TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 SISÄILMASTON JA RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS TAPIOLA KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.

TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 SISÄILMASTON JA RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS TAPIOLA KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

Yhteenveto ja toimenpide-suositukset Koulurakennus Tapiola on rakennettu vuonna 1966 ja peruskorjattu vuonna 1997. Rakennukseen on tehty rakenne- ja kosteustekninen korjaustarveselvitys sisäilman laatuun vaikuttavien tekijöiden arvioimiseksi asuntolatilojen lukuun ottamatta. Ensimmäisessä kerroksessa alapohjarakenne AP1 on ollut tutkimusten mukaan kuiva. Maanvastaisen alapohjarakenteen AP2 alueella maaperästä siirtyvä kosteus on tasaantunut tilojen 144, 146, 147 ja pistemäisesti myös tilan 152 lattiapäällysteiden alle. Tiloissa 146 ja 147 kosteuden siirtymiseen rakenteisiin voi aiheuttaa myös alueelle asennetun sadevesiviemärin vuodot. Lattiapäällysteet suositellaan vaihdettavaksi kosteutta paremmin kestävillä lattiamateriaaleilla tiloissa 144, 146 ja 147. Tilassa 152 lattian kosteutta suositellaan seurattavan. Tilojen 137 ja 139 alueella koetun ajoittaisen hajun arvioidaan liittyvän alapohjarakenteen AP1 liittymien epäjatkuvuuskohtiin, jolloin ilmavuodot maaperästä ja tilojen viereisestä kanaalirakenteesta kuljettavat epäpuhtauksia tilojen sisäilmaan. Alapohja- ja ulkoseinärakenteiden tiivistyskorjaukset suositellaan tehtäväksi tiloissa 137, 139 ja 148 ennen tilojen käyttöönottoa. Alapohjarakenteen liittymät suositellaan tiivistettäväksi myös tiloissa 144, 146 ja 147 lattiapäällysteiden korjaustyön yhteydessä. Rakennuksen maapohjaisesta alustatilasta on todettu ilmavuotoja ympäröiviin tiloihin rakenteiden putkiläpivientien kautta. Alustatilan läpiviennit sekä alustatilaa vasten olevat rakenneliittymät suositellaan tiivistettäväksi. Korjaustyö suositellaan käynnistettävän läpivientien tiivistämisestä. Alustatilaan jätetty pintamaa ja muu rakennusjäte suositellaan poistettavaksi. Alustatilassa ja ensimmäisen kerroksen alapohjassa on betonirakenteiset putkikanaalit. Putkikanaalien liittymät ala- ja välipohjarakenteisiin eivät ole ilmatiiviitä, Putkikanaaleja vasten olevat rakenneliittymät ja läpiviennit suositellaan tiivistettäväksi. Putkikanaalit voidaan lisäksi alipaineistaa koneellisesti huonetiloihin nähden. Välipohjarakenne ja sen pintamateriaalit ovat kunnossa, eivätkä edellytä kiireellisiä korjaustoimenpiteitä. Tilan 256 lattiaan upotettu kaivo suositellaan tyhjennettäväksi vedestä ja kansi tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Ulkoseinärakenteiden pinta- ja sisäosat ovat olleet kuivat, eikä niissä ole havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä. Toisen kerroksen tiloissa 234-256 sokkelieristeeksi maanpinnan tason alapuolelle on asennettu orgaanista korkkia ja mineraalivillaa. Tilan 256 sokkelin korkkieristeessä ja mineraalivillassa on todettu kohonnut mikrobipitoisuus. Maanpinnan tason alapuolella olevien kosteusolosuhteiden ja maaperästä kulkeutuvien ilmavuotojen arvioidaan aiheuttaneen epäpuhtauksien kertymisen sokkelieristeisiin. Muutoin rakenteissa ei ole havaittu poikkeavaa mikrobikasvustoa. Korjaustoimenpiteenä ehdotetaan, että tiloissa 234-256 tiivistetään ulkoseinärakenteiden liittymäkohdat ja läpiviennit ilmatiiviiksi ennen tilojen käyttöön ottoa. Muissa tiloissa ulkoseinärakenteiden liittymien ilmatiiveyskorjaukset tehdään viimeistään rakennuksen seuraavassa peruskorjausvaiheessa. TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

Yläpohjarakenteiden kunto on pääosin hyvä, eikä laajoille korjaustoimenpiteille ole tarvetta. Sammaloitunut vesikate suositellaan puhdistettavaksi. Rakennuksen ja ulkoilman väliset paine-erovaihtelut ovat olleet ohjeistusten mukaisella tasolla. Painesuhteet suositellaan tarkastettavan ilmanvaihtoteknisten säätö- ja huoltotoimenpiteiden yhteydessä uudelleen. Ilmanvaihtojärjestelmän huoltoja säätötoimenpiteiden yhteydessä suositellaan huomioitavaksi, että tuloilmalaitteiden ilmavirta ei suuntaudu suoraan luokka- ja toimistotilojen työpisteille ja aiheuta vedon tuntemuksia. Pohjois-eteläsivun tiloissa 2. kerroksessa ikkunoiden avonaiset ulko- ja sisäpuitteet on kiinnitettävä paikoilleen ikkunoiden pysyvyyden varmistamiseksi. Rakennuksessa on tutkittu sisäilman haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) kahdessa tilassa pistokoeluontoisesti. Sisäilman VOC-yhdistepitoisuudet olivat ohjeistuksiin verrattuna normaalit. Rakennuksen rakenteisiin ja taloteknisiin järjestelmiin liittyy riskitekijöitä, jotka suositellaan korjattavaksi viimeistään peruskorjausvaiheessa sisäilman laatua varmistavana toimenpiteenä. Edellä mainitun kaltainen laaja korjaustoimenpide on esimerkiksi kaikkien alapohja- ulkoseinä- ja välipohjarakenteiden sisäpintojen liitoskohtien ja läpivientien saattaminen ilmatiiviiksi tiivistyskorjauksilla. Rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta ja ilmanvaihtojärjestelmän kuntoa tulee seurata rakennuksen käytön aikana. Mikäli tilojen rakenteissa ja taloteknisissä järjestelmissä havaitaan puutteita tai tilojen käyttötarkoitus muuttuu nykyisestä oleellisesti, tulee tiloihin kohdistaa tarkentavat jatkoselvitykset ja korjaukset. Toimenpide-ehdotukset ennen tilojen käyttöön ottoa (syksy 2015): - tiloissa 144, 146 ja 147 lattiapinta kuivataan ja kastuneet lattiapäällysteet uusitaan. Tilojen 146 ja 147 kohdalla varmistetaan sadevesiputken kunto ja tiiveys - tiloissa 137, 139 ja 148 alapohjarakenteen ja ulkoseinien liittymien ja läpivientien tiivistys esimerkiksi Ardex-vedeneristetuotteilla. Tiivistystoimenpiteet suositellaan tehtäväksi myös tiloissa tiloissa 144, 146 ja 147 - putkikanaalien liittymät, läpiviennit sekä muut aukot ja luukut tiivistetään ilmatiiviiksi - 2. kerroksessa pohjois-eteläsivun tilojen ikkunoiden ulko- ja sisäpuitteiden kiinnitys. Ulkopuitteiden lasituslistat ja kitit uusitaan tarvittavilta osin - tilan 256 lattian kaivo tiivistetään ja tyhjennetään ja kansi tiivistetään - alustatilan avoimet läpiviennit ja tulppaamattomat putket tiivistetään. Alustatilaan jätetty pintamaa yms. jäte poistetaan. Lammikoituneelle alueelle asennetaan soratäyttö vedenpinnan tason laskemiseksi. - märkätilojen lattiakaivot täytetään viikoittain vesikaivojen kuivumisen estämiseksi - tilojen käyttöön liittyviä kokemuksia seurataan esimerkiksi ns. ennakoivan sisäilmatyöryhmän muodossa. - ilmanvaihtojärjestelmään ehdotetut toimenpiteet erillisen raportin mukaisessa laajuudessa - kaikkien tilojen tasopintojen (ala-, keski- ja yläpinnat) peruspuhdistus Pidemmällä aikavälillä (0-5 vuoden sisällä ja ennen peruskorjausta) ehdotetut toimenpiteet on esitetty raportissa rakennekohtaisesti TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

