koordinointia on tarkasteltava erikseen. Yhtenäisen perusopetuksen idea saadaan myös paremmin toteutettua kun kaikki alakoulut ja yläkoulut ovat saman hallinnon alla. Kuntien yhdistyttyä opetussuunnitelmat yhtenäistetään. Myös kuntien koulutoimen arviointijärjestelmät sovitetaan yhteen. Kuntien yhdistymisestä on etua opettajien täydennyskoulutuksen järjestelyissä, pienten tuntimäärien oppiaineiden opettajien työaikajärjestelyissä, opettajien erityisosaamisalueiden hyödyntämisessä ja opettajien verkostoitumisessa suuremmaksi työyhteisöksi. Kuntien yhdistäminen ei vaikuta nykyisen kouluverkon ylläpitoon vaan toiminta jatkuu samoissa toimipisteissä kuin nykyisinkin. Tilojen käyttöä ei laskelman mukaan ole paljoakaan varaa tehostaa. Merimaskun koulun tilojen osalta voidaan ajatella, että siellä olisi mahdollista toteuttaa esim. yhteisesti kehitysvammaisten opetus. Nykyisten toimintaedellytysten jatkuessa voidaan koko perusopetus ylläpitää Velkualla. 5.4.3 Lukio Kuntien yhdistyminen ei sinällään vaikuta lukiokoulutukseen lähivuosina. Naantalin lukion ollessa jo nyt myös Merimaskun ja Rymättylän kuntien lukio, ei Velkuan opiskelijamäärillä ole vaikutusta lukiokoulutuksen määrälliseen järjestämistarpeeseen. 14

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 5.4.4 Ammatillinen peruskoulutus 5.4.5 Kirjastopalvelut Ammatillisesta peruskoulutuksesta vastaa Raision seudun koulutuskuntayhtymä. Kuntaliitos ei vähennä toimipisteiden määrää. Kirjastojen yhdistyminen antaa mahdollisuuden parantaa asiakaspalvelua ja vastata tulevaisuuden haasteisiin: Tuleviin palvelutarpeisiin kyetään vastaamaan nykyistä kustannustehokkaammin. Yhteinen hallinto parantaa mahdollisuutta toimipisteiden toiminnan kehittämiseen paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi sekä muidenkin kuin varsinaisten kirjastopalvelujen yhdistämiseen ja sijoittamiseen kirjastojen yhteyteen, esimerkiksi yhteispalvelupisteen toimintana. Yhteinen aineistokanta mahdollistaa monipuolisemmat hankinnat. Velkuan osalta sopimus Raision kanssa puretaan, jolloin kirjastonhoitajan palvelut järjestetään Velkuan toimipisteeseen omana toimintana. 5.4.6 Kansalaisopisto Kuntien yhdistymisellä ei ole Naantalin, Merimaskun ja Rymättylän kuntien kansalaisopistotoimintaan taikka toimipisteisiin vaikutusta, toiminta jatkuu nykymuodossaan nykyisissä toimipisteissä kysynnän mukaisena. Velkualla kuntaliitos merkitsee irtautumista nykyisestä kuntayhtymästä ja opistotoiminnan järjestämistä Naantalin opiston toimesta. 5.4.7 Kulttuuripalvelut Kuntien yhteenliittymisen myötä nykyisillä resursseilla kyetään hieman lisäämään palveluita, kun hallinto voidaan keskittää yhteen paikkaan ja päällekkäistä työtä voidaan välttää. Asiantuntijuuden jakaminen helpottuu ja toimenkuvia selkiinnytetään. Nykyisin montaa eri tehtäväaluetta hoitavien työntekijöiden töitä voidaan järjestellä uudelleen. Kuntien yhteen liittäminen edesauttaa markkinointia. Pie- 15

