SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Transkriptio

1 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Katja Tähtinen Raatihuoneenkatu 9, 2. krs, PL Hämeenlinna Tiedoksi: Tutkimuskohde Nummen koulu, Kylätie 24, Hämeenlinna SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SISÄILMAN LAATU TULOSTEN ARVIOINTI Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää Nummen koulun, osoitteessa Kylätie 24, Hämeenlinna, sisäilman laatua ja laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tutkittaviksi tiloiksi valittiin käyttäjiltä saadun palautteen perusteella opetustilat 111, 114 ja 119 uudelta puolelta ja opetustilat 17 ja 18 sekä erityisopetusluokka 43 ja kirjasto 105 vanhalta puolelta. Tutkimuksen tekijöinä olivat rakennusinsinööri Ilkka Meriläinen, LVI-insinööri Olli Kärkkäinen ja ympäristöbiologi Elina Kuitunen. Tutkimukset tehtiin Sisäilman mikrobit. Sisäilman mikrobinäytteet otettiin tutkimukseen valituista tiloista kahden eri näytteenottokerran aikana. Vertailunäytteet otettiin ulkoilmasta. Tutkimustuloksia verrataan samanaikaisiin ulkoilman mikrobipitoisuuksiin ja selvitetään sisä- ja ulkoilman mikrobikoostumuksessa mahdollisesti todettavia eroja. Tuloksia verrataan myös Työterveyslaitoksen ehdottamiin ohjearvoihin. Ulkoilmapitoisuuksiin ja em. ohjearvoihin verrattuina tutkittujen tilojen sieni-itiöpitoisuudet olivat alhaisia. Erityisopetusluokassa 43 todettiin ensimmäisellä mittauskerralla pieni pitoisuus kosteusvaurion merkkinä olevaa Geomyces homesientä. Bakteeri- ja sädesieni-itiöpitoisuudet olivat normaalit. Rakennusmateriaalien mikrobit. Kohteen avatuista rakenteista otettiin näytteet laboratoriossa tehtäviä mikrobimäärityksiä varten. Mikrobipitoisuudet tutkittiin laimennossarjamenetelmällä. Seuraavissa näytteissä todettiin poikkeavaa mikrobikasvustoa (sieni-, bakteeri- tai sädesienikasvustoa): Kirjaston seinästä otetussa näytteessä (MR3) todettiin ohjearvoja korkeampi homesienisieni ja bakteeripitoisuus. Näytteen sienikasvusto sisälsi kosteusvauriota ilmaisevaa Trichoderma homesientä. Rakenteiden kosteudet. Rakenteiden kosteuksia määritettiin pintakosteudenilmaisimella ja viiltomittauksilla. Finnmap Consulting Oy - Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Y-tunnus Viikinkaari 2 a Helsinki puh