Sisältö 1 LÄHTÖTIEDOT 2 2 ALAPOHJAT 4 2.1 RAKENNE... 4 2.2 TUTKIMUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT... 8 2.3 JOHTOPÄÄTÖKSET... 9 2.4 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 11 3 ULKOSEINÄT JA KANTAVAT VÄLISEINÄT 12 3.1 RAKENNE... 13 3.2 TUTKIMUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT... 14 3.3 JOHTOPÄÄTÖKSET... 15 3.4 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 16 4 VÄLIPOHJAT 16 4.1 RAKENNE... 17 4.2 TUTKIMUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT... 17 4.3 JOHTOPÄÄTÖKSET... 18 4.4 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 18 5 YLÄPOHJAT JA VESIKATTO 19 5.1 RAKENNE... 19 5.2 TUTKIMUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT... 20 5.3 JOHTOPÄÄTÖKSET... 20 5.4 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 20 6 IKKUNAT 21 6.1 YLEISTÄ... 21 7 ILMANVAIHTO 22 7.1 YLEISTÄ... 22 7.2 TUTKIMUSTULOKSET... 22 7.3 JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 22 8 SALAOJA-, VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTO 23 8.1 YLEISTÄ... 23 9 TULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI 23 9.1 SISÄILMAN LAATUTUTKIMUKSET... 23 9.1.1 Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet... 23 10 TILOJEN KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTI 23 11 LIITTEET 24 1 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

1 LÄHTÖTIEDOT Tutkimuskohde: Tilaaja: Tapiola, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos Mika Metsäalho PL 84 13101 Hämeenlinna Sähköposti: mika.metsaalho@hameenlinna.fi Lähtötiedot: Koulurakennus Tapiola on valmistunut vuonna 1966 ja peruskorjattu vuonna 1997. Peruskorjauksessa on uusittu vesi-, sähkö- ja viemärijohtoja, asennettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto ja uusittu pintamateriaaleja. Rakennuksessa on betonirakenteinen pilari- ja palkkirunko, välipohjat ovat betonirakenteisia, alapohja maanvarainen betonilaatta. Toisen kerroksen opetustilojen alapuolella on betonirakenteinen maapohjainen alustatila. Alustatilassa ja mahdollisesti muissa rakenteissa on käytetty lastuvillaeristeitä. Ulkoseinät ovat tiilimuurattuja / betonirakenteisia, joissa on mineraalivillaeriste. Vesikatteena on huopakate. Kohteeseen on tehty vuonna 2014 korjaustarvearvio, jossa on havaittu mm. epätiiveyksiä alapohjan läpivientien ja tarkastusluukkujen liittymissä. Lisäksi korjaustarvearviossa on ehdotettu vesikaton ja rakenteiden tiivistämistä sekä rakenteiden kosteusteknisen kunnon tarkastamista. Vuosina 2010 tehdyssä sisäilman mikrobimäärityksessä ei ole todettu poikkeamia tiloissa 137 ja 258. Arviokäynnillä 30.3.2015 tilojen omistajan edustajalta saatujen tietojen mukaan 2. kerroksen opetustiloissa on ollut ilmanvaihtuvuuteen liitettyjä ongelmia ja 1. kerroksen kanslian wc-tilojen alueella on ollut ajoittain poikkeavaa hajua. Kuva 1. Rakennuksen Tapiola poikkileikkaus D-D Kohteeseen on tehty ilmanvaihdon kuntotutkimus WSP Finland Oy:n toimesta erillisenä tutkimustyönä. 2 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

Tutkimustavoite: Tutkimusryhmä: Rakennus on ammattikorkeakoulun käytössä kesään 2015 asti, jonka jälkeen tilat on tarkoitus ottaa yläkoulun käyttöön syksyllä 2015 muutoin paitsi asuntolatilojen osalta. Ennen tilojen käyttötarkoituksen muutosta ja käyttöön ottoa on pyydetty selvitettävän rakennuksen rakenteiden kosteustekninen kunto sisäilman laadun kannalta ja arvioida korjaustoimenpiteiden tarve ja laajuus ennen tilojen käyttöön ottoa. Tutkimuksien ulkopuolelle on jätetty asuntolatilat. Tutkimusraportti toimii lähtötietona korjaussuunnittelulle ja tilojen käytettävyyden arvioinnille. Tutkimusraportti pohjautuu kohteessa tehtyyn katselmukseen, sisäilmasto- ja kosteusteknisiin tutkimuksiin, kiinteistön omistajan edustajalta saatuihin tietoihin sekä rakennuksessa aikaisempien tehtyihin sisäilmasto- ja kosteusteknisiin tutkimusraportteihin ja rakennepiirustuksiin. Tutkimuksissa on selvitetty rakenteiden kosteutta ja ilmatiiveyttä, rakennusmateriaalien mikrobipitoisuuksia, sisäilman haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja pinnoille laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia. Tutkimuksen tekijöinä olivat Elisa Koskinen, Markku Sillanpää, Sanni Kietäväinen, Juha Tanner ja Niko Laakso. Tutkimukset tehtiin 13.4 30.4.2015. Käytettävissä olleet asiakirjat: rakennusselostus, v. 1963 T. Hämäläinen arkkitehtipiirustuksia, v. 1963, arkkitehti H. Kitunen rakennusselitys ja rakennepiirustuksia, v. 1997, Ins.tsto HMR Oy pääpiirustuksia, v. 1998, Arkkitehtitoimisto Hyvämäki & Co korjaustarvearvio 30.4.2014, Linnan kiinteistökehitys Oy sisäilmaston mikrobitutkimus 14.5.2010, Vistark Oy testausseloste 3.1.2013, Vistark Oy ilmanvaihdon kuntotutkimus, v.2015, WSP Finland Oy 3 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

2 ALAPOHJAT 2.1 RAKENNE Kuva 2. Pohjakerroksen alapohjarakenteet pohjakuvassa AP1, alapohjarakenne yleensä (muut kuin alkuperäiset varastotilat) 1. lattiapinnoite, ks. liite 3. 2. betonilaatta 100 mm 3. asbestikourulevy 20 mm 4. kevytsorabetonieriste 5. maatäyttö (hiekka, sora) Kuva 3. Maanvaraiseen alapohjaan on asennettu asbestibetonikouru tiloihin, joihin on alun perin asennettu linoleumimattopinta. Lämmöneristekerroksen on suunniteltu alun perin tuulettuvan jalkalistojen kautta. Kevytsoraeristekerroksesta todettiin ilmayhteyksiä huoneilmaan kantavien seinärakenteiden ja oviaukon liittymien kautta. Rakenneavauksen yhteydessä kevytsoraeristeessä havaittiin maaperään viittaavaa hajua. Kevytsoraeristeessä ei todettu poikkeavaa mikrobikasvustoa. 4 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

AP2, alapohjarakenne (entiset varastotilat, käytävätilat, portaikot) 1. lattiapinnoite, ks. liite 3. 2. betonilaatta 100 mm 3. maatäyttö (hiekka, sora) (portaikoissa alapohjalaatan päällä bitumisivelykerros) Kuvat 4-5. Tilat 146, 147, 152 ja 155, 162, 164 ovat olleet ennen peruskorjausta varastotiloina. Muutostyön yhteydessä maanvaraisen lattian pinnat on päällystetty em. tiloissa muovimatolla. Tiloissa 146 ja 147 alapohjalaatta ja sen lattiapäällysteet olivat märkiä ja vaurioituneita tiloja halkovan poikittaissuuntaisen kaistaleen myötäisesti. Kosteuden arvioidaan aiheutuvan maaperään asennetusta sadeviemärilinjasta. Kylmemmän viemärilinjan ympärillä maaperän kosteus on siirtynyt alapohjarakenteeseen ja tasaantunut tiiviin muovimattopäällysteen alle. Kuva 6. Portaikon seinän ja lattian liittymästä havaittiin kulkeutuvan maaperämäistä hajua. Alapohjalaatan päälle on asennettu bitumisively. Rakennepiirustusten mukaan portaikon kantavassa seinässä on käytetty korkkieristettä. 5 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