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 net kunnat tuovat tarjontaan saaristolaisleimaa ja tarjonta monipuolistuu. Paikallisten juhlien ja tapahtumien järjestelyistä ovat kuntien asukkaat kantaneet suuren vastuun ja kunnat ovat avustaneet näitä tilaisuuksia osallistumalla järjestelyjen kustannuksiin. Toiminnan säilyminen on tärkeää jatkossakin ja sitä tuetaan. Tilojen vuokrat ja avustuspolitiikka yhtenäistetään. Musiikkiopiston toimintaan yhdistyminen ei sinänsä vaikuta muutoin kuin, että oppilaiden tasa-arvo alueella koulutukseen pääsyn suhteen paranee kun se ei enää ole kiinni kunnan varaamista oppilaspaikoista. Myös velkualaiset pääsevät hyödyntämään musiikkiopiston palveluita. Kunnissa on musiikkileikkikoulutoimintaa. Toiminta järjestetään jatkossakin lähipalveluna, mutta Naantalin musiikkiopiston alaisuudessa. Museotoimintaa jatketaan olemassa olevissa toimipisteissä. 5.4.8 Nuorisopalvelut Nuorisotyötä toteutetaan lähipalveluna. Nuorisotilat alueilla turvataan. Henkilöstön osalta muodostetaan selkeämpiä tehtäväkokonaisuuksia vastuuhenkilöille. Toisaalta monet toiminnot (esimerkiksi leiritoiminta, kansainvälinen toiminta, retkitoiminta, nuorisotiedotus) kannattaa järjestää alueellisesti. Opiskelun ja työllistämisen tukitoimintaan tarvitaan alueellinen malli. Nuorisofoorumitoiminta tarvitsee tukea ja koulutusta, joka on parhaiten annettavissa alueellisesti. Tarkoituksena on, että Juuret ja siivet hankkeen käynnistämä alueellinen yhteistyö jatkuu edelleen. 5.4.9 Liikuntapalvelut Hallinnon osalta päällekkäiset tehtävät vähenevät kuntien yhdistyessä, jolloin tämä osuus liikunta-asioiden hallintoon käytetystä ajasta voidaan käyttää palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen. Liikunnan lähipalvelut tuottavat nykyisissä kunnissa pääosin järjestöt. Naantalissa on myös liikuntatoimen tuottamia palveluita, esim. lasten liikuntakerhot ja erityisryhmien liikunta, joka on Naantalissa sosiaalitoimen vastuualuetta. Liikuntajärjestöjen avustuspolitiikka yhtenäistetään. 16

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 5.5 Tekniset palvelut 5.5.1 Hallinto 5.5.2 Kadunpito ja yleiset alueet, venelaiturit 5.5.3 Viheryksikkö Liikuntapaikkojen ylläpitoa jatketaan omana työnä ja voidaan jatkaa myös ostopalveluna tai yhteistyönä seurojen kanssa. Liikuntapaikat alueilla säilytetään. Johtaminen ja palveluiden tilaaminen keskitetään. Valtio osallistuu mahdollisesta kuntaliitoksesta huolimatta nykyisessä laajuudessa tienpitoon ja saariston yhteyksien turvaamiseen. Luettelo valtion ylläpitämistä teistä ja yhteysalusliikenteestä on raportin liitteenä. Naantalissa kadut ovat oman yksikön hoidossa, joka myös ylläpitää päivystysrinkiä. Muissa kunnissa urakoitsijat hoitavat kunnossapidon. Kunnilla ei ole päivystystä, vaan urakoitsijat hoitavat asian itsenäisesti. Teiden ja katujen hoidossa säilytetään nykyinen taso alueen kaikissa osissa. Nykyistä hoidon ja kunnossapidon toimintamallia jatketaan täydennettynä Naantalin tukitoimilla, joita ovat asiantunteva kilpailutusosaaminen ja päivystys. Kunnallistekniset suunnitelmat teetetään pääosin konsulteilla. Yksityisteiden hoidossa tiekuntien avustamista jatketaan. Kaavaalueilla olevat yksityistiet Naantalin kaupungin nykyisellä alueella hoidetaan kaupungin toimesta. Osa avustuksesta voidaan antaa työnä (esim. tiekarhu). Perusteet yhtenäistetään. Tekninen lautakunta toimii tielautakuntana. Vierasvene- ja kotisatamapaikat alueilla säilytetään. Niitä hoidetaan ja ylläpidetään omana toimintana tai ostopalveluna. Toiminta keskitetään kaupungin nykyisen viheryksikön alaisuuteen. 17

