RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2010

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2010

LÄHETE 2363/21/2011.3.2011

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 TOIMINTAKERTOMUS... 2 1. JOHDON KATSAUS... 2 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS... 4 3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 7 RAJOJEN VALVONTA... 8 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 8 Rajojen valvonnan toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite... 10 RAJATARKASTUKSET... 11 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 11 Rajatarkastusten toiminnallisen tuloksellisuudentulostavoite... 12 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTATOIMENPITEET... 13 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 13 Rikostorjunnan toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite... 16 MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI... 18 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 18 Meriturvallisuuden ja pelastustoimen toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite... 20 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS JA KRIISIVALMIUS... 21 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 21 Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisivalmiuden toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite... 23 SISÄISET TOIMINNOT... 24 Teknillinen toimialan yleiskatsaus... 24 Materiaalihallinto... 25 Tietohallinto... 26 Kiinteistöhallinto... 28 Ympäristöriskien hallinta... 29 Viestintä... 30 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS... 31 YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA... 33 ARVIO TOIMINNAN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOVAIKUTUKSISTA... 34 4. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 34 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN... 35 TYÖTURVALLISUUS... 36 HENKILÖSTÖN TILAA KÄSITTELEVÄT TUNNUSLUVUT... 38 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT... 39 Henkilötyövuodet... 40 Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma... 40 Ikärakenne... 40 Koulutusrakenne... 41 Lähtö- ja tulovaihtuvuus... 41 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA JA TYÖAJAN KÄYTTÖÄ KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA... 42 Työvoimakustannukset... 42 Työajan käyttö... 42 Perhevapaiden käyttö... 43 Koulutukseen osallistuminen... 44 TYÖHYVINVOINTIA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT... 44 Työilmapiiri... 44 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus... 45 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot... 46 Työkyky... 48

5. TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT... 49 RAHOITUKSEN RAKENNE... 49 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 49 VALTUUDET... 50 TUOTTO JA KULULASKELMA... 53 TASE... 54 MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ... 56 MUUT TÄYDENTÄVÄT TIEDOT... 58 6. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET... 59 SISÄINEN VALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA... 59 OPERATIIVINEN LAILLISUUSVALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA... 60 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI JA TULOKSET... 62 SISÄISEN VALVONNAN VAHVISTUSLAUSUMA JA KEHITTÄMISTARPEET... 62 ARVIOINTIEN TULOKSET... 63 7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 63 ALLEKIRJOITUKSET... 63 TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT... 64 TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ... 64 Kustannukset... 64 Työajankäyttö... 64 RAJOJEN VALVONTA... 65 Partiointi... 65 Ilma-aluspartiointi... 66 Vartioaluspartiointi... 66 Kiinteä valvonta... 67 Rajatapahtumat raja- ja merialueella... 68 Muut suoritteet raja- ja merialueella... 70 RAJATARKASTUKSET... 72 Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä... 72 Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain... 73 Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä... 74 Havainnot ja jatkotoimenpiteet... 75 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTATOIMENPITEET... 76 Esitutkintaan tulleet tapaukset... 76 Jatkotoimenpiteet... 76 MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI... 77 Pelastus- ja avustussuoritteet... 77 Meripelastuspalvelun työpanosten jakaantuminen... 78 Onnettomuuksien syyt merialueella... 78 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS... 79 Koulutusvuorokaudet... 79

RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO 1.1.2011 Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenrl JAAKKO KAUKANEN HENKOS Osastopäällikkö Lp-amir E UITTI RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kontra-amir M MÖTTÖNEN RMOS Osastopäällikkö Prkenr M KIRJAVAINEN TEKNOS Osastopäällikkö Komdri J JAAKKOLA OIKOS Osastopäällikkö Hallitusneuvos M VIITANEN STYKS Yksikön päällikkö Evl J TOLPPANEN K-SR Komentaja Ev P KOSTAMOVAARA SLMV Komentaja Komdri M HASSINEN RMVK Johtaja Ev V HUUSKONEN P-KR Komentaja Ev T KAAKINEN LSMV Komentaja Komdri H WÄRNHJELM VLLV Komentaja Ev A PESARI KR Komentaja Ev I KURKI LR Komentaja Ev J VAINIKKA RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue

2 TOIMINTAKERTOMUS 1. JOHDON KATSAUS Rajaturvallisuustilanne valtakunnan rajoilla ja Rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla on säilynyt vakaana. Maastorajoilla tilanne palautui normaaliksi vuoden 2010 aikana, kun vuonna 2009 lisääntyneet Afganistanin kansalaisten luvattomat rajanylitykset laittoman maahantulon tarkoituksessa saatiin lähes kokonaan tyrehdytettyä pääsääntöisesti yhteistyössä Venäjän rajavartiopalvelun kanssa. Schengen ulkorajan rajanylityspaikoilla havaitut laittoman maahantulon tapauksen ovat vähentyneet vuoteen 2009 verrattuna, sisärajoilla vastaavasti tapaukset ovat lisääntyneet. Vuoden 2010 aikana paljastettiin saman verran laittoman maahantulon tapauksia sisärajoilla kuin Schengen ulkorajalla. Schengenin ulkorajat ylittävässä lentoliikenteessä laittoman maahantulon riskilentoina ovat edelleen olleet erityisesti Turkin ja Venäjän lennot. Lisäksi kolmansista maista saapuvien transit-lentojen viisumivapauden hyväksikäyttö on jatkunut. Baltian maiden kautta Suomeen kohdistuva laiton maahantulo on edelleen kasvanut. Laittomat maahantulijat matkustavat lentäen Kreikasta ja Turkista Riikaan ja jatkavat sieltä avointen sisärajojen kautta Suomeen. Rajaliikenteen kasvu jatkui taantumavuoden 2009 jälkeen voimakkaana. Kasvua tapahtui erityisesti Suomen ja Venäjän välisessä rajaliikenteessä venäjän kansalaisten matkustamisen johdosta. Rajanylitysliikenne kasvoi kaikilla kansainvälisillä rajanylityspaikoilla Vainikkalaa ja Vartiusta lukuun ottamatta. Syinä liikenteen kasvuun ovat muun muassa Venäjän talouskasvun piristyminen, Venäjän tullisäädösten muuttuminen ja Suomen joustava viisumipolitiikka. Kasvun odotetaan jatkuvan voimakkaana myös vuonna 2011. Matkustajaliikenteen kannalta merkittävä tapahtuma oli Helsingin ja Pietarin väliä liikennöivän Allegro-junan liikennöinnin alkaminen 12.12.2010, mikä vähensi matkustusaikaa merkittävästi. Junaliikenteen matkustajamäärien arvioidaankin kääntyvän vuonna 2011 selvään nousuun. Myös osa Helsingistä Pietariin ja Moskovaan suuntautuvasta lentoliikenteestä siirtynee juniin. Venäjän rautateiden esitys Allegro-junan viisumivapaudesta lisäisi toteutuessaan liikennettä entisestään. Tavaraliikenne on lähtenyt elpymään huomattavasti henkilöliikennettä hitaammin. Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnan kehittämistä jatkettiin Nuijamaalla. Pilottihankkeen kokemuksia, jossa Rajavartiolaitos suorittaa kevyen liikenteen osalta myös tullitarkastuksen ja Tulli raskaan liikenteen osalta myös rajatarkastuksen, tullaan hyödyntämään myös Vaalimaan rajanylityspaikalla. Meripelastustapahtumien määrä oli kolmatta vuotta peräkkäin lievässä laskussa. Yksiselitteistä syytä laskulle ei voi osoittaa, mutta valistustyöllä voidaan katsoa olevan oma merkityksensä. Rajavartiolaitos on jatkanut merenkulun avustuspalveluiden (MAS) sekä merenkulkijoiden lääkärikonsultaatioiden välittämistä. Itämeren kauppa-alusliikenteen, erityisesti vaarallisten aineiden kuljetusten, aiheuttaman merellisen uhkan johdosta Rajavartiolaitos on aiempaa selvemmin ottanut merellisen varautumisensa painopisteeksi vaativiin monialaonnettomuuksiin (ihmishenget ympäristövahingot - omaisuusvahingot) vastaamisen Suomen merialueilla ja on tähän liittyen aktiivisesti kehittänyt merellisten viranomaisten yhteistoimintaa. Rajavartiolaitoksen roolia merellisenä monitoimiviranomaisena on kehitetty määrätietoisesti. Rajavartiolaitos on alueellisen sijoittumisensa vuoksi tärkeä harvaan asuttujen alueiden turvallisuusviranomainen. Lainvalvontatehtäviensä lisäksi Rajavartiolaitoksen virkamiehet ovat usein myös ensimmäisiä viranomaisia auttamassa kansalaisia esimerkiksi onnettomuuspaikoilla tai kuljettamassa potilaita maasto-olosuhteissa. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen kehittämiseen tähtäävään HARVAhankkeeseen. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Rajavartiolaitoksella on valmiudet jatkaa

3 hankkeessa kokeiltuja yhteistyökäytänteitä harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen varmentamiseksi. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti sotilaalliseen maanpuolustukseen. Vartiostoissa jatkettiin valmiussuunnittelua ja rajajoukkojen toimintavalmiutta ylläpidettiin järjestämällä yksiköiden kertausharjoituksia jokaisessa vartiostossa. Joukkotuotantoa on jatkettu voimassaolevien velvoitteiden mukaisesti. Tiettyjen rajajoukkojen suorituskyky on parantunut uuden sotavarustuksen myötä. Rajavartiolainsäädännön uudistamista koskeva lakihanke (HE 219/2008) tuli voimaan 15.6.2010 lukien ja lakihankkeen myötä Rajavartiolaitokselle säädettiin muun ohella uusia toimivaltuuksia törkeän laittoman maahantulon ja siihen liittyvän ihmiskaupan torjuntakyvyn lisäämiseksi. Meripelastuslain päivitys, joka edelleen vahvistaa rajavartiolaitoksen roolia johtavana meripelastusviranomaisena, astui voimaan 1.1.2010. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annetun lain (PTR-lain) voimaan tulo vuoden 2010 alusta lukien paransi huomattavasti mahdollisuuksia entistä tiiviimmän rikostorjuntayhteistyön toteuttamiseksi. Vuonna 2008 aloitetut hankkeet yksimoottoristen helikoptereiden ja partioveneiden korvaamiseksi ovat edenneet. Vuonna 2010 vastaanotettiin yksi yksimoottorinen helikopteri ja loput kolme vastaanotetaan vuonna 2011. Vuonna 2010 aloitettiin hanke jonka tavoitteena on viiden AB412 kaksimoottoristen helikopterien korvaaminen neljällä uudella meripelastukseen sopivilla helikoptereilla. Vuonna 2010 vastaanotettiin kuusi uutta partiovenettä. Kesällä 2010 tilattiin 10 lisävenettä. Partioveneiden toimitus jatkuu vuoteen 2013, jolloin sarjan 23. vene toimitetaan. DO 228 lentokoneiden ympäristönvalvonnassa käytettävän tekniikan uudistaminen saatettiin loppuun. Vuonna 2011-2012 DO 228 uudistamista jatketaan korvaamalla molemmista koneista vanhentunut tutka- ja kamerajärjestelmä. Rajavartiolaitokselle oli myönnetty tilausvaltuus ja määräraha öljyntorjuntakykyisen ulkovartiolaivan hankintaan. Hankkeesta toteutettiin 2010 konsepti- ja esisuunnittelu ja hankinta kilpailutettiin syksyllä, varsinaista hankintaa ei ole vielä toteutettu. Helsinki-Vantaan lentoasemalla otettiin operatiiviseen käyttöön biometriseen tunnistamiseen perustuva uusi automaattinen rajatarkastuslinjasto. Vaalimaan rajanylityspaikalla jatkettiin automaattilinjaston pilotointia. Maarajan teknisen valvonnan kattavuutta laajennettiin kaakkoisrajalla. Rajavartiolaitos osallistui myös aktiivisesti Hallinnon verkkoturvallisuutta edistävän hankkeen toimeenpanoon. Tähän liittyen Rajavartiolaitos otti operatiiviseen käyttöön uuden GMDSS hätäradioverkon 1.1.2010 lukien. Vuonna 2010 valmisteltiin rajavartiolaitoksen omistajahallinnassa vielä olevien lentokenttäkiinteistöjen ja merivartioasemakiinteistöjen jatkohallinnansiirtoa Senaatti-kiinteistölle ja Metsähallitukselle. Siirto tapahtuu vaiheittain 1.1.2011 alkaen. Rajavartiolaitos on ylläpitänyt nelitasoisen maahanpääsyn valvontamallin mukaisesti yhteyksiä EU:n ulkopuolelle, osallistunut valikoituihin rajaturvallisuushankkeisiin ja kriisinhallintaoperaatioihin sekä ylläpitänyt ja kehittänyt ulkomailla toimivaa yhdyshenkilöverkostoa. Keskeisin uusi hanke on ollut Turkin EU Twinning-hanke. Hankkeella tuetaan Turkin rajoilla toimivien viranomaisten kehitystä kohti EU-standardeja luomalla viranomaistoiminnan tueksi riskianalyysijärjestelmät. Rajavartiolaitos jatkoi vuoden 2010 aikana aktiivista osallistumistaan EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin koordinoimiin operaatioihin ja koulutukseen. Rajavartiolaitos osallistui henkilöstöllään ja kalustollaan neljään maaraja-, yhteen meriraja- ja viiteen lentokenttäoperaatioon. Yhteensä osallistumiseen käytettiin noin neljän henkilötyövuoden panostus. Osallistumisen painopisteenä olivat Kreikan maa- ja merirajoilla toteutetut Poseidon yhteisoperaatiot.

4 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Rajavartiolaitos osallistuu omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on: 1. Suomen rajaturvallisuus on parhaalla tasolla Euroopassa. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen rajojen kautta. Rajavartiolaitoksen panos Euroopan unionin ulkorajastrategian kehittämisessä ja eurooppalaisen yhteisvastuun toteuttamisessa on vahva. 2. Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta, erityisesti rajaseudulla ja saaristossa. 3. Suomen meripelastusjärjestelmä on Itämeren luotettavin. Johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta hyvä. Rajavartiolaitoksen panos EU:n meripolitiikan toimeenpanossa ja merellisen ympäristöturvallisuuden edistämiseksi on vahva. 4. Rajavartiolaitos kykenee toimimaan yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, myös sodan aikana. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa. 2008 2009 Tavoite 2010 Toteuma 2010 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) - 100,0 102 103 Vaikuttavuus (ind) - 100 104 98 Kustannusvaikuttavuus (ind) 97 100 101 108 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kokonaistunnusluku nousi vuodesta 2009. Nousu aiheutui parantuneesta kustannusvaikuttavuudesta. Kustannusvaikuttavuuden parantuminen aiheutui painotettujen suoritteiden määrän kasvusta, eli Rajavartiolaitos tuotti suhteellisesti enemmän suoritteita pienemmällä taloudellisella panostuksella. Vaikuttavuuden tunnusluku sitä vastoin laski. Tärkeimmät syyt olivat rajaturvallisuuden ylläpitoon kuuluvien rajatarkastusten laadun heikkeneminen sekä rajatapahtumien estämisen heikkeneminen. Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitearvot on määritelty ensimmäistä kertaa vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan viidellä osa-alueella. Kullakin vaikuttavuuden osatekijällä on useita mittareita. Nämä muodostavat painotettuina kyseisen vaikuttavuuden tunnusluvun. Vaikuttavuuksien osatekijöiden painotetuista tunnusluvuista puolestaan muodostuu kokonaisvaikuttavuuden tunnusluku.

5 2008 2009 Tavoite 2010 Toteuma 2010 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen - 4,3 4,6 4,1 (1-5) Yhdysmiesten toiminnan perusteella estetyt - 5,0 4,3 5,0 luvattomat maahantulot (1-5) Arvio yhdysmiesten toiminnan onnistumisesta - 4,0 4,5 4,0 (1-5) Rajanaapuriyhteistyön seurauksena estämät/havaitsemat/paljastamat - 410 10 188 oikeudet- tomat rajanylitykset Schengen-ulkorajalla (kpl) Rajatarkastusten kattavuus (%) 99,9 % 100,0 % 100,0 % 100,00 % Rajatilannekuvan laatu (1-5) - 3,9 4,0 3,9 Rajatarkastusten laatu (%) 99,3 % 98,1 % 99,0 % 97,6 Rajatapahtumien estäminen (%) 80 % 95 % 98 % 89 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 86 % 88 % 93 % 89 % Rajanylityksiin liittyvä rikollisuus (%) 0,01 % 0,01 % 0,04 % 0,01 % Koettu rajaturvallisuus (1-5) - 3,9 4,2 3,9 Rajavartiolaitoksen asettamien yhdyshenkilöiden toiminnan tuloksena paljastettiin ja estettiin hieman yli 5 000 luvattoman maahantulon tai siihen liittyvän mahdollisen ihmiskaupan yritystä. Määrä on noin 1 500 suurempi kuin vuonna 2009. Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilötoiminta on osoittanut merkittävyytensä laittoman maahanmuuton torjunnan keskeisenä tekijänä. Yhdyshenkilötoimintaa tullaan vastaisuudessa laajentamaan uusille alueille. Venäjän rajavartiopalvelun on ilmoittanut ottaneensa vuoden 2010 aikana kiinni yli sata laittoman maahantulon yrittäjää, jossa on selvää laskua viime vuoden 271 henkilöön verrattuna. Toisaalta saatujen havaintojen mukaan laittoman maahantulon paine on siirtynyt Suomen rajalta etelämmäksi erityisesti Liettuan ja Puolan vastaisille rajoille. Rajaturvallisuuden ylläpitämisen kokonaistunnusluku laski vuodesta 2009. Syynä tähän olivat rajatarkastusten laadun heikkeneminen ja rajatapahtumien estämisprosentin lasku. Molempiin syynä ovat yksittäiset jälkikäteen ilmitulleet rikokset tai rikkomukset, joita ei ole havaittu rajatarkastuksissa ja rajavalvonnassa joko lainkaan tai asetetussa määräajassa. 2008 2009 Tavoite 2010 Toteuma 2010 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen - 4,5 4,6 4,5 (1-5) Rajatarkastusten sujuvuus (min) 9 8 9 6 Koettu rajatarkastusten sujuvuus (1-5) - 3,9 4,0 3,9 Liikenne on ollut pääosin sujuvaa koko vuoden ajan. Henkilöliikenne on kuitenkin ajoittain ruuhkautunut itärajan suurilla rajanylityspaikoilla liikenteen suuresta kasvusta johtuen. Näin tapahtui erityisesti viikonloppuisin ja venäläisten vapaapäivinä. Vaalimaan rajanylityspaikalla raskas liikenne on ollut lievästi ruuhkautunutta viikonloppuina. Yhtenä vaikuttajana on ollut sähköisen tullauksen entistä hitaampi käsittelynopeus Venäjän tullissa. Venäjällä sähköinenkin tullaus joudutaan käsittelemään manuaalisesti kansallisten määräysten velvoittamana. Muilla rajanylityspaikoilla raskaan liikenteen jonoja ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole ollut.

6 Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) RVL:n miehitettyjen toimipisteiden kattavuus (1-5) 2008 2009 Tavoite 2010 Toteuma 2010-4,1 4,1 4,1-4,3 4,2 3,9 Partioinnin kattavuus maarajalla (%) 1,25 % 1,10 % 1,2 % 1,04 Partioinnin kattavuus merirajalla (%) 8,39 % 7,92 % 9,00 % 7,97 RVL:n antama viranomaisapu / kokonaistarve - 100 % 75 % 100 % (%) RVL:n merkitys koetulle turvallisuudelle - 3,5 4,3 3,5 harvaan asutulla alueella (1-5) Viranomaisten näkemys RVL:n merkityksestä harvaan asutun alueen turvallisuudelle (1-5) - 3,8 4,3 3,8 Rajavartiolaitos on tarjonnut viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuilla alueilla samaan tapaan kuin vuonna 2009. Lapissa ja Pohjois-Karjalassa tarjonta on ollut kuitenkin aikaisempaa laajempaa HARVA -hankkeesta johtuen. Partioinnin kattavuus maa- alueella on laskenut vuodesta 2009 suunniteltua voimakkaammin vähentyneen partiotuntimäärän vuoksi. Jalka- ja ajoneuvopartioinnin vähenemää ei ole kyetty kattamaan lisäämällä helikopteripartiointia, vaan myös sen määrä on laskenut. Vanhentuneen kevyen helikopterikaluston uusinta kasvattaa helikopteripartioinnin määrää vuosien 2011 ja 2012 aikana. Merialueella partioinnin kattavuus on noussut, syynä tähän on ollut vuotta 2009 runsaampi ilma-aluspartiointi. 2008 2009 Tavoite 2010 Toteuma 2010 Merellisen turvallisuuden lisääminen - 4,3 4,3 4,3 (1-5) Meripelastusyksiköiden merialueen peittoaste - - 93 % - (%) Meripelastusavun saapuminen onnettomuuspaikalle - 4,9 4,4 4,7 tavoiteajassa (1-5) Aluspäästötapausten määrä suhteessa 0,3 % 0,2 % 0,3 % 0,2 % liikennemäärän (%) Meri- ja ympäristötilannekuvan laatu (1-5) - 3,6 4,5 3,6 Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Hätätapauksista 85 % apu voitiin osoittaa alle 30 minuutissa. Merellisen turvallisuuden lisäämisen kokonaistunnusluku pysyi ennallaan, vaikka meripelastusavun saapuminen tavoiteajassa tunnusluku laski. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. Keskimääräinen vasteaika hätätilanteissa oli 28 minuuttia. Meripelastusyksiköiden merialueen peittoastetta ei voida arvioida, koska meripelastuksen palvelutasohanke on kesken. Tunnuslukujen laskennan edellyttämää teknistä alustaa ei ole saatu käyttöön vuoden 2010 aikana.

7 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) 2008 2009 Tavoite 2010 Toteuma 2010-3,5 3,6 3,6 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,6 3,0 3,8 3,1 Sijoitustilanne (1-5) 4,3 4,3 4,6 4,3 Koulutus (1-5) 3,1 3,4 3,5 3,7 Sotavarustus (1-5) 2,6 3,3 3,0 3,4 Kriisin ajan valmiuksia on aktiivisesti kehitetty vastaamaan arvioituja uhkamalleja ja uusia suorituskykyvaatimuksia. Suunnitelmavalmius, koulutus ja sotavarustus ovat kehittyneet ja sijoitustilanne on ylläpidetty hyvällä tasolla vuoden 2010 aikana, vaikka asetettuja tavoitteita ei saavutettu. Rajavartiolaitoksen entistä vahvempi osallistuminen sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin sitoo tulosalueelle aiempaa enemmän resursseja valmiussuunnittelun, ammattitaidon ylläpitämisen sekä kertaus- ja valmiusharjoitusten muodossa. Sotilaallisen maanpuolustuksen tuloksellisuuden tunnuslukujen laskenta muuttui vuonna 2009. Tästä syystä vuoden 2008 toteuma ei ole yhteismitallinen vuosien 2009 ja 2010 toteumatietojen kanssa. 2008 2009 Tavoite 2010 Toteuma 2010 Kustannusvaikuttavuus (ind) 97 100 101 108 Painotetut suoritteet (1000 kpl) 104 246 98 139 106 490 110 042 Kustannukset (milj. euroa) 244,9 226,4 244,3 240,8 Kustannusvaikuttavuusindeksi parani selväsi vuodesta 2009. Tärkein syy tähän oli painotettujen suoritteiden määrän huomattava nousu vuodesta 2009. Syynä tähän on rajatarkastuksien yhteydessä tehtyjen suoritteiden määrän merkittävä kasvu. Kustannusten nousun syynä on vuoden 2009 epävarmasta taloudellisesta tilanteesta aiheutunut isojen hankkeiden siirto vuodelta 2009 vuodelle 2010. Tämä näkyy molempien vuosien kustannusten loppusummassa. Merkittävin syy, joka vähentää kustannuksia tuloksellisuuden laskennassa verrattaessa vuoteen 2008, on laskentatavan muutos. Vuoteen 2008 asti Rajavartiolaitoksen tuloksellisuuden laskennassa kustannuksina käytettiin kassamenoja ja vuodesta 2009 alkaen kustannustietoja. Näiden erotus esimerkiksi vuonna 2008 oli noin 15,7 miljoonaa euroa. 3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Merkittävin vuonna 2010 toiminnalliseen tuloksellisuuteen vaikuttava tekijä oli rajanylitysliikenteen voimakas kasvu. Toinen selkeä kehityssuunta oli rikollisen toiminnan vähentyminen sekä maastorajalla, että rajanylitysliikenteessä. Tuottavuus nousi kaikilla tulosalueilla pois lukien rikostorjunnassa. Taloudellisuus parani kaikilla tulosalueilla pois lukien rikostorjunta ja meriturvallisuus. Toiminnan laatu pysyi keskimäärin vuoden 2009 tasolla. Rajavartiolaitoksen laskentajärjestelmän uudistuksesta johtuen tuottavuuden ja taloudellisuuden indeksiluvut ovat 100 vuonna 2009. Samasta syystä osa tuotoksista lasketaan vuodesta 2009 alkaen eri periaatteilla kuin aikaisemmin. Vertailtavuuden helpottamiseksi kustannusten laskennassa tulosalueiden vertailuluvut 2008 on laskettu kustannuksista eikä kassamenoista kuten aikaisemmin on tehty.