Putkikanaalit, tilat 137-158 1. lattiapinnoite, ks. liite 3. 2. betonikansi 240 mm, (putkikanaalin seinät ja lattia ovat betonia, sisempi betoniseinä on bitumisivelty) 3. ilmatila n. 600 mm (kanava leveä n. 1,5 m) 4. maatäyttö (hiekka, sora) Rakennepiirustusten mukaan aulan 151 ulko-oviseinän kohdalla on sokkelieristeenä käytetty korkkia. Kuvat 7-8. Tilojen 137-158 välillä on putkikanaali, johon on alun perin asennettu lämpö-, vesi- ja viemärijohtoja. Alkuperäisen rakennusselostuksen mukaisia putkikanaalin tarkastusluukkuja ei havaittu tai ne on peitetty lattiapäällysteiden vaihdon yhteydessä. Putkikanaalitilaan oli tilasta 139 tarkasteltuna asennettu putkien kannatinlautoja. Putkikanaalissa oli mikrobiperäinen haju, minkä arvioidaan aiheutuvan kanaalin lattiapinnoille jätetyistä puukappaleista, jotka ovat ajan saatossa lahonneet. Maapohjainen alustatila 1. lattiapinnoite, ks. liite 3. 2. teräsbetonilaatta 3. lastuvillaeriste (osittain purettu) 4. ilmatila noin 0,5-3 m 5. maatäyttö (hiekka, kallio, pintamaa-aines) Kuvat 9-10. Pohjakerroksessa on maapohjainen alustatila, johon on asennettu viemäri- ja ilmanvaihtokanavia. Maapohjaan on jätetty paikoin pintamaa-ainesta ja lautatavaraa, joissa on silmin nähden mikrobikasvustoa. Alustatilan läpivientien liittymät on suurimmaksi osaksi tiivistetty huolimattomasti mm. mineraalivillalla. Käytöstä poistettuja viemäriputkiläpivientejä ei ole kaikilta osin tulpattu. Alustatilasta 6 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

todettiin ilmavuotoja viemäri- ja ilmanvaihtokanavien liitoksista pohjakerroksen tiloihin. Alustatila on alipaineistettu koneellisesti ja se oli lievästi alipaineinen puhtaisiin tiloihin nähden paine-eroseurannan perusteella. Putkikanaali, 2. krs:n tilojen 234-256 lattiassa ulkoseinän vierellä 1. lattiapinnoite 2. betonirakenteinen kanaali, kansi liittolaattarakenne Kuvat 11-14. Alustatilassa on putkikanaali, johon on asennettu 2. kerroksen tiloja palvelevat ilmanvaihtokanavat. Kanaalitilaan on jätetty aukkoja, jolloin alustatilasta on suora ilmayhteys kanaalitilaan. Toisen kerroksen tiloissa Ilmanvaihtokanavien tiivistämättömät liittymät kanaalitilaan mahdollistavat epäpuhtaamman ilman kulkeutumisen alustatilasta 2. kerroksen tilojen huoneilmaan asti. Kanaalitilassa on rakentamisen aikaista betonimurskejätettä. 7 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

2.2 TUTKIMUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT Alapohjarakenteiden kosteustekninen kunto ja ilmatiiveys Kosteusmittaustulokset ja pohjakuvamerkinnät on esitetty liitteissä 1, 2 ja 3.1-3.2. Merkkiainekoetutkimukset on esitetty liitteissä 4.1-4.6. AP1: Alapohjarakenne oli tutkimusten perusteella kuiva. Lattiapäällysteissä on ollut havaittavissa normaalista käytöstä aiheutunutta kulumista. Alapohjan kevytsoraeristeessä todettiin aistinvaraisesti maaperämäistä hajua. Rakennusmateriaalien laimennossarjamenetelmällä arvioituna kevytsoraeristeessä ei todettu kuitenkaan poikkeavaa mikrobikasvustoa. Kevytsoraeristekerroksesta on ilmavuotoja huoneilmaan mm. kantavien väliseinien liittymistä ja alapohjan epätiiveyskohdista, kuten oviaukot ja läpiviennit. Tutkimustulosten perusteella ilmavuotoreitit maaperästä ja kevytsoraeristeestä huoneilmaan ovat voineet aiheuttaa ajoittaisen maaperämäisen hajun tuntemukset tilojen 137-139 sisäilmassa. AP2: Edellisessä perusparannuksessa varastotilat on muutettu ryhmä- ja työtiloiksi 146, 147, 152, 155, 162 ja 164. Muutostyön yhteydessä maanvaraiset lattiat päällystettiin em. tiloissa linoleumi- tai muovipinnoitteilla. Muovisten lattiapäällysteiden kunto on heikentynyt tiloissa 144, 146, 147 ja pistemäisesti tilassa 152. Tilassa 144 maaperän kosteus on tasaantunut tiiviiden lattiapäällysteiden alle kauttaaltaan. Tilassa 152 kohonnutta kosteutta havaittiin alle 1 m 2 alueella. Tiloissa 146 ja 147 alapohjalaatan pintarakenne oli kostea ja lattiapäällysteet vaurioituneita tiloja halkovan poikittaissuuntaisen kaistaleen myötäisesti (ks. liite 3.1). Kosteuden arvioidaan siirtyneen rakenteeseen maaperästä sekä maaperään asennetusta sadeviemärilinjasta. Kylmän viemäriputken ympäriltä maaperän ja putkesta kondensoituva kosteus siirtyy alapohjarakenteeseen ja tasaantuu tiiviin muovimattopäällysteen alle. Betoni- ja mosaiikkibetonipintojen kosteustekninen kunto on hyvä. Portaikkojen alustilojen liittymistä alapohjaan havaittiin kulkeutuvan kosteaa maaperämäistä hajua. Alimman porrastason liittymiä alapohjaan ei ole toteutettu ilmatiiviisti. Alustatilojen liittymät alapohjaan suositellaan tiivistettäväksi. Alustatilat suositellaan alipaineistettavaksi seuraavassa peruskorjauksessa 8 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

Rakennuksen tiilisalaojaputkien tarkastuskaivot sijaitsevat käytävän linjassa. Tarkastuskaivojen luukut eivät ole ilmatiiviitä. Alapohjarakenteiden liittymiä kantaviin seinärakenteisiin, portaikon alustatiloihin ja ulkoseiniin ei ole tiivistetty ilmatiiviiksi. Alustatila Alustatilaan on asennettu perusparannuksessa pumppukaivo, salaojat ja alipaineistus. Alustatilan maapohjan ja kalliopintojen jälkien perusteella alustatila on ollut aikaisemmin nykyistä kosteampi. Alustatilassa havaittiin edelleen noin 20 m 2 alueella lammikoitunutta vettä. Alustatila oli pääsääntöisesti alipaineinen ympäröiviin tiloihin nähden. Alustatilan läpivientiputkien liittymät ympäröiviin rakenteisiin on tiivistämättä tai ne on tiivistetty huolimattomasti. Lisäksi vanhoja viemäriläpivientejä oli tulppaamatta. Alustatilasta on todettu ilmavuotoreittejä 1. kerroksen tiloihin tiivistämättömien ja avoimien läpivientien kautta. Alustatilaan on jätetty paikoittain pintamaata ja rakentamisen aikaista puujätettä, jossa havaittiin silmin nähden mikrobikasvustoa. Alustatilan kattoon on kiinnitetty orgaanista lastuvillabetonieristettä. Eristeessä ei todettu asbestia. Eristeet olivat paikoin irtonaisia. Putkikanaalit 2.3 JOHTOPÄÄTÖKSET Alustatilasta olevasta ilmanvaihtokanaalista on tiivistämättömiä läpivientireittejä tilojen 234-256 lattiaan, mikä mahdollistaa alustilan epäpuhtauksien ja hajujen kulkeutumisen puhtaita tiloja päin. Ilmanvaihtokanaalin betonirakenteisissa seinissä on aukkoja. Tilojen 234-256 tarkastusluukut ilmanvaihtokanaaliin on tiivistämättä. Ensimmäisen kerroksen putkikanaalissa havaittiin mikrobiperäistä hajua, joka voi viitata puurakenteisten putkikannattimien vaurioihin. Putkitunnelin pinnat olivat muutoin siistit. Putkikanaalista todettiin merkittäviä ilmavuotokohtia alapohjan liittymistä kantaviin väliseinärakenteisiin, oviaukkoihin ja ulkoseinärakenteeseen. Putkikanaalia ei ole lähtötietojen perusteella alipaineistettu. Rakennusselostuksen mukaisia tarkastusluukkuja ei todettu tilojen 137-158 puoleiseen kanaaliin. Alapohjarakenteiden kosteustekninen kunto ja ilmatiiveys AP1 Alapohjarakenteessa ei ole todettu poikkeavaa kosteutta. Sisäilman laadun varmistamiseksi suositellaan, että alapohjalaatan liittymien 9 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