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 5.5.4 Jätehuolto Turun Seudun Jätehuolto Oy hoitaa jätehuollon koko alueella. Käytössä on jätelain tarkoittama kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä, jonka Turun Seudun Jätehuolto Oy hoitaa ja kilpailuttaa. 5.5.5 Vesihuolto 5.5.6 Kiinteistöjen hoito 5.5.7 Ruokapalvelut 5.5.8 Puhdistuspalvelut 5.5.9 Kaukolämpö 5.5.10 Konevarikko ja keskusvarasto 5.5.11 Kiinteistönmuodostus ja rekisterinpito Naantalin vesilaitos hoitaa ja kehittää vesihuoltoa osana normaalia toimintaa. Turun Seudun Vesi Oy:n vesivarauksissa on huomioitu tulevat vesitarpeet. Velkuan vesihuolto Maskun kautta turvataan. Jätevesien johtaminen ja käsittely vaatii seudullisen ratkaisun ja oman alueellisen suunnitelman. Johto keskitetään. Kiinteistöjen hoitohenkilöstö säilyy paikallisella tasolla. Kaukovalvontaa ja -ohjausta voidaan lisätä Naantalin järjestelmän varassa ja saada henkilöstölle paremmat sijaisuusjärjestelymahdollisuudet. Ruokapalveluiden johtaminen ja tilaamisvastuu keskitetään. Puhdistuspalveluiden johtaminen ja tilaamisvastuu keskitetään. Kuntaliitoksella ei ole vaikutusta toimintaan. Hyödynnettävissä koko laajentuvan kunnan alueella. Rymättylässä, Merimaskussa ja Velkualla maanmittauslaitos hoitaa tilauksesta kaikki maanmittausasiat, kunnilla ei ole omaa organisaatiota. 18

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 5.5.12 Rakentamisen lupa- ja ohjauspalvelut 5.5.13 Sähkö 5.5.14 Ympäristönsuojelu 5.6 Satama 6 HENKILÖSTÖ 6.1 Henkilöstön asema Naantalissa on oma maanmittausosasto, joka hoitaa maanmittausasiat, pitää tonttikirjaa ja huolehtii mm. maaperätutkimuksista. Osaston vahvuus on 12 henkilöä. Kuntaliitoksen jälkeen omaa toimintaa lisätään suunnitelmallisesti. Tämä edellyttää asian selvittämistä erikseen. Johto keskitetään. Rakentamisen lupa- ja ohjauspalveluja annetaan tarvittaessa lähipalveluna. Erityistä huomiota kiinnitetään sähköisten palveluiden kehittämiseen. Kuntaliitoksella ei ole vaikutusta toimintaan. Toiminta keskitetään. Rymättylän ja Velkuan osalta ostopalvelu lopetetaan. Merimaskun osalta rakennustarkastajan ja ympäristönsuojelutehtävät erotetaan. Toimintaan varataan riittävät resurssit. Kuntaliitoksella ei ole vaikutusta sataman toimintaan. Henkilöstön asema on kuntaliitoksessa turvattu Kuntajakolain pohjalta viideksi vuodeksi. Lain 13 :ssä todetaan, että vuosien 2008 2013 alusta voimaantulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Kuntajakolaissa tarkoitetut kuntajaon muutokset, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi, 19

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 6.2 Henkilöstön siirtymisen periaatteet jolloin henkilöstö siirtyy automaattisesti lain nojalla uuden kunnan palvelukseen eikä erillisiä päätöksiä henkilöstön siirtämisestä tarvita. Tällöin ei myöskään tarvita henkilöstön irtisanomista eikä erillistä suostumusta. Kuntajakolain 15 :ssä säädetään erikseen kunnanjohtajan asemasta kuntajaon muuttuessa. Kuntaliitoksen käytännön toteutuksessa noudatetaan henkilöstöä koskevissa asioissa uuden yhteistoimintalain säädöksiä sekä otetaan huomioon Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeessä 2.3.2007 nro 4/2007 Henkilöstön asema kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa annetut ohjeet. Rymättylän, Merimaskun ja Velkuan kuntien päävirassa olevat vakinaiset viranhaltijat tai pysyväisluonteisessa työsopimussuhteessa olevat työntekijät siirtyvät Naantalin kaupungin palvelukseen myöhemmin tarkemmin sovittaviin virka- tai työsuhteisiin entisin palvelussuhteen ehdoin. Suunnitelmallisesti ja asteittain tullaan tehtävien vaativuusarvioinnin perusteella yhdenmukaistamaan tehtäväkohtaiset palkat. Lähtökohtana on säilyttää vähintään entinen palkka. Mahdollinen palkkaero supistuu tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksissa. Laajentuvassa kunnassa turvataan henkilökohtaisen palkanlisäjärjestelmän eteneminen. Yhdistymisavustusta käytetään palkkojen yhtenäistämiseen ja henkilökohtaisten palkanlisien myöntämiseen. Palkkaerojen tasoittamisesta tehdään suunnitelma ja se toteutetaan 3 vuoden kuluessa liitoksen toteuttamisesta (henkilöstötyöryhmän raportissa arvio tarvittavasta rahamäärästä on noin 60 000 euroa vuodessa). Pääosa kuntien henkilöstöstä jatkaa nykyisissä toimipaikoissaan ja nykyisissä tehtävissään työn peruskuvankin säilyessä lähes ennallaan. Kuntien yhdistymisessä tarkastellaan ja kehitetään organisaatiota toiminnallisista lähtökohdista. Lähinnä hallinnon sektorilla tarvitaan tehtävien uudelleen järjestelyjä. Niille henkilöille, jotka eivät voi jatkaa nykyisissä tehtävissä, varataan tilaisuus esittää omat toivomuksensa työtehtävästään. Suunnitelma ja päätökset laajenevan Naantalin kaupungin henkilöstöjärjestelyistä tehdään hyvissä ajoin ennen yhdistymistä, viimeistään 31.8.2008 mennessä. Todellisen eläkepoistuman selvittämiseksi ja töiden uudelleen järjestelyn turvaamiseksi liitosvalmistelujen alkuvaiheessa selvitetään eläköitymishalukkuus niiden henkilöiden osalta, joilla henkilökohtaiseen eläkeikään on aikaa 2 vuotta. Liitoskuntien kunnanjohtajat siirtyvät Naantalin kaupungin hallintoon erikseen sovittaviin tehtäviin entisin palvelussuhteen ehdoin. Lähtö- 20