8 Rajojen valvonta Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeillä alueilla välittömästi. Muilla alueilla rajatapahtumat paljastetaan. Rajatapahtumista selvitetään jatkotoimenpiteitä varten tarvittavat tiedot kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. 3. Muodostetaan tilannekuva sisärajojen kautta suuntautuvasta laittomasta maahantulosta, ja valmistellaan ulkomaalaisvalvonnan tehostamiseen liittyvät toimet EU:n rajanylitysasetuksen puitteissa yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. 4. Rajatilanteen jyrkkiinkin muutoksiin kyetään vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti koko Rajavartiolaitoksen toimintaalueella. 5. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista. Naapurimaiden ja EU:n keskeisiin rajoilla toimiviin viranomaisiin pidetään yllä toimivat yhteydet. EU:n rajaturvallisuuden kehittämistyöhön osallistutaan aktiivisesti. 6. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. 7. Vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä. Tulos Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidettiin tietoisena rajatilanteesta määräaikaisilla tai erikseen pyydetyillä raporteilla sekä pitämällä rajatilannekatsauksia kokousten ja vierailujen yhteydessä. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti Ulkoministeriön rajaasiaintoimikunnassa ja Sisäasiainministeriön turvallisuusasiain johtoryhmässä. Rajavartiolaitoksen esikunta osallistui sekä sisäisen turvallisuuden tilannekuvan, että Valtioneuvostonkanslian koordinoiman yleisen turvallisuustilannekuvan järjestelmien kehittämiseen ja tilannekuvan ylläpitämiseen. Rajatapahtumiin kyettiin pääsääntöisesti vaikuttamaan tulostavoitteen mukaisesti. Pääosaan rajatapahtumista kyettiin selvittämään tarvittavat tiedot jatkotoimenpiteitä varten kolmen vuorokauden kuluessa. Sisärajojen kautta tapahtuvasta laittomasta maahantulosta on muodostettu yhteinen tilannekuva muiden PTR viranomaisten (poliisi, tulli ja raja) kanssa yhteisen PTR-rikostiedustelu- ja analyysitoiminnon toimesta. Laittoman maahantulon kokonaistilannekuvan muodostamista on kehitetty Rajavartiolaitoksen sisäisin toimin. Kehitystyötä jatketaan vuoden 2011 aikana. Rajatilanteessa ei vuositasolla ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valmiutta puuttua myös yllättäviin muutoksiin ylläpidettiin tilanteen edellyttämällä tasolla. Yhteydenpito naapurimaiden rajaviranomaisiin on toteutunut kahdensekä monenvälisen rajaviranomaisyhteistyön muodossa. EU:n puitteissa yhteydenpidossa on korostunut rajaturvallisuusvirasto Frontexin kautta tapahtuva yhteydenpito ja tiedonvaihto. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti EU:n ja naapurimaiden rajaviranomaisten välisen tiedonvaihdon ja tilannekuvan vaihtamisen tehostamista koskeviin kehitystyöhankkeisiin. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. Suomen hoitovastuulla oleva raja ja rajamerkit pidettiin sopimusten mukaisessa kunnossa. Kaikki rajatapahtumat Venäjän vastaisella rajalla käsiteltiin loppuun rajavaltuutettujen kesken. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti EU:n neuvoston puitteissa tapahtuvaan työhön sekä komission johtamien asiantuntijatyöryhmien toimintaan. Schengen arvioitsijoiden koulutusjärjestelmä vakiinnutti paikkansa ja arvioitsijoiden tason nousu kehitti myös arviointien tasoa.

9 Hankkeet 1. Kehitetään Rajavartiolaitoksen hallintorakennetta. Yhdistetään pieniä raja- ja merivartioasemia suuremmiksi rajaturvallisuusyksiköiksi Sisäasiainministerin tekemien päätösten mukaisesti. 2. Jatketaan rajojen valvonnan kehittämistä uuden rajojen valvontamallin ohjeen perusteella. Painopisteenä on tilannekeskusten ja tilannekuvatoiminnan sekä johtamisjärjestelmän kehittäminen niin, että ne vastaavat uudelle rajojen valvontamallille ja HARVA-alueen turvallisuuspalveluille asetettuja vaatimuksia. Lisäksi huomioidaan RVL:n hallintorakenteen kehittäminen sekä samaan aikaan rinnakkain toteutettavat kehittämishankkeet. 3. Kehitetään kykyä hallita vaativat rajavartiotilanteet sekä rajavartiolaitoksen erityisosaamisen ja -kaluston käyttöä ja käyttövalmiutta terrorismin torjuntaan ja muihin erityistilanteisiin liittyvissä, poliisin johtovastuulla olevissa operaatioissa. Jatketaan valmiusjoukkueiden kehittämistä strategian tavoitteiden mukaisesti. 4. Kehitetään kahdenvälisesti Viron kanssa ja kolmikantaisesti Viron ja Venäjän kanssa sovittuja toimenpiteitä mm. merellisessä tilannekuva- ja riskianalyysiyhteistyössä. 5. Valmistaudutaan suunnittelemaan ja mahdollisesti perustamaan rajaturvallisuuden kansallinen koordinaatiokeskus osana EUROSUR -konseptia huomioiden kansalliset tilanteenseurannan ja yhteyspistetoiminnan yhdistämismahdollisuudet. 6. Kehitetään merivartiointitaktiikka kokonaissuunnitelman mukaisesti huomioiden hallintoja organisaatiomuutokset ja kalustohankinnat. Toteutuminen Vuoden 2011 alusta vartiostoissa siirryttiin kaksiportaiseen hallintorakenteeseen lakkauttamalla raja- ja merivartioalueet sekä niiden johtopaikat. Pieniä vartioasemia on yhdistetty suuremmiksi yksiköiksi suunnitelman mukaisesti. Uuden valvontamallin mukainen toiminta on vakiinnutettu. Uusi kenttäjohtamisjärjestelmä otettiin käyttöön 1.1.2011 ja samalla tilannekeskukset muuttuivat johtokeskuksiksi. Johtokeskusten toimintaa tukevan tietojärjestelmän (rajavalvonta- ja tilannekuvasovellus = RVS- TIKU) määrittelytyö käynnistettiin. Määrittelyssä on huomioitu muut SM:n hallinnonalalla käynnissä olevat tietojärjestelmähankkeet ja yhteensopivuus niiden kanssa. Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueiden kehittämissuunnitelmaa valmisteltiin. Rajavartiolaitoksen ja poliisihallituksen kesken laadittiin yhteistoimintasopimus, joka antaa perusteita toiminnan kehittämiselle. Rajavartiolaitos haki EU:n CIPS -rahastosta osarahoitusta kahden erityistilanteisiin suunnitellun SRIB -veneiden (osin kiinteärunkoinen kumivene) hankintaan. Veneet on tarkoitettu merellisten tilanteiden hallinnan tueksi Rajavartiolaitoksen sekä poliisin toiminnan vaatimusten perusteella ja ne on tarkoitettu yhteiskäyttöön. Suomi ja Viro ovat sopineet Schengen-yhteistyön tiivistämisestä merialueella kehittämällä merellistä rajatilannekuvayhteistyötä. Kehitystyötä on jatkettu ja riippuen Viron järjestelmien päivityksestä, voitaneen tiedonvaihto käynnistää vuoden 2012 alussa. Vuoden 2010 aikana on osallistuttu EU:n rajavalvontajärjestelmän (EUROSUR) liittyvän pilottihankkeen (Eurosur Big Pilot) valmisteluun. Pilottihankkeessa Suomi yhdessä Frontexin ja viiden muun EU:n jäsenvaltion kanssa osallistuu rajaturvallisuuden kansallisten koordinaatiokeskusten (NCC) kokeilutoimintaan vuosien 2011 2012 aikana. Pilottivaiheessa kehitetään erityisesti tiedonvaihtojärjestelmää rajatilannekuvan osalta. Pilottivaiheen kokemuksia hyödynnetään kehitettäessä varsinaista kansallista rajaturvallisuuden koordinointikeskusta. Merivartiotaktiikkaa on kehitetty osana rajavartiolaitoksen kenttäjohtamisjärjestelmän kehittämistä erityisesti meripelastuksen ja kenttätoiminnan johtamisen kokonaisuuksien hallitsemiseksi. Organisaation kehittäminen ja uuden kaluston käyttöönotto on käynnissä. Merivartioinnin kehittämistä jatketaan erillisissä sisäisissä työryhmissä. Tähän työhön vaikuttaa myös kansallisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan voimakas kehittäminen.

10 7. Laaditaan rajavartiolaitoksen venekaluston kokonaisselvitys Selvitystyö on kesken ja selvitys valmistuu kesällä 2011. Rajojen valvonnan toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Rajojen valvonta kohdennetaan ja valmiutta ylläpidetään siten, että tärkeimmillä alueilla luvattomat rajanylitykset estetään tai havaitaan välittömästi. Muilla alueilla luvattomat rajanylitykset paljastetaan. 2008 2009 Tavoite 2010 Toteuma 2010 Tulosmittarit Tuotokset Partiointi (h) 336 000 309 000 308 000 285 000 josta itärajalla 248 000 228 000 226 000 210 000 Tekninen valvonta 885 000 865 000 898 000 888 000 Tarkastukset 25 000 26 700 33 000 23 200 Rajavyöhykeluvat 12 000 12 100 11 000 9 600 Turvallisuuspalvelut harva-alueella (poliisi- ja virkaaputehtävät) 533 474 500 510 Panokset Kustannukset (mil. euroa) 121,4 115,6 123,2 120,9 Henkilötyövuodet 1 531 1 463 1 441 1 414 Tehokkuus Tuottavuus ind 81 100 98 117 Taloudellisuus ind 86 100 96 111 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) - 4,2 4,5 4,1 Rajatapahtumien estäminen (%) 79 % 95,1 % 97,8 % 88,9 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 96 % 87,9 % 92,7 % 89,5 % Tilannekuvan laatu - 3,6 4,0 3,6 Partioinnin kokonaiskattavuus pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2009, vaikka partioinnin tuntimäärissä jäätiin asetetusta tavoitteesta ja taso oli vuotta 2009 alempi. Partiotuntimäärää laskevat vähentynyt henkilötyövuosikertymä sekä rajavartioasemien yhdistymisen myötä muuttuneet partiokäytännöt. Tästä johtuen myös tarkastusten määrä on laskenut. Valvonnan kattavuutta on parantanut teknisen valvonnan kasvu ja lisääntynyt ilma-aluspartiointi lähinnä merialueelle. Teknisen valvonnan kasvuun tärkeimpänä syynä on ollut vanhentuneen tekniikan korvaaminen uudella toimintavarmemmalla kalustolla. HARVA-hankkeen myötä Rajavartiolaitoksen turvallisuuspalvelujen tarjonta on lisääntynyt erityisesti Lapin ja Kainuun alueella. Rajojen valvontaan kohdentunut työpanos laski 49 henkilötyövuodella. Tämä paransi selvästi tuottavuutta, koska vastaavaa laskua ei tapahtunut valvonnan kattavuusprosentissa. Myös taloudellisuus parani, koska kustannusten suhde valvonnan kattavuuteen parani. Merialueella kaikkia luvattomia rajanylityksiä ei kyetty estämään, mistä johtuen asetettua tavoitetta rajatapahtumien estämisen osalta ei saavutettu. Tämä laski toiminnan laadun ja palvelukyvyn tunnuslukua vaikka rajatapahtumien paljastamisprosentti nousikin. Kaikki rajatapahtumat itärajalla on käsitelty loppuun rajavaltuutettujen kesken.

11 Rajatarkastukset Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetty rajatarkastus. Valmius sisärajatarkastusten palauttamiseen pidetään yllä. 2. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla poikkeustilanteita lukuun ottamatta ovat enintään 10 min. Tulos Rajanylitysliikenne on tarkastettu Schengen-säännöstön ja kansallisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Rajatarkastusten määrä jäi arvioitua vain hiukan pienemmäksi, mutta nousi merkittävästi vuodesta 2009. Syynä nousuun on taloudellisen toimeliaisuuden kasvu, joka on lisännyt yksityistä ja liikematkustamista. Käännyttämispäätösten määrä pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Turvapaikanhakijoiden määrän lasku noudattaa myös sisämaassa havaittua laskutrendiä edellisen ennätysvuoden jälkeen. Valmius palauttaa sisärajatarkastukset pidettiin yllä. Matkustajien odotusajat säilyivät joitain pahimpien ruuhka-aikojen poikkeuksia lukuun ottamatta asetetussa tavoiteajassa. 3. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä estetään ja paljastetaan. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä on estetty ja paljastettu. Hankkeet 1. Rajanylityspaikkoja kehitetään vastaamaan rajanylitysliikenteen tarpeita, erityisesti Vaalimaalla, Kuusamossa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla. 2. Valmistaudutaan tehostamaan RVL:n ja tullin tehtävien hoitamista tehtäväjakoa kehittämällä itärajan suurilla rajanylityspaikoilla (Nuijamaa ja Vaalimaa) 3. Jatketaan automaattisten rajatarkastusten kehittämistä ja laajennetaan automaattilinjastojen käyttöä. Kehitetään rajatarkastusprosessia päämääränä tuottavuuden parantaminen. 4. Jatketaan biometristen tunnisteiden käsittelyyn liittyvän kiinteän ja kannettavan teknisen välineistön käyttöönottoa. 5. Otetaan käyttöön uusi rajatarkastussovellus ja sen yhteydessä myös API-tietojen (matkustajatiedot) mahdollistama ennakkoprofilointi lentoliikenteessä. Toteutuminen RVL:n, Tullin, Senaatti-kiinteistöjen ja Kaakkois-Suomen tiepiirin hanke Vaalimaan rajanylityspaikan kehittämiseksi ei edennyt vuoden 2010 aikana. Muut hankkeet etenevät suunnitellusti. Nuijamaalla on otettu käyttöön menettely jossa rajavartiolaitos keskittyy kevyen liikenteen valvontaan suorittaen rajatarkastuksen lisäksi myös tullitarkastuksen ja Tulli keskittyy raskaan liikenteen valvontaan suorittaen tullitarkastuksen lisäksi myös rajatarkastuksen. Joulukuussa 2010 tehtiin päätös vastaavan menettelyn laajentamisesta Vaalimaalle maaliskuuhun 2011 mennessä. Rajatarkastusten automatisointi on edennyt Helsinki-Vantaalla tuotantokäyttöön ja Vaalimaalla pilotointiin. Vuoden 2010 loppupuolella Helsinki-Vantaalla otettiin käyttöön uusia tarkastusportteja 10 kpl jo käytössä olleen kolmen portin lisäksi. Samassa yhteydessä näiden kolmen portin tekniikkaa päivitettiin. Nopeajunaliikenteen käynnistymisen yhteydessä rajatarkastuksissa otettiin käyttöön mobiililaitteet. Laitteita kehitetään edelleen ja niitä suunnitellaan käytettävän myös muualla rajatarkastuksissa. Rajatarkastussovellus ja profiilikartasto on otettu käyttöön. APItietojen (lentoliikenteen matkustaja-ennakkotiedot) käyttöönottovalmius on lykkääntynyt teknisistä syistä.

12 6. Kehitetään rajatarkastusten ja rikostorjunnan kahdensuuntaista tiedonkulkua. Rajatarkastusten ja rikostutkinnan lähentäminen on ollut suunnittelu ja kehittämisvaiheessa vuoden ajan ja valmistellaan kesäkuun alkuun mennessä 2011 lausuntovaiheeseen. 7 Osallistutaan vuonna 2008 laaditun sisäisen turvallisuuden ohjelman ja sisäasiainministeriön ihmiskaupan vastaisen tarkennetun toimintasuunnitelman toimeenpanoon. 8. Järjestetään rajatarkastukset nopeajunassa Sisäisen turvallisuuden ohjelman ihmiskauppaan liittyvät toimet on siirretty kansalliselle ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman toimeenpanoa arvioivan työryhmän tehtäväksi, jonka toimintaan on osallistuttu aktiivisesti. Työryhmän raportti julkaistaan kevään 2011 aikana. Toteutunut 12.12.2010 alkaneen nopeajuna liikenteen myötä. Samalla käyttöön otettujen mobiililaitteiden kehitysprojekti etenee suunnitellusti. Rajatarkastusten toiminnallisen tuloksellisuudentulostavoite Kaikki Schengen-alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. EU/ETA-kansalaisille tehdään vähimmäistarkastus ja muille perusteellinen tarkastus. Schengen-alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan turvaten sujuva rajanylitysliikenne. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden oikeusturvasta. 2008 2009 Tavoite 2010 Toteuma 2010 Tulosmittarit Tuotokset Rajatarkastukset (milj.hlöä) 11,7 10,8 12,0 12,1 Tullitarkastukset (hlöä) 15 400 5841 7 000 8 700 Käännyttämispäätös 1 471 1190 1 300 1 170 Myönnetyt viisumit 1 936 1633 1 900 2 080 Päätökset rajanylityslupa-anomuksiin 11 1 8 3 Vastaanotetut turvapaikkahakemukset 263 415 460 160 Vastaanotetut kiintiöpakolaiset 782 831 1 350 350 Muun viranomaisen päätöksen täytäntöönpano 738 623 620 580 Panokset Kustannukset (milj. euroa) 79,3 77,4 89,2 85,6 Henkilötyövuodet 1 000 979 1 043 1 001 Tehokkuus Tuottavuus ind 118 100 120 111 Taloudellisuus ind 127 100 117 106 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) - 4,4 4,7 4,4 Rajatarkastusten kattavuus (%) 99,9 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Rajatarkastusten laatu (%) 99,3 % 98,1 % 99,0 % 97,6 % Rajatarkastusten sujuvuus (min) 9 8 9 6 Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) - 3,9 4 3,9 Oikeusturva (%) 99,9 % 99,6 % 100,0 % 99,7 % Henkilöliikenne on sujunut joustavasti ja häiriöittä. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla henkilöiden kokonaisliikennemäärä oli 12,1 miljoonaa, mikä on noin 1,3 miljoonaa rajanylitystä enemmän kuin vuonna 2009. Suomen ja Venäjän välisen rajan ylitti yhteensä 8,4 miljoonaa matkustajaa ja kasvua edelliseen vuoteen oli peräti 13,7 %.

13 Venäläisten matkustajien osuus liikenteestä oli 73 %. Myös raskas liikenne on lisääntynyt lähes kaikilla rajanylityspaikoilla. Käännyttämispäätösten määrä pysyi lähes samalla tasolla. Turvapaikanhakijoiden määrän lasku noudattaa myös sisämaassa havaittua laskutrendiä edellisen ennätysvuoden jälkeen. Ulkorajalla vastaanotettujen turvapaikkahakemusten vähentyminen vastaa kehitystä koko maassa. Valtaosa turvapaikanhakijoista on saapunut Suomeen Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Rajalla esitettyjen turvapaikkahakemusten esittäjien kansallisuudet ovat poikkeavat koko valtakunnan suurimmista hakijaryhmistä. Suurimmat rajalla esiintyneet kansallisuudet olivat venäläiset, afgaanit, iranilaiset ja irakilaiset. Tuottavuus parani selvästi vuodesta 2009. Myös taloudellisuus parani vuodesta 2009, vaikka rajatarkastuksiin kohdentui 22 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Rajanylitysliikenteen määrän kasvu oli kuitenkin selvästi suurempaa, kuin tarkastuksiin kohdennetun työpanoksen ja kustannusten kasvu. Rajatarkastusten laadun heikkenemisen syynä ovat yksittäiset jälkikäteen ilmitulleet rikokset tai rikkomukset joita ei ole havaittu rajatarkastuksissa. Oikeusturvaprosenttia heikentävät yksittäiset jälkikäteen virheellisiksi todetut hallinnolliset päätökset. Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvällä rikostorjunnalla ennalta ehkäistään, paljastetaan ja selvitetään erityisesti Rajavartiolaitoksen valvoman Schengen-ulkorajan ylittäviä laittomaan maahantuloon liittyviä rikoksia. 2. Vartiostot huolehtivat omassa valvontatoiminnassaan myös esille tulleista suppeaa esitutkintaa edellyttävistä asioista, epäillyistä luonnonvararikoksista sekä rattija vesiliikennejuopumuksista. Tulos Rajavartiolaitoksen rikostorjunta on vakiinnuttanut asemansa kansallisessa viranomaiskentässä laittoman maahantuloon liittyvien rikosten johtavana erityisasiantuntijana. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnalla on vuonna 2010 ehkäisty vakavan ja rajat ylittävän kansainvälisen rikollisuuden vaikutuksia Suomeen sekä muualle EU:n alueelle. Vuoden 2010 aikana Rajavartiolaitoksessa aloitettiin esitutkinta 74 laittoman maahantulon järjestämisen tapauksessa, joista 16 oli törkeitä. Lisäksi esitutkinta aloitettiin yhdessä törkeää ihmiskauppaa koskevassa tapauksessa. Suurin osa Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan ydinalueeseen kuuluvista tapauksista paljastettiin Suomenlahden merivartiostossa ja Kaakkois-Suomen rajavartiostossa. Vartiostoissa on huolehdittu ammattitaitoisesti oman valvontatoimen yhteydessä kohdatuista toimivallan piiriin kuuluvista rikoksista ja rikkomuksista. Rajavartiolaitoksessa annettiin vuoden 2010 aikana yhteensä noin 3 400 kappaletta rangaistusvaatimuksia ja rikesakkoja. Suurin osa näistä oli paljastinlaite-, vesiliikenne-, ulkomaalais-, ja liikenne/ajoneuvo-rikkomuksia. Rajatarkastusten ja merialueella suoritetun valvonnan yhteydessä paljastettiin yhteensä 157 rattijuopumusta, joista 35 oli törkeitä sekä 237 kappaletta vesiliikennejuopumuksia. Luonnonvararikoksia paljastui yhteensä 232 kappaletta ja näiden rikosten määrä on jonkin verran kasvanut edelliseen vuoteen 2009 verrattuna. Rajavartiolaitos suoritti joitakin tapauksia lukuun ottamatta esille tulleiden tapausten esitutkinnan itsenäisesti.