tiivistystoimenpiteet tehdään tilojen 137-139 alueella ennen tilojen käyttöön ottoa. Muutoin alapohjarakenteiden liittymät ja läpiviennit suositellaan tiivistettäväksi viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Ilman kulkeutuminen maatäytöstä alapohjarakenteen epätiiveyskohtien kautta huoneilmaan on sisäilman laatua heikentävä tekijä. AP2 Tiloissa 144, 146 ja 147 kastuneet muovi- ja linoleumipäällysteet suositellaan vaihdettavaksi ennen tilojen käyttöön ottoa paremmin vesihöyryä läpäisevimmillä lattiapäällysteillä, kuten kuivapuristelaatoilla. Työn yhteydessä alapohjarakenteiden liittymät tiivistetään ilmatiiviiksi. Tilojen 146 ja 147 alueella sadevesiviemärin toimivuus ja tiiveys tulee tutkia mahdollisten tukosten ja halkeamien havaitsemiseksi. Tilassa 152 lattiapäällysteessä oleva kosteusjälki on paikallinen. Tilan lattian kosteusteknistä kuntoa seurataan. Ensimmäisen kerroksen portaikon seinä- ja lattialiittymät lattiaan sekä lattiaan asennetut salaojien tarkastusluukut suositellaan tiivistettäväksi ilmatiiviiksi. Tiivistystoimenpiteellä estetään ilman kulkeutuminen maaperästä aula- ja käytävätiloihin. Alustatila Alustatilan vasten olevat rakenneliittymät ja läpivientien liittymät sekä avoimet putkien päät suositellaan tiivistettävän ilmatiiviiksi. Tiivistystoimenpiteillä estetään alustatilan epäpuhtaamman ilman kulkeutuminen käytössä oleviin ns. puhtaampiin tiloihin päin. Alustatilaan paikoittain lammikoituneen veden haihtumista voidaan vähentää asentamalla soratäyttö, jonka yläpinta on noin 20 cm lammikon yläpinnan yläpuolella. Alustatilaan jätetty pintamaa ja rakentamisen aikaiset jätteet suositellaan poistettavaksi. Alustatilan kattoon kiinnitetyt orgaaniset lastuvillaeristekerrokset suositellaan poistettavaksi viimeistään peruskorjausvaiheessa. Putkikanaalit Putkikanaalien läpiviennit kanaalirakenteisiin tiivistetään ilmatiiviiksi. Betonirakenteiset putkikanaalit suositellaan lisäksi alipaineistettavan koneellisesti ympärivuorokautisesti, jotta epäpuhtaampaa ilmaa ei kulkeudu niistä huoneilmaan päin. 10 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

2.4 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Ennen tilojen käyttöön ottoa (kesä-syksy 2015) - alustatilaa ja putkikanaalia vasten olevien lattia- ja seinäliittymien sekä läpivientien tiivistys ilmatiiviiksi. Tiivistystyö tehdään myös tilojen 234-236, 247 ja 257 tuloilmakonvektorikoteloiden taakse lattia- ja seinän liittymään - alapohjan ja putkikanaalien tarkastusluukkujen kannet tiivistetään ilmatiiviiksi - tiloissa 137, 139, 144, 146, 147 ja 148 alapohjan AP1 liittymät ulkoseiniin ja kantaviin seinärakenteisiin sekä alapohjan läpiviennit ja oviaukot tulee tiivistää ilmatiiviiksi, esim. Ardex- tiivistysmenetelmällä. Tiivistystoimenpiteet tehdään erillisen suunnitelman mukaan ja tiivistystyön laatu tarkastetaan merkkiainekaasukokeella - tiloissa 144, 146 ja 147 lattiapäällysteet poistetaan puhtaaseen betonipintaan asti ja alapohjalaattaa kuivataan. Lattiapäällysteiksi valitaan paremmin vesihöyryä läpäisevät pintamateriaalit esim. kuivapuristelaatat. Ennen työn käynnistymistä huuhdellaan ja kuvataan sadevesiputki tilojen 146/147 alueella 2-5 vuoden sisällä tehtävät toimenpiteet - maanvastaisten alapohjarakenteiden kosteuden seuranta pistokoeluontoisesti mm. tilassa 152 - kaikissa tiloissa tehtävää alapohjarakenteiden AP1 ja AP2 liittymien ja läpivientien tiivistyskorjausten kiireellisyyttä arvioidaan mm. tilojen käyttäjäkokemusten perusteella. Yli 10 vuoden päästä tehtävät toimenpiteet / peruskorjausvaiheessa - alapohjien muoviset lattiapäällysteet sekä märkätilojen pinnat uusitaan betonilaatan pintaan asti. Pintamateriaalien suositellaan olevan riittävän vesihöyrynläpäisykyisiä, kuten kuivapuristelaatoilla. Pintarakenne uusitaan tilan käyttötarkoitukseen sopivilla materiaaleilla huomioiden rakenteen riittävä lämmöneristys ja kosteudeneristys. - mosaiikkibetonipinnat ja saumakohdat huoltokorjataan 11 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

3 ULKOSEINÄT JA KANTAVAT VÄLISEINÄT Kuva 15. 1. kerroksen ulkoseinärakenteet pohjakuvassa Kuva 16. 2 kerroksen ulkoseinärakenteet pohjakuvassa. 12 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

3.1 RAKENNE US1, ulkoseinä yleensä 1. kerros 1. maali, sisäpinta 2. betoni 150 mm mineraalivillaeriste tai korkki 50 mm, eristetila jatkuu lattiapinnan alapuolelle. 3. betoni tai tiiil130 mm Toisen kerroksen tiloissa maantason alapuolella on bitumikäsiteltyä korkkieristettä ja sokkelibetoni. Maantason yläpuolella on mineraalivillaeriste ja rapattu julkisivutiilimuuraus Kuvat 17-18. Ulkoseinärakenteet olivat kuivia. Ulkoseinärakenteiden eristeenä on yleisesti käytetty mineraalivillaa (kuva yllä). Toisen kerroksen tiloissa sokkelieristeenä on käytetty korkkieristettä (kuva alla). Korkkieristeessä todettiin kohonnut sädesienipitoisuus. 13 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

US2, 2 kerros, muuratut oviaukot 1. maali, sisäpinta 2. pilari 3. mineraalivillaeriste 90 mm 4. teräsbetonikuorielementti 70 mm Kuvat 19-20. Toisessa kerroksessa ulko-oviaukkojen alaosat on muurattu edellisessä perusparannuksessa ja rakenteeseen on asennettu ikkuna. Kantavat väliseinät ja pilarit yleensä Kantavat väliseinärakenteet ovat tiili- tai betonirakenteisia. Alustilaa vasten olevassa väliseinärakenteessa on huonetilojen puolelta lueteltuna maali, betoni, mineraalivilla, tiili rakenne. 3.2 TUTKIMUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT Kosteustekninen kunto ja ilmatiiveys Kosteusmittaustulokset ja kosteusmittauspaikat on esitetty liitteissä 1-3. Merkkiainekoetutkimukset on esitetty liitteissä 4.1-4.3. US1 Ulkoseinärakenteet ja niiden sisäpinnat olivat pintakosteus- ja porareikäkosteusmittauksien perusteella kuivat. Ulkoseinärakenteiden sisäpinnoilla ja tutkituilta osin eristemateriaaleissa ei ole todettu kosteuden aiheuttamia vauriojälkiä. Toisen kerroksen tilan 256 kohdalla maanpinnan tason alapuolelle asennetussa bitumikäsitellyssä korkkieristeessä ja mineraalivillaeristeessä todettiin kohonnut sädesienipitoisuus sekä tunnistettiin maaperään viittaavaa hajua. Lattiatason yläpuolisissa ulkoseinäeristemateriaaleissa ja muissa tutkituissa eristemateriaaleissa ei todettu poikkeavaa mikrobikasvustoa eikä poikkeavaa hajua. Ulkoseinien eristekerroksesta todettiin ilmavuotoja huoneilmaan ulkoseinän liittymistä lattiaan, pilareihin, ikkunarakenteisiin ja läpivienneistä. Tehtyjen 14 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