2 2 TILOJEN KÄYTTÖ Tutkittujen tilojen lattiarakenteessa todettiin kohonneita kosteusarvoja pintakosteudenilmaisimella kirjastossa (105) vanhan ulkoseinän edessä Todellisen kosteustilanteen antavissa viiltokosteusmittauksissa poikkeavaa kosteutta (rakenteen suhteellinen kosteus yli 80 %) ei todettu. Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet otettiin tutkimukseen valituista tiloista yhden näytteenottokerran aikana. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus, ns. TVOC -arvo, oli 8 µg/m 3 opetustiloissa 119 ja 114, 18 µg/m 3 opetustilassa 18 ja 5 µg/m 3 kirjastossa. Todetut TVOC -arvot ovat alhaisia Työterveyslaitoksen ehdottamaan toimistotyyppisten työtilojen ohjearvoon 250 µg/m 3 verrattuna. Yhdisteiden joukossa vallitsevaa tasoa korkeampina pitoisuuksina (yhdisteestä riippuen 5-10 µg/m 3 tai korkeampina pitoisuuksina) todettuja yksittäisiä yhdisteitä oli butyyliasetaatti (5,8 µg/m 3 ) opetustilassa 18. Butyyliasetaattia käytetään mm. hajusteissa. Pinnoille laskeutuvat mineraalikuidut. Pinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia selvitettiin tasopinnoille asennettujen keräysalustojen avulla. Tutkituista tiloista otettiin kahdet rinnakkaiset näytteet. Tutkittujen tilojen mineraalikuitupitoisuudet vaihtelivat välillä alle 0,07-0,07 kpl/cm 2. Pitoisuudet alittavat käytössä olevan ohjeellisen arvon 0,20 kpl/cm 2. Painesuhteiden seurantamittaus. Tutkittujen tilojen painesuhteita ulkoilmaan ja muihin tiloihin nähden tutkittiin tilojen välillä tehtyjen jatkuvatoimisten paineeromittareiden avulla ja opetustilassa Tulosten perusteella opetustilat 17 ja 18 olivat keskimäärin -2-5 pascalia alipaineisia ulkoilmaan nähden ja opetustilat 111 ja 114 olivat lievästi alipaineisia (0-3 Pa) koulupäivinä ja lievästi ylipaineisia (0 2 Pa) muina aikoina. Tutkimuskohteessa tehdyt havainnot Mikrobiperäistä hajua havaittiin kirjastossa ja sen viereisessä työskentelytilassa (käytävä 103) vanhan ulkoseinärakenteen läheisyydessä kaikkina tutkimuspäivinä. Tilat 11,12, 13, 14, 15 ja 20 on poistettu käytöstä ja eristetty muusta koulusta. Pesuhuoneessa 38 havaittiin mineraalivillamaista hajua. Metallityöhuoneen 23b seinässä havaittiin ilmavuotojen aiheuttamia tummentumia. Vanhan osan käytöstä poistetut tilat Vanhan osan levysokkelissa laajalla alueella on merkkejä kosteista kohdista. Kosteat kohdat ovat alueella, jossa ilmanvaihto on tutkimuksen alkaessa säädetty ylipaineiseksi. Sokkeliin tehdyssä rakenneavauksessa näkyi kosteuden kondensoitumista sokkelin kylmiin ulko-osan rakenteisiin kuten sokkelilevyn sisäpintaan. Hetkellisten paine-eromittausten mukaan luokkatila on ylipaineinen. Luokkahuoneen oven ollessa auki luokka muuttuu alipaineisiksi ja tällöin kosteusvaurioalueiden epäpuhtaudet voivat sekoittua sisäilmaan. Tutkimuksen aikana viisi luokkatilaa otettiin pois käytöstä ja erotettiin koulun muista tiloista. Käytöstä poistetut tilat on esitetty liittees-