14 3. Merellinen ympäristönsuojelu on kattavaa ja valvontaa suoritetaan alusöljypäästöjen havaitsemiseksi ja todentamiseksi merialueilla sekä päästön aiheuttajan vastuuseen saattamiseksi määräämällä hallinnollinen öljypäästömaksu. Rajavartiolaitoksella on valmius esitutkintaan. 4. Myös Rajavartiolaitoksen rikostorjunnassa ja hallinnollisiin maksuseuraamuksiin liittyvissä toiminnoissa kunnioitetaan perus- ja ihmisoikeuksia sekä huolehditaan toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden oikeusturvasta. 5. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan toimintaedellytysten turvaamisesta huolehditaan osana laadukasta ja jatkuvana prosessina toimivaa säädösvalmistelua. Vuoden 2010 aikana Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 95 mahdollista öljypäästöä merialueella, joista 65 kappaletta varmennettiin öljypitoisiksi päästöiksi. Valtaosa päästöistä oli öljymäärältään pieniä ja ne sijaitsivat saaristossa tai satama-alueilla. Alusjätelainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä säädetty uusi merenkulun ympäristönsuojelulaki tuli voimaan 1.1.2010. Kokonaisuudistuksen myötä merkittävänä uudistuksena voidaan pitää Rajavartiolaitokselle oikeuskäytännön yhtenäisyyden turvaamiseksi säädettyä jatkovalitusoikeutta merioikeuden ja hovioikeuden öljypäästömaksuvalituksiin antamista ratkaisuista. Vuoden 2010 alusta lukien hallinnollista öljypäästömaksua koskeva sääntely ulotettiin Ahvenanmaan maakuntalain muutoksella koskemaan myös Ahvenanmaan aluetta. Rajavartiolaitos suorittaa öljypäästömaksun määräämiseen liittyvät tehtävät myös Ahvenanmaan maakunnan alueella. Rajavartiolaitos jatkoi vuonna 2010 yhdessä poliisin kanssa valmisteluja alusöljypäästöjen esitutkinnan keskittämiseksi Rajavartiolaitokselle. Rajavartiolaitoksen ja Poliisihallituksen välinen yhteisymmärrysmuistio esitutkintavastuiden siirtymisestä allekirjoitettiin joulukuussa 2010 ja alusöljypäästöjen esitutkintavastuu siirtyi poliisilta Rajavartiolaitokselle yhteisymmärrysmuistion mukaisesti 1.1.2011 lukien. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaan liittyvissä esitukinnoissa ja hallinnollisissa maksuseuraamuksissa toimenpiteiden kohteena olevien oikeusturva on vuonna 2010 ollut hyvällä tasolla. Rajavartiolaitoksessa suoritettavassa operatiivisessa laillisuusvalvonnassa sekä henkilöstölle annettavassa koulutuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Rajavartiolaitokselle rikostorjunnasta tehtiin vuonna 2010 yhteensä neljä hallintokantelua. Kantelut koskivat Rajavartiolaitoksen suorittamaa esitutkintaa tai pakkokeinojen käyttöä. Rajavartiolaitoksen toiminnasta tehtyjen kanteluiden määrä on kokonaisuutena aikaisempiin vuosiin verrattuna laskenut. Edellä mainitun osalta on huomioitu myös rajatarkastuksiin tai niiden yhteydessä tehtyihin toimenpiteisiin liittyneet kantelut, joita on lukumääräisesti eniten. Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaa eli lähinnä esitutkintaa sekä pakkokeinojen käyttöä koskevat vuonna 2010 käsitellyt kanteluasiat ovat vähäisestä lukumäärästään huolimatta olleet kuitenkin asiallisesti vakavimpia. Rikostorjunnan toimintaedellytykset turvaavaa lainsäädännön kehittämistä toteutetaan jatkuvana prosessina. Rajavartiolainsäädännön uudistamista koskevat muutokset tulivat voimaan 15.6.2010. Lakihankkeen myötä Rajavartiolaitokselle säädettiin muun ohella uusia toimivaltuuksia törkeän laittoman maahantulon ja siihen liittyvän ihmiskaupan torjuntakyvyn lisäämiseksi. Myös pidättämiseen oikeutettujen virkamiesten piiriä laajennettiin operatiivisten voimavarojen turvaamiseksi ja toimenpiteiden kohteen perusoikeussuojan parantamiseksi. Rajavartiolainsäädännön jatkomuutostarpeiden kartoitus aloitettiin vuonna 2010 ja tähän liittyvä säädösvalmisteluhanke käynnistettäneen vuonna 2011. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti esitutkinta-, pakkokeino-, ja poliisilain kokonaisuudistuksen valmisteluun sekä asian käsittelyyn eduskunnan valiokunnissa. Työskentelyn painopisteenä olivat Rajavartiolaitoksen tavoitteiden ja strategian 2019 mukaiset säädösehdotukset Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan toimintaedellytysten turvaamiseksi. Kokonaisuudistuksen käsittely eduskunnassa jatkuu edelleen vuonna 2011.

15 6. Rajavartiolaitoksen toiminnan laatuvaatimukset varmistetaan laadukkaalla laillisuusvalvonnalla. Laillisuusvalvonta on vakiintunut osaksi Rajavartiolaitoksen toimintaa. Toimintatapoja on ohjattu ja tarvittaessa muutettu sekä Rajavartiolaitoksen esikunnan, että hallintoyksiköiden oman laillisuusvalvonnan kautta tulleiden havaintojen perusteella. Rajavartiolaitoksen laillisuusvalvonta on vuonna 2010 täyttänyt sille asetetut tavoitteet ja laillisuusvalvonnan kehittämistä jatketaan edelleen vuonna 2011. Hankkeet 1. Tehostetaan erityisesti Schengen ulkorajat ylittävää laittoman maahantulon ja ihmiskaupan sekä niihin liittyvän rikollisuuden torjuntaa. 2. Tiivistetään kansainvälistä ja kansallista viranomaisyhteistyötä sekä erityisesti PTRviranomaisten välistä aktiivista rikostorjuntayhteistyötä Schengen ulkorajat ylittävän vakavan ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi ja sen vaikutusten ehkäisemiseksi Suomessa. 3. Kehitetään edelleen laillisuusvalvontaan kuuluvia rikosoikeudellisia sekä sotilaskurinpidollisia ja virkamiesoikeudellisia menettelyjä. Toteutuminen Vuonna 2010 Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan ohjausta keskitettiin perustamalla Rajavartiolaitoksen esikuntaan 1.8.2010 lukien rikostorjuntayksikkö tehostamaan erityisesti laittoman maahantulon ja ihmiskaupan sekä niihin liittyvän rikollisuuden torjuntaa. Rikostorjuntayksikön täysi operatiivinen toimintavalmius saavutetaan vuonna 2011. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan ydinalueeseen kuuluvan vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa tehostettiin myös lainsäädännöllisin toimin sekä tiivistämällä kansainvälistä ja kansallista viranomaisyhteistyötä. Schengen ulkorajat ylittävän vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa on toteutettu yhteistyössä sekä kansainvälisten että kansallisten viranomaistahojen kanssa. Rajatuvallisuusyhteistyössä Venäjän kanssa on vuonna 2010 painotettu erityisesti rikostorjuntayhteistyön syventämistä. Rikostorjuntayhteistyötä on tiivistetty myös Viron, Ruotsin ja Norjan kanssa. Vuonna 2010 perustettiin ensimmäinen Rajavartiolaitoksen johtama kansainvälinen yhteinen tutkintaryhmä. Rajavartiolaitos on rikostorjuntayhteistyön puitteissa osallistunut myös monikansallisiin valvontaoperaatioihin. Lisäksi on osallistuttu omaan toimialaan liittyvissä asioissa Euroopan unionin rikostorjuntaa koskevien työryhmien työskentelyyn. Rajavartiolaitoksella on vuoden 2010 aikana ollut pysyviä yhdyshenkilöitä Venäjällä, Kiinassa sekä Virossa. Lisäksi tilapäisiä yhdyshenkilöitä on lähetetty etenkin niille alueille, joista laittoman maahantulon on havaittu lisääntyneen. Kansallista rikostorjuntayhteistyötä on tiivistetty erityisesti muiden PTRviranomaisten kanssa hyödyntämällä tehokkaasti vuoden 2010 alusta lukien voimaan tulleen uuden PTR-lain suomia rikostorjuntayhteistyön mahdollisuuksia. Rajavartiolaitos on vuonna 2010 toiminut aktiivisesti aloitteentekijänä useiden kansallisten yhteisten tutkintaryhmien perustamisessa torjumaan vakavaa ja rajat ylittävää kansainvälistä laittomaan maahantuloon liittyvää rikollisuutta. Yhteisiä tutkintaryhmiä on perustettu ensisijaisesti yhdessä poliisin kanssa. Yhteistyötä on tehty myös tullin kanssa yhteisessä tutkintaryhmässä. Rajavartiolaitos on osallistunut myös valtakunnallisiin rikostorjuntaprojekteihin. Laillisuusvalvonnan ja laillisuusvalvontajärjestelmän kehittämistä on jatkettu vuonna 2010 ja erityisesti laillisuusvalvonta-asioiden seurantaa ja tilastointia koskevan uudistuksen työstämistä jatketaan edelleen vuonna 2011. Vahingonkorvausasioiden käsittelyä koskeva ohjeistus uudistettiin vuonna 2010 ja uusi ohjeistuksen mukainen vahingonkorvausasioiden käsittelyjärjestelmä tuli voimaan vuoden 2011 alusta lukien. Salaisten pakkokeinojen käytön seurantaan on vuonna 2010 kiinnitetty erityistä huomiota. Vartiostoihin kohdistettua valvontaa näiden pakkokeinojen kirjaamisessa on tiivistetty ja vuotta 2010 koskevan tarkastuksen perustella voidaan todeta, että vartiostot ovat hyvin huomioineet valvonnan yhteydessä toteutetun ohjauksen omassa toiminnassaan.

16 4. Valmistaudutaan ottamaan hallitusti käyttöön Rajavartiolaitokselle ehdotetut (HE 219/2008vp) uudet toimivaltuudet. 5. Jatketaan 2008 laaditun sisäisen turvallisuuden ohjelman ja SM:n ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman Rajavartiolaitokselta edellyttämien toimenpiteiden toteuttamista ja osallistutaan aktiivisesti ohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon. Rajavartiolaitokselle lakihankkeen myötä säädetyt uudet toimivaltuudet on otettu hallitusti vastaan Rajavartiolaitoksen esikunnan valvonnassa ja ohjauksessa. Uusien telepakkokeinoja koskevien toimivaltuuksien käyttö on keskitetty Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan ydinosaajille. Vuonna 2010 rikostorjuntahenkilöstön koulutuksen sisällössä huomioitiin erityisesti Rajavartiolaitosta koskeva voimaan tullut uusi lainsäädäntö ja sen mukaiset uudet toimivaltuudet. Rajavartiolaitos on osallistunut tiiviisti ihmiskaupan tarkennetun toimintasuunnitelman toimeenpanoon ja laittoman maahantulon vastaisen toimintaohjelman täytäntöönpanoon ja seurantaan. Rajavartiolaitos on ollut mukana ihmiskaupan vastaisen toiminnan tiedotuksen, ohjeistuksen ja koulutuksen suunnittelutyöryhmässä sekä toiminut kouluttajana mm. Puolustusvoimien koulutuskeskuksen sotilastarkkailijakursseilla ja ulkoasianministeriön järjestämissä aluekoulutuksissa laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan ennakkotorjunnassa. Rikostorjunnan toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Rikostorjunnan toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite: Rajavartiolaitos toimii ammattitaitoisena, yhteistyökykyisenä ja tehokkaana rikostorjuntaviranomaisena rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja erityisesti Schengenin ulkorajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. 2008 2009 Tavoite 2010 Toteuma 2010 Tulosmittarit Tuotokset Rikosilmoitus (R-ilmoitus) 1 114 1070 1 600 850 Valtionrajarikos (kpl) 212 309 219 178 Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa (kpl) 76 78 80 75 Muu rikos tai rikkomus (kpl) 1 265 6053 1800 5 600 Rikesakko 535 812 800 710 Rangaistusvaatimusilmoitus 2 308 2 698 2 300 2 740 Pakkokeino 1 627 2839 2 600 2 600 Huomautus 867 1227 1 100 780 Päätös alusöljypäästöasiassa 3 9 8 7 Päätös liikenteenharjoittajan seuraamusmaksussa 27 85 90 47 Turvaamistoimenpide 2 978 2734 2 600 2 700 Sekalainen ilmoitus (S-ilmoitus) 1 023 1193 795 960 Valvontailmoitus 282 341 310 370 Panokset kustannukset (milj. euroa) 13,2 15,6 14,5 15,5 Henkilötyövuodet 167 197 169,2 181 Tehokkuus Tuottavuus ind 95 100 102 98 Taloudellisuus ind 102 100 99 93 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) - 4,7 4,1 4,4 Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset) (%) 85 % 100 % 94 % 100 % Laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso (%) 43 % 100 % 93 % 86 % Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 3,4 5,0 3,4 5,0 Tavoiteajassa (60 vrk) selvitettyjen rikoslakirikosten osuus (%) 61 % 80 % 64 % 59 % Tavoiteajassa (180 vrk) selvitettyjen laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskauppatapausten osuus (%) - 72 % 87 % 48 % Oikeusturva (%) 100,0 % 100 % 99,9 % 100 %

17 Rajavartiolaitos sai vuonna 2010 arvokkaan tunnustuksen tekemästään rikostorjuntatyöstä, kun syyttäjälaitos myönsi Rajavartiolaitokselle järjestyksessään 12. Syytäjälaitosmitalin. Rajavartiolaitoksen toimittaman esitutkinnan laadun todettiin olleen alusta lähtien kiitettävää, esitutkintayhteistyön syyttäjän kanssa sujuvan esimerkillisen hyvin ja ammattitaidon olevan korkealla. Lisäksi tunnustusta tuli siitä, että Rajavartiolaitos on onnistunut saamaan rikostorjuntansa ydinalueella laittoman maahantulon torjunnassa niin pitävän otteen jo pidemmän aikaa olemassa olleesta, mutta tutkinnallisesti erittäin vaativasta ilmiöstä, että rikosvastuun toteuttaminen syyttäjän toimin onnistui. Rikosilmoitusten määrä on kääntynyt selvään laskuun vuoteen 2009 verrattuna. Muutoksen taustalla oli osaltaan valtionrajarikosten sekä väärennysrikosten määrän selkeä lasku. Onnistuneilla ennaltaehkäisevillä rikostorjuntatoimenpiteillä, kuten esimerkiksi lähtömaassa tapahtuvalla yhdysmiestoiminnalla, on osaltaan kyetty vaikuttamaan rikosten määrään laskevasti. Laittoman maahantulon järjestämistä koskevien rikosten määrän laskua selittää myös osaltaan korkeimman oikeuden alkuvuodesta antaman ennakkoratkaisun (KKO:2010:6) linjaus, jonka mukaan edellä mainitun rikoksen tunnusmerkistö ei täyty tekotapana yleistyneen menettelyn osalta, jossa maahantulon yhteydessä hyväksikäytetään väärin perustein saatuja viisumeja tai oleskelulupia. Vuodesta 2009 alkaen kohta muu rikos sisältää aiemmasta poiketen myös rikkomukset. Edellä mainittu laskentaperusteen muutos selittää muiden rikosten määrän huomattavan kasvun suhteessa vuodelle 2010 asetettuun tulostavoitteeseen, jossa tätä muutosta ei ole vielä huomioitu. Toiminnan tuottavuus on laskenut vuodesta 2009. Merkittävin syy tähän on suoritteiden määrän selvä lasku edellisestä vuodesta. Vaikka myös käytettyjen henkilötyövuosien määrä on laskenut, ei lasku ole yhtä suuri kuin suoritteiden määrässä. Taloudellisuus laski vuodesta 2009 selvästi. Kustannukset ovat pysyneet lähes ennallaan, vaikka suoritteiden määrä on laskenut. Tuottavuuden ja taloudellisuuden laskua selittää osaltaan rikosten ja rikkomusten määrän vähentyminen sekä toisaalta esitutkintaresurssien sitoutuminen aiempaa laajempien ja pitkäkestoisempien laittomaan maahantuloon liittyvien rikosten tutkintaan. Toiminnan laadun ja palvelukyvyn kokonaistunnusluku laski vuodesta 2009. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnassa rikoslakirikosten selvitystasolle asetettu tavoite on ylitetty selvitystason ollessa 100 %. Sen sijaan laittoman maahantulon järjestämistä ja ihmiskauppaa koskevien rikosten selvitystaso on laskenut vuodesta 2009. Tavoiteajassa (60 vrk) selvitettyjen rikoslakirikosten osalta jäätiin selvästi vuoden 2009 tasoa alemmas. Samoin tavoiteajassa (180 vrk) selvitettyjen laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskauppatapausten osalta vuoden 2009 tasosta jäätiin tuntuvasti. Vuonna 2010 tukintavastuulle tulleet laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvät tapaukset ovat olleet huomattavan laajoja rikoskokonaisuuksia, mikä on pidentänyt tutkintojen kestoa. Vuoden 2010 alusta lukien hallinnollista öljypäästömaksua koskeva sääntely on Ahvenanmaan maakuntalain muutoksella ulotettu koskemaan myös Ahvenanmaan aluetta ja öljypäästömaksun määräämiseen liittyvät tehtävät Ahvenanmaalla on siirretty Rajavartiolaitokselle. Lisäksi alusöljypäästöjen esitutkintavastuun siirtoa poliisilta Rajavartiolaitokselle koskevat valmistelut saatettiin loppuun ja esitutkintavastuut siirtyivät Rajavartiolaitokselle 1.1.2011 lukien.

18 Meriturvallisuus ja pelastustoimi Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Meripelastussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. 2. Kaikkiin merellä tapahtuviin hätätilanteisiin kyetään osoittamaan viipymättä apua. 3. Meripelastustoimen johtamisjärjestelmä on toimiva ja meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen työnjako tarkoituksenmukainen ja tehokas. Meripelastuksen toimivuutta tuetaan johtamiskoulutuksella ja vaikuttamalla sidosryhmiin. 4. Naapurimaiden meripelastusjärjestelmiä tuetaan ja tarvittaessa kyetään antamaan operatiivista apua Itämeren alueella. 5. Pelastustoimen ja lentopelastuspalvelun etsintä- ja pelastustehtäviin kyetään osoittamaan apua. 6. Rajavartiolaitoksella on valmius käynnistää öljyntorjuntatoimenpiteet ja osallistua niiden suorittamiseen yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. 7. Osallistutaan aktiivisesti IMO:n ja EU:n meripelastusta, meriturvallisuutta ja meripolitiikkaa koskevaan toimintaan sekä keskeisiin meripelastusharjoituksiin Itämeren alueella. 8. Selvitetään Rajavartiolaitoksen toimintakyky kemikaalionnettomuustilanteissa. Tulos Meripelastussuunnitelmat on päivitetty kummankin meripelastuslohkon osalta vuoden 2010 aikana ja jatkuvaa johtamisvalmiutta on pidetty katkeamattomasti koko vuoden ajan. Kaikkiin meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin pystyttiin osoittamaan apua. Merkittäviä epäonnistumisia ei sattunut ja saatu palaute oli pääsääntöisesti positiivista. Koulutustoimintaa on jatkettu aikaisempien vuosien mallien mukaisesti ja pidetty yllä toimivaa johtamisjärjestelmää ja siihen liittyvää viranomaisyhteistyötä. Raja- ja merivartiokoulun koulutukseen varaamat henkilöresurssit eivät mahdollistaneet täysin hallintoyksiköiden ja sidosryhmien koulutustarpeiden totuttamista. Naapurimaiden meripelastusjärjestelmää on tuettu pyydetyssä laajuudessa. Lisäksi on osallistuttu yhteisiin meripelastusharjoituksiin Itämeren alueella. Yhteistyö lentopelastustoimen kanssa on sujunut ongelmitta ja tarvittaviin avunpyyntöihin on pystytty osoittamaan apua. Torjuntatoimien ensitoimenpiteiden käynnistämiseen on ylläpidetty valmiutta osana merialueen päivittäistä partiotoimintaa. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti IMO:n ja EU:n meripelastusta, meriturvallisuutta ja meripolitiikkaa koskevaan toimintaan ja on kehittänyt mm. ilma-alusten johtamismallia (Baltic ACO), jota esitelty mm. ICAO IMO Joint Working Groupissa sekä useissa kansainvälisissä kokouksissa / konferensseissa. Asiaa on selvitetty alustavasti yhdessä ympäristövirnaomaisten kanssa ja ensimmäinen peruskurssi toiminnasta kemikaalionnettomuustilanteessa on pidetty vuoden 2010 aikana Raja- ja merivartiokoulussa. Aihealue edellyttää laajuudestaan johtuen lisäselvitysten laatimista. Hankkeet 1. Rajavartiolaitoksen merellisen strategian kehittämishankkeiden toimeenpano. Toteutuminen Strategian mukaisten kehityshankkeiden toimeenpanoon liittyen on tehty selvityksiä ja asetettu työryhmiä käytännön toiminnan ohjaamisen tueksi.

19 2. Operatiiviseen järjestelmäprojektiin liittyen vuonna 2010 aloitetaan RVT/mepesovelluksen uusittavien toiminnallisuuksien toteuttaminen laadittujen määrittelyiden pohjalta sekä ajelehtimis- ja etsinnänsuunnitteluosion uusiminen. Luodaan tietotekniset edellytykset meripelastustoimen palvelutasohankkeen loppuunsaattamiseksi. 3. Itämeren/Nordic ACO-mallin kehittäminen yhteistoiminnassa Ruotsin ja Tanskan kanssa, mallin käyttöönottamiseksi järjestetään Itämeren valtioiden ACO-seminaari 2010. 4. Meri- ja lentopelastuspalvelun johtamis- ja yhteistoimintajärjestelyiden kehittäminen. 5. Systemaattisen meripelastusyksiköiden (SRU) auditointijärjestelmän käyttöönottaminen. 6. Suomen ja Venäjän välisten meri- ja lentopelastuspalvelujärjestelyiden päivittäminen. 7. Meriturvallisuuskäsikirjan kokonaispäivittäminen, ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan katsastusjärjestelyiden sekä pätevyyksien näyttökoejärjestelyiden uusiminen 8. Ympäristötilannekuvajärjestelmän kehittäminen yhteistoiminnassa Suomen ympäristökeskuksen kanssa 9. Rajavartiolaitoksen toimintakyvyn ja yhteistoimintajärjestelyiden kehittäminen saaristo- ja rannikkoalueen öljyntorjunnassa. 10. Kehitetään Rajavartiolaitoksen aluskalustoa öljyntorjunnasta tehtyjen tavoiteselvitysten mukaisesti. 11. Pelastustoimen ja RVL:n yksiköiden käytön kehittäminen meripelastustoimen erityistilanteissa (MIRG-toiminta ja kemikaalitoimintavalmius). Meripelastuksen operatiivisen johtamisjärjestelmän muutos- ja kehittämistarpeet on kartoitettu vuoden aikana. Sen lisäksi Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti hätäkeskuksen TOTI-hankkeeseen ja kenttäjohtamisjärjestelmän määrittämiseen. Palvelutasohankkeen edellyttämät muutokset Rajavartiolaitoksen tietojärjestelmiin on totutettu. Itämerenalueelle kehitetty onnettomuustilanteiden lentotoiminnan johtamisen malli nk. Baltic ACO- toimintamalli on laadittu yhdessä ruotsalaisten ja tanskalaisten kanssa. Toimintamallin ensimmäinen käsikirja on valmis ja sen pohjalta järjestettiin kansainvälinen Baltic ACO kouluttaja kurssi. Seminaari päätettiin siirtää vuoden 2011 keväälle. Baltic ACO työn jalkauttamista jatketaan kansallisesti vuoden 2011 puolella. Operatiivista yhteistyötä tiivistettiin meripelastuksen johtokeskusten ja lentopelastuskeskuksen välillä. Yhteistyömenettelyistä on tarkoitus sopia Liikenne- ja viestintäministeriön johtamassa työryhmässä Rajavartiolaitoksen, Liikenteen turvallisuusviraston ja Finavian kesken. Meripelastustoimen palvelutasoarviointi käsky on laadittu ja se on käsitelty yhdessä hallintoyksiköiden kanssa. Kyseinen käsky sisältää myös katselmointiin liittyvän osion, joka on tarkoitus ottaa käyttöön 2011 aikana. Myös tietotekniset päivitykset rajavartiotoiminnan tietojärjestelmään saatiin toimimaan 2011 alussa. Sopimusta ei ole saatu päivitettyä. Työ alkaa helmikuussa 2011, jolloin asian tiimoilta on ensimmäinen tapaaminen, jossa myös RVL on edustettuna. Meriturvallisuuskäsikirjan kokonaispäivittäminen on aloitettu ja I-vaihe valmistuu huhtikuussa 2011. Hankkeen kehitystyöhön liittyviin suunnitteluseminaareihin ja työkokouksiin on osallistuttu ja järjestelmän eri kehitysvaiheiden toiminnallisia ominaisuuksia on testattu simuloiduilla tilanteilla. Osallistuttu yhteistoimintaa ja yhteisiä toimintamalleja kehittäviin harjoituksiin ja koulutustilaisuuksiin ympäristöviranomaisten ja alueellisten pelastuslaitosten kanssa. Rajavartiolaitos on valmistellut kahden öljyntorjuntakykyisen monitoimivartiolaivan hankintaa. Vuoden 2010 aikana järjestettiin harjoituksia MIRG-yksiköiden kanssa, mutta varsinaista uusimuotoista koulutusjärjestelmä tai kalustohankintoja ei ole vielä käynnistetty. Arvion mukaan valtakunnallinen MIRG valmius olisi otettavissa käyttöön vuoden 2014 aikana.