merkkiainekaasututkimusten perusteella ulkoseinärakenteiden liittymät ja läpiviennit eivät ole täysin ilma- ja kaasutiiviitä huonetiloihin nähden. Korkkieristeessä on haitta-aineita (PAH), joka tulee huomioida rakenteen korjaus- ja suojaustöissä sekä jätteen kuljetuksessa mm. peruskorjausvaiheessa. Tilasta 139 tutkitun mineraalivillaeristeen pintaan kiinnittynyt laasti ei sisältänyt asbestia. US2 3.3 JOHTOPÄÄTÖKSET Tilojen 234-236, 247 ja 256 alueella ulkoseinän vanhat oviaukot on muurattu ja ikkunarakenteet on uusittu edellisessä peruskorjauksessa. Ulkoseinien liittymät ikkunarakenteisiin eivät ole ilmatiiviitä. US1 Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen kunto on pääosin hyvä. Ulkoseinien pinta- ja eristekerroksissa ei ole todettu poikkeavaa kosteutta eikä kosteuden aiheuttamia jälkiä. Toisen kerroksen tilassa 256 ulkoseinärakenteen alaosan korkkieristeessä ja mineraalivillaeristeessä, jotka on asennettu maanpinnan tason alapuolelle, on todettu poikkeavaa mikrobikasvustoa (sädesieniä) sekä maaperään viittaavaa hajua. Rakenteessa ei ole todettu poikkeavaa kosteutta. Lattiatason yläpuolisissa eristemateriaaleissa (mineraalivilla) ei todettu poikkeavaa mikrobikasvustoa. Tilojen 234-236, 247 ja 256 alueella ulkoseinän alaosaan asennettu orgaaninen korkkieriste on helposti kosteudesta vaurioituvaa materiaalia. Yleisesti maanpinnan tason alapuolella rakenteen kosteusolosuhteet ovat yläpuolisiin rakenneosiin verrattuna korkeammat. Korkki- ja mineraalivillaeristeeseen kohdistuvat kosteusolosuhteet sekä ilmavuodot maaperästä arvioidaan aiheuttaneen eristemateriaaliin mikrobikasvuston muodostumista. Sisäilman laadun varmistamiseksi toisen kerroksen tiloissa 234-236, 247 ja 256 suositellaan, että ilmavuotoreitit ulkoseinärakenteen epäpuhtaammasta eristekerroksesta huoneilmaan estetään tiivistyskorjauksilla. Muissa tiloissa ulkoseinärakenteen tiivistyskorjaukset suositellaan tehtäväksi viimeistään peruskorjausvaiheessa, koska rakennusmateriaaleista irtoavat epäpuhtaudet, kuten eristepöly, voivat kuitenkin heikentää sisäilman laatua. Toimenpiteiden kiireellisyyttä vähentää se, ettei rakenteissa ole havaittu poikkeavaa kosteutta eikä kosteuden aiheuttamia vaurioita. Tiloissa 137, 139, 144, 146, 147 ja 148 suositellaan, että alapohjarakenteiden korjaustöiden yhteydessä tiivistetään myös ulkoseinärakenteiden liittymäkohdat. 15 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

US2 Ulkoseinärakenteen liittymien ilmavuotoreitit korjataan rakenteeseen US1 kohdistettavien korjaustöiden yhteydessä. 3.4 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 4 VÄLIPOHJAT Ennen tilojen käyttöön ottoa (kesä-syksy 2015) - tiloissa 234-236, 247 ja 256 ulkoseinärakenteiden liittymät lattiaan, ikkunarakenteisiin ja läpiviennit tiivistetään ilmatiiviiksi. Tiloissa 137, 139, 144, 146, 147 ja 148 voidaan toteuttaa ulkoseinien tiivistyskorjaustyöt alapohjarakenteiden korjaustöiden yhteydessä - ulkoseinärakenteiden kosteuden seuranta pistokoeluontoisesti rakenteissa, jotka ovat maatäyttöä vasten / maanpinnan alapuolella 2-5 vuoden sisällä tehtävät toimenpiteet - kaikkien tilojen ulkoseinärakenteiden sisäkuoren liittymät alapohjaan, ikkunarakenteisiin, kantaviin seiniin, pilareihin ja läpivienteihin tulee tiivistää ilmatiiviiksi vedeneristetuotteilla. Tiivistyskorjauksen kiireellisyyttä arvioidaan tilojen käyttöön liitettyjen kokemusten perusteella Yli 10 vuoden päästä tehtävät toimenpiteet / peruskorjausvaiheessa - kantavien väliseinärakenteiden liittymät alapohjiin, vanhoihin hormirakenteisiin tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Seinäpinnat maalataan - maanvastaisissa rakenteissa muurattujen rakenteiden sisäpintoihin asennetaan kosteutta kestävä kuitutasoite. Uudet tasoitepinnat maalataan vesihöyryä läpäisevällä maalilla. Kuva 21. Kerroksen 2 välipohjarakenteet pohjakuvassa. 16 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

4.1 RAKENNE VP1, alkuperäinen massiivinen välipohja 1. lattiapäällyste (ks. liite 3) 2. pintabetonilaatta 30-40 mm 3. teräsbetonilaatta 180 mm Kuva 22. Tilan 256 lattiaan on asennettu alun perin työpajojen käytössä ollut hiekanerotuskaivo. 4.2 TUTKIMUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT Kosteustekninen kunto ja ilmatiiveys Välipohjarakenteissa ja niiden lattiapäällysteissä ei todettu aistinvaraisesti ja pintakosteudenilmaisimella arvioituna poikkeavaa kosteutta. Lattiapäällysteissä oli nähtävissä vähäisesti normaalin kulumisen jälkiä. Lattian liittymät ulkoseiniin eivät ole merkkiainetutkimusten perusteella ilmatiiviitä. Kerrosten väliset läpivientireiät eivät ole kaikilta osin tiiviitä, jolloin ilman kulkeutuminen eri kerrosten välillä on mahdollista. Toisen kerroksen tilat 234-236, 247 ja 256 ovat olleet aikaisemmin työpajakäytössä, jonka takia tilan 256 lattiassa on vanha kaivo. Kaivossa oli edelleen vettä. 17 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

4.3 JOHTOPÄÄTÖKSET Välipohjarakenteiden kosteustekninen kunto oli yleisesti hyvä pintojen vähäistä kulumista lukuun ottamatta. Tilan 256 kaivo tulee tyhjentää vedestä. Kaivon kansi tulee tiivistää ilmatiiviiksi. 4.4 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Ennen tilojen käyttöön ottoa (kesä-syksy 2015) - tilan 256 lattiaan asennetun kaivon tyhjennys. Kaivon kannen sekä mahdollisten muiden tarkastusluukkujen tiivistäminen ilmatiiviisti - tasopintojen peruspuhdistus 2-5 vuoden sisällä tehtävät toimenpiteet - märkätilojen saumausmassojen uusiminen Yli 10 vuoden päästä tehtävät toimenpiteet / peruskorjausvaiheessa - muovipintaiset lattiapäällysteet ja katon akustiikkalevyt suositellaan uusittavaksi peruskorjauksen yhteydessä. Lattiapäällysteet uusitaan betonipintaan asti. - märkätiloihin asennetaan nykymääräysten mukaiset vedeneristeet ja kallistukset. - välipohjan liittymät ulkoseinärakenteisiin ja välipohjien läpiviennit tiivistetään. 18 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

5 YLÄPOHJAT JA VESIKATTO 5.1 RAKENNE Kuva 19. Yläpohjarakenteet 2. kerroksessa YP1, 1. bitumihuopa, suojana singeli 2. ruodelaudoitus 3. kattotuolit k 850 4. tuuletettu ilmatila 5. lisäeristys 150 mm 6. kantava teräsbetonilaatta (alkuperäisten suunnitelmien mukaan rakennuksessa on osittain ylälaattapalkisto ja osittain alalaattapalkisto) Kuvat 21 ja 22. Yläpohjarakenteet puurakenteet ja eristetila olivat aistinvaraisesti ja puupiikkimittarilla arvioituna kunnossa. Vesikate oli sammaloitunut. Yläpohjaa on lisälämmöneristetty edellisessä peruskorjauksessa. 19 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

5.2 TUTKIMUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT YP1 5.3 JOHTOPÄÄTÖKSET Yläpohjarakenteen puurakenteet ovat kohteeseen tehdyn katselmuksen perusteella kunnossa. Vesikatto on sammaloitunut. Bitumikermi jatkuu räystäiden tippanokkapellin alle yhtenäisenä. Yläpohjarakenteiden kosteustekninen kunto ja tuulettuvuus arvioidaan pääosin hyväksi. Yläpohjarakenteet eivät edellytä kiireellisiä toimenpiteitä, vesikatteen puhdistusta lukuun ottamatta. 5.4 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Ennen tilojen käyttöön ottoa (kesä-syksy 2015) - vesikaton huoltotyöt mm. kattokaivojen säleikköjen puhdistus - vesikaton (YP1) ja kattoikkunoiden liittymien tiivistyskorjaus 1-5 vuoden sisällä tehtävät toimenpiteet - vesikaton huoltotyöt mm. vesikatteen puhdistus ja bitumihuovan kunnon arviointi, vesikaton läpivientien tiivistys Yli 10 vuoden päästä tehtävät toimenpiteet / peruskorjausvaiheessa - vesikaton uusiminen - katon läpivientien tiivistys sisätilojen puolelta 20 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