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 kohtana myös siirtyvillä kunnanjohtajilla on muun henkilöstön tapaan säilyttää vähintään entinen palkka. Määräaikaisia sopimuksia ei tehdä pidemmälle ajalle kuin 31.12.2008 saakka. Virkojen / toimien vakinaisessa täyttämisessä arvioidaan vakanssien täyttämisen mahdollisuus sisäisesti liittyvien kuntien ja kuntayhtymän henkilöstöstä. Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kunnat sekä terveyskeskuskuntayhtymä irtisanovat mahdolliset paikalliset virka- ja työehtosopimukset päättymään viimeistään 31.12.2008 ja uusia paikallisia virka- ja työehtosopimuksia ennen yhdistymistä ei tehdä muutoin kuin yhteisestä sopimuksesta. Laajentuvan Naantalin kaupungin henkilöstöä koskeva yhteistoiminta järjestetään työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukaisesti. Uuden yhteisen toimintakulttuurin omaksumiseksi panostetaan henkilöstön motivaation ja muutosmyönteisyyden luomiseen, tuki- ja täydennyskoulutukseen sekä yhteisön sisäisen vuorovaikutuksen kehittämiseen. Avainasemassa ovat esimiehet ja heidän valmiutensa muutoksen johtamiseen. Liitoksen yhteydessä kiinnitetään henkilöstöpolitiikassa huomiota tiedottamiseen, koulutukseen ja henkilöstön kuulemiseen. Ratkaisut tehdään avoimessa yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Henkilöresurssien tarvetta pitkällä tähtäimellä suhteessa palvelutarpeisiin sekä eläköitymiseen on tarkasteltu liitteenä olevassa Efeko Oy:n toimittamassa laskelmassa. 7 TALOUDELLISET LASKELMAT JA YHDISTETTY TALOUS Yhdeksi käsittelyn pohjaksi on tilattu Efeko Oy:ltä laskelmia, jotka ovat selvitysraportin liitteenä. Rahoituksen riittävyyttä suhteessa palvelutarpeisiin on tarkasteltu Efeko Oy:ltä tilatussa laskelmassa, joka on selvityksen liitteenä. Lisäksi on laadittu omana työnä historiatietojen pohjalta laskelmia, jotka kuvaavat verotulopohjaa, kokonaisverotuottoja, keskeisten palvelutoimintojen kustannuksia, konsernin vieraan pääoman määrää ja yhdistettyjä tulossimulaatioita talouden suunnasta. Yhdistyneen kunnan taloudelliset vahvuudet ja uhat ovat pitkälti samat kuin Naantalilla ilman yhdistymistäkin. Naantalin taloudellinen menestys on riippuvainen sekä kansainvälisiin tekijöihin että muutoinkin vahvasti avoimiin markkinoihin sidoksissa olevista korkeista 21