20 Meriturvallisuuden ja pelastustoimen toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisiin osoitetaan apua viivytyksettä. Meripelastustapahtumien havaitsemiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi, sekä läheltä piti -tilanteiden taltioimiseksi, huolehditaan merialueiden riittävästä valvonnasta rajavalvonnan yhteydessä. Pelastustointa ja lentopelastuspalvelua tuetaan tarpeen mukaan Rajavartiolaitoksen kalustolla ja henkilöstöllä. 2008 2009 Tavoite 2010 Toteuma 2010 Tulosmittarit Tuotokset Etsinnät (kpl) 467 267 320 215 Etsinnät merialue(kpl) 128 97 Etsinnät maa-alue (kpl) 139 118 Pelastustehtävät (kpl) 1 507 1 303 1 100 1 312 Meripelastustehtävät (kpl) 1 164 1 138 Muut pelastustehtävät (kpl) 139 174 Sairaankuljetus (kpl) 208 370 200 431 Meripelastuksen sairaankuljetus (kpl) 43 56 Maa-alueen sairaankuljetus (kpl) 327 375 Avustustehtävä (kpl) 516 329 600 353 Merialueen avustustehtävä (kpl) 288 310 Maa-alueen avustustehtävä (kpl) 41 43 Muu pelastussuorite (kpl) 158 182 65 460 Muu meripelastustoimen pelastussuorite (kpl) 38 302 Muu maa-alueen pelastussuorite (kpl) 144 158 Päivystyspalvelu ja meripelastuksen työaika (tuntia) - 412 000 65 000 391 000 Meripelastuksen johtokeskusten työaika 40 781 40 500 Muiden meripelastusyksiköiden työaika 19 591 18 500 Muu meripelastuksen varallaolo 351 392 332 000 Merialueella pelastettu henkilö (kpl) 5 428 7 432 3 120 4 840 Merialueella estetty onnettomuus (kpl) 52 24 15 7 Panokset Kustannukset (mil. euroa) 7 6,7 6,1 7,2 Henkilötyövuodet 88 85 71 84 Tehokkuus Tuottavuus ind 114 100 102 102 Taloudellisuus ind 122 100 99 96 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) - 3,6 4,3 3,6 Johtamisen laatu (1-5) - - 4,0 - Yksiköiden valmius (1-5) - - 4,5 - Meritilannekuva (1-5) - 3,6 4,5 3,6 Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis- ja viestitysvalmiutta sekä vastattiin meripelastuksen hätäradioliikenteen päivystämisestä. Meripelastus- ja avustustapahtumia oli vuonna 2010 1552 kpl (1710/2009). Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Hätätapauksista 85 % apu voitiin osoittaa alle 30 minuutissa. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. Merialueella valvontatoimenpiteillä estettiin 7 merionnettomuutta, minkä lisäksi merivartiostot havaitsivat erilaisia merenkulun läheltä piti - vaaratilanteita. Vaikka kauppa-aluksiin kohdentuneet suoranaiset pelastussuoritteet ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla, lääkärikonsultaatiot (261 kpl) ovat lisänneet kauppa-aluksiin kohdistuvia tehtäviä merkittävästi. Meripelastustapahtumista matkustaja-aluksiin kohdistui 286 kpl, rahtialuksiin

21 41 kpl, kalastusaluksiin 15 kpl ja erikoisaluksiin 6 kpl. Loput noin 1200 pelastustoimenpidettä kohdistuivat lähinnä huviveneisiin ja merellä ulkoileviin kansalaisiin. Eduskunta hyväksyi meripelastuslain muutokset ja ne tulivat voimaan 1.1.2010. Lisäksi Rajavartiolaitos valtuutettiin käynnistämään COSPAS-SARSAT (satelliittipohjainen järjestelmä merihätäilmoituksille ja hädässä olevien alusten paikantamiseen) jäsenyyshakemusprosessi. Prosessin lopputuloksena Suomi liittyi maaliskuussa 2010 COSPAS-SARSAT -järjestelmään käyttäjävaltiona. Meri- ja muun pelastustoimen tuottavuus on hiukan parantunut vuodesta 2009 suoritteiden määrän pysyessä lähes ennallaan ja henkilötyövuosimäärän laskiessa yhdellä henkilötyövuodella. Taloudellisuus on sen sijaan heikentynyt, koska kustannukset ovat nousseet selvästi vuodesta 2009. Johtamisen laatua ja yksiköiden valmiutta ei voida arvioida johtuen meripelastuksen palvelutasohankkeen viivästymisestä. Tunnuslukujen laskennan edellyttämää teknistä alustaa ei ole saatu käyttöön vuoden 2010 aikana. Sotilaallinen maanpuolustus ja kriisivalmius Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Rajajoukoille varataan tehtävien edellyttämä sotavarustus. Rajavartiomiehet on sijoitettu Rajavartiolaitoksen kriisin ajan kokoonpanoihin. 2. Valmiuden säätelyyn liittyvät suunnitelmat pidetään ajan tasalla. 3. Rajajoukkojen reservin harjoitukset järjestetään joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti. 4. Rajavartiomiesten kriisin ajan tehtävien koulutus järjestetään niin, että he kykenevät toimimaan uusien rajajoukkojen operatiivisissa tehtävissä ja kouluttamaan johtoonsa tulevat reserviläiset Tulos Kriisin ajan valmiussuunnitelmat uusittiin ja ne astuivat voimaan 1.1.2008. Johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky rajajoukkojen perustamiseen ylläpidettiin. Kaikki rajavartiomiehet on sijoitettu rajajoukkoihin. Suunnitelmat on pidetty ajan tasalla päivittämällä niitä tarpeen mukaan. Reservin kertausharjoitukset on järjestetty joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti. Harjoitusjoukkojen vahvuus on jäänyt suunniteltua alemmalle tasolle runsaiden lykkäysten vuoksi. Rajavartiomiehet ovat harjoitelleet kriisin ajan tehtäviä kertausharjoituksissa ja muissa kriiseihin valmentavissa harjoituksissa. Kertausharjoituksiin osallistuvaa omaa henkilöstöä on täydennyskoulutettu ennen varsinaisen harjoituksen järjestämistä.

22 5. Rajajoukkojen kokonaisuudistuksen toimeenpanoa jatketaan edelleen yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa joukkojen kokoonpanoista, materiaalista, suorituskykyvaatimuksista, käyttöperiaatteista ja joukkotuotantojärjestelmästä tehtyjen päätösten mukaisesti. Rajajoukkojen taktiikkaa, koulutusta ja joukkotuotantojärjestelyjä kehitetään uusien suorituskykyvaatimusten ja käyttöperiaatteiden mukaisesti. 6. Otetaan operatiiviseen käyttöön Puolustusvoimien tilannekuva- ja johtamisjärjestelmät 7. Valmistaudutaan tärkeimpien rajajoukkojen kriisin ajan materiaalien käyttöönottoon vuodesta 2010 alkaen. Materiaali sijoitetaan kriisin ajan joukoille ja koulutuskäyttöön Rajavartiolaitoksen esikunnan johdolla. 8. Otetaan käyttöön Puolustusvoimien kanssa uusitut valtakunnallisen ja alueellisen tason yhteistoimintasopimukset. Merivartiojoukkojen kaikkia yksiköitä koskevan kokonaisuudistuksen toimeenpanoa on jatkettu. Rajavartiojoukkojen kokoonpanoja ja materiaalivalmiutta on kehitetty yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa. Uusien suorituskykyvaatimusten mukaiset koulutusohjelmat ovat käytössä varusmieskoulutusta antavissa yksiköissä. Maavoimien järjestelmät on otettu käyttöön. Merivoimien järjestelmien osalta käyttöönottoa valmistellaan edelleen. Materiaalin toimitukset ovat käynnistyneet vuoden 2009 aikana. Materiaali sijoitetaan kriisin ajan joukoille ja koulutuskäyttöön Rajavartiolaitoksen esikunnan johdolla yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa. Yhteistoimintasopimukset on laadittu sekä otettu käyttöön Maa- ja Merivoimien kanssa. Sopimus Ilmavoimien kanssa on valmisteilla. Hankkeet 1. Osallistutaan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanoon. 2. Osallistutaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian (YETT) päivittämiseen. 3. Kehitetään rajajoukkojen kokoonpanoja ja suorituskykyvaatimuksia, varustusta, käyttöperiaatteita ja yhteistoimintaa, taktiikkaa, joukkotuotantojärjestelyjä ja sekä varusmies-, reserviläis- ja henkilökuntakoulutusta Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien suunnitelmien mukaisesti vastaamaan arvioituihin uhkamalleihin. 4. Kehitetään tilannekuva- ja johtamisjärjestelmäyhteistyötä Puolustusvoimien kanssa valmiuden kohottamisen vaatimukset huomioiden. Toteutuminen Selonteon toimeenpanoon osallistutaan velvoitteiden mukaisesti. Päivitystyöhön on osallistuttu ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on julkaistu. Merivartiojoukkojen kaikkia yksiköitä koskevan kokonaisuudistuksen toimeenpanoa on jatkettu. Rajavartiojoukkojen kokoonpanoja ja materiaalivalmiuksia on kehitetty. Varusmiesten ja reserviläisten koulutusta on kehitetty vastaamaan arvioituja uhkamalleja ja suorituskykyvaatimuksia. Rajavartiostojen joukkotuotantosuunnitelman päivitys on aloitettu yhteistoiminnassa Maavoimien kanssa. Tilannekuvajärjestelmäyhteistyötä on kehitetty valmistelemalla Puolustusvoimien tilannekuvajärjestelmien käyttöönottoa. Maavoimien järjestelmät on otettu tuotantokäyttöön.

23 5. Rajavartiolaitoksen sotavarustekelpoinen materiaali kohdennetaan rajajoukoille erikseen annettavien perusteiden mukaisesti. 6. Saatetaan loppuun yhteistoimintasopimusten tarkistaminen Pääesikunnan ja puolustushaarojen kanssa valtakunnallisella tasolla. Näiden perusteella sovitaan alueellisella tasolla yhteistoimintajärjestelyistä. Työ on kesken ja kohdentamista valmistellaan edelleen. Sopimukset on laadittu Maavoimien ja Merivoimien kanssa. Sopimusta Ilmavoimien kanssa valmistellaan. Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisivalmiuden toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Vastataan osaltaan rajajoukkojen tuottamisesta kouluttamalla varusmiehiä ja järjestämällä kertausharjoituksia. 2008 2009 Tavoite 2010 Toteuma 2010 Tulosmittarit Tuotokset Koulutusvuorokaudet 81 300 78 400 94 000 82 700 Panokset Kustannukset (mil. euroa) 10,5 11,2 11,2 11,5 Henkilötyövuodet 132 142 131 135 Tehokkuus Tuottavuus ind 68 100 82 111 Taloudellisuus ind 73 100 80 105 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,5 3,6 3,6 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,6 3,0 3,8 3,1 Sijoitettavuus (%) 85 % 79 % 80 % 70 % Koulutettavuus (%) 70 % 98 % 88 % 85 % Sijoitustilanne (1-5) 4,3 4,3 4,6 4,3 Koulutus (1-5) 3,1 3,4 3,5 3,7 Materiaalivalmius (1-5) 2,6 3,3 3,0 3,4 Sotilaalliselle maanpuolustukselle ja kriisivalmiudelle asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisin ajan valmiuksia on aktiivisesti kehitetty vastaamaan arvioituja uhkamalleja ja uusia suorituskykyvaatimuksia. Sotilaallisen maanpuolustuksen koulutusvuorokaudet nousivat selvästi vuodesta 2009, mutta jäivät varusmieskoulutuksen osalta tavoitteesta. Suurimpana syynä olivat palveluserien pienentyminen ja palveluksen keskeyttäneiden määrän lisääntyminen, joka heijastuu myös sijoitettavuuden heikkenemisenä. Tulovahvuuksien kasvattamisesta on sovittu Puolustusvoimien kanssa. Myöskään kertausharjoitusten koulutusvuorokausissa tavoite ei täyttynyt. Tuottavuus parani selvästi vuodesta 2009. Syynä tähän oli käytetyn henkilötyövuosimäärän vähentyminen ja koulutusvuorokausien määrän kasvu samaan aikaan. Myös taloudellisuus parani vuodesta 2009. Koska kustannukset nousivat suhteellisesti enemmän kuin koulutusvuorokausien määrä, ei taloudellisuus parantunut yhtä hyvin kuin tuottavuus.

24 Sotilaallisen maanpuolustuksen toiminnan laadun ja palvelukyvyn tunnuslukujen laskentatapa muuttui vuonna 2009. Tästä syystä vuoden 2008 toteumat eivät ole yhteismitallisia vuoden 2009 ja 2010 toteumatietojen kanssa. Sisäiset toiminnot Teknillinen toimialan yleiskatsaus Tulostavoitteiden mukaiset hankkeet kyettiin pääosin toteuttamaan. Rajavartiolaitoksen materiaali-, tieto- ja kiinteistöhallinto sekä alus- että ilma-aluskalusto vastasivat toiminnan asettamia vaatimuksia. Vuoden aikana jatkettiin teknillisen alan palvelutuotannon suunnittelua strategian mukaisesti. Rajavartiolaitoksen perustietotekniset palvelut on hankittu HALTIK:lta ja niitä on edelleen kehitetty yhdessä HALTIK:n kanssa laaditun palvelusopimuksen mukaisesti. Palveluiden kehittämiseen liittyen on rationalisoitu tietoliikennejärjestelyitä, valmisteltu perinteisestä teletekniikasta luopumista sekä VoIP-tekniikkaan siirtymistä. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti Hallinnon verkkoturvallisuutta edistävän hankkeen (Turvallisuusverkko) toimeenpanoon. Hankkeeseen liittyen Rajavartiolaitos otti operatiiviseen käyttöön 1.1.2010 lukien GMDSS-hätäradioverkon. Rajavartiolaitoksen toiminnallisen tietojärjestelmän laillistamista koskeva hanke (RTT) päätettiin. Rajavalvonnan, meripelastuksen ja rajatarkastusten kehittäminen hankkeistettiin. Hankkeet etenivät lähes suunnitelmien mukaisesti. VIS-järjestelmän edellyttämien laitteistohankinnoissa hankintoja lykättiin VIS-järjestelmän käyttöönoton lykkääntymisen vuoksi. ULKONET järjestelmään liitettiin uusia taustarekisterejä ja järjestelmäalusta uusittiin. Yhteistoimintaviranomaisten tietojärjestelmähankkeisiin sekä kansainvälisiin tilannekuvahankkeisiin osallistuttiin suunnitelmien mukaisesti. Rajavalvontaa tukevien sensoreiden kokeiluja ja kehitystoimintaa jatkettiin. Rajavartiolaitos jatkoi käytössään olevien toimitilojen, asuntojen ja maa-alueiden määrän sopeuttamista toiminnan edellyttämiin vaatimuksiin: luopumalla kaikkien hallintoyksiköiden alueilla toiminalle tarpeettomista asunnoista 1.1.2011 alkaen (noin 60 % koko asuntokannasta), luopumalla Kainuun rajavartiostossa 31.12.2010 Paljakan rajavartioasemasta, Raatteen rajavartioasemasta ja osasta Kuusamon johtopaikan rakennuksista, luopumalla Länsi-Suomen merivartiostossa 31.12.2010 Enskärin merivartioasemasta. Rajavartiolaitoksen omistajahallinnassa vielä olevien saari- ja lentokenttäkiinteistöjen vaiheittaiseen hallinnansiirtoon liittyen Hangon merivartioaseman kiinteistö siirrettiin valtionvarainministeriölle edelleen siirrettäväksi Senaatti-kiinteistöille 31.12.2010 ja vuokrattiin takaisin Senaatti-kiinteistöiltä Suomenlahden merivartioston käyttöön 1.1.2011 alkaen. Pirttisaaren, Glosholman ja Jussarön merivartioasemista tullaan luopumaan korvaavien Emäsalon ja Baggön merivartioasemien valmistuttua. Vartiolentolaivueen lentokenttäkiinteistöjen hallinnansiirto Finavia Oy:n omistamalle IP- Kiinteistöt Oy:lle ei toteutunut Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Turun, Helsingin ja Rovaniemen lentueiden kiinteistöt siirrettiin valtionvarainministeriölle edelleen siirrettäväksi Senaatti-kiinteistöille 31.12.2010 ja vuokrattiin Senaatti-kiinteistöiltä takaisin 1.1.2011 alkaen.

25 Rajavartiolaitoksen omistajahallintaan tulee jäämään hallinnansiirtojen jälkeen rajavalvontatehtävissä tarvittavat, rakennettujen kiinteistöjen ulkopuolella sijaitsevat partiomajat, valvontatornit, sillat, laituri- ja muut vastaavat rakennelmat. Materiaalihallinto Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Toteutetaan suunnitellut kalusto- ja materiaalihankkeet hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti. 2. Materiaalialan- ja kaluston edellyttämä koulutus täyttää käyttöönoton ja käytön vaatimukset. 3. Materiaalinen valmius ylläpidetään taloudellisesti ja tehokkaasti. 4. Rajavartiolaitoksella on käytössään materiaalihallinnon hyvä osaaminen. 5. Materiaalihallinnon henkilöstön asiantuntemusta ylläpidetään ja kehitetään. 6. Varusmiesvaatetuksen taso saatetaan määrävahvuuteen. 7. Luodaan materiaalinen valmius ottaa vastaan sotilaalliseen maanpuolustukseen toimitettava materiaali. 8. Materiaalihallinto järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvällä tasolla. Tulos Vuoden 2010 A ja B-materiaalihankinnoista annettiin toimeenpanokäsky 1.2.2010. Hankinnat valmisteltiin ja toteutettiin hankinnoista annettujen hankintaohjeiden I ja II, sekä toimialojen antamien erillisohjeiden aikataulujen mukaisesti. Kalusto- ja materiaalihankinnat saatiin pääosin hankittua ja vastaanotettua hyväksytysti suunnitellussa aikataulussa vuonna 2010. Koulutusta on toteutettu vuoden 2010 hankintoihin liittyvien koulutusvaatimusten mukaisesti. Materiaalista valmiutta on ylläpidetty materiaalihankinnoista tehtyjen suunnitelmien ja niistä tehtyjen hankintapäätösten mukaisesti. Materiaalihallinnon osaamista ylläpidettiin riittävällä tasolla koulutusohjelman mukaisesti. Materiaalihallinnon henkilöstön asiantuntemusta on ylläpidetty huoltoja muiden koulutustilaisuuksien avulla. Suunniteltu määrävahvuus on saavutettu vuoden 2010 aikana toteuttamalla tarvittavat vaatetushankinnat. Valmius on luotu asiasta pidettyjen neuvotteluiden ja hallintoyksiköissä annettujen opastusten mukaisesti. Valmiuden kehittämistä jatketaan vuonna 2011. Materiaalihallinnon tuottavuutta ja taloudellisuutta on lisätty ohjaamalla useissa hallintoyksiköissä suoritettavien töiden toteuttamista valtakunnallisesti yhdessä paikassa. Asiakastyytyväisyyttä ei tutkittu vuoden 2010 aikana. Hankkeet 1. Operatiiviseen käyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen varustelun ja hankintaprosessin kehittäminen yhteistyössä Poliisin tekniikkakeskuksen kanssa. 2. Sähköisten hankintamenettelyjen kehittäminen osana Poliisin tekniikkakeskuksen ja Rajavartiolaitoksen välistä sopimusta. Toteutuminen Kaikki vuoden 2010 operatiiviseen käyttöön tarkoitetut ajoneuvot tilattiin vuodelle 2010 päätetyn varustelun mukaisesti. Ajoneuvot vastaanotettiin 31.12.2010 mennessä. Materiaalipalveluiden osalta siirryttiin Hankintaohjeiden 2010 mukaisesti tiettyjen nimikkeiden osalta valtakunnallisesti keskitettyyn hankinta- /tilausmenettelyyn RVLE/PTK sopimuksen osalta. Kaakkois- Suomen rajavartioston yhteyshenkilöt tilasivat PTK:lta hankittavat materiaalinimikkeet yhdellä tilauksella kaikkien hallintoyksiköiden puolesta.

26 3. Varusmiesten muonitusjärjestelyjen kehittäminen sisäisin järjestelyin sekä muonituksen uuden erityisohjelman käyttöönotto varusmiesmuonituksessa. 4. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen materiaalihallinnon yhteistyön kehittäminen osana Puolustusvoimien organisaatiouudistusta. 5. Rajavartiolaitoksen ja Millog:n välisen yhteistyön käynnistäminen RVL:n omistaman materiaalin osalta. 6. sotilaallisen maanpuolustuksen kokonaisuudistus ja rajajoukkojen toiminnan ja varustuksen kehittäminen vastaamaan koulutusvaatimusten mukaista toimintaa ja - materiaalista valmiutta. 7. Siirtymistä ylläpitävään huoltoon varusmiesvaatetuksen osalta jatketaan. 8. Rajavartiovaatetuksen kehittäminen aloitetaan. Toimintaa on kehitetty osana hallintoyksiköiden toimintaa. Muonituksen erityisohjelman käyttöönotto siirtyy Puolustusvoimien Ruokahuoltokeskuksesta tehtyjen yhtiöittämispäätösten mukaisesti vuodelle 2011. Hankinta- ja huoltoyhteistyön menettelyistä sovittiin Puolustusvoimien asianomaisten johtoportaiden ja Millog Oy:n kanssa. Rajavartiolaitoksen esikunnan ja Millog Oy:n välinen palvelusopimus allekirjoitettiin 10.12.2010. Toiminnan ja varustuksen kehittäminen on toteutettu osana Hankemateriaalin hankinnoista tehtyä päätöstä. Päätösten mukaisen materiaalin vastaanottoa on toteutettu siinä määrin kuin Puolustusvoimat on sitä Rajavartiolaitoksen käyttöön ohjannut. Materiaalin käyttöönottoa jatketaan vuoteen 2012 saakka. Vaatetusmateriaalialan yhteistoimintasopimus Rajavartiolaitoksen esikunnan ja Maavoimien Materiaalilaitoksen esikunnan välillä allekirjoitettiin 13.12.2010. Päätös virkavaatetuksen kehittämisestä annettiin 30.4.2010 ja työryhmä nimettiin 11.6.2010. Työryhmä kokoontui 6 kertaa ja ensimmäisen vaiheen vaatetuksen kokonaisuus esiteltiin Rajavartiolaitoksen johdolle joulukuussa 2010. Tietohallinto Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Tietotekniikan palvelut tuotetaan tehokkaasti. Tietotekniikan palvelut on jaoteltu palvelukokonaisuuksiin ja palvelun tuotannon eri toteutustapoja voidaan käyttää monipuolisesti ja tarvittaessa ulkoistaa kumppaneille. Kehitetään kykyä ostaa tietotekniikkapalveluita. 2. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri mahdollistaa tietojärjestelmien ja yhteisten palvelujen eriaikaisen kehittämisen sekä viranomaisten tehokkaan ja turvallisen tietojenvaihdon. Tulos Rajavartiolaitoksen tietotekniikan palvelut on tuotettu tulostavoitteiden mukaisesti. Palvelut on jaoteltu palvelukokonaisuuksiin ja palvelun tuotanto on toteutunut suurimmaksi osaksi SM:n hallinnonalalla HALTIK:lle keskitettyjen ratkaisujen mukaisesti. Rajavartiolaitos on osallistunut Sisäasiainministeriön hallinnonalan Yhteisten palvelujen (YPOR) ja Arkkitehtuurityöryhmien työskentelyyn. Rajavartiolaitos on huomioinut tietojärjestelmähankkeissaan erityisesti tietojärjestelmä- ja integraatioarkkitehtuurien asettamat vaatimukset. Lisäksi Rajavartiolaitos on osallistunut Hätäkeskuslaitoksen ja poliisin järjestelmäuudistuksiin