6 IKKUNAT 6.1 YLEISTÄ Kuvat 26-27. Rakennuksen alkuperäiset ikkunarakenteet suositellaan korjattavan kiireellisesti 2. kerroksen tiloissa 226-254 alueella, jossa ikkunalasit eivät putoa ulkoja sisäpuitteiden välistä. Muutoin ikkunoiden huoltokorjaukset ja ikkunavälien korjaukset suositellaan tehtäväksi noin 5 vuoden sisään. Toisen kerroksen tiloissa 234-236, 247 ja 256 ikkunarakenteet on uusittu edellisessä peruskorjauksessa. Ikkunarakenteet eivät edellytä korjaustoimenpiteitä. 1-2 kerrosten alkuperäiset puurakenteiset ikkunarakenteet edellyttävät korjaustoimenpiteitä. Kiireellisimpinä korjaustyönä tilojen 226-254 alueella aukiolevat ulko- ja sisäpuitteet suositellaan kiinnitettävän paikoilleen. Ulkopuitteiden lasituslistat ja kitit uusitaan tarvittavilta osin, jotta lasin paikallaan pysyminen varmistetaan ja ikkunoista ei pääse vettä rakenteeseen. Muutoin ikkunarakenteiden huoltokorjaustyöt, ikkunapellitysten kaatokorjaukset suositellaan tehtäväksi noin 5 vuoden sisään. 21 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

7 ILMANVAIHTO 7.1 YLEISTÄ Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan, kunnon ja puhtauden on arvioinut WSP Finland Oy erillisessä tutkimusraportissa. Ilmanvaihtojärjestelmän laiteosat on esitetty puhdistettavaksi. Ilmanvaihtojärjestelmän mineraalivillaiset äänieristemateriaalit on esitetty poistettavaksi. 7.2 TUTKIMUSTULOKSET PAINE-EROSEURANTA Rakennuksessa on seurattu tilojen ja ulkoilman välistä paine-eroa jatkuvatoimisilla seurantalaitteilla 16.4 28.4.2015. Paine-eroseurantakuvaajat on esitetty liitteessä 5 ja mittareiden sijainti on esitetty liitteessä 2. Tilojen ja ulkoilman väliset paine-erot vaihtelivat keskimäärin ympärivuorokautisesti välillä +/- 5 pascalia. Rakennuksen painesuhteet ulkoilmaan nähden ovat olleet Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 ohjearvojen vuodelta 2012 mukaisella tasolla (alipaineisuus alle 30 Pascalia), paitsi tilassa K38. 7.3 JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Jatkossa ilmanvaihtolaitteiden toimintaa ja kuntoa seurataan säännöllisesti. Ilmanvaihdon ilmamäärät tulee tarkastaa myös tiivistyskorjausten jälkeen. Rakennuksen paine-eroja suositellaan seurattavaksi ilmanvaihtojärjestelmän huolto- ja säätötöiden sekä tiivistyskorjausten yhteydessä. Rakennuksen ja ulkoilman väliset paine-erot tulisi pysyä suositeltujen ohjearvojen tasolla ja lähes yhtä suurina ympärivuorokautisesti, jolloin suuria paine-erovaihteluja ei pääse muodostumaan. Pinnoittamatonta mineraalivillaa ei suositella enää käytettävän äänenvaimentimina niistä tuloilmaan mahdollisesti irtoavien mineraalikuitupölyn takia. Luokka- ja toimistotilojen työpisteiden sijainnissa suositellaan huomioitavan tuloilman suuntautuminen, niin ettei se kohdistu suoraan työskentelyalueella ja aiheuta vedon tuntemuksia. Rakenteiden tiivistäminen vaikuttaa koko rakennuksen ilmatiiveyteen ja siten myös rakennuksessa vallitseviin painesuhteisiin, mikä tulee ottaa huomioon ilmanvaihtojärjestelmien säätötöissä. 22 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

8 SALAOJA-, VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTO 8.1 YLEISTÄ Vesi-, viemäri- ja salaojaverkoston kunnosta ei ole tietoa. Vesi- ja viemäriverkoston kunto suositellaan tarkastettavaksi ennen peruskorjaushankkeen suunnittelua. Märkätilojen lattiakaivot suositellaan säännöllisesti esimerkiksi viikoittain täytettäväksi, jotta niiden hajulukot eivät pääse kuivumaan ja tiloihin ei aiheudu viemärimäistä hajua. 9 TULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI 9.1 SISÄILMAN LAATUTUTKIMUKSET 9.1.1 SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet otettiin tiloista 139 ja 256 yhden näytteenottokerran aikana. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet, ns. TVOC arvot vaihtelivat välillä 19-30 µg/m 3. Pitoisuudet olivat Työterveyslaitoksen toimistotiloille ehdottaman ohjeellisen tason (250 µg/m 3 ) alapuolella ja normaalina pidettävät. Yhdisteiden joukossa vallitsevaa tasoa korkeampina pitoisuuksina (yhdisteestä riippuen 5-10 µg/m 3 tai korkeampina pitoisuuksina) olevia yhdistepitoisuuksia ei todettu. Mittaustulokset ja mittauspisteet on esitetty liitteissä 1-2. 10 TILOJEN KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTI Rakenteisiin ja ilmanvaihtojärjestelmään kohdistuvat kiireelliseksi arvioidut korjaus- ja huoltotoimenpiteet suositellaan tehtäväksi ennen tilojen käyttöön ottoa syksyllä 2015. Rakennuksen rakenteisiin ja taloteknisiin järjestelmien liittyvät muut riskitekijät suositellaan korjattavaksi viimeistään peruskorjausvaiheessa sisäilman laatua varmistavana toimenpiteinä. Edellä mainitun kaltainen laaja korjaustoimenpide on esimerkiksi alapohja- ulkoseinä- ja välipohjarakenteiden sisäpintojen liitoskohtien ja läpivientien saattaminen täysin ilmatiiviiksi tiivistyskorjauksilla. Laajempien korjaustoimenpiteiden mm. koko rakennuksen rakenneliittymien tiivistämisen kiireellisyyttä vähentää se, ettei rakenteiden kosteusteknisessä kunnossa ole havaittu merkittäviä poikkeamia. Rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta ja taloteknisten järjestelmien kuntoa tulee seurata rakennuksen käytön aikana. Mikäli tilojen rakenteissa ja taloteknisissä järjestelmissä havaitaan puutteita tai tilojen käyttötarkoitus 23 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

muuttuu nykyisestä oleellisesti, tulee tiloihin kohdistaa tarkentavat jatkoselvitykset ja korjaukset. Tilojen käyttöön liittyviä kokemuksia ja tehtyjen toimenpiteiden edistymistä voidaan seurata esimerkiksi ennakoivan sisäilmatyöryhmän toimesta. Helsingissä, 19. toukokuuta 2015 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Elisa Koskinen FM, rakennusterveysasiantuntija projektipäällikkö Ilkka Jerkku DI, Yksikön johtaja raportin tarkastaja 11 LIITTEET Liite 1. Liitteet 2.1-2.2 Liitteet 3.1-2.3 Liitteet 4.1-4.6 Liitteet 5.1-5.7 Liitteet 6.1-6.2 Liitteet 7.1-7.5 Liite 8. Mittaustulokset (kosteus, materiaalinäytteet, sisäilma) Mittauspisteet pohjakuvissa Pintakosteuskartoitus ja lattiamateriaalit pohjakuvissa Merkkiainekokeet Paine-eroseurannan kuvaajat Rakenneavauspaikat pohjakuvissa Rakennetyypit pohjakuvissa Laboratoriotulokset, asbesti 24 (24) TUTKIMUSRAPORTTI 19.5.2015 KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.04

MITTAUSTULOKSET Tapiola, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna Liite 1 1 Pintailmaisimen käyttö rakennekosteuksien arvioinnissa Tutkittujen huonetilojen seinä-/katto-/lattiarakenteita tutkittiin pintailmaisimella Gann Hydromette UNI 1. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä 0-160. Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta. Pintakosteuskartoituksen tulokset on merkitty pohjakuviin liitteissä 3.1-3.2. Rakenteiden kosteudet, porareikämenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, porattiin rakenteiden suhteellisen ja absoluuttisen kosteuden määrittämiseksi reiät (16 mm). Reiät puhdistettiin ja tulpattiin. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin olosuhteiltaan tasaantuneissa rei issä. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41-näyttölaitteet ja HMP44- mittapäät. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Reiät porattiin 17.4.2015 ja mittaukset suoritettiin 21.4.2015. Mittauspisteet on esitetty pohjakuvissa liitteessä 2. Mittauspiste Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Reiän syvyys, mm Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen Lämpötila, C kosteus, g/m 3 seinä, tiili tilan 159 seinästä:2600mm, lattiasta: 80mm 40 41-18,9 K1 K2 155 1.krs 158 1.krs seinä, eriste seinä, betoni tilan 159 seinästä:1930mm, lattiasta: 80mm tilan 159 seinästä:1810mm, lattiasta: 80mm 150 52 7,7 17,4 300 72-12,9 huoneilma 23 4,2 21,0 seinä, betoni seinä, eriste tilan 157 seinästä: 3250mm, lattiasta: 100mm tilan 157 seinästä: 3100mm, lattiasta: 100mm 50 26-20,9 200 57 6,0 11,9 huoneilma 21 4,6 24,6 seinä, tiili tilan 154 seinästä:3110mm, lattiasta: 90mm 40 29-18,3 K3 153 1.krs seinä, eriste seinä, betoni tilan 154 seinästä:3000mm, lattiasta: 90mm tilan 154 seinästä:2870mm, lattiasta: 90mm 150 35 4,8 16,4 300 83 12,9 huoneilma 25 4,4 19,8 seinä, tiili hissitilan seinästä:2700mm, lattiasta: 90mm 40 33-19,3 K4 146 1.krs seinä, eriste seinä, betoni hissitilan seinästä:2820mm, lattiasta: 90mm hissitilan seinästä:2950mm, lattiasta: 90mm 150 38 5,8 17,9 300 76-14,9 huoneilma 25 4,2 20,4 lattia, betoni lattia, betoni tilan 147 seinästä: 80mm, alustatilan seinästä: 2100mm tilan 147 seinästä: 80mm, alustilan seinästä: 2200mm 25 84-20,0 50 93-20,0 Sweco