3 3 sä 2. Tilojen ottamista uudelleen käyttöön ei suositella, koska tämä vaatii korjaustoimenpiteitä, joiden onnistumista ei voida taata kohtuullisin korjauskustannuksin. Käytöstä poistetut tilat tulee pitää ilmatiiviisti osastoituina ja alipaineisina käytössä oleviin tilohin nähden. Vanhan osan käytössä olevat tilat päivätyn Finnmap Consulting Oy - Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu laatiman korjaustarvearvion mukaan käytössä olevissa tiloissa vanhalla osalla on riskirakenteita, joiden korjaamiselle ei ole teknistaloudellisia edellytyksiä. Tiloissa oleva toiminta suositellaankin siirrettäväksi toisaalle. Tässä tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella tiloja voidaan käyttää nykyiseen tarkoitukseen toistaiseksi. Välitön väistötiloihin siirtyminen tai käytössä olevien tilojen sulkeminen ei ole tarpeen kun: - Kirjastoon 105 liittyvän väliseinän alaosa uusitaan. Samalla tiivistetään seinän kohdalla oleva lattian osa ilmatiiviiksi. - Tehtyjen merkkiainekokeiden mukaan rakennuksessa olevien riskirakeiden kautta sekoittuu ilmaa ja sen mukana mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan. Suositellaan, että käytössä olevissa tiloissa ilman sekoittumista sokkelirakenteiden kautta sisäilmaan estetään tiivistystoimenpiteillä ja ilmanvaihdon säätötoimilla. Tiivistykset tehdään rakenteita rikkomatta nykyisten pintarakenteiden päälle. Työstä tehdään koekorjaus, jonka onnistuminen varmistetaan merkkiainekokein. - Tilannetta tiloissa seurataan säännöllisesti. Laajennusosan käytössä olevat tilat Tässä tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella tiloja voidaan käyttää nykyiseen tarkoitukseen. Tilojen painesuhteet tulisi säätää tasapaineisiksi tai lievästi alipaineisiksi ulkoilmaan nähden. Helsingissä, 28.helmikuuta 2014 Finnmap Consulting Oy - Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu tarkastanut Ilkka Meriläinen rakennusinsinööri Ilkka Jerkku DI, osastonjohtaja Lausunnon liitteet Liite 1. Liite 2. Liitteet Liitteet Liite 5. Mittaustulokset Mittauspisteet pohjakuvassa Merkkiainekokeet pohjakuvissa Painesuhteiden seurantamittausten kuvaajat Kuvakooste

4 MITTAUSTULOKSET Kylätie 24, Hämeenlinna Liite 1 1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille. Mikrobit tunnistettiin valomikroskooppisesti. Pitoisuudet on esitetty käyttäen yksikköä cfu/m 3 eli pesäkkeen muodostavien yksiköiden määrää kuutiometrissä ilmaa. Tulokset olivat seuraavat: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Sieni-itiöt, pitoisuus, cfu/m 3 Bakteerit, pitoisuus, cfu/m 3 Sädesienet, pitoisuus, cfu/m 3 M1 111 Opetustila, Yhteensä Penicillium sp. Cladosporium sp. hiivat % 20 % 40 % Yhteensä M2 119 Kuv.taito/Ymp.tieto, Yhteensä % Yhteensä M3 114 Opetustila, Yhteensä Aspergillus sp % 67 % Yhteensä M4 17 Opetustila, Yhteensä Penicillium sp Yhteensä Cladosporium sp. Aspergillus sp. Rhinocladiella sp. M5 105 Kirjasto, Yhteensä Penicillium sp Yhteensä Penicillium sp. M6 18 Opetustila, Yhteensä Penicillium sp. hiivat Yhteensä Cladosporium sp. Penicillium sp % 33 % % 14 % 14 % 28 % % 75 % % 33 % % 50 % 25 % % 33 % 34 % M7 43 Neuvotteluhuone (Erityisopetusluokka) Yhteensä Penicillium sp. Geomyces sp % 10 % 65 % Yhteensä Aspergillus sp % 67 % 46 0 Finnmap Consulting Oy SSM