27 3. Perustietotekniikka täyttää niille asetetut vaatimukset. Perustietotekniikan käytettävyys, toimintavarmuus ja luotettavuus ovat kaikissa tilanteissa asetettujen vaatimustasojen mukaisia. 4. Tieto- ja valvontajärjestelmät täyttävät niille asetetut vaatimukset. Järjestelmien käytettävyys ja luotettavuus ovat kaikissa tilanteissa hyviä. Järjestelmien kehittäminen, ylläpito ja käyttö sitovat vähemmän voimavaroja kuin perinteiset työskentelytavat. 5. Tietoturvallisuustoiminta takaa tietoaineiston ja - järjestelmien käytettävyyden, eheyden ja luottamuksellisuuden asetettujen vaatimustasojen mukaisesti. Tietoturvallisuustoiminta on suunnitelmallista ja perustuu ajantasaiseen riskianalyysiin. Henkilökunnan tietoturvallisuuskoulutus ja - tietoisuus on hyvällä tasolla. VM:n tietoturvahankkeiden vaatimukset täytetään. 6. Tietopalvelu täyttää operatiivisen toiminnan, hallinnon sekä tutkimus- ja koulutustoiminnan tietotarpeet. Tietopalvelu on organisoitu tehokkaasti. 7. Hankesuunnitelman mukaiset tietotekniset palvelut ja - järjestelmät otetaan käyttöön hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti. 8. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvänä. HALTIK:n ja Rajavartiolaitoksen välisen palvelusopimuksen mukaiset palvelutasovaatimukset ovat toteutuneet. Palvelutasot on määritetty palvelusopimuksessa järjestelmä- ja toimipaikkakohtaisesti. Perusteina asetetuille palvelutasoille ovat olleet päätulosalueiden toimintojen tukeminen, tietoteknisille järjestelmille määritellyt tärkeysluokitukset (kriittinen, tärkeä tai muu) sekä palvelujen/palvelukatkojen vaikuttavuus (paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen). Tietojärjestelmien käytettävyys ja luotettavuus on ollut hyvää. Oman työn osuus tieto- ja valvontajärjestelmien ylläpidosta on vähentynyt HALTIK:n ja järjestelmätoimittajien ylläpitäessä Rajavartiolaitoksen järjestelmiä, vaikka siirtymävaiheessa vaaditaan vielä lopullista odotusarvoa enemmän omaa työtä. Rajavartiolaitos on kehittänyt tietoturvallisuustoimintaansa Sisäasiainministeriön hallinnonalan tietoturvallisuustoiminnan osana ottaen huomioon Valtiovarainministeriön tietoturvahankkeet sekä omat erityispiirteensä. Tietopalvelulle osoitetut toimeksiannot on toteutettu. Osana Raja- ja merivartiokoulun laatujärjestelmähanketta tietopalvelu on arvioinut toimintaansa ja kehittänyt prosessejaan. Tietoteknisten palveluiden käyttöönottoa on jatkettu hankesuunnitelmien mukaisesti. Ydintoiminnan tietojärjestelmien määrittelyn aikataulu venyi kaksi kuukautta suunnitellusta Rajavartiolaitoksen hankkeeseen osoitettavien resurssien puutteen vuoksi. ASDO (asianhallintajärjestelmä) otettiin osittaiseen käyttöön 1.1.2011. KIEKU:n (talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmä) käyttöönoton valmistelu toteutui Rajavartiolaitoksen taholta suunnitelmien mukaisesti, mutta järjestelmätoimittajan vaikeudet siirsivät käyttöönoton vuoden 2012 alkuun. Asiakastyytyväisyyttä ei tutkittu vuoden 2010 aikana. Hankkeet 1. Tietohallinto-ohjelma, ml. kehittämishankkeiden aikautus, päivitetään vuonna 2010. Toistaiseksi noudatetaan soveltaen tietohallinto-ohjelmassa määritettyä. Toteutuminen Rajavartiolaitoksen päällikkö vahvisti Rajavartiolaitoksen strategisen tietohallinto-ohjelman 28.1.2011.

28 Kiinteistöhallinto Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen kiinteistöjen uusi omistajahallintatilanne ei laske kiinteistönpidon tasoa. 2. Rajavartiolaitoksen, Senaattikiinteistöjen ja IP-Kiinteistöt OY:n välinen yhteistyö on sujuvaa ja tehokasta. 3. Rajavartiolaitoksella on uuden omistajahallintatilanteen tarpeiden ja VM:n linjausten mukainen kiinteistönpidon kustannusseuranta. 4. Raja- ja merivartiostot toteuttavat sitoumusten mukaiset energiansäästötoimenpiteet tai huolehtivat niiden toteuttamisesta (ml. Senaatti-kiinteistöt ja IP-Kiinteistöt Oy). 5. Raja- ja merivartiostot rakennuttavat Rajavartiolaitoksen toimintojen tarvitsemat oman kiinteistövarallisuuden rakennushankkeet laadukkaasti ja rakennusten elinkaarikustannuksiltaan edullisesti asetettujen rahoituskehysten puitteissa. 6. Raja- ja merivartiostot suunnittelevat yhteistyössä Senaattikiinteistöjen ja IP-Kiinteistöt Oy:n alueyksiköiden kanssa toteuttamiskelpoisen vuokravaikutteisten uudis- ja peruskorjaushankkeiden investointiohjelman suunnittelukaudelle 7. Raja- ja merivartiostot varmistavat, että Senaattikiinteistöt ja IP-Kiinteistöt Oy rakennuttavat vuokravaikutteiset rakennushankkeet laadukkaasti ja rakennusten elinkaarikustannuksiltaan edullisesti asetettujen rahoituskehysten puitteissa. 8. Rajavartiolaitoksella on käytettävissä kiinteistönpidon riittävä osaaminen ja resurssit. 9. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvänä. Tulos Kiinteistöpalvelun taso pystyttiin ylläpitämään kohtuullisen hyvin, vaikka uusi omistajahallintatilanne sitoi normaaliin kiinteistönpidon suunnitteluun ja ohjaukseen käytettävissä olevia resursseja. Yhteistyö on ollut pääosin sujuvaa lukuun ottamatta erimielisyyksiä peruskorjauksien huomioimisesta vuokria määritettäessä. Tavoite on pääosin saavutettu kustannusseurannan osalta, mutta kiinteistötietojärjestelmän ja taloushallinnon järjestelmien integrointi on kesken ja valmistuu vuoden 2011 aikana. Energiasäästötoimenpiteitä on jatkettu, mutta todellinen vastuu on siirtynyt pääosin Senaatti-kiinteistöille. Raja- ja merivartiostot ovat toteuttaneet lähinnä lakkautettavien vartioasemiin liittyvien teknisten rakennuksien ja partioiden tukeutumisrakennuksien hankkeet laadukkaasti ja innovatiivisesti. Raja- ja merivartiostojen ja Senaatti-kiinteistöjen alueyksiköiden välinen suunnitteluyhteistyö on RVLE:n koordinoimana on toiminut hyvin. Raja- ja merivartiostot ovat varmistaneet Senaatti-kiinteistöjen toteuttamien rakennushankkeiden laadun toimimalla joko rakennuttajakonsultin tai käyttäjän roolissa. Rakennushankkeiden oikeat kustannustasot on varmistettu laatimalla joko itse kustannusarviot tai tarkastamalla konsulttien laatimat kustannusarviot. Osaamista on ylläpidetty myös muutostilanteessa sisäisillä opetustilaisuuksilla. Asiakastyytyväisyyttä ei tutkittu vuoden 2010 aikana.

29 Hankkeet 1. Rajavartiolaitoksen Kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen uuden omistajahallintatilanteen ja VM:n linjausten mukaiseksi kiinteistöjohtamisen järjestelmäksi vuoden 2010 aikana. 2. Rajavartiolaitoksen kiinteistönpidon organisointi asteittain toimitilahallinnoksi. Toteutuminen Alkuperäisen tavoitteen mukainen hanke on lähes valmis, mutta hankkeen jatkokehittämisestä johtuen (mm. liityntärajapintojen rakentamisesta taloushallinnon tietojärjestelmiin) hanke valmistuu vuoden 2011 kesäkuun loppuun mennessä. Kiinteistönpidon kehittämistä jatketaan osana teknisten tukipalvelujen kehittämishanketta. Ympäristöriskien hallinta Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Toiminnassa on otettu huomioon ympäristövaikutukset. 2. Ympäristöasioiden huomioiminen on jokapäiväistä toimintaa. 3. Materiaalin elinkaaressa on otettu huomioon ympäristövaikutukset. 4. Ympäristön huomioiminen sisältyy Rajavartiolaitoksen myönteiseen julkisuuskuvaan. 5. Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmällä raportoidaan ja tutkitaan kaikki poikkeamat. 6. Rajavartiolaitoksen ympäristöriskejä seurataan ja hallitaan jatkuvasti. Tulos Teknillisellä toimialalla noudatetaan yleisiä ja hallinnonalaa koskevia määräyksiä ja ohjeita. Teknillisellä toimialalla noudatetaan yleisiä ja hallinnonalaa koskevia määräyksiä ja ohjeita Materiaalihankinnoissa huomioitiin enenevässä määrin materiaalin elinkaaren kokonaiskustannukset ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset. Lisäksi ajoneuvohankinnoissa pyrittiin huomioimaan Valtioneuvoston periaatepäätöksen kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa 8.4.2009 mukaiset suositukset. Ympäristön huomioiminen on otettu erityisesti huomioon muun muassa suunniteltaessa tulevia kalustohankintoja. Rajavartiomiesten päivittäisellä toiminnalla ja toiminnan pitkäjänteisellä suunnittelulla huomioidaan ympäristöarvot ja luodaan osaltaan positiivista julkisuuskuvaa ympäristönäkökulmasta. Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmän käyttö on vakiintunut ja järjestelmä on päivittäisessä käytössä.. Toteutetaan normaalin johtamisen ja toiminnan yhteydessä. Hankkeet 1. Kiinteistötietojärjestelmään viedään Rajavartiolaitoksen ympäristöjärjestelmän mukaisten toimenpiteiden suunnittelu, budjetointi ja seuranta. Toteutuminen Toimenpiteet on toteutettu osana vuosittaista toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa.

30 Viestintä Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien tukeminen aktiivisella ja informatiivisella ulkoisella tiedottamisella eri kanavia hyödyntäen. 2. Rajavartiolaitoksen viestintästrategian päivitys. 3. RVL:n profiloituminen ydintoimintojen (rajaturvallisuus, merialueen turvallisuus, ympäristöturvallisuus, rikostorjunta, kansainvälinen yhteistyö, maanpuolustus) alueilla. 4. Rajavartiolaitoksen myönteisen julkisuuskuvan vahvistaminen aktiivisella, omaaloitteisella ja avoimella tiedottamisella, asiakaspalvelutasoa seuraamalla ja kehittämällä sekä käyttämällä yhdenmukaista visuaalista ilmettä. 5. RVL:n organisaation ja toiminnan tunnetuksi tekeminen koko toimintaympäristössä: Rajavartiolaitos turvana kaikissa oloissa -iskulauseen sisältämien faktojen tunnetuksi tekeminen RVL strategia 2019 päämäärien mukaisesti. 6. Rajavartiolaitoksen sisäisen tiedonkulun toimivuuden seuranta ja kehittäminen. Tulos Ulkoisia tiedotteita on laadittu ja jaettu eri tiedotusvälineille sekä julkaistu aktiivisesti www.raja.fi- sivustolla. Näitä uutisia on julkaistu varsin kattavasti painetussa ja sähköisessä mediassa. YouTubessa on julkaistu multimediaesitys automaattisten rajatarkastuslinjastojen käytöstä. Viestintästrategian tarkistaminen ja päivitys käynnistetään vuonna 2011 RVL:n strategian päivityksen yhteydessä. Ydintoimintojen esilletuomista on jatkettu kaikessa viestinnässä. Laittomaan maahantuloon, erävalvontaan, virka-apuetsintöihin ja meripelastukseen liittyvissä jutuissa on saatu julkisuutta myös valtakunnallisissa medioissa. Myös Frontex -operaatioihin osallistuminen on huomioitu mediassa. Vuoden 2010 aikana televisiossa pyörinyt dokumenttisarja Pelastushelikopteri on tuonut varsin paljon julkisuutta. Aktiivinen tiedottaminen on selvästi vahvistanut Rajavartiolaitoksen myönteistä julkisuuskuvaa. Tämä ilmenee mm. vuoden 2010 mediabarometriselvityksen tuloksista. Asiakaspalvelu on pysynyt hyvällä tasolla. Tähän viittaa mm. se, että negatiivisten asiakaspalautteiden (www.raja.fi) määrä on pysynyt edelleen vähäisenä, vaikka asiakkaiden palaute-aktiivisuus on jatkuvasti kasvanut. Rajavartijan peruskurssin sisällössä on myös huomioitu asiakkaan kohtaaminen osana viestintäkoulutusta. Rajavartiolaitoksen graafinen ilme on vakiintunut koko organisaation käyttöön. Rajavartiolaitos on ollut aktiivisesti esillä julkisuudessa jokapäiväisen toiminnan kautta ja erilaisissa tapahtumissa. Rajavartiolaitoksen toiminnan tunnettuutta ovat lisänneet aluskaluston uusimiset ja tekniset innovaatiot. Julkisuutta saatiin myös Merivartioinnin ja lentotoiminnan 80- juhlavuoden tilaisuuksien myötä. Tunnettuutta toimintaympäristössä laajemminkin kasvattivat myös em. Pelastushelikopteri- sarja ja osallistuminen YouTube:n automaattisten rajatarkastusten infovideolla. Sisäisen tiedonkulun toimivuutta VMBaro- kyselyllä ei ole selvitetty kuluneena vuonna. Sisäisen tiedotuksen keskeinen kanava Rajanetti on kärsinyt toimintahäiriöistä, mutta tilanne tulee paranemaan Sisäasiainministeriön julkaisujärjestelmäuudistukseen liittyvän intranetjärjestelmän käyttöönoton myötä keväällä 2011. Hankkeet 1. Viestintästrategian toteutumisen seuranta ja päivitys (mm. julkisuuskuva, sidosryhmäkartoitukset, mediaseuranta) (2010-2014). Toteutuminen Mediabarometri 2010 tulosten mukaan viestintästrategian tavoitteet on saavutettu kohtuullisen hyvin. Samaa osoittavat erilaiset mediaseurantaraportit. Sidosryhmäkartoitus tehtiin kesällä. Vastausprosentti jäi alhaiseksi lomakaudesta johtuen. Tulosten perusteella yhteistyö sidosryhmien kanssa toimii kohtuullisen hyvin, mutta selkeitä kehittämiskohteita havaittiin.

31 2. Rajavartiolaitoksen intranetsivuston (Rajanetti) ja Internetsivuston uusiminen ja vastuuhenkilöiden koulutus liittyen SM verkkoviestinnän kehittämishankkeeseen (2010-2012). 3. Rajavartiolaitoksen esittelyja esitemateriaalin suunnittelu ja päivitys (2010-2013). 4. sisäisen viestinnän kehittäminen intranetin ja henkilöstölehden lisäksi panostamalla vuorovaikutteisiin tiedonvälityskanaviin, kuten keskinäisviestintään: esimiesalaiskeskustelut, työyksikköpalaverit, yksikkökokoukset, videoneuvottelut ja tiedotustilaisuudet hallintoyksikkö- ja koko Rajavartiolaitoksen tasolla (2010-2013). JUPO- hanke (julkaisuportaali) on jatkunut suunnitelmien mukaisesti. Intranet-sivuston rakenne ja ulkoasu on saatu lähes valmiiksi. Koulutus ja sisällöntuotanto toteutetaan alkuvuonna 2011. Päivitettyä esitemateriaalia on tuotettu erityisesti rajatarkastusasemien tarpeisiin. Vuonna 2010 uusittiin vartiolentolaivueen ja merivartiostojen esitteet. Esitteiden kokonaisuudistus toteutetaan vuonna 2011. Sisäisen viestinnän kehittämistä on jatkettu edelleen. Intranetin uudistus siirtyy vuodelle 2011. Henkilöstölehteä julkaistiin suunnitellut kolme numeroa, joihin materiaalia saatiin henkilöstöltä kiitettävästi. Keskinäisviestintään eri tasoilla on panostettu yksikkö- ja osastopalavereiden muodossa. Videoneuvottelutekniikan ongelmat ovat vähentyneet, ja neuvotteluja sekä tiedotustilaisuuksia on käyty videoyhteyksien kautta yhä kasvavassa määrin. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Sisäasiainministeriön asetuksen 986/2009 Rajavartiolaitoksen suoritteiden maksuista 6 :n mukaan säädetään, että Rajavartiolaitoksen palvelussuhdeasuntojen vuokrauksen ei tarvitse olla liiketaloudellisesti kannattavaa: Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevien, rajavartiolaitoksen virkamiesten asunnoiksi tarkoitetuista asuinhuoneistoista voidaan periä liiketaloudellista vastiketta alempaa vastiketta siten kun siitä on rajavartiolain 81 :n 3 momentissa säädetty. Rajavartiolaitos on luovuttanut hallinnassaan olevat asunto-osakkeet Senaatille 1.1.2008 alkaen ja vuokrannut ne takaisin. Asuntoja käytetään Rajavartiolaitoksen henkilöstön palvelussuhdeasuntoina. Palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuuslaskelma on tehty samoilla perusteilla kuin edellisenä vuonna. Asuntojen vuokratuotot ja käyttökorvaukset ovat laskeneet 11 % (210 000 ) edellisestä vuodesta ja vuodesta 2002 lähtien yhteensä -27 %, tähän on syynä palvelussuhdeasuntojen lukumäärän väheneminen tasaisesti. Palvelussuhdeasuntoihin kohdentuvat palkkakustannukset on laskettu suhteellisena osuutena rajavartiolaitoksen kokonaispalkkakuluista palvelussuhdeasuntoihin kohdistuneiden tuntien suhteessa kokonaistyötuntimäärään. Palvelussuhdeasuntoihin kohdistuneet muut kustannukset olivat 21 % (22 % / 2009) kiinteistönpidon kulutusmenoista. Rajavartiolaitoksen kiinteistönpidon kassamenot ovat nousseet 12,6 % (2,1 milj. ) vuodesta 2009 ja tämä vaikuttaa myös palvelussuhdeasuntojen hoitoon kustannuksia kasvattavasti. Pääomakustannuksia ei ole kohdennettu kustannusvastaavuuslaskelmaan, koska Rajavartiolaitoksen taseessa ei ole ollut lainkaan asuinrakennuksia vuonna 2010. Palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuus on noin 2,1 miljoonaa alijäämäinen ja tuotot kattavat vain 45 % (54 %/2009) kustannuksista. Rajavartiolaitoksen ilma-aluksin toteuttamat sairaankuljetukset on hinnoiteltu sisäasiainministeriön maksuperustepäätöksen mukaisesti. Meripelastuslain (1145/2001) johdosta sairaankuljetukset merialueella kuuluvat ilmaisperiaatteella toteutettaviin Rajavartiolaitoksen lakisääteisiin tehtäviin riippumatta kuljetusvälineestä. Ilma-aluksilla tehdyistä muista sairaankuljetuksista kertyi tilikauden aikana tuloja 608 000, jolloin kasvua edelliseen vuoteen on noin 24 %.

32 Sairaankuljetuslentotunteja oli 132 (107/2009). Vartiolentolaivueen palkkakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 10 % (900 000 ) ja muut toimintamenot 15,8 % (1,1 milj. ). Koko rajavartiolaitoksen osalta muiden toimintamenojen kassamenot kasvoivat 34,7 % (16,4 milj. ) ja palkkakulut kasvoivat vain noin 1 % (1,3 milj. ). Menojen kasvu näkyy kustannusvastaavuuslaskelmassa myös kustannusten kasvuna. Kustannusvastaavuus jäi 726 228 euroa alijäämäiseksi. Tuotot kattavat 46 % (52 %/2009) kustannuksista. AS 332 AB 412 AB 206 DO 228 AW119 VLLV 2007 sairaankuljetustunnit 41 48 0 0 0 89 2007 lentotunnit / % 700/19 1510/40 931/25 635/17 0 3776 2008 sairaankuljetustunnit 72 21 0 0 0 93 2008 lentotunnit / % 823/25 1372/35 999/21 738/19 0 3932 2009 sairaankuljetustunnit 94 38 0 0 0 132 2009 lentotunnit / % 756/21 1369/39 826/23 573/16 0 3524 2010 sairaankuljetustunnit 94 38 0 0 0 132 2010 lentotunnit / % 782/21 1080/30 946/26 763/21 78/2 3649 Kuva: Vartiolentolaivueen lentotuntien jakauma kalustotyypeittäin Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Toimiala: Rajavartiolaitos Julkisoikeudelliset suoritteet (sairaankuljetus) RVLL 578/2005 perusteella annetut suoritteet (palv.asunnot) 2007 2008 2009 2010 2007 2008 2009 2010 TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 323 352 492 608 1 753 1 668 1 655 1481 - maksullisen toiminnan muut tuotot 274 315 319 284 Tuotot yhteensä 323 352 492 608 2 026 1 983 1 974 1 765 KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 186 312 261 437 2 679 3 615 3 526 3827 - henkilöstökustannukset 201 303 335 534 194 107 64 91 - vuokrat - palvelujen ostot - muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä 387 615 596 971 2 874 3 722 3 590 3 918 KÄYTTÖJÄÄMÄ maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 26 37 44 77 - poistot 212 273 298 286 701 14 14 - korot 631 29 6 - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 238 310 342 363 1 332 43 20 0 Kokonaiskustannukset yhteensä 624 925 938 1 334 4 206 3 765 3 610 3 918 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) -301-573 -446-726 -2 180-1 782-1 636-2 153 Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN -301-573 -446-726 -2 180-1 782-1 636-2 153 Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki

33 Yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Toimiala: Rajavartiolaitos 2007 2008 2009 2010 TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 3 138 1 838 115 - EU:lta saatu rahoitus 691 5 204 1311 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 0 0 0 0 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 0 0 238 Tuotot yhteensä 691 3 138 7 042 1 664 KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 7 411 6128 - henkilöstökustannukset 284 767 121 - vuokrat 5 0 0 - palvelujen ostot 11 3 138 2 740 191 - muut erilliskustannukset 498 41 24 Erilliskustannukset yhteensä 799 3 138 10 959 6 464 yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 370 60 0 323,2 - poistot 55 0 0 0 - muut yhteiskustannukset 0 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 425 60 0 0 Kokonaiskustannukset yhteensä 1224 3 198 10 959 6 464 KUSTANNUSVASTAAVUUS 323,2 tuotot - kustannukset -534-60 -3 917-4 800 kustannusvastaavuus -% 56,42 98,12 64,25 25,74 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman tuottoihin on kirjattu pääosin Rajavartiolaitoksen EU:n ulkorajarahastosta saadut rahoitusosuudet (1,3 M ) RVL:n eri hankkeisiin sekä näitä hankkeita vastaavat menot. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuloja ei ole kaikilta osin voitu kohdentaa menoja vastaavalle tilikaudelle, koska ulkorajarahastorahoituksen saaminen tulee jälkikäteen ja on riippuvainen hankkeen loppuraportin hyväksymisestä. Rajavartiolaitoksen ulkorajarahasto-osuuksilla rahoitettavia hankkeita vuonna 2010 ovat olleet muun muassa maarajojen teknisen valvontajärjestelmän kehittäminen, partioajoneuvojen hankinta, rajatarkastusvälineiden ylläpito ja kehittäminen, merirajojen teknisen valvontajärjestelmän kehittäminen, Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöverkoston ylläpito ja kehittäminen sekä helikopterikaluston uusiminen. Lisäksi yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoissa ja kuluissa on mukana Rajavartiolaitoksen henkilöiden osallistuminen Valtiokonttorin Kieku-hankkeen valmisteluun vuoden 2010 aikana. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmissa on huomioitu 5 % yleiskustannuslisänä (arvio) osuutena viraston yleiskustannuksista. Yleiskustannuslisä kattaa ulkorajarahastohankkeiden hallinnoinnin ja käsittelyn sekä osuuden viraston muista kuista. Hankkeiden muina erilliskuluina on ilmoitettu maksetut arvonlisäveromenot.