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 yhteisöverotuloista ja korkeasta toiminta-tuottotasosta, satamasta ja muista liiketoimintatuloista näitä faktoja yhdistäminen ei muuta. Mahdollinen tuloveroprosentin korottaminen Naantalissa ei ole riippuvainen yksinomaan kuntaliitoksesta. Toimintamenoissa on selvityksessä osoitetuissa kohdin saavutettavissa säästöä. 7.1 Talouden hoidon periaatteet ennen yhdistymistä 7.2 Valtionosuudet ja yhdistymisavustus Kunnat noudattavat voimassaolevia toiminta- ja taloussuunnitelmiaan. Jos jostakin välttämättömästä syystä syntyy tarve poiketa suunnitelmasta, esimerkiksi tehdä suunnitelmasta poikkeava investointi, niin asiasta tulee erikseen sopia selvitys- tai järjestelytoimikunnassa. Säännös ei koske Naantalin satamaa eikä liiketoimintaa. Tavoitteena on, että yhdistymisajankohtana taseiden osoittama ylijäämien määrä on vähintään samalla tasolla kuin 2006 tilinpäätöksissä ja että korollisen vieraan pääoman määrä ei oleellisesti poikkea vuoden 2008 lopun suunnitellusta tasosta sellaisena kuin se on ollut vahvistettaessa ensikertaisia toiminta- ja taloussuunnitelmia vuodesta 2007 eteenpäin. Tulorahoituksen perusteita ei muuteta ennen yhdistymistä tai mikäli muutetaan, tavoitteena on yhtenäistäminen kohti yhdistymissopimuksessa kuvattua tavoitetta. Veroprosentteja ei lasketa ennen yhdistymistä. Kunnat saavat valtionosuutta (tiedot tilinpäätöksistä 2006) seuraavasti: euroa Naantali 7 991 525 Merimasku 579 643 Rymättylä 2 028 103 Velkua 547 084 Yhteensä 11 146 355 Neljän kunnan kuntaliitoksen tapahtuessa 1.1.2009 saataisiin yhdistymisavustusta kaikkiaan 7 020 000 euroa. Valtionosuuksien väheneminen korvattaisiin viiden vuoden ajan. Sisäministeriön tuottaman koelaskelman mukaan vuotuinen valtionosuuden väheneminen olisi vuoden 2007 tasossa -451 094 euroa eli viiden vuoden aikana -2 255 470 euroa, mikä samalla olisi korvattava määrä. 22

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 Yhdistymisavustuksen käyttöperiaatteet: Kaikilla kuntaliitoskunnilla on merkittävä määrä investointihankkeita sisällytetty taloussuunnitelmiin, joiden mukaisesti kunnat toimivat liitokseen saakka. Yhdistymisavustuksella vähennetään ensisijaisesti suunniteltujen tai suunnittelukauden jälkeen toteutettavaksi aiottujen hankkeiden aiheuttamaa velkaantumistarvetta. Avustukset kohdennetaan lisäksi erityisesti hankkeisiin, joilla parannetaan laajentuvan kunnan sisäisiä liikenne- ja kulkuyhteyksiä yhdessä valtion kanssa tai omin toimin. Rahoilla edistetään myös palvelujen järjestämissuunnitelman mukaisesti palvelujen tasapuolista saatavuutta kunnan eri osa-alueilla. Saariston ja alueen erityisten matkailumahdollisuuksien kehittämiseen osoitetaan yhdistymisavustuksesta osa käytettäväksi hankerahoituksena. Saariston kehittämistä ohjataan erillisellä saaristoohjelmalla. Osa avustuksesta käytetään henkilöstön palkkaerojen tasoittamiseen ja liitokseen liittyviin henkilöstön kehittämistarpeisiin. 8 VAHVUUDET JA MAHDOLLISUUDET, HEIKKOUDET JA UHAT 8.1 Vahvuudet ja mahdollisuudet Vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä heikkouksia ja uhkia on tarkasteltu erikseen myös työryhmien raporteissa. Samoin kuin näkymiä sen suhteen miten palveluja järjestetään, mikäli liitospäätöstä ei tehdä. Seuraava kooste mahdollisen liitoksen aiheuttamista muutoksista on tehty uuden kuntakokonaisuuden, Naantalin sekä liittyvien kuntien näkökulmista. väestönkasvukunta, jossa hallittu kasvu on mahdollinen tasapainoisempi ikärakenne työpaikkamäärän kehitys koko alueella on kasvava mahdollisuudet oman ja seudullisen elinkeinopolitiikan harjoittamiseen paranevat kehittämistoiminta mahdollistuu paremmin mahdollistaa paremman edunvalvonnan uuden kunnan monimuotoisuus parantaa entisestään alueen vetovoimaisuutta asuin-, matkailu- ja vapaa-ajanviettoalueena tonttitarjonta monipuolistuu 23