5 MITTAUSTULOKSET Kylätie 24, Hämeenlinna Liite 1 2 Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Sieni-itiöt, pitoisuus, cfu/m 3 Bakteerit, pitoisuus, cfu/m 3 Sädesienet, pitoisuus, cfu/m 3 M8 Ulkoilma Yhteensä Penicillium sp. Eurotium sp Yhteensä Cladosporium sp. Penicillium spp. Penicillium sp % 3 % 85 % % 22 % 22 % 34 % Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilman lämpötila, C Sisäilman suhteellinen kosteus, % Ulkoilman lämpötila, C Ulkoilman suhteellinen kosteus, % ,7 22, ,6 21, Mikrobitulosten arviointiperusteet ovat sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden (Asumisterveysohje 2003, Asumisterveysopas 2008, Kansanterveyslaitoksen Koulujen kosteus- ja homevauriot opas 2008, Työterveyslaitos 2011) mukaan: Sieni-itiöt - pitoisuustaso cfu/m 3 on osoituksena kohonneesta pitoisuudesta asuinhuoneistossa talviaikana, mikäli näytteen mikrobilajisto on tavanomaisesta poikkeava, - pitoisuustaso yli 500 cfu/m 3 talviaikana asuinhuoneistossa on kohonnut, - kivirakenteisten koulurakennusten pitoisuustaso talviaikana on yleensä alle 50 cfu/m 3, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu ohjearvo (Työterveyslaitos) on 50 cfu/m 3, - sulan maan aikana vertailuarvona käytetään samanaikaista ulkoilmapitoisuutta ja selvitetään sisä- ja ulkoilman mikrobilajistoissa olevia eroja, Bakteerit - pitoisuustaso yli 4500 cfu/m 3 on kohonnut, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu ohjearvo (Työterveyslaitos) on 600 cfu/m 3, Sädesienet - pitoisuustaso yli 10 cfu/m 3 talviaikana on kohonnut, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu ohjearvo (Työterveyslaitos) on 5 cfu/m 3, - sulan maan aikana vertailuarvona käytetään samanaikaista ulkoilmapitoisuutta (mikäli yli 5 tai 10 cfu/m 3 ). Rakennusmateriaalien mikrobit, laimennossarjamenetelmä Rakennusmateriaalien mikrobipitoisuudet määritettiin sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 mukaan ns. laimennossarjamenetelmällä. Näytteet toimitettiin MetropoliLab Oy:n laboratorioon Helsinkiin laimennossarjakäsittelyä ja viljelyä varten. Tulokset on esitetty yksikössä kpl/g: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Homesienet, kpl/g Muut bakteerit, kpl/g Sädesienet, kpl/g MR1 119 Seinän alaosa, alaohjauspuu, pikieristettä vasten Penicillium sp. 100 alle 100 Finnmap Consulting Oy SSM

6 MITTAUSTULOKSET Kylätie 24, Hämeenlinna Liite 1 3 Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Homesienet, kpl/g Muut bakteerit, kpl/g Sädesienet, kpl/g MR2 17 Seinän alaosa, tuulensuojalevy Penicillium spp. hiivat MR3 105 Seinän alaosa, alaohjauspuu, betonia vasten Trichoderma* sp. hiivat * kosteusvaurioindikaattori alle 100 alle alle 100 Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2009 mukaan rakennusmateriaalissa on - sienikasvustoa, jos näytteen sieni-itiöpitoisuus on suurempi kuin kpl/g, - bakteerikasvustoa, jos näytteen bakteeripitoisuus on suurempi kuin kpl/g ja aktinomykeettikasvustoa (sädesienikasvustoa), jos aktinomykeettipitoisuus (sädesienipitoisuus) on suurempi kuin 500 kpl/g. Pintailmaisimen käyttö rakennekosteuksien arvioinnissa Tutkittujen huonetilojen lattiarakenteita tutkittiin pintailmaisimella Gann Hydromette UNI 1. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta. Tutkitussa kohteessa pintailmaisimen näyttö on ollut poikkeava seuraavissa tiloissa / rakenteissa: - kirjasto 105, lattia, vanhan ulkoseinän edestä paikoin Rakenteiden kosteudet, viiltomittausmenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, viillettiin lattiapäällysteeseen reiät suhteellisen kosteuden määrittämiseksi lattiapäällysteen alta. Suhteellinen kosteus mitattiin tasaantuneissa olosuhteissa. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41- näyttölaitteet ja HMP42-mittapäät. Tulokset, rakenteen ilmatilan suhteellinen kosteus (%) ja lämpötila ( C) on esitetty oheisessa taulukossa. Tila Mittauspiste Rakenneosa Mittauspisteen sijainti, sisäilman suhteellinen kosteus ja lämpötila Pvm Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C VM1 119 lattia Käytävän puoleisesta väliseinästä 500 mm, Rh=14 % t=21 C VM2 17 lattia Käytävän puoleisesta väliseinästä 300 mm, Rh=12 % t=22 C VM3 105 lattia Vanhasta ulkoseinästä 400 mm, Rh=12 % t=21 C , , ,7 Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC -yhdisteiden) ilmanäytteet kerättiin pumpuilla Tenax -putkiin, jotka analysoitiin kaasukromatografisesti MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Tulokset on esitetty yksikössä µg/m 3. Tulokset olivat seuraavat: Finnmap Consulting Oy SSM