MITTAUSTULOKSET Tapiola, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna Liite 1 2 Mittauspiste Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Reiän syvyys, mm Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen Lämpötila, C kosteus, g/m 3 K4 146 1.krs lattia, betoni lattia, betoni hissitilan seinästä: 2040mm, alustatilan seinästä: 130mm hissitilan seinästä: 2170mm, alustatilan seinästä: 130mm 25 54-20,0 50 66-19,7 K5 139 1.krs ulkoseinä, betoni ulkoseinä, eriste tilan 137 seinästä: 7400mm, lattiasta 90mm tilan 137 seinästä: 7300mm, lattiasta 90mm 50 25-20,4 180 70 8,0 13,2 huoneilma 23 4,4 22,2 K6 alustatila ilmatila sisäänkäynnin lähettyvillä 44 4,6 11,4 K7 alustatila ilmatila tilojen 145 ja 146 nurkkauksessa 49 5,5 13,0 K8 256 2.krs ulkoseinä, betoni ulkoseinä, eriste sisäänkäynnin puoleisesta ulkoseinästä: 800mm, lattiasta 130mm sisäänkäynnin puoleisesta seinästä: 700mm, lattiasta 130mm 150 43-16,5 300 46 5,9 15,1 huoneilma 25 4,5 21,0 Rakenteiden kosteudet, viiltomittausmenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, viillettiin lattiapäällysteeseen reiät suhteellisen kosteuden määrittämiseksi lattiapäällysteen alta. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin tasaantuneissa olosuhteissa. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41-näyttölaitteet ja HMP44-mittapäät. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Viillot ja mittaukset suoritettiin 17.4.2015 Mittauspiste Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C VK1 146 lattia, betoni alustatilan seinästä: 2200mm, tilan 147 seinästä: 2000mm 87-20,2 VK2 146 VK3 158 VK4 139 VK5 136 lattia, betoni alustatilan seinästä: 400mm, tilan 147 seinästä: 2000mm 69-21,4 huoneilma 27 5,1 21,0 lattia, betoni ulkoseinästä: 5000mm, ulko-ovien puoleiselta seinältä: 2000mm 41-20,4 huoneilma 25 5,0 22,2 lattia, betoni ulkoseinästä:5000mm, tilan 148 seinästä: 6500mm 32-23,1 huoneilma 24 4,2 23,3 lattia, betoni päätyseinästä: 1800mm, kadun puoleiselta seinältä: 900mm 23-38,8 huoneilma 22 4,8 23,7 VK6 147 lattia, betoni alustilan seinästä: 1800mm, tilan 149 seinästä: 2000mm 93-19,9 VK7 147 lattia, betoni alustilan seinästä: 300mm, tilan 149 seinästä: 2000mm 68-19,5 huoneilma 30 5,1 20,0 Sweco

MITTAUSTULOKSET Tapiola, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna Liite 1 3 Mittauspiste Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C VK8 256 VK9 234 lattia, betoni ulkoseinästä: 1400mm, tilan 247 seinästä: 6000mm 44-20,0 huoneilma 27 4,9 20,9 lattia, betoni ulkoseinästä: 140mm, pääovien puoleisesta seinästä: 6000mm 52-20,1 huoneilma 26 5,1 21,5 Sääolosuhteet Sääolosuhteet tutkimusajankohtana ovat olleet seuraavat: Pvm Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % Tuulen suunta Tuulen nopeus, m/s Pilvisyys 17.04.15 5 60 Lounas 5,0 Pilvistä 21.04.15 10 50 Etelä 3,0 Selkeää Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC -yhdisteiden) ilmanäytteet kerättiin pumpuilla Tenax -putkiin, jotka analysoitiin kaasukromatografisesti MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Tulokset on esitetty yksikössä µg/m 3. Tulokset olivat seuraavat: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC), µg/m 3 V1 139 Opettajien huone, pohjakerros (1.krs) 13.4.2015 19 V2 256 Opetustila E, 2. kerros 13.4.2015 30 Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat: Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 Aromaattiset yhdisteet: Bentseeni 1,2 1,4 Aromaattiset yhdisteet yhteensä 1,2 1,4 Alkaanit: Suoraketjuisia ja haaroittuneita hiilivetyjä 4,5 * Alkaanit yhteensä 4,5 - Karbonyylit: Heptanaali 0,1 * 0,2 * Oktanaali 1,7 Nonanaali 0,5 * 3,6 Dekanaali 0,3 * 0,5 * Bentsaldehydi 2,0 5,1 Asetofenoni 0,7 * 1,0 * Karbonyylit yhteensä 3,6 12,1 Sweco

MITTAUSTULOKSET Tapiola, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna Liite 1 4 Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 Esterit: Etyyliasetaatti 1,0 1,0 Butyyliasetaatti 0,1 0,2 Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri 1,3 2,6 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri 2,7 Esterit yhteensä 2,4 6,5 Alkoholit: Alkoholi- ja fenolieetterit: Butanoli 0,8 Bentsyylialkoholi 2,4 * 2-Etyyli-1-heksanoli 0,9 1,7 Fenoli 1,6 1,9 Alkoholit yhteensä 2,5 6,8 2-Etoksietanoli 2-Butoksietanoli 0,3 * 0,4 * Alkoholi- ja fenolieetterit yhteensä 0,3 - Muut yhdisteet: Dekametyylisyklopentasiloksaani 0,1 Etikkahappo 2,0 * 2,4 * Heksaanihappo, kapronihappo 0,2 * Orgaanisia happoja muita 0,5 * 0,9 * Muut yhdisteet yhteensä 2,6 3,5 Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m 3 17,1 30,3 * Määritetty tolueenina. Tunnistettujen yhdisteiden pitoisuudet määritetään puhtaiden vertailuaineiden avulla (aineen omalla vasteella) tai tolueeniekvivalenttina. TVOC -arvo määritetään tolueeniekvivalenttina. Tunnistettujen yhdisteiden joukossa voi olla myös TVOC -alueen ulkopuolisia yhdisteitä. Em. syistä tunnistettujen yhdisteiden kokonaispitoisuus ja TVOC -arvo eivät usein ole yhtä suuret. Sisäilman haihtuville orgaanisille yhdisteille ei ole ohjearvoa. Työterveyslaitoksen ehdotuksen mukaan (2011) toimistotyötilojen sisäilman TVOC -pitoisuuden kohonneena arvona pidetään yli 250 µg/m 3. Rakennusmateriaalien mikrobit, laimennossarjamenetelmä Rakennusmateriaalien mikrobipitoisuudet määritettiin sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 mukaan ns. laimennossarjamenetelmällä. Näytteet toimitettiin MetropoliLab Oy:n laboratorioon Helsinkiin laimennossarjakäsittelyä ja viljelyä varten. Tulokset on esitetty yksikössä kpl /g: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Homesienet, kpl/g Sädesienet, kpl/g M2 Sweco