34 Arvio toiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksista Rajavartiolaitoksen esikunta laati vuonna 2009 toimialaansa koskevat valtakunnalliset suunnitelmat henkilöstöpoliittisen tasa-arvon edistämiseksi sekä yhdenvertaisuuden edistämiseksi toiminnassa ja henkilöstöjohtamisessa. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa arvioitiin toimintaa myös sukupuolinäkökulmasta. Suunnitelmat päivitetään vuonna 2011. Rajavartiolaitoksen päivittäinen toiminta kohdistuu sekä miehiin että naisiin. Rajavartiolaitoksen toiminnalliseen tietojärjestelmään (RTT) syötetään mm. käännytyksissä ja turvapaikanhakijoista toiminnan kohteena olevista henkilöistä myös sukupuolitieto, mutta tilastoja ei ole mahdollista raportoida sukupuolen mukaisesti Rajavartiolaitoksen tulostietojärjestelmästä RATTI:sta. Näin ollen tarkkoja lukuja eri toimenpiteiden kohdistumisesta ei voida esittää. Rajavartiolaitoksen päätehtävät liittyvät rauhallisten olojen säilyttämiseen maamme rajoilla. Oleellinen osa päätehtäviä on mm. ihmiskaupan ja laittoman maahantulon ja sen järjestämisen paljastaminen ja torjunta. Näissä myös toiminnan sukupuolivaikutukset tulevat selvimmin näkyviin. Ihmiskauppa on ilmiönä maailmanlaajuinen ja monitahoinen. Uhri voi olla mies, nainen tai lapsi. Ihmiskauppaa tapahtuu prostituution, seksiteollisuuden ja muun seksuaalisen hyväksikäytön yhteydessä tai se voi liittyä pakkotyöhön tai muunlaisen työvoiman hyväksikäyttöön. Ihmiskauppaan liittyy kiinteästi moniperusteinen syrjintä, johon kuuluu etninen alkuperä, ikä ja sukupuoli. Säädösvalmistelussa hankkeiden mahdolliset sukupuolivaikutukset käsitellään säännönmukaisesti osana yleistä vaikutustenarviointia. Eduskunnalle annetussa Rajavartiolaitoksen hallintorakenteen uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä arvioitiin, ettei säädösesityksellä ollut sukupuolivaikutuksia. Rajavartiolaitoksessa toteutettiin vuonna 2010 hallintorakenteen muutos. Laitos siirtyi vartiostoissa kaksiportaiseen johtamisrakenteeseen, jonka myötä rajavartioalueet ja niiden johtopaikat lakkautettiin 1.1.2011 alkaen. Muutos koski suoraan 90 johtopaikoilla työskennellyttä henkilöä, joista 21 oli naista ja 69 miestä. Rajavartiolaitoksen päällikön tekemien päätösten mukaisesti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien toteutumisen seurantaa tehdään toimintakertomusraportoinnin yhteydessä. Suunnitelmat ajoittuvat vuosille 2009 2011 ja valtaosa toimenpiteistä on ajoitettu vuosille 2010 ja 2011. Tasa-arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelmien toimeenpano on edennyt suunnitellusti. Suunnitelmissa on asetettu toimenpiteitä, joiden saavuttamiseksi vastuulliset toimijat, hallintoyksiköt tai Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ovat ryhtyneet toimiin. Jotkin toimenpiteet, kuten esteettömyyskartoitusten laatiminen, vaativat kuitenkin vielä tarkempaa ohjeistusta, jotta ne saadaan toteutettua viimeistään vuoden 2011 aikana. Myös naisten rekrytoinnin merkittävä lisääminen eri rajavartiomiehen tehtäviin vaatisi erityisiä toimenpiteitä. Rekrytointipohja on kuitenkin kapea naisten vähäisestä asepalveluksen suorittamisesta johtuen. 4. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Rajavartiolaitoksen henkilökunta on ammattitaitoista ja työkykyistä. Henkilökunta pysyy ja jaksaa työskennellä Rajavartiolaitoksen palveluksessa ja on tyytyväinen työhönsä. Henkilöstön työympäristö on työturvallista.

35 Henkilöstöjohtaminen Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen henkilöstörakenne ja henkilöstömäärä vastaavat operatiivisia tarpeita käytössä olevaan menokehykseen sopeutettuna. 2. Henkilöstön kehittyvä osaaminen ja laadukas esimiestyö luovat edellytykset muutoksen hallintaan. 3. Henkilöstö on sitoutunut RVL strategiaan ja sen edellyttämiin kehittämishankkeisiin. 4. Työn tuottavuus ja palkkakilpailukyky paranevat ja tukevat osaltaan strategisia tavoitteita. 5. Henkilöstön kenttäkelpoisuus ja fyysinen kunto ovat tehtäviä vastaavat. Tulos Rajavartiolaitoksen strateginen henkilöstösuunnitelma vuosille 2010 2019 vahvistettiin 23.9.2010. Siirryttäessä kaksiportaiseen organisaatioon on vapautuneet tehtävät ja henkilöt siirretty operatiivisten tarpeiden mukaisesti. Rajavartijoiden rekrytointi on keskittynyt painopistealueiden hallintoyksiköihin. Esimies- ja vuorovaikutuskoulutusta on järjestetty suunnitelmallisesti esimiehille ja ylemmälle johdolle. Vuoden 2010 loppuun mennessä valmennukseen on osallistunut yhteensä 510 vielä palveluksessa olevaa henkilöä. Lisäksi Kainuun rajavartiostossa on pilotoitu työyhteisövalmennusta. Henkilöstöllä on edustajiensa välityksellä ollut mahdollisuus osallistua RVL:n strategian ja kehittämishankkeiden valmisteluun ja toteutukseen yhteistoimintamenettelyn mukaisesti. Rajavartiolaitoksen strategiset tavoitteet konkretisoidaan työyksiköille ja henkilöstölle tavoiteja kehityskeskusteluissa. Samapalkkaerän osalta saavutettu neuvottelutulos tuki työantajan tavoitteita. Virastoerän osalta osa varallisuudesta jouduttiin suuntaamaan tavoitteiden vastaisesti. Rajavartiomiehelle tavoitteeksi asetetun vähintään tyydyttävän kenttäkelpoisuuden saavutti 79,7 % kaikista rajavartiomiehistä. Testit suorittaneiden (2038) kenttäkelpoisuuden keskiarvo oli hyvä 4,3. Rajavartiomiehelle vähimmäistavoitteeksi asetetun tyydyttävän fyysisen kunnon saavutti 73,9 % kaikista rajavartiomiehistä. Kaikkien testit suorittaneiden (2071) fyysisen kunnon keskiarvo oli hyvä. Tarkemmat tiedot on esitetty jäljempänä kohdassa Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus. Hankkeet 1. Kehitetään Rajavartiolaitoksen henkilöstörakennetta, tehtävä- ja virkarakennetta ja sekä virkanimikkeitä RVL strategian ja henkilöstöstrategian asettamien vaatimusten mukaisesti (2010). 2. Tarkistetaan henkilöstön rekrytointia, sijoittamista ja koulutusta koskevat suunnitelmat hallintorakenneuudistuksen edellyttämällä tavalla (2010). Toteutuminen Rajavartiolaitoksen strateginen henkilöstösuunnitelma vuosille 2010 2019 vahvistettiin 23.9.2010. Tehtävänimikkeitä koskeva Rajavartiolaitoksen pysyväisasiakirja on päivitetty 30.6.2010 ja siihen liittyvät tehtävään määräykset on toteutettu hallintoyksiköissä elo- syyskuun 2010 aikana. 1.8.2010 lakkautettiin 129 sotilasvirkaa ja 47 muuta virkaa. 1.11.2010 muutettiin 48, lähinnä teknisen alan, viran nimeä vastaamaan henkilön tehtävää. Rajavartiolaitoksen esikunnassa on valmisteltu rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetusta tavoitteen saavuttamiseksi. Säädösvalmistelua jatketaan vuonna 2011. Palvelukseen ottoa koskevat määräykset on ajantasaistettu ja rajavartijoiden rekrytointi on keskitetty Raja- ja merivartiokoululle 1.1.2011 lukien. Hallintorakenteen aiheuttamien henkilöstösiirtojen hallinnolliset päätökset on tehty 1.7.2010 mennessä yhteistoimintamenettelyn mukaisesti ja siirrot toteutettu 1.1.2011.

36 3. Kartoitetaan ja määritetään ydinosaamisen sekä muun osaamisen tasot (2010-2011). 4. Otetaan käyttöön valtionhallinnon yhteiset henkilötietojärjestelmät 2010) 5. Parannetaan työn tuottavuutta ja palkkakilpailukykyä niitä tukevalla virastokohtaisella virkaehtosopimuksella (2010-2012). 6. jalkautetaan Rajavartiolaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma hallintoyksiköihin (2010). 7. verkostoidutaan tutkimuslaitosten ja muiden oppilaitosten kanssa tutkimus- ja koulutustoiminnan kehittämiseksi myös kansainvälisesti (2010-2015). 8. rajavartiolaitoksen historian ja perinnetiedon järjestelmällinen tallentaminen, tavoitteena aikanaan rajavartiolaitoksen 100-vuotishistoriikin julkaisu.. Toteutetaan osana strategisen henkilöstösuunnitelman uudistamista vuonna 2011. Valmisteltiin ASDOn käyttöönotto. Ensimmäisessä vaiheessa otetaan käyttöön diaaritoiminnot 1.1.2011 lukien ja toisessa vaiheessa koko järjestelmä 1.1.2012 lukien. Kieku-järjestelmän keskeneräisyydestä johtuen käyttöönottoaikataulu on siirretty toteutettavaksi 1.1.2012 lukien. Käyttöönoton valmistelu jatkuu vuonna 2011. Samapalkkaerän osalta varallisuus kohdennettiin RVL strategiaa ja tuottavuutta tukevalla tavalla, mutta virastoerän osalta työtaistelutoimenpiteiden vaikutuksesta osa varallisuutta jouduttiin kohdentamaan tavoitteiden vastaisesti. Rajavartiolaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa on vastuutettu toimenpiteet hallintoyksiköille. Suunnitelmien vahvistamisesta tehtyjen päätösten mukaan ensimmäinen väliarviointi tehdään vuotta 2010 koskevassa toimintakertomuksessa. Arviointi on tehty edellä kohdassa Arvio toiminnan sukupuolivaikutuksista. Raja- ja merivartiokoulu on kehittänyt kumppanuussuhteita niin kotimaassa (Turun yliopisto, Lapin yliopisto, Tampereen yliopisto, TAP- RI, Aalto-yliopisto, MPKK, VTT, Jyväskylän yliopisto) kuin kansainvälisesti (ISA, Military Science). Itämeren turvallisuuskysymyksissä on osallistuttu relevanttien tutkimustoimijoiden verkoston perustamiseen. Kumppanuussuhteita on kehitetty erityisesti osallistumalla kansallisiin turvallisuustutkimuksen seminaareihin ja suunnittelutilaisuuksiin. Raja- ja merivartiokoulu on Frontexin yhteistyöoppilaitoksena (Partnership Academy) toteuttanut sovitut kurssit, opetustilaisuudet, operaatiot sekä opetuksen kehittämishankkeet. Perinnetiedon keruun toteuttamisesta on keskusteltu Turun yliopiston folkloristiikan laitoksen kanssa. Yliopisto on osoittanut kiinnostusta kokonaishankkeen toteuttamiseen. Tutkijoiden ja opiskelijoiden työtä tukisivat hallintoyksiköt mm. kartoittamalla haastateltavia. Työtä ohjaa RVLE:n henkilöstöosasto ja koordinoi Raja- ja merivartiokoulu. Työturvallisuus Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Henkilöstön työympäristö ja työtavat ovat turvallisia. 2. Pitkiä työvuoroja vältetään ja ehkäistään näin työuupumusta ja työturvallisuuteen liittyviä vaaratilanteita. 3. Esimiehet ovat tietoisia työsuunnittelun vaikuttavien operatiivisten seikkojen ohella myös työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin vaikuttavista asioista. Tulos Työpaikkaselvitysten yhteydessä tarkastettiin työpaikan olosuhteet ja työskentelytavat. Työterveyshuolto ja työsuojeluorganisaatio ovat antaneet toimenpideohjeita havaittujen puutteiden poistamiseksi. Rajavartiolaitoksessa vältetään pitkiä työvuoroja. Tavoitetta edistetään ohjeistamalla ja kouluttamalla esimiehiä ja työvuorosuunnittelijoita. Vuonna 2010 järjestettiin kolme Työturvallisuuden peruskurssilla esimiehille sekä suoritettiin tarkastuskäynnit Kaakkois-Suomen rajavartiostoon, Suomenlahden merivartiostoon ja Kainuun rajavartiostoon. Tavoitetta on edistetty kouluttamalla esimiehiä sekä ohjaamalla hallintoyksiköitä. Vuonna 2010 järjestettiin kolme Työturvallisuuden peruskurssilla esimiehille sekä suoritettiin tarkastuskäynnit Kaakkois- Suomen rajavartiostoon, Suomenlahden merivartiostoon ja Kainuun rajavartiostoon.

37 4. Henkilöstön ja etenkin esimiesten vuorovaikutustaidot ovat tehtävien edellyttämällä tasolla. Työyksikön ongelmat pystytään yleensä käsittelemään avoimesti yksikön sisällä. 5. Ammattitautien, työperäisten sairauksien, onnettomuuksien ja tapaturmien lukumäärän osalta tavoitteena on nollataso. 6. Henkilöstön työkykyä ja terveyttä edistetään konkreettisella, täsmällisellä ja suunnitelmallisella ohjauksella. Painonhallintaan, tupakoinnin vähentämiseen ja fyysisen kunnon säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Työterveyshuolto selvittää työkykyä tukevat ennaltaehkäisevät toimenpiteet. 7. Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmällä käsitellään kaikki poikkeamat. Poikkeamien ilmoituskynnys on matala. Poikkeamien tutkinta on korkealaatuista. Poikkeamia käsitellään säännöllisesti kaikilla organisaatiotasoilla. Varusmiesten tapaturmien osalta tavoitteena on nollataso. 8. Työyhteisön häiriötilanteiden (päihteiden käyttö) puuttumiskynnystä madalletaan sekä korostetaan esimiesten ja työtovereiden vastuuta. Huumausaineiden osalta on nollatoleranssi. Tupakoinnin osalta tavoitteena on savuton Rajavartiolaitos. Esimies- ja vuorovaikutuskoulutusta on järjestetty suunnitelmallisesti esimiehille ja ylemmälle johdolle. Vuoden 2010 loppuun mennessä valmennukseen on osallistunut yhteensä 510 henkilöä. Lisäksi Kainuun rajavartiostossa on pilotoitu työyhteisövalmennusta. Vuoden aikaan on järjestetty kolme työturvallisuuden peruskurssia esimiehille, joissa on käsitelty työyksikön työhyvinvointiin liittyviä asioita mm. puuttumista häirintään ja epäasialliseen kohteluun yksiköissä. Työhyvinvointikysely toteutetaan joka toinen vuosi, vuonna 2010 kyselyä ei toteutettu. Nollatasoa ei ole saavutettu. Työtapaturmien aiheuttamien sairaustapausten lukumäärä on ollut edellisen vuoden tasolla, mutta sairauspäiviä on aiheutunut enemmän. Tarkempi erittely on tehty kohdassa Sairaus- ja tapaturmapoissaolot. Suunnitellut terveystarkastukset ovat pääsääntöisesti toteutuneet joten yksilötasolla neuvonta ja ohjaus elämäntapojen hallintaan on toteutunut. Terveystarkastuksista saatujen tietojen perusteella työterveyden asiantuntijat ja hallintoyksiköt suunnittelevat kahdelle seuraavalle vuodelle tarvittavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Poikkeamat on käsitelty TURVA-järjestelmässä. Rajavartiolaitoksessa on käynnistetty siirtyminen TURVAjärjestelmän uudempaan versioon (Monitor 2), joka mahdollistaa toiminnan kannalta oleellisen raportoinnin nykyistä paremmin ja on käyttäjäystävällisempi. Varusmiesten tapaturmien nollatasoa ei saavutettu. Tapaturmia tapahtuu vuosittain noin. 30 ja ne voidaan pääsääntöisesti luokitella lieviksi. Varhaisen puuttumisen malli oli osa esimiehille suunnattua työturvallisuuden peruskurssia (3 kpl). Hallintoyksiköissä on tehty hoitoonohjaussopimuksia. Tavoite savuttomasta Rajavartiolaitoksesta ei toteutunut vuonna 2010. Vuoden 2011 aikana on tavoitteena laatia toimintaperiaatteet yhteistoimintamenettelyn mukaisesti. Hankkeet 1. Jatketaan vuonna 2009 aloitettua Raja Kuntoon-hanketta. 2. Jatketaan turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmän kehittämistä. 3. Harmonisoidaan sairauspoissaolojen ennalta ehkäisy ja seuranta. Toteutuminen Hanketta on jatkettu. Hankkeeseen osallistui yhteensä 60 henkilöä. Kehittämistä on jatkettu. On aloitettu valmistelut siirtymisestä Monitor 2-versioon. Sairauspoissaolojen seuranta on yhtenäistetty rajavartiolaitoksen päällikön antamalla virkavapauksia koskevalla määräyksellä, jossa kiinnitetään huomiota toistuvien lyhyiden poissaolojen seurantaan. Määräystä on täydennetty koulutuksella ja ohjauksella.

38 Henkilöstön tilaa käsittelevät tunnusluvut Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2008 2009 Tavoite 2010 Toteuma 2010 Ammattitaidon ylläpito (koulpv/htv) 15,0 10,5 13,4 9,0 Lähtövaihtuvuus (%) 0,6 % 0,5 % 0,6 % 0,7 % Kenttäkelpoisuus (1-5) 4,3 4,3 4,4 4,3 Fyysinen kunto (1-5) 4,2 4,2 4,3 4,2 Sairastavuus (sa pv/htv) 9,2 8,3 8,0 8,9 Tapaturmat (sa pv/htv) 0,7 0,6 0,6 0,7 Työilmapiiri (1-5) 3,4 3,5 3,5 3,5 Henkilöstön keski-ikä (vuotta) 38,0 38,4 38,7 38,7 Koulutustasoindeksi 4,2 4,2 4,2 4,2 Sukupuolijakauma (% naisia) 12,0 % 12,3 % 13,0 % 12,5 % Tulostavoitteet saavutettiin pääosin vuonna 2010. Hallintorakenteen muutos toteutui suunnitellusti ja kaikille muutoksen kohteen olleille osoitettiin uusi työtehtävä. Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotto siirtyi 1.1.2012 tapahtuvaksi järjestelmän keskeneräisyydestä johtuen. Monet tavoitteista vaativat toteutuakseen jo suunniteltuja toimenpiteitä vielä usean vuoden ajan. Tämän vuoksi työ tulostavoitteiden saavuttamiseksi jatkuu edelleen vuonna 2011. Sairastavuus on lisääntynyt jonkin verran. Pitkiä sairauslomia on enemmän kuin edellisenä vuonna. Jatkossa tulee kiinnittää enemmän huomiota pitkällä sairauslomalla olevien henkilöiden kuntoutus- ja tukitoimenpiteisiin. Henkilöstöjohtamisen yhtenä tavoitteena on lisätä aktiivisia ja ennalta ehkäiseviä työterveyshuollon toimenpiteitä, joiden yhteydessä korostetaan myös virkamiesten henkilökohtaista panosta oman fyysisen ja henkisen työkyvyn ylläpitämisessä. Henkilöstön osaamista on kehitetty edelleen koulutuksella, mutta koulutuspäiviä on järjestetty henkilötyövuotta kohden vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Syynä tähän on pitkälti rajavartijan peruskurssin toteuttaminen suunniteltua pienempänä. Esimiesten valmennus on edistynyt vuonna 2010 ja koulutus toteutettiin hallintoyksiköistä viimeisenä myös Rajavartiolaitoksen esikunnassa. Laadukkaan esimiestyön odotetaan parantavan jatkossa työn tuloksellisuutta ja työilmapiiriä.

39 Henkilöstön määrää kuvaavat tunnusluvut SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 2008 %osuus 2009 %osuus 2010 Toimiala: Rajavartiolaitos 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ, RAKENNE JA KULUT % osuus vert. ed. vuoteen henkilötyövuodet (sis. harj ja työllisyysrahoin palkatut) 2 923 2 873 2824,2-1,7 henkilöstömäärä 2 949 2 864 2875,0 0,4 naiset 361 12,2 351 12,3 359,0 12,5 2,3 miehet 2 588 87,8 2 513 87,7 2516,0 87,5 0,1 vakinaiset 2 915 98,8 2 824 98,6 2822,0 98,2-0,1 naiset 336 11,4 328 11,5 334,0 11,6 1,8 miehet 2 579 87,5 2 496 87,2 2 488 86,5-0,3 määräaikaiset 34 1,2 38 1,3 53 1,8 39,5 naiset 25 0,8 23 0,8 25 0,9 8,7 miehet 9 0,3 15 0,5 28 1,0 86,7 kokoaikaiset 2 564 86,9 2 820 98,5 2 822 98,2 0,1 naiset 349 11,8 329 11,5 335 11,7 1,8 miehet 2 564 86,9 2 491 87,0 2 487 86,5-0,2 osa-aikaiset 36 1,2 44 1,5 53 1,8 20,5 naiset 12 0,4 22 0,8 24 0,8 9,1 miehet 24 0,8 22 0,8 29 1,0 31,8 keski-ikä 38,0 38,4 38,7 0,8 naiset 44,2 45,0 44,5-1,1 miehet 37,2 37,5 37,9 1,1 tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta% 74,8 76,2 77,8 2,1 kokonaistyövoimakustannukset /vuosi 162 683 252 162 483 575 163 182 296 0,4 tehdyn työajan palkat, % osuus palkkasummasta 88 916 556 75,8 91 421 500 76,7 95 278 552 78,1 4,2 välilliset työvoimakustannukset 73 766 696 71 062 074 67 903 743-4,4 ja niiden % osuus tehdyn työajan palkoista 83,0 77,7 71,3-8,3 (%) 2. TYÖHYVINVOINTI työtyytyväisyysindeksi 3,4 3,5 - lähtövaihtuvuus % 1,2 0,5 0,7 37,6 tulovaihtuvuus % 3,9 3,4 4,7 38,6 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen % henkilöstöstä 0,1 0,1 0,0-77,9 sairauspoissaolot työpäivää/htv 9,2 8,3 8,9 7,2 työterveyshuolto /htv 191 258 268 4,0 työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /htv 31 68 109 59,5 3. OSAAMINEN koulutustasoindeksi 4,2 4,2 4,2 0,2 naiset 4,07 4,06 4,17 2,7 miehet 4,18 4,20 4,20 0,0 koulutus ja kehittäminen /htv 3 203 3 119 3 141 0,7 koulutuspanostus työpäivää/htv 15,0 10,5 9,0-14,3 henkilöstön arvo 1 323 380 755 1 326 460 818 1 363 373 820 2,8

40 Henkilötyövuodet Vuonna 2010 rajavartiolaitoksen henkilöstö (pl. työllisyysvaroin palkatut) tuotti 2816 (2 867/2009) henkilötyövuotta. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 51 henkilötyövuotta (-1,8 %). Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma Vuoden 2010 lopussa Rajavartiolaitoksen palveluksessa oli 2875 virkamiestä. Rajavartiolaitoksen henkilöstöstä vakituisessa virkasuhteessa on miehiä 86,6 % ja naisia 11,7 %. Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin ¾. Määräaikaisessa virkasuhteessa oli vuoden 2010 lopussa 53 henkilöä, miehiä 28 ja naisia 25 henkilöä. Määräaikaisista 8 henkilöä oli työllisyysvaroin palkattu ja 4 henkilöä harjoittelijana. Rajavartiolaitoksen vakituisen henkilöstön määrä pysyi edellisen vuoden tasolla, mutta määräaikaisten osuus kasvoi 39,5 prosenttia. Vakituisesta henkilöstöstä upseereita on noin 9 %, opistoupseereita noin 14 %, raja- ja merivartijoita yhteensä noin 59 %, erikoisupseereita noin 2 % ja siviilivirkamiehiä noin 13 %. Naisten osuus sotilasviranhaltijoista on noin 3 %. Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä (38,7 vuotta) on pysynyt vuodesta toiseen samalla tasolla johtuen rajavartiolaitoksen henkilöstörakenteen painottumisesta sotilashenkilöstöön. Kasvua vuoteen 2009 verrattuna on vain 0,8 %. Henkilöstön ikärakenteessa on selviä eroja tarkasteltaessa asiaa henkilöstöryhmittäin ja sukupuolen mukaan. Sotilaiden eläkejärjestelmästä johtuen naisten keski-ikä (44,5 vuotta) on selvästi miesten keski-ikää (37,9 vuotta) korkeampi. Naisista 56,8 % on yli 45-vuotiaita, kun miehillä vastaava luku on 29,0 %. Suurin osa henkilöstöstä (34,7 %) oli vuonna 2010 ikäluokassa 25-34 vuotta. Aiemmin vakiintuneesti vuodesta 2000 lähtien ikäluokka 40-44 vuotta on ollut suurin, kun taas ennen vuotta 2000 suurin ikäluokka oli 35-39 vuotta. Naisten ikärakenne painottuu vanhempiin ikäluokkiin ja nuorempien ikäluokkien osuudet ovat pienet. Naisten ikärakenne ei tule lähivuosina merkittävästi muuttumaan, koska vanhemmissa ikäluokissa ulkoinen vaihtuvuus on vähäistä. Miesten ikärakenne on tasapainoisempi sotilasvirassa palvelevien tasaisesta rekrytoinnista johtuen.