7 MITTAUSTULOKSET Kylätie 24, Hämeenlinna Liite 1 4 Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC), µg/m 3 V1 119 Kuv.taito/Ymp.tieto, V2 114 Opetustila, V3 18 Opetustila, V4 105 Kirjasto, Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat: Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 V3 V4 Aromaattiset yhdisteet: Bentseeni 1,2 1,1 1,0 Tolueeni 3,4 1,1 Etyylibentseeni 0,3 0,2 1,4-Ksyleeni 1,0 0,6 Aromaattiset yhdisteet yhteensä 1,2 1,1 4,7 2,9 Alkaanit: Suoraketjuisia ja haaroittuneita hiilivetyjä* 1,0 Alkaanit yhteensä 0 0 1,0 0 Terpeenit: Terpeenit yhteensä Karbonyylit: Heksanaali 1,1 Bentsaldehydi 1,1 Karbonyylit yhteensä 1,1 1,1 0 0 Halogenoidut yhdisteet: Halogenoidut yhdisteet yhteensä Esterit: Etyyliasetaatti 0,1 0,4 Butyyliasetaatti 0,1 5,8 Esterit yhteensä 0,2 0 6,2 0 Alkoholit: Alkoholi- ja fenolieetterit: 1-Butanoli 1,1 Alkoholit yhteensä 1, (2-Butoksietoksi)etanoli 0,9 Alkoholi- ja fenolieetterit yhteensä 0, Muut yhdisteet: Muut yhdisteet yhteensä Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m 3 4,5 2,2 11,9 2,9 * Määritetty tolueenina. Tunnistettujen yhdisteiden pitoisuudet määritetään puhtaiden vertailuaineiden avulla (aineen omalla vasteella) tai tolueeniekvivalenttina. TVOC -arvo määritetään tolueeniekvivalenttina. Tunnistettujen yhdisteiden joukossa voi olla myös TVOC -alueen ulkopuolisia yh- Finnmap Consulting Oy SSM

8 MITTAUSTULOKSET Kylätie 24, Hämeenlinna Liite 1 disteitä. Em. syistä tunnistettujen yhdisteiden kokonaispitoisuus ja TVOC -arvo eivät usein ole yhtä suuret. Sisäilman haihtuville orgaanisille yhdisteille ei ole ohjearvoa. Työterveyslaitoksen ehdotuksen mukaan (2011) toimistotyötilojen sisäilman TVOC -pitoisuuden kohonneena arvona pidetään yli 250 µg/m 3. Pinnoille laskeutuvat mineraalikuidut 5 Pinnoille laskeutuvia mineraalikuituja kerättiin tiloihin kahden viikon ajaksi asennettujen geeliteippilevyjen avulla. Näytteet tutkittiin valomikroskooppisesti laboratoriossa. Pinnoilla todettiin mineraalikuituja neliösenttimetriä kohden (yli 20 mikrometrin pituiset kuidut) seuraavasti: Näytteenottopiste PPK1.1 PPK1.2 PPK2.1 PPK2.2 PPK3.1 PPK3.2 PPK4.1 PPK4.2 Tila Näytteenottopisteen kuvaus Keräysaika Mineraalikuidut, kpl/cm 2 17 Opetustila, ,07 0, Kirjasto, alle 0,07 alle 0, Opetustila, alle 0,07 alle 0, Kuv.taito/Ymp.tieto, alle 0,07 0,07 Tasopinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen ohjearvoksi (säännöllisesti siivottavat pinnat) on ehdotettu 0,2 kpl/cm 2 (Työterveyslaitos 2011). Finnmap Consulting Oy SSM