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 Naantalin perinteinen imago yhdessä saaristoalueen kuntien kanssa tarjoaa asukkaille helposti omaksuttavan identiteetin muodostaa taloudeltaan vahvan kunnan liitoksella taataan valtionosuuksien säilyminen 5 vuodeksi, lisäksi saatava yhdistymisavustus saavutettu korkea palveluiden taso voidaan säilyttää helpottaa ammattitaitoisen henkilökunnan saantia toimintavarmuuden parantaminen eläkepoistuma korvattavissa suunnitelmallisemmin paremmat mahdollisuudet toimintojen uudelleen organisointiin ja toimintatapojen uudistamiseen työn tuloksellisuus paranee päällekkäisten töiden vähetessä, teknologian hyödyntäminen lisää tehokkuutta osto- ja hankintatoimen tehostuminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumaton yhteistyö 8.2 Heikkoudet ja uhat päätöksenteon etääntyminen liittyvissä kunnissa hallintoa keskitettäessä joustovara ja asiakasläheisyys voi vähetä lähipalvelun säilymisestä huolimatta toimintakulttuurien yhteentörmäys hajanaisempi taajamarakenne lisää haastetta palvelujen tuottamiseen sisäisen joukkoliikenteen vähäisyys vaikeuttaa joidenkin palvelujen käyttöä valtionosuuksien väheneminen siirtymäkauden jälkeen riippuen tulevasta valtionosuusuudistuksesta avustusten, taksojen ja verotuksen yhtenäistäminen on uhka ja mahdollisuus, tulee olemaan menettäjiä ja saajia alueiden hoitotasovaatimusten yhtenäistyessä kustannukset voivat lisääntyä vaarana on vapaaehtoisuuteen perustuvien toimintojen hiipuminen 8.3 Visio Naantalin kaupunginvaltuusto on vuonna 2006 hyväksynyt seuraavan vision, jota tarkennetaan laajentumisen näkökulmasta ottaen huomioon myös kaupungin uusi status saaristokuntana. 24

SELVITYSRAPORTTI K u n t a l i i t o s s e l v i t y s 9.8.2007 VISIO, NAANTALIN KAUPUNKI VUONNA 2020 Naantali on, mahdollisesti nykyisiä kuntarajojaan laajemmasta alueesta vastuun kantaen, edelleen itsenäinen, yhteistyökykyinen ja aktiivinen toimija Turun kaupunkiseudulla. Kaupunki huolehtii erinomaisesti kuntalaisten palveluista ja edunvalvonnasta. Vahvan kansainväliseen kauppaan tukeutuvan teollisuuden, vilkkaan sataman ja vetovoimaisten matkailukohteiden rinnalla palveluyritykset ja innovatiiviset uudet teollisuusyritykset ovat vahvistaneet kaupungin elinkeinorakennetta. Historialliset perinteet ja merellinen ympäristö yhdistettynä moderneihin kaupunkitoimintoihin muodostavat kiehtovan, omaleimaisen kaupunkikuvan, josta Naantali on tunnettu. Tasapainoinen talous mahdollistaa kilpailukykyiset palvelut, jotka monipuolisten asumismahdollisuuksien ohella tekevät Naantalista halutun ja turvallisen asuinpaikan. 9 DEMOKRATIA JA JOHTAMINEN Toisen vaiheen aikana tehtävää kuntaliitoksen valmistelua johtaa nykyinen selvitystoimikunta järjestelytoimikunnan nimeämisen asti. Kuntaliitoksen toteuduttua nimetään seurantatoimikunta ensimmäisen valtuustokauden ajaksi (2009 2012) tehtävänään erityisesti seurata, miten yhdistymissopimuksen mukaiset palvelujen järjestämisperiaatteet toteutuvat. Yhteiset kunnallisvaalit pidetään lokakuussa 2008. Uusi kaupunginvaltuusto aloittaa työnsä välittömästi ja asettaa uuden kaupunginhallituksen. Kaupunginvaltuuston koko kasvaa 43 valtuutettuun nykyisestä Naantalin 35:stä. LIITTEET Liite 1 Efeko Oy:n laskelmat yhdistyneestä kaupungista Liite 2 Liite 3 Talousliite Neuvottelumuistio tieasioista (lyhennelmä) 25