41 Koulutusrakenne Koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia varten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin. Rajavartiolaitoksen keskimääräinen koulutustasoindeksi vuonna 2010 oli 4,2. Koulutustasoindeksi on hienoisessa nousussa. Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön kokonaispoistuma oli 4,2 % (121 henkilöä) alla olevan taulukon erittelyn mukaisesti. Lähtövaihtuvuus toisen työantajan palvelukseen oli 0,7 %. Edelliseen vuoteen nähden kokonaispoistuma pieneni hieman, mutta lähtövaihtuvuus kasvoi.

42 Vuoden aikana ulkoisessa rekrytoinnissa valittiin rajavartiolaitoksen virkoihin yhteensä 106 henkilöä. Vuoden 2009 lopun henkilöstömäärään suhteutettuna ulkoisen rekrytoinnin määrä eli tulovaihtuvuus kasvoi ollen 4,7 %. Haettavana olleisiin virkoihin haki 826 miestä ja 706 naista. Yhteensä hakijoita oli 1532 henkilöä. Tehtäviin valittiin 84 miestä ja 22 naista. Hakijoita tehtävää kohden oli keskimäärin 14 henkilöä. Henkilöstökustannuksia ja työajan käyttöä kuvaavia tunnuslukuja Työvoimakustannukset Rajavartiolaitoksen työvoimakustannukset olivat 163,2 M, mikä tekee henkilötyövuotta kohti laskettuna n. 57 780 euroa. Työvoimakustannukset nousivat edellisvuodesta hienoisesti 0,4 %. TYÖVOIMAKUSTANNUSERÄ 2008 2009 2010 2010 jakauma Vert. edell. vuoteen I. Palkkasumma 117 292 309,35 119 268 595,92 122 045 849,80 74,8 % 2,3 % II. Tehdyn työajan palkat 88 916 556,02 91 421 500,28 95 278 552,30 58,4 % 4,2 % A. Välilliset palkat 28 375 753,33 27 847 095,64 26 767 297,50 16,4 % -3,9 % B. Sosiaaliturva 40 722 621,29 39 467 267,86 36 972 060,01 22,7 % -6,3 % C. Muut välilliset kustannukset 4 668 321,66 3 747 710,89 4 164 385,80 2,6 % 11,1 % III. Välilliset työvoimakustannukset 73 766 696,28 71 062 074,39 67 903 743,20 41,6 % -4,4 % IV. Työvoimakustannukset yhteensä 162 683 252,30 162 483 574,67 163 182 295,50 100,0 % 0,4 % Työvoimakustannukset/HTV 55 648 56 683 57 780 1,9 % Työvoimakustannuserien selitykset: I. Palkkasumma: Henkilöstön palkkaukseen käytetty työajan palkat ja välilliset palkat. II. Tehdyn työajan palkat: Tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin käytetty työaika. A. Välilliset palkat: Lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta. B. Sosiaaliturvamenot: Sotu-, eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut. C. Muut välilliset kustannukset: Virka- ja suojapuvut, työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu, virkistys- ja sosiaalitoiminta sekä koulutukseen liittyvät kustannukset kuten esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali. III. Välilliset työvoimakustannukset yhteensä: Välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset. Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (rajavartiolaitoksen eri tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta (= työpäivien lm x työpäivän pituus) vuonna 2010 oli 77,8 % mikä oli 1,6 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Kasvu johtuu suurelta osin koulutukseen käytetyn ajan vähenemisestä rajavartijan peruskurssin vahvuuden oltua edellisvuosia pienempi.

43 Ei tehdyn vuosityöajan (tarkoitetaan vuosilomiin, sairauksiin, tapaturmiin tai muihin palkallisiin vapaapäiviin kertynyttä aikaa) osuus säännöllisestä vuosityöajasta pysyi edellisen vuoden tasolla 19,7 prosentissa. Sairastamisesta johtuva palkallinen poissaolo suhteutettuna säännölliseen vuosityöaikaan 3,6 % ja tapaturmista johtuva palkallinen poissaolo 0,3 % säännöllisestä vuosityöajasta on edellisen vuoden tasolla. TYÖAJAN KÄYTTÖ (% säännöllisestä vuosityöajasta) 2008 2009 2010 vuosimuutos %-yksikköä Tehty vuosityöaika 74,8 76,2 77,8 1,6 Koulutus 5,9 4,2 2,5-1,7 Ei tehty vuosityöaika 19,3 19,7 19,7 0,0 Perhevapaiden käyttö Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti henkilöstökertomuksessa seurataan perhevapaiden käyttöä sukupuolen mukaisesti. Rajavartiolaitoksen henkilöstö on käyttänyt lakisääteisiä tai muita perhevapaita seuraavan taulukon mukaisesti: Perhevapaiden käyttö Vuosimuutos Vuosi- 2010 (työpäivää) mies % nainen muutos % Yhteensä Vuosimuutos % Erityisäitiysloma 0 0 0-100,0 0-100,0 Äitiys/vanhempainloma 1 571-4,1 3 479-6,8 5 050-6,0 Isyysloma 3 922 13,9 0 0,0 3 922 13,9 Hoitovapaa 1 772 27,0 1 427-35,1 3 199-11,0 Osittainen hoitovapaa 8 059-17,4 3 227-39,9 11 286-25,4 Lapsen vaikea sairaus 20-48,7 0 0,0 20-48,7 Pakottavat perhesyyt 14-54,8 0-100,0 14-56,3 Tilapäinen hoitovapaa 1 969 7,7 249 48,2 2 218 11,1 Kaikki yhteensä 17 327-4,4 8 382-27,3 25 709-13,3 Miesten käyttämistä perhepoliittisista vapaista osittainen hoitovapaa aiheuttaa eniten poissaoloja. Toiseksi eniten miehet olivat isyyslomalla. Naisilla vastaavasti osittainen hoitovapaa ja äitiysloma tuottivat eniten perhevapaita. Edelliseen vuoteen verrattuna perhevapaiden käyttö pieneni yhteensä 13,3 %. Isyyslomaan ja tilapäiseen hoitovapaaseen käytetty aika kuitenkin kasvoi 13,9 ja 11,1 %. Kun verrataan perhevapaiden käyttöä miesten ja naisten lukumääriin Rajavartiolaitoksen palveluksessa voidaan huomata, että naiset käyttävät lukumääräänsä nähden huomattavasti enemmän perhevapaita kuin miehet. Kun lisäksi tarkastellaan naisten ja miesten keski-ikiä ja ikäjakaumaa, kohdistuu naisten perhevapaiden käyttö yhä harvemmalle joukolle. Rajavartiolaitoksessa kannustetaan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti miehiä käyttämään perhevapaita ja toisaalta turvataan molempien sukupuolten mahdollisuus perhevapaiden käyttöön.

44 Koulutukseen osallistuminen Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti henkilöstökertomuksessa seurataan Rajavartiolaitoksen henkilöstön koulutukseen pääsyä. Henkilöstö osallistui tietyille kursseille oheisen taulukon mukaisesti: Kurssille 2010 osallistuneet Kurssit miehiä naisia Yleisesikuntaupseerikurssi 55 5 Esiupseerikurssi 62 15 Tekniikan lisäopinnot 1 Sotatieteiden maisterikurssi 1 7 Opistoupseerien jatkokurssi 6 12 3 Siviilien ja erikoisupseerien peruskurssi 5 14 Rajavartijan peruskurssi 37 4 Yhteensä 82 21 Miehet ja naiset yhteensä 103 Työhyvinvointia kuvaavat tunnusluvut Työilmapiiri Työilmapiirikyselyä ei toteutettu vuonna 2010 Rajavartiolaitoksessa. Vuonna 2009 työtyytyväisyysindeksi oli 3,5. Tyytyväisimpiä Rajavartiolaitoksessa oltiin työilmapiiriin ja yhteistyöhön (3,94), työoloihin (3,64) ja työn sisältöön ja haasteellisuuteen (3,64). Tyytymättömimpiä kyselyn mukaan oltiin palkkaukseen (3,09), kehittymisen tukeen (3,08) ja työnantajakuvaan ja tiedonkulkuun (molemmissa 3,23).

45 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Rajavartiomiehelle vähimmäistavoitteeksi asetetun tyydyttävän fyysisen kunnon saavutti 73,9 % (75,9 %/2009, 76,6 %/2008) kaikista rajavartiomiehistä. Testit suorittaneiden keskiarvo oli hyvä 4,2 (tavoite 4,3). Kaikki fyysisen kunnon testit suoritti 2 071 rajavartiomiestä (2 153/2009) eli 84,3 % (86,5 %/2009) niistä, joille testit olivat pakollisia. Vuonna 2008 fyysisen kunnon testien suoritusprosentti oli 86,8. Suorittaneiden määrä on laskenut vuosi vuodelta. Vuodesta 2005 vuoteen 2009 saakka on ilman luokkaa jääneiden osuus pienentynyt, mutta vuonna 2010 ilman luokkaa jääneiden osuus kasvoi 2,2 prosenttiyksiköllä. Rajavartiomiehelle vähimmäistavoitteeksi asetetun tyydyttävän kenttäkelpoisuuden saavutti 79,7 % (81,8 %/2009, 80,6 %/2008) kaikista rajavartiomiehistä. Testit suorittaneiden keskiarvo oli hyvä 4,3 (tavoite 4,4). Kaikki kenttäkelpoisuustestit suoritti 2 034 rajavartiomiestä (2 154/2009) eli 82,9 % (85,0 %/2009) niistä, joille testit olivat pakollisia. Vuonna 2008 kaikki kenttäkelpoisuustestit tehneiden prosenttiosuus oli 83,4. Suorittaneiden määrä on laskenut vuosi vuodelta. Vuodesta 2005 vuoteen 2009 saakka on ilman luokkaa jääneiden osuus pienentynyt, mutta vuonna 2010 ilman luokkaa jääneiden osuus kasvoi 2,1 prosenttiyksiköllä.

46 Vähintään tyydyttävän luokan saavuttaneiden osuus on kasvanut vuodesta 2004 lähtien vuoteen 2009 saakka. Vuonna 2010 vähintään tyydyttävän luokan saavuttaneiden osuus kääntyi laskuun. Kestävyystesteihin osallistui 2 157 rajavartiomiestä (2 277/2009 ja 2 323/2008). Juoksutestiin osallistui edellä mainituista 1 672 eli 77,5% (1 674/73,5%/2009 ja 1 705/73,4%/2008). Ergometritestiin osallistui 485 eli 22,5% (603/26,5%/2009 ja 618/26,6%/2008). Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi 25 101 työpäivää (ma - pe). Poissaolopäivien määrä kasvoi noin 5,4 %. Sairaustapausten määrä 5 630 taas laski hieman, eli 1,1 %. Henkilötyövuosia kohden poissaolopäiviä kertyi 8,9 työpäivää. Pitkät sairauspoissaolojaksot (yli 66 päivää) lisääntyivät 18 tapauksella kun vastaavasti 3 10 päivän sairauspoissaolojaksot vähenivät 223 tapauksella. Sairausajan palkat vuonna 2010 olivat 3 836 085,70 euroa, joka oli 3,14 % palkkasummasta. Sairauspoissaolojen kehitys 2006 2007 2008 2009 2010 Sairauspäiviä 26052 25809 27015 23820 25101 Sairaustapauksia 7050 6572 6763 5695 5630 Sairauspäiviä/htv 8,5 8,6 9,2 8,3 8,9

47 Valtiokonttorin ylläpitämän TAHTI-järjestelmän virhetilanteen takia vuoden 2008 sairauspoissaolotiedot eivät ole vertailukelpoisia muihin vuosiin nähden. Edellä olevassa taulukossa vuotta 2008 koskevat tiedot sairauspäivistä ja sairaustapauksista on saatu Personec F tietojärjestelmästä. Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi 2 011 työpäivää (ma - pe). Tapaturmasta aiheutuneiden poissaolojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta n. 10 %. Tapaturmapoissaolojen kehitys 2006 2007 2008 2009 2010 Sairauspäiviä 2016 2408 1815 1828 2011 Sairaustapauksia 159 166 149 124 126 Sairauspäiviä/htv 0,7 0,8 0,6 0,6 0,7

48 Työkyky Palkatun henkilöstön terveystarkastuksiin sisältyy Työterveyslaitoksen kehittämä suorituskykyja oirekysely, jonka perusteella voidaan laskea työkykyä kuvaava indeksi. Vuoden 2010 aikana Rajavartiolaitoksen palveluksessa olleista henkilöistä 815 henkilöä on vastannut kyselyyn viimeisimmän terveystarkastuksensa yhteydessä ja tulosten perusteella 88,2 % vastanneista kokee työkykynsä erinomaiseksi tai hyväksi, joka on samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Tärkeimmät kohtalaista ja huonoa työkykyä selittävät tekijät ovat toimintakykyä haittaavat sairaudet. Kuntoutukseen osallistui vuoden 2010 aikana 37 henkilöä, joka oli 40 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuoden 2010 aikana yksi henkilö.

49 5. TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu pääosin samoin periaattein kuin vuonna 2009. Aikaisempiin vuosiin kohdistuvia tuottoja ovat Ulkorajarahaston vuosiohjelmasta 2008 saadut palautukset yhteensä 1,05 miljoonaa euroa. Tuloa vastaavat menot on maksettu vuosien 2008 ja 2009 aikana. Kiinteistövarallisuuden siirto Senaatti kiinteistöille on jatkunut edelleen. Vuoden 2010 aikana siirretyn kiinteistövarallisuuden arvo on 7,5 miljoonaa euroa. Valtiokonttori/Valtion eläkerahastolle on maksettu vuosien 2005 2009 työnantajan eläkemaksujen takautuva osuus 65 000 euroa. Rahoituksen rakenne Rajavartiolaitoksen rahoitus tulee lähes täysimääräisesti talousarviosta. Toimintamenomomentti on nettobudjetoitu mutta tulot kattavat vain vajaat 3 % Rajavartiolaitoksen menoista. Rajavartiolaitos on saanut vuoden 2010 aikana 1,7 miljoonaa euroa käyttöoikeutena Sisäasiainministeriön momentilta 26.01.2.22 Ulkorajarahasto. Talousarvion toteutuminen Vuoden 2010 talousarviossa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin momentille 26.20.01 myönnettiin nettomäärärahaa 220 671 000 euroa. Tuloja arvioitiin kertyvän 6 790 000 euroa, josta ulkorajarahaston palaumia vuosiohjelmien 2008-2010 hankkeisiin arvioitiin saatavan noin 2 540 000 euroa. Ulkorajarahastosta haettiin vuoden 2010 vuosiohjelmassa rajaturvallisuuden kehittämiseen 3 950 000 euroa. Vuoden 2010 talousarviossa Rajavartiolaitoksen kalustohankintoihin momentille 26.20.70, Ilma- ja vartioalusten hankinta, myönnettiin 15 710 000 euroa, josta 4 000 000 euroa yksimoottoristen helikopterien korvaamiseen, 1 710 000 euroa partiovenekaluston uusimiseen ja 10 000 000 euroa ulkovartiolaivan hankintaan. Ulkorajarahastosta haettiin vuoden 2010 vuosiohjelmassa partiovenekaluston uusimiseen 711 000 euroa. Vuoden 2010 ensimmäisessä lisätalousarviossa momentille 26.20.70. Ilma- ja vartioalusten hankinta myönnettiin lisäystä 1 000 000 euroa. Samalla Rajavartiolaitos oikeutettiin tekemään sopimus 10 partioveneen hankinnasta. Vuonna 2009 myönnetty ulkovartiolaivan tilausvaltuus uusittiin vuodelle 2010. Vuoden 2010 kolmannessa lisätalousarvioissa momentille 26.20.01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot myönnettiin lisäystä 3 104 000 euroa. Lisämäärärahasta 2 000 000 euroa on tarkoitettu Rajavartiolaitoksen suorittamien rajatarkastusten osittaiseen automatisointiin Helsinki- Vantaan lentoasemalla ja itärajan rajanylityspaikoilla, 1 104 000 euroa on tarkoitettu palkkausten sopimustarkistuksiin. Vuoden 2010 neljännessä lisätalousarviossa momentille 26.20.70. Ilma- ja vartioalusten hankinta myönnettiin lisäystä 3 000 000 euroa Dornier-valvontalentokoneiden valvontatekniikan uudistamiseen. EU:n komissio on hyväksynyt RVL:n, Ulkoasiainministeriön ja Baltian maiden rajaturvallisuusviranomaisten yhteisen pilottiprojektin rahoitettavaksi Ulkorajarahastosta. Projekti koskee EU:n viisumitietojärjestelmän (VIS) ja rajanylitystietojärjestelmän (Entry/Exit) kehittämistä ja kokeilua. RVL:n osuus on noin 400 000 euroa. Projekti toteutetaan vuosien 2009 2011 aikana.

50 Valtuudet Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Valtuus Aik. vuodet 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Helikopterihankinnat (2008, uusittu 2009) 8 000 4 000 - - - 12 000 Partiovenehankinnat (2008) 6 028 4 310 2 110 - - 12 448 Ulkovartiolaivahankinta (2010 uusittu) 3 000 7 400 18 600 16 000 12 000 57 000 Partiovenehankinnat (2010) - 1 000 4 200 4 000-9 200 Valtuudet yhteensä 17 028 16 710 24 910 20 000 12 000 90 648 Partioveneiden tuotannon ja maksuaikataulun aikaistumisesta ja ulkorajarahaston palaumien viivästymisestä johtuen tarkistettiin vuoden 2010 ilma- ja vartioalusten hankintamomentin 26.20.70 tilijaottelua niin, että ulkovartiolaivan hankintamomentilta siirrettiin 2 600 000 euroa partioveneiden hankintamomentille. Vuoden 2011 talousarvion tilijaottelussa tarkistus purettiin ja määräraha palautettiin ulkovartiolaivan hankintamomentille. Nämä muutokset on huomioitu yllä olevassa taulukossa. TAE2008. Tilausvaltuus neljän helikopterin ja niiden tarvitsemien varusteiden ja varaosien hankintaan ja henkilöstön koulutukseen 11 000 000 euroa. Helikopterihankintoihin on sitouduttu 6.6.2008 allekirjoitetulla sopimuksella kustannuksiltaan yhteensä 10 801 000 euroa (sopimustäydennys 21.1.2010 täsmentää optiokoneen hankintaa). LTAE2009 oikeuttaa Rajavartiolaitoksen tekemään sitoumukset käyttämättä jääneen valtuuden osalta, 199 000 euroa. Valtuus on käytetty 2009 (22.12.2009). TAE2008. Tilausvaltuus partioveneiden hankintaan 12 448 000 euroa. Partioveneiden (13 kpl) hankintaan on sitouduttu 5.6.2008 allekirjoitetulla sopimuksella. LTAE II 2009. Tilausvaltuus ulkovartiolaivan hankintaan 57 000 000 euroa. Ulkovartiolaivan hankintaan tarkoitettu tilausvaltuus uusittiin kokonaisuudessaan vuoden 2010 talousarviossa. Ulkovartiolaivan hankintasuunnittelu on aloitettu vuonna 2009, mutta laivaa koskevaa hankintasopimusta ei ole tehty eikä valtuutta käytetty vuoden 2010 aikana. Ulkovartiolaivan suunnitteluun on käytetty yhteensä 893 000 euroa. LTAE I 2010 Tilausvaltuus oikeuttaa kymmenen partioveneen hankintaan. Kyseessä on vuoden 2008 partiovenevaltuuden lisähankintaoikeudesta, jolla hankitaan kahdeksan lisävenettä sekä kaksi uutta venettä. Hankintamenettely ja hankintapäätös on tehty 31.5.2010, lisähankintaoikeuspäätös 22.6.2010.

51 Yhteenveto talous- ja lisätalousarvioista 2010 momenteilla 26.20. Momentti TA /LTA 2010 Selite 26.20.01. TA 2010 220 671 000,00 LTA III 1 120 000,00 Palkankorotukset 26.20.01. Yhteensä 221 791 000,00 26.20.70.1. TA 2010 4 000 000,00 Ilma-alukset (Koala) 26.20.70.1. Yhteensä 4 000 000,00 26.20.70.2. TA 2010 1 710 000,00 Partioveneet 1 800 000,00 Tilijaottelun tarkistus LTA I 1 000 0000,00 Valtuus 9,2 milj optioveneiden hankintaan 800 000,00 Tilijaottelun tarkistus 26.20.70.2. Yhteensä 5 310 000,00 26.20.70.4. TA 2010 10 000 000,00 Ulkovartiolaiva -1 800 000,00 Tilijaottelun tarkistus -800 000,00 Tilijaottelun tarkistus 26.20.70.4. Yhteensä 7 400 000,00 26.20.70.5. TA 2010 3 000 000,00 Dornier valvontalaitteet LTA IV 3 000 000,00 Toisen Dornier-koneen valvontalaitteet 26.20.70.5. Yhteensä 6 000 000,00 26.20.70. Yhteensä 22 710 000,00 Vuoden 2009 puolustusministeriön pääluokkaan kuuluvasta (27.01.23 julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen; siirtomääräraha 3 v) Sisäasiainministeriön käyttöön kohdennetusta määrärahasta myönnettiin Rajavartiolaitokselle Sisäasianministeriön päätöksellä SMDno/2009/2341 1 300 000 euron kirjausoikeus Rajavartiolaitoksen GMDSS-projektin käyttöön (GMDSS- hätäradioverkon uusiminen). Määrärahaa siirtyi vuodelle 2010 23 692,18 euroa. Sisäasianministeriön päätöksellä SMDno/2010/2341 Rajavartiolaitokselle myönnettiin lisää kirjausoikeutta vuoden 2009 siirtomäärärahaan 450 000,00 euroa GMDSS-projektin käyttöön. Puolustusministeriön asiakirjalla FI.PLM.2010-3532/772/20.00.05/2010 tästä lisämäärärahasta peruttiin vielä käyttämättä oleva osa, 373 941,25 euroa. Vastaava määräraha budjetoitiin uudelleen kolmivuotisena määrärahana Sisäasianministeriölle talousarviovuodelle 2010, koska TUVE-hankkeen viivästymisestä johtuen hankkeen menoja aiheutuu vielä vuonna 2012. Sisäasianministeriön kirjeellä 20.12.2010 on Rajavartiolaitokselle myönnettyä kirjausoikeutta momentilta 27.01.23 muutettu siten, että vuoden 2010 talousarvion momentille 27.01.23 myönnettiin 373 941,25 euron kirjausoikeus GMDSS-projektin käyttöön. Hankkeen määräaikaa on jatkettu vuoden 2012 loppuun. Valtiovarainministeriön momentilta 409.28.60.01 on maksettu kolmen kansallisen asiantuntijan palkkoja sivukuluineen 210 700,00 euroa. Asiantuntijat ovat toimineet komission meri- ja kalastusasiain pääosastolla sekä oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen liittyvien asioiden pääosastolla. EU:n osallistuminen matkamenojen korvauksiin momentilta 28.92.20.26 maksettiin yhteensä 23 519,96 euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön momenteilta 32.30.51.21.ja 32.30.51.22 maksettiin työllisyysvaroin palkatun henkilöstön kuluja yhteensä 248 808,68 euroa. Ulkorajarahaston momentilta 26.01.22.2/409.26.01.2.22 maksettiin ilma-alusten ja partioveneiden tukikelpoisia menoja 1 743 674,50 euroa. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille momentilta 26.01.65 maksettiin Cospas-Sarsat ohjelman jäsenmaksuja 32 294,03 euroa.