9 119 VM1 MR1 M2 V1 PPK4 RAKENNEAVAUS 3 M1 PPK3 M3 V2 PS PS4 M4 PPK1 M5 Käytöstä poistetut tilat V4 PPK2 M6 V3 VM2 17 PS1 PS2 105 MR2 18 MR3 VM3 RAKENNEAVAUS 1 RAKENNEAVAUS 4 M7 43 RAKENNEAVAUS 2 MERKINTÖJEN SELITYKSET: 17 TILAN NUMERO M SISÄILMAN MIKROBIT PPK PINNOILLE LASKEUTUVAT MINERAALIKUIDUT MR RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET V SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET VM RAKENTEEN KOSTEUS VIILTOMITTAUKSELLA Nummen koulu Kylätie 24, Hämeenlinna 1. kerros EKu LIITE 2

10 ULKOSEINÄRAKENTEEN MERKKIAINEKOE ppm ppm ppm NUOLIEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTETILAAN ppm 0-1 Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 LATTIA- JA SEINÄRAKENTEEN LIITTYMÄ, 2 IKKUNA- JA SEINÄRAKENTEEN LIITTYMÄ 3 KATTO- JA SEINÄRAKENTEEN LIITTYMÄ 2 ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0 1,0 ppm - pitoisuus vähäinen, - 1,1 10,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 10,1 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. 2-4 Pa Nummen koulu Kylätie 24, Hämeenlinna OK LIITE 3.1

11 KATTORAKENTEEN MERKKIAINEKOE ppm ppm 3-12 ppm ppm NUOLIEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU KATTORAKENTEEN ERISTETILAAN ppm 1 72 ppm 0-1 Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 LÄPIVIENNIT 2 LEVYSAUMAT 3 KATTO- JA SEINÄRAKENTEEN LIITTYMÄ 2 ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0 1,0 ppm - pitoisuus vähäinen, - 1,1 10,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 10,1 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. 2-4 Pa Nummen koulu Kylätie 24, Hämeenlinna OK LIITE 3.2

12 LATTIARAKENTEEN MERKKIAINEKOE NUOLIEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU MAATÄYTTÖÖN 0-1 Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ppm 1 LATTIA- JA SEINÄRAKENTEEN LIITTYMÄ, 2 ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: 1-2 Pa - 0,0 1,0 ppm - pitoisuus vähäinen, - 1,1 10,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 10,1 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. Nummen koulu Kylätie 24, Hämeenlinna Kirjasto OK LIITE 3.3

13 ULKOSEINÄRAKENTEEN MERKKIAINEKOE ppm 2-27 ppm ppm ppm ppm NUOLIEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTETILAAN ppm 0-1 Pa PAINE-ERO JA 1-3 Pa ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 LATTIA- JA SEINÄRAKENTEEN LIITTYMÄ, 2 IKKUNA- JA SEINÄRAKENTEEN LIITTYMÄ 3 KATTO- JA SEINÄRAKENTEEN LIITTYMÄ 2 ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0 1,0 ppm - pitoisuus vähäinen, - 1,1 10,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 10,1 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. Nummen koulu Kylätie 24, Hämeenlinna OK LIITE 3.4