MITTAUSTULOKSET Tapiola, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna Liite 1 5 Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Homesienet, kpl/g Sädesienet, kpl/g M2 MR1.1 256 Ulkoseinä, alaosa, sisäpinta, lattiataso - mineraalivillaeriste MR1.2 256 Ulkoseinä, alaosa, sisäpinta, 500 mm lattiatasosta - mineraalivillaeriste 28.4.15 2 200 Aspergillus sp. Penicillium sp. Scopulariopsis sp. steriilit 28.4.15 100 Penicillium sp. 820 alle 100 MR2 Alustatila 155, keskiosa, vanha oven paikka Ulkoseinä, alaosa, sisäpinta, lattiatason alapuolelta - korkkieriste 28.4.15 9 400 Aspergillus sp. Cladosporium sp. 3 800 Penicillium spp. MR3.1 139 Ulkoseinä, alaosa, sisäpinta, 200 mm lattiatasosta 28.4.15 alle 100 alle 100 - mineraalivillaeriste. MR3.2 139 Ulkoseinä, alaosa, sisäpinta, lattiatason alapuolelta - mineraalivillaeriste 28.4.15 100 Penicillium sp. alle 100 MR5 139 Alapohja, kevytsoraeriste 28.4.15 alle 100 alle 100 MR6 alustatila Alustatilan katto - lastuvillavillaeriste * kosteusvaurioindikaattori 22.4.15 alle 100 alle 100 Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2009 mukaan rakennusmateriaalissa on - sienikasvustoa, jos näytteen sieni-itiöpitoisuus on suurempi kuin 10 000 kpl/g, - bakteerikasvustoa, jos näytteen bakteeripitoisuus on suurempi kuin 100 000 kpl/g ja aktinomykeettikasvustoa (sädesienikasvustoa), jos aktinomykeettipitoisuus (sädesienipitoisuus) on suurempi kuin 500 kpl/g. Rakennusmateriaalien asbesti Materiaalinäytteitä otettiin rakennuksen alustatilan ja tilan 139 eristemateriaaleista. Näytteistä tutkittiin asbesti elektronimikroskoopin ja röntgenmikroanalysaattorin avulla Mikrofokus Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Materiaalinäytteiden todettiin sisältävän seuraavaa: Näytteenottopiste Kerros Tila Materiaalinäytteen kuvaus Pvm Materiaalinäytteen asbestisisältö ASM1 Alustatila Alustatilan katon lastuvillaeriste 21.4.15 Ei sisällä asbestia ASM2 1. krs 139 Laastipinta, ulkoseinän sisäkuoren villaeristeen päällä 21.4.15 Ei sisällä asbestia Rakennusmateriaalien sisältämät PAH -yhdisteet Rakennusmateriaalien PAH -yhdisteiden (polysykliset aromaattiset hiilivedyt) koostumuksen selvittämiseksi materiaaleista otettiin näytteitä, jotka tutkittiin MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Pitoisuudet on esitetty yksikössä milligrammaa ainetta kilogrammassa näytettä, mg/kg. Materiaalinäytteiden todettiin sisältävän seuraavaa: Sweco

MITTAUSTULOKSET Tapiola, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna Liite 1 6 Näytteenottopiste Tila Materiaalinäytteen kuvaus Pvm PAH -yhdisteiden kokonaispitoisuus, mg/kg 16 PAH -yhdisteen kokonaispitoisuus, mg/kg* RPAH1 256 Ulkoseinä, korkkieriste 21.4.2015 210 190 *materiaalin kaatopaikkakelpoisuuden raja-arvoon verrattava pitoisuus Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat: Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, mg/kg RPAH1 Naftaleeni 0,44 2-Metyylinaftaleeni 0,47 1-Metyylinaftaleeni 0,57 Bifenyyli 0,14 2,6-Dimetyylinaftaleeni 0,38 Asenaftyleeni 0,51 Asenafteeni 0,11 2,3,5-Trimetyylinaftaleeni 2,5 Fluoreeni 0,31 Fenantreeni 4,8 Antraseeni <0,1 1-Metyylifenantreeni 16 Fluoranteeni 1,3 Pyreeni 4,5 Bentso(a)antraseeni 15 Kryseeni 89 Bentso(b+k)fluoranteeni 43 Bentso(e)pyreeni <0,1 Bentso(a)pyreeni <0,1 Peryleeni <0,1 Indaani(1,2,3-cd)pyreeni <0,1 Dibentso(a,h)antraseeni 14 Bentso(ghi)peryleeni 12 *materiaalin kaatopaikkakelpoisuuden raja-arvoon verrattava pitoisuus PAH-yhdisteitä sisältävän jätemateriaalin kaatopaikkakelpoisuuden (tavanomaisen jätteen kaatopaikka) raja-arvona pidetään 150 mg/kg pienjäte-erien (1-2 autokuormaa) osalta (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2006). Sweco

MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA ALUSTATILA MR6 ASM1 K7 K6 146 VK2 VK1 K4 VK7 VK6 147 153 K3 K1 155 162 PS6 PS7 PS4 139 158 136 VK5 VK4 K5 PS5 V1 K2 VK3 MR5 ASM2 MR3.1 MR3.2 MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : V VOC, SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET K KOSTEUSMITTAUSPISTE, porareikämenetelmä PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET VK KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä ASM RAKENNUSMATERIAALIEN ASBESTISISÄLTÖ MR RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT Tapiola, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna pohjakerros (1.krs) 21.04.2015 LIITE 2.1

MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA MR1.1 MR1.2 RPAH1 MR2 234 VK9 247 PS2 256 PS1 VK8 K8 V2 242 PS3 MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : V VOC, SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET K KOSTEUSMITTAUSPISTE, porareikämenetelmä PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET VK KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä RPAH RAKENNUSMATERIAALIEN PAH-YHDISTEET MR RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT Tapiola, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna 2. kerros 21.04.2015 LIITE 2.2

PINTAKOSTEUSKARTOITUS, MERKINTÖJEN SELITYKSET: Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo lattiassa alle 80 Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo lattiassa 80-90 Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä 70-89 Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo lattiassa 90 tai enemmän Lattiapäällyste: M = MUOVIMATTO L = LINOLEUM B = BETONI, MB = MOSAIIKKIBETONILAATTA K = KLINKKERILAATTA Pintamaata Seinä 100-120 B, 90-110 Lattiassa alue 100-140 Alustilan puoleinen seinä 80-100 L L MB, 90-100 M M, 100-130 B K L M K MB, 90-100 L L M MB K L K B, 100-120 M L L L L L L B, 70-100 Tapiola, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna pohjakerros (1.krs) 21.04.2015 LIITE 3.1

PINTAKOSTEUSKARTOITUS, MERKINTÖJEN SELITYKSET: Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo lattiassa alle 80 Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä 70-89 Lattiapäällyste: M = MUOVIMATTO L = LINOLEUM B = BETONI, MB = MOSAIIKKIBETONILAATTA K = KLINKKERILAATTA L L L L L K K L K Kokolattiamatto L K L L L K M L L MB MB L L L L L L L L L Tapiola, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna 2. kerros 21.04.2015 LIITE 3.2

ALUSTILAN MERKKIAINEKOE 21.4.2015 1 Alakaton päältä 5 ppm 1 1-3 ppm 1 23 ppm 1 2 ppm 1 Hetkellisesti 1,5 ppm 1 >50 ppm MERKINTÖJEN SELITYKSET: 2 1-2 ppm MERKKIAINEKAASU ALUSTILAN ILMATILAAN 0-1 Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (hetkellinen kertamittaus) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 LÄPIVIENTI 2 LATTIAN JA VÄLISEINÄN LIITYMÄ 5 ppm MERKKIAINEEN PITOISUUS Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0 1,0 ppm - pitoisuus vähäinen, - 1,1 10,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 10,1 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. 0-1 Pa Tapiola, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna pohjakerros (1.krs) 29.4.2015 LIITE 4.1

PORTAIKON MERKKIAINEKOE 21.4.2015 2 1-3 ppm 2 0-1 Pa 1 10-50 ppm MERKINTÖJEN SELITYKSET: 0-1 Pa MERKKIAINEKAASU PORTAIKON ILMATILAAN PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (hetkellinen kertamittaus) 1 MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 LATTIAN JA PORTAIKON LIITTYMÄ 2 VÄLISEINÄN JA LATTIAN LIITTYMÄ 5 ppm MERKKIAINEEN PITOISUUS Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0 1,0 ppm - pitoisuus vähäinen, - 1,1 10,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 10,1 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. Tapiola, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna pohjakerros (1.krs) 29.4.2015 LIITE 4.2

ULKOSEINÄN MERKKIAINEKOE 24.4.2015 3 1-3ppm 1 >50ppm 2 1-3ppm MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN 0-1 Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (hetkellinen kertamittaus) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 0-1 Pa 1 ELEMENTTISAUMA 2 ULKOSEINÄN JA LATTIAN LIITTYMÄ 3 IKKUNAN JA IKKUNAPENKIN LIITOS 5 ppm MERKKIAINEEN PITOISUUS Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0 1,0 ppm - pitoisuus vähäinen, - 1,1 10,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 10,1 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. Tapiola, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna pohjakerros (1.krs) 29.4.2015 LIITE 4.3