14 Paine-ero (Pa) 0:00 5:54 11:48 17:42 23:36 5:30 11:24 17:18 23:12 5:06 11:00 16:54 22:48 4:42 10:36 16:30 22:24 4:18 10:12 16:06 22:00 3:54 9:48 15:42 21:36 3:30 9:24 15:18 21:12 3:06 9:00 14:54 20:48 2:42 8:36 14:30 20:24 2:18 8:12 14:06 20:00 1:54 7:48 13:42 19:36 1:30 7:24 13:18 19:12 1:06 7:00 12:54 18:48 Finnmap Consulting Oy - SSM 20,0 Pa PS1: Opetustilan 17 ja ulkoilman välinen paine-ero ,0 Pa 10,0 Pa 5,0 Pa 0,0 Pa -5,0 Pa Viikonloppu Viikonloppu -10,0 Pa Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen -15,0 Pa -20,0 Pa Aika Kylätie 24, Hämeenlinna Liite 4.1

15 Paine-ero (Pa) 0:00 5:54 11:48 17:42 23:36 5:30 11:24 17:18 23:12 5:06 11:00 16:54 22:48 4:42 10:36 16:30 22:24 4:18 10:12 16:06 22:00 3:54 9:48 15:42 21:36 3:30 9:24 15:18 21:12 3:06 9:00 14:54 20:48 2:42 8:36 14:30 20:24 2:18 8:12 14:06 20:00 1:54 7:48 13:42 19:36 1:30 7:24 13:18 19:12 1:06 7:00 12:54 18:48 Finnmap Consulting Oy - SSM 20,0 Pa PS2: Opetustilan 18 ja ulkoilman välinen paine-ero ,0 Pa 10,0 Pa 5,0 Pa 0,0 Pa -5,0 Pa Viikonloppu Viikonloppu -10,0 Pa Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen -15,0 Pa -20,0 Pa Aika Kylätie 24, Hämeenlinna Liite 4.2

16 Paine-ero (Pa) 0:00 5:54 11:48 17:42 23:36 5:30 11:24 17:18 23:12 5:06 11:00 16:54 22:48 4:42 10:36 16:30 22:24 4:18 10:12 16:06 22:00 3:54 9:48 15:42 21:36 3:30 9:24 15:18 21:12 3:06 9:00 14:54 20:48 2:42 8:36 14:30 20:24 2:18 8:12 14:06 20:00 1:54 7:48 13:42 19:36 1:30 7:24 13:18 19:12 1:06 7:00 12:54 18:48 Finnmap Consulting Oy - SSM 20,0 Pa PS3: Opetustilan 111 ja ulkoilman välinen paine-ero ,0 Pa 10,0 Pa 5,0 Pa 0,0 Pa -5,0 Pa Viikonloppu Viikonloppu -10,0 Pa Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen -15,0 Pa -20,0 Pa Aika Kylätie 24, Hämeenlinna Liite 4.3

17 Paine-ero (Pa) 17:49 20:53 23:57 3:01 6:05 9:09 12:13 15:17 18:21 21:25 0:29 3:33 6:37 9:41 12:45 15:49 18:53 21:57 1:01 4:05 7:09 10:13 13:17 16:21 19:25 22:29 1:33 4:37 7:41 10:45 13:49 16:53 19:57 23:01 2:05 5:09 8:13 11:17 14:21 17:25 20:29 23:33 2:37 5:41 8:45 11:49 14:53 17:57 21:01 0:05 3:09 6:13 9:17 Finnmap Consulting Oy - SSM 20,0 Pa PS4: Opetustilan 114 ja ulkoilman välinen paine-ero ,0 Pa 10,0 Pa 5,0 Pa 0,0 Pa -5,0 Pa Viikonloppu Viikonloppu -10,0 Pa Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen -15,0 Pa -20,0 Pa Aika Kylätie 24, Helsinki Liite 4.4

18 KUVAKOOSTE Nummen koulu, Kylätie 24, Hämeenlinna Liite 5 1 Kuva 1 ja 2. Tutkimuskohteena on koulurakennus Hämeenlinnassa osoitteessa Kylätie 24. Rakennus on rakennettu 1970-luvulla ja sitä on laajennettu ja peruskorjattu 2000-luvun alussa, laajennus on kehystetty. Rakennus on puurakenteinen, kantavina rakenteina ovat teräpilarit ja -palkit, julkisivussa on puuverhous. Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Sisäilman laatuun liittyvät tutkimukset tehtiin sekä rakennuksen vanhassa osassa ja laajennuksen alueella. Sisäilman laatumittauksia on tehty pinnoille laskeutuvien mineraalikuitujen, sisäilman mikrobien (sieni-itiöt, bakteerit, sädesienet) - ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta. Rakenteita on tutkittu kosteusmittauksin, rakenneavauksin ja aistinvaraisin arvioin. Finnmap Consulting Oy SSM

19 KUVAKOOSTE Nummen koulu, Kylätie 24, Hämeenlinna Liite 5 2 Kuva 3. Vanhan osan levysokkelissa on merkkejä kosteista kohdista. Kosteat kohdat ovat alueella, jossa ilmanvaihto on säädetty ylipaineiseksi. Sokkeliin tehdyssä rakenneavauksessa 4 näkyi kosteuden kondensoitumista sokkelin kylmiin ulko-osan rakenteisiin kuten sokkelilevyn sisäpintaan. Finnmap Consulting Oy SSM

20 KUVAKOOSTE Nummen koulu, Kylätie 24, Hämeenlinna Liite 5 3 Kuvat 4 ja 5. Vanhan osan sokkeliin tehdyssä rakenneavauksessa 1 näkyy kuinka sokkelirakenne on tehty levyrakenteisena. Kosteutta kestävän sementtikuitulevyn takana on bitumikermi. Kermin takana on vanerilevy ja rakennuksen puurunko, jonka alaosa sijaitsee maanpinnan alapuolella. Puuosissa näkyvää lahovauriota on vanerilevyn alapäässä. Mineraalivillassa on selvä ilmavirtausten mukana kulkevien epäpuhtauksien aiheuttama tummentuma. Myös merkkiaineella tehtyjen tiiveyskokeiden vuotoilman mukana voi seinärakenteen läpi päästä epäpuhtauksia sisäilmaan seinän alaosista ja maaperästä. Rakenteen korjaaminen vaatii seinän purkamisen ja sokkelin korottamisen lattiapinnan ja maanpinnan yläpuolelle. Avauksen kohdalla oleva luokkatila oli alipaineinen ulkoilmaan nähden, joten edellä kuvattu kosteuden kondensoitumista sokkelirakenteisiin ei havaittu. Finnmap Consulting Oy SSM

21 KUVAKOOSTE Nummen koulu, Kylätie 24, Hämeenlinna Liite 5 4 Kuva 6. Kirjaston 105 väliseinään tehdyssä rakenneavauksessa 3 havaittiin mikrobiperäinen haju. Seinän alaohjauspuu on asennettu suoraan betonin varaan. Puusta otetussa näytteessä on poikkeavaa sieni- ja bakteerikasvustoa. Merkkiainekokeissa todettiin seinärakenteen kohdalla lattian alapuolisten maatäyttöjen ilman sekoittuvan lattian alapuolisten rakenteiden kautta sisäilmaan. Kuva 7. Luokan 119 ulkoseinään tehdyssä rakenneavauksessa rakenteiden todettiin olevan hyvässä kunnossa. Finnmap Consulting Oy SSM

22 KUVAKOOSTE Nummen koulu, Kylätie 24, Hämeenlinna Liite 5 5 Kuva 8 ja 9. Uudessa osassa olevassa luokassa 119 on oven kohdalla lattian painumisesta aiheutunut vaurio. Jalkalistojen alla on myös muutaman millimetrin rako. Sillmämääräisesti arvioiden rakenteet eivät ole ilmatiiviiltä. Myös laajennusosan luokkaan 111 tehdyissä merkkiainekokeissa havaittiin lattian ja seinän rajassa merkittävä ilmavuoto ulkosienän eristetilasta. Finnmap Consulting Oy SSM