52 Talousarvion toteuma (momentit 26.20) ja siirtyvät määrärahat Tunnus Talousarviotili nimi Määräraha tai tuloarvio vuodelta 2010 Siirtyvä määräraha ed. vuosilta Käytettävissä Käytetty, kertynyt tai peruutettu Siirretty vuodelle 2011 26.20.01 Toimintamenot (s2v) Bruttomenot 230 567 000,00 229 355 429,32 - bruttotulot -6 792 000,00-6 418 598,12 = Nettomenot 223 775 000,00 29 366 539,67 253 141 539,67 222 936 831,20 30 204 708,47 26.20.70 26.20.70.1 26.20.70.2 Ilma- ja vartioalusten hankinta (s3v) 22 710 000,00 9 299 536,84 32 009 536,84 10 672 766,97 21 336 769,87 Ilma-alusten rahoitus (s3v) 4 000 000,00 5 000 000,00 9 000 000,00 3 752 521,14 5 247 478,86 Partioveneiden hankinta (s3v) 5 310 000,00 874 977,00 6 184 977,00 6 027 228,71 157 748,29 26.20.70.3 Bell 412 helikopteri 0,00 424 559,84 424 559,84 62,25 424 497,59 26.20.70.4 26.20.70.5 Ulkovartiolaivan hankinta (s3v) 7 400 000,00 3 000 000,00 10 400 000,00 892 954,87 9 507 045,13 Dornier valv.järj.uusim. (s3v) 6 000 000,00 0,00 6 000 000,00 0,00 6 000 000,00 38 666 076,51 51 541 478,34 Rajavartiolaitos käynnisti vuoden 2010 aikana useita isoja strategiansa mukaisia hankkeita joista osa toteutetaan toimintamenomäärärahoilla. Näiden lisäksi on käynnissä ilma- ja vartioalusten hankintaan tarkoitetuilla määrärahoilla useita isoja investointiluonteisia hankkeita. Molemmilla määrärahoilla toteutettaville isoille hankkeille on tyypillistä niiden pitkä kesto. Hankkeet ajoittuvat usealle talousarviovuodelle ja sisältävät usein eritysmateriaalia jonka toimitusajat ovat pitkiä. Investointiluontoisten hankkeiden toimeenpano toimintamenomäärärahalla lisää määrärahojen siirtyvää erää tilanteissa, joissa hankkeen toteutus ulottuu seuraaville vuosille. Hankkeiden käynnistyessä ja niihin sitouduttaessa tulee määrärahojen käyttövaltuus olla kokonaisuudessaan olemassa. Näin ollen siirtyvä erä on väistämätön ja välttämätön toteutuksen jatkuvuuden kannalta. Siirtyvistä toimintamenojen määrärahoista on sidottu eri hankkeisiin yhteensä noin 12 000 000 (5,9 M /2009). Suurimpia kokonaisuuksia tästä ovat Raja- ja merivartiokoulun kiinteistöinvestoinnit, Rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen toimialan valtakunnalliset kehittämishankkeet sekä Vartiolentolaivueen hankinnat. Siirtyvän erän suuruus on 13,6 % (13,2 %/2009, 6,6 %/2008) toimintamenomomentista. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentti on nettobudjetoitu ja tuloja arvioitiin tilikauden aikana kertyvän noin 6 790 000 euroa. Nettoutettavia tuloja kertyi toimintamenomomentille vuoden 2010 aikana noin 6 400 000 euroa (7,5 milj. /2009). Ero suunnitellun ja toteutuneen tulokertymän välillä johtuu ulkorajarahaston palaumista joiden maksatusaikataulu vaihtelee suuresti Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Toimintamenomomentista henkilöstökulujen osuus on noin 71,5 % ja muiden toimintamenojen osuus noin 28,5 %.

53 Toimintamenomomentille on tilikauden aikana tuloutettu yhteistoiminnan tuottoja valtiolta noin 473 000 euroa. Nämä ovat pääosin yhteistyöviranomaisilta (poliisi, tulli, ulkoasiainministeriö) laskutettuja valvontalaitteiden ylläpitomaksuja. Lisäksi toimintamenomomentille on tuloutettu EU:lta saatuja yhteistoiminnan tuottoja 1 150 000 euroa (Frontex-yhteistoiminta). Tuloista suurimmat erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset (1,9 milj. euroa) sekä sairaankuljetustulot (0,6 milj. euroa). Tuotto ja kululaskelma 1.1.2010-31.12.2010 1.1.2009-31.12.2009 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 962 267,99 715 394,63 Vuokrat ja käyttökorvaukset 1 904 474,28 2 134 562,20 Muut toiminnan tuotot 4 611 049,72 7 477 791,99 7 641 768,68 10 491 725,51 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -14 351 828,37-11 602 253,81 Varast.lis (-) tai väh (+) 479 769,88-11 701,07 Henkilöstökulut -161 503 795,96-158 510 616,17 Vuokrat -18 469 014,68-16 226 790,84 Palvelujen ostot -24 603 112,28-20 130 406,87 Muut kulut -7 155 744,51-7 139 173,81 Valmistus omaan käyttöön 322 945,78 352 630,56 Poistot -13 343 842,41-13 132 063,83 Sisäiset kulut -60 651,40-238 685 273,95-43 278,43-226 443 654,27 JÄÄMÄ I -231 207 481,96-215 951 928,76 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 1 567,84 533,16 Rahoituskulut -1 672,39-104,55-4 397,49-3 864,33 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 219 531,84 8 106,22 Satunnaiset kulut -22 138,15 197 393,69-19 914,20-11 807,98 JÄÄMÄ II -231 010 192,82-215 967 601,07 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot 0,00 0,00 Kulut -32 294,03-32 294,03 0,00 0,00 JÄÄMÄ III -231 042 486,85-215 967 601,07 TUOTOT JA KULUT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 1 083 054,31 502 346,58 Suoritetut arvonlisäverot -12 459 941,27-11 376 886,96-8 889 653,83-8 387 307,25 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -242 419 373,81-224 354 908,32 Toiminnan tuotot laskivat johtuen lähinnä muiden toiminnan tuottojen vähenemisestä. Muut toiminnan tuotot ovat laskeneet 3,0 milj. (39 %), josta ulkorajarahaston osuus 1,4 milj.. Yhteistoiminta EU:n rajaturvallisuusviraston (Frontex) kanssa näkyy tuotto- ja kululaskelmassa

54 muun toiminnan tuottoina. Yhteistoiminnan kustannusten korvaukset EU:lta ovat kasvaneet (224.742,00 euroa). Kyse on yhteisten hankkeiden kustannusten korvauksista, joista Frontex korvaa osan. Toiminnan kulujen muutos edelliseen vuoteen oli 12,2 milj. (5,4 %). Vuoden 2009 normaalia alhaisempi lähtötaso aiheuttaa kasvua. Vuonna 2009 Rajavartiolaitos varautui tietoisesti huonoon taloudelliseen tilanteeseen siirtämällä isoja hankkeita vuodelle 2010. Rajavartiolaitos käynnisti vuoden 2010 aikana useita isoja strategiansa mukaisia hankkeita jotka kasvattivat toiminnan kuluja vuodesta 2009. Valtiokonttori/Valtion eläkerahastolle on maksettu vuosien 2005 2009 työnantajan eläkemaksujen takautuva osuus 65.000 euroa. Satunnaisissa tuotoissa on joitakin saatuja korvauksia (7 794,78 euroa) ja vuoden 2009 aikana hankitut ja 2010 käyttöomaisuuteen kirjatut RATTI-tulostietojärjestelmä (170 417 euroa) ja ohjelmistolisenssi (41 320 euroa). Satunnaiset kulut (22 138,15 euroa) koostuvat pääosin maksetuista vahingonkorvauksista. Lapin rajavartioston 29.5.2010 järjestämässä huutokaupassa todettiin 4 050 euron kassavaje. RVLE:n päätöksellä 2092/1.12.2010 kassavaje jää valtion vahingoksi. Tase Alla on ote Rajavartiolaitoksen taseesta käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten osalta. VASTAAVAA 31.12.2010 31.12.2009 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 162 629,04 173 532,08 Muut pitkävaikutteiset menot 1 013 775,88 1 176 404,92 290 994,08 464 526,16 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet 98 216,00 98 216,00 Rakennusmaa- ja vesialueet 596 091,66 998 868,11 Rakennukset 7 191 488,33 14 196 473,57 Rakennelmat 5 200 677,55 5 824 980,08 Koneet ja laitteet 100 805 674,27 97 342 947,37 Kalusteet 0,00 1 826,52 Muut aineelliset hyödykkeet 45 114,62 46 506,11 Ennakkomaksut ja keskener. hankkeet 8 223 430,47 122 160 692,90 6 024 225,17 124 534 042,93 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPEROT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 38 330,87 38 330,87 38 330,87 38 330,87 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 123 375 428,69 125 036 899,96 Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuden tasearvo laski edellisestä vuodesta 1,35 %. Aineellisista hyödykkeistä laivat ja vesikuljetusvälineet sekä ilma-alukset muodostavat merkittävimmän osuuden 100,8 milj. euroa Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuudesta. Kiinteistötaseen (maa-

55 alueet, rakennukset, rakennelmat) arvo vuoden lopussa oli 12 988 257 euroa (21,0 milj. /2009, 33,8 milj. /2008, 35,2 milj. /2007, 162,2 milj. /2006). Kiinteistötaseeseen aktivoitiin, joko keskeneräisiin tai valmiiksi, tilivuoden aikana yhteensä 596 566 euroa toimintamenomomentilta rahoitettuja uudis- ja perusparannushankkeita. Kiinteistövarallisuuden siirron myötä myös valmistus omaan käyttöön on vähentynyt merkittävästi. Rajavartiolaitos luovutti hallinnan siirtoina omaisuutta Senaatti kiinteistölle yhteensä 7,5 milj. euron arvosta. Ennakkomaksuissa ja keskeneräisissä hankinnoissa (8,2 milj. euroa) ovat keskeneräiset ilmaalus- ja partiovenehankinnat sekä pieni osuus keskeneräisiä rakennushankkeita. Keskeneräisissä hankinnoissa on uusien helikoptereiden osuus 5 535 000 ja partioveneiden osuus 2 608 000. TOIMINTAMENOISTA MAKSETUT JA AKTIVOIDUT UUDIS- JA PERUSPARANNUSHANK- KEET Aktivoitu Projekti Selite Aktivoitu 100 % 73452 Varasto Ruhovaara 7 930,36 100 % 73455 Varasto Leminaho 10 978,11 100 % 73456 Laitetila Valkeavaara 5 912,14 100 % 73469 Ilomantsin rv-asema 20 900,33 100 % 73481 Meriinahon vesikaivo 3 992,82 100 % 73482 Leminahon neuvottelumaja 4 988,00 100 % 74121 Tilaturvallisuus, KR 63 029,64 100 % 75221 Tulppion helikopterikenttä 79 177,43 100 % 79030 Tulppion helikopterin tankkauslaite 68 545,00 100 % 72413 RMVK laskeutumistorni 65 676,29 100 % 72416 PV:n ajoneuvoille autokatos 99 614,45 100 % 77355 Hiittisten huoltolautta 66 979,45 100 % 77386 Nauvon nostotelakka 98 842,28 Yhteensä 596 566,30

56 Määrärahojen käyttö Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin (mom. 26.20.01) menot olivat noin 223 000 000 (205 milj. /2009). Palkkausmenot olivat noin 159 300 000 (158 milj. /2009), joka on 71 % kokonaistoimintamenojen käytöstä. Palkkamenojen nousu johtui pääosin Valtion virkaehtosopimuksessa sovitun palkkojen yleiskorotuksen mukaisista lisäkustannuksista. Muut toimintamenot (netto) olivat noin 63 600 000 (47 milj./2009). Kustannusten kasvun tärkeimpänä syynä on epävarmasta taloudellisesta tilanteesta aiheutunut hankkeiden siirto vuodelta 2009 vuodelle 2010. Tämä laski vuoden 2009 toteuman tasoa ja nosti vuoden 2010 toteuman loppusummaa. Kuva: Muiden toimintamenojen jakauma. Partiomatkojen päivärahat 3,0 % Muut erittelemättömät tekn.toimintojen menot 3,7 % EU 0,0 % Twinning 0,0 % Yleistoiminnot 4,5 % Henkilöstötoiminnot 7,2 % Ilma-alus 9,4 % Kiinteistöhallinto 28,8 % Alus 7,9 % Kuljetusväline 10,3 % Koiratoiminta 0,7 % Tieto-ja valvontajärjestelmät 11,1 % Perustekniikka 10,2 % Tietohallinto 0,1 % Muonitus 1,0 % Vaatetus 1,7 % Taisteluväline 0,4 %

57 Määrärahojen käyttö (netto) MENOT Muutos% 10-09 Muutos 10-09 2010 2009 TOIMINTAMENOT, 26.20.01 8,6 17 735 227 222 936 831 205 201 604 Palkat 0,9 1 366 557 159 340 533 157 973 976 Palkat ja palkkiot 0,9 1 134 849 120 954 439 119 819 590 41000 Kiinteät palkat -0,1-70 558 95 439 770 95 510 328 41001 Työaikakorvaukset 7,7 1 251 479 17 523 077 16 271 598 41002 Ylitytyöorvaukset -12,5-138 625 973 482 1 112 107 41003 Lomarahat 0,6 30 883 5 500 331 5 469 448 41005 Sairausaikalisä 1,4 7 211 533 697 526 486 41006 Vuosilomalisä 11,7 223 953 2 142 811 1 918 858 41007 Lomarahavapaa 38,9-69 274-247 451-178 177 41009 Muut korvaukset ja lisät 25,4 86 718 427 521 340 803 41020 Sairaus- ja tapaturmavakuutusl 22,4-283 793-1 551 316-1 267 523 41035 Työsuojeluvaltuutettujen palkkiot 46,9 11 903 37 290 25 387 41037 Luento- ja tuntiopetuspalkkiot -23,2-15 992 52 886 68 878 41038 Luottamusmiespalkkiot 26929,8 109 335 109 741 406 41039 Muut palkat ja palkkiot -40,0-8 391 12 600 20 991 Henkilöstösivukulut 0,5 191 955 38 502 669 38 310 714 41100 Työnantajan sosiaaliturvamaksu 21,9 489 154 2 721 711 2 232 557 41120 Eläkemaksut -3,0-1 057 703 34 744 416 35 802 119 41131 Sosiaaliturvamaksujen palautuk -14,1 5 669-34 537-40 206 41140 Tapaturmavakuutusmaksut 238,7 754 835 1 071 079 316 244 39* Yhteistoim.tuotot palkkoihin -25,4 39 753-116 575-156 328 Muut toimintamenot 34,7 16 368 671 63 596 299 47 227 628 1 Yleistoiminnot -2,0-59 278 2 938 815 2 998 093 2 Henkilöstötoiminnot 20,7 806 433 4 704 553 3 898 120 Tekniset- ja 3 materiaalitoiminnot 34,6 14 271 384 55 554 010 41 282 627 300 Materiaalihallinto 51,9 11 741 368 34 371 512 22 630 143 73000 Ilma-alus 16,1 850 858 6 140 374 5 289 516 73010 Alus 8,6 405 600 5 132 348 4 726 748 73020 Kuljetusväline 109,2 3 494 984 6 695 104 3 200 120 73030 Muonitus -3,7-23 946 621 445 645 391 73040 Vaatetus -1,7-19 360 1 119 065 1 138 425 73050 Taisteluväline -24,1-76 135 239 496 315 631 73060 Tietohallinto -44,6-74 311 92 158 166 469 73070 Perustekniikka 113,3 3 540 691 6 665 294 3 124 603 73080 Tieto-ja valvontajärjestelmät 99,6 3 597 303 7 207 864 3 610 562 73090 Koiratoiminta 11,1 45 685 458 364 412 679 310-311 Kiinteistöhallinto 12,6 2 096 404 18 742 056 16 645 652 Muut e ritte le mä ttömä t 73200 te kn.toimintoje n me not 21,6 433 612 2 440 443 2 006 831 74000 Pa rtioma tkoje n pä ivä ra ha t 2,6 48 820 1 941 498 1 892 678 75000 Ja ka ma ton -51,5 1 342 387-1 265 633-2 608 020 76000 EU -79,8-105 540 26 649 132 189 76001 T winning 36 36 0 76002 Fronte x-yhte istoiminta -17,5 64 429-303 630-368 058 ILMA- JA VAR T IOALU ST EN H AN KIN T A, mom. 26.20.70 mom. 122,4 5 873 853 10 672 767 4 798 914

58 Muut täydentävät tiedot Satunnaisiin kuluihin on kirjattu tilikauden aikana yhteensä 22 138 euroa, joista - Maksettuja vahingon korvauksia on 20 888 euroa. - Valtiokonttorin maksuvapautuslain (529/80) mukaisia päätöksiä palkan takaisin maksusta yhteensä 1 046 euroa Vahingonkorvauksia ja muita maksettuja korvauksia on maksettu seuraavasti: Aihe Päätös Tosite Euroa Kalastussiiman korvaaminen merenkulussa tapahtuneen vahingon johdosta 1772/64/2009 1B-4824 250,00 Vahingonkorvaus merenkulussa tapahtuneiden vaurioiden johdosta 1259/64/2009 1B-6057 1 991,00 Kirjaamisvirhe takavarikkoasiassa 491/64/14.5.10 1B-13696 400,00 Purjeveneelle S/Y Mona F aiheutunut vahinko 262/64/21.5.10 1B-14364 16 395,30 Rajakoiran puremasta aiheutuneet kulut 1728/64/14.6.10 1B-17560 102,00 Vahingonkorvaus puuston vaurioitumisesta räjäytystyön yhteydessä 2083/64/2010 1B-22289 120,00 Vahinko vesiliikennevalvonnassa, kulkuvalon uusiminen 773/49/10.8.10 1B-22495 50,00 Silmälasien rikkoontuminen 1329/64/10 1B-24102 160,00 Vahingonkorvaus omaisuuden vaurioitumisesta 1517/64/24.8.10 1B-25720 165,00 Kameran rikkoontuminen 165/64/10 1B-27032 122,13 Vaurioiden korvaaminen meripelastusavustus tehtävässä 1235/64/2010 1B-28984 296,00 Vahingonkorvaus yksityistielle aiheutetusta vauriosta 2739/64/7.10.10 1B-28985 184,50 Rannekello 1654/64/10 1B-30512 24,39 Vahingonkorvaus yksityistielle aiheutetusta vauriosta 2892/64/28.10.10 1B-31484 209,10 Rannekello 1949/64/10 1B-32410 15,00 Vahingonkorvaus pilaantuneista elintarvikkeista 449/64/24.5.10 1B-33520 324,61 Rannekello 2176/64/10 1B-36932 79,00 Yhteensä 20 888,03 Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin 26.20.01 päätösosassa on laajennettu käyttötarkoitus seuraavasti: Määrärahaa saa käyttää myös meripelastuslain 1145/2001 21 3 nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen sekä rajavartiolaitoksen ilma-alusten meripelastustehtävistä johtuvien lennonvarmistuspalvelujen ja meripelastustoimeen liittyvän lentopelastuksen hälytys ja johtamistoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen Ilmailulaitokselle. Meripelastusseuroille on maksettu korvauksia yhteensä 22 500 euroa. Ilmailulaitokselle on maksettu korvauksia Turun lennonjohdon aukiolosta yhteensä 360 000 euroa.

59 Koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenojen maksamiseen silloin kun hankkeen hankintameno tai kustannusarvio on alle 1 000 000 euroa. Vuoden 2010 aikana toimintamenomomentilta on hankittu vain tavanomaisia toimintaan tarvittavia koneita, kalusteita ja laitteita (autot, veneet, toimisto- ja atk-laitteet, muut muut kalusteet). Rajavartiolaitoksen omistaja hallinnassa olevien merivartioasemien ja partiomajojen rakennusten sekä rakenteiden, ilma-alustukikohtien rakennusten ja rakenteiden sekä muiden rakennettujen kiinteistöjen ulkopuolella sijaitsevien rajavalvontaan ja koulutukseen käytettävien rakennusten ja rakenteiden perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuoden 2010 aikana toimintamenomomentilta on rahoitettu Rajavartiolaitoksen omistajahallinnassa olevien rakennusten ja rakenteiden peruskorjauksia tai uudisrakennushankkeita yhteensä 341 299,24 euroa. Taseeseen on aktivoitu yhteensä 596 566,30 euroa. Rajavartiolain 578/2005 81 nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon. Palvelussuhdeasuntojen vuokrat ja muut tuotot ovat yhteensä 1 764 451 euroa. Kustannukset yhteensä 3 917 993 euroa. Kustannusvastaavuuslaskelman alijäämä on 2 153 542 euroa. Tuotot kattavat 45 % kustannuksista. Kustannusvastaavuuslaskelma on tehty samoilla perusteilla kuin edellisenä vuonna. Asuinrakennusten kustannukset olivat 21 % (22 %/2009) kiinteistönpidon kulutusmenoista. EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin. Vuoden 2009 aikana on Rajavartiolaitoksen toimintamenot, investointimenot ja Sisäasiainministeriön arvonlisävero määrärahoista rahoitettu Ulkorajarahaston hankkeita yhteensä 8,3 miljoonalla eurolla. 6. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET Sisäinen valvonta Rajavartiolaitoksessa Sisäisen valvonnan menettelyt Rajavartiolaitoksessa on ohjeistettu pysyväisohjeella RVLPAK A.21. Rajavartiolaitoksen päällikkö määrittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleiset periaatteet. Rajavartiolaitoksen päällikkö hyväksyy myös tärkeimmät pysyväisasiakirjat, joissa määritetään eri toimialojen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttaminen. Rajavartiolaitoksen päällikkö tarkastaa vuosittain 1-3 hallintoyksikköä sekä hyväksyy Rajavartiolaitoksen esikunnan vuosittaisen tarkastussuunnitelman. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön johdolla Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erilliset yksiköt vastaavat siitä, että sisäinen valvonta huomioidaan toimintaa ohjaavissa pysyväisasiakirjoissa, työjärjestyksissä, toiminnan ohjausprosesseissa ja talousmääräyksessä. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt vastaavat omien toimialojensa osalta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjauksesta ja ohjeistuksesta. Tärkeimmät varojen, omaisuuden ja tietoaineistojen valvonnasta annetut määräykset ovat talousmääräys (RVLPAK A.20), materiaalin valvonnasta annettu määräys (RVLPAK D.6) ja Rajavartiolaitoksen tietoturvallisuusmääräys (RVLPAK D.52).

60 Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö johtaa Rajavartiolaitoksen esikunnan suorittamaa sisäistä tarkastusta. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt vastaavat RVLE:n tulossuunnitelman mukaisen ja tarvittaessa muunkin sisäisen tarkastuksen toteuttamisesta omien toimialojensa osalta. Osastojen tarkastukset kohdistuvat pääsääntöisesti oman toimialan tarkoituksenmukaisuuden valvontaan, omaisuuden valvontaan, hallinnollisen laillisuuden sekä annettujen määräysten ja ohjeiden sekä menettelytapojen valvontaan. Euroopan yhteisöltä saadun rahoituksen osalta noudatetaan Euroopan yhteisön hankkeelle asettamia vaatimuksia hankkeen suunnittelun, toimeenpanon, maksatusten, seurannan ja sisäisen valvonnan ja siihen kuuluvien kontrollien ja tarkastusten osalta. Sisäisen valvonnan menettelyt ja vastuut kirjataan EU-hankkeen työjärjestykseen. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt tarkastavat EU-hankkeiden hallinnointia oman toimialansa osalta. Rajavartiolaitoksen esikunnan suunnittelu- ja talousyksikkö vastaa Rajavartiolaitoksen sisäisen valvontaprosessien kattavuuden arvioinnista ja vuosittaisen sisäisen valvonnan arviointilausuman valmistelusta sekä sen esittelystä Rajavartiolaitoksen päällikölle. Operatiivinen laillisuusvalvonta Rajavartiolaitoksessa Rajavartiolaitoksen operatiivisesta laillisuusvalvonnasta on annettu hallinnollinen määräys RVLPAK A 22. Salaisten pakkokeinojen käytöstä laaditaan erillinen valvontakertomus. Rajavartiolaitoksen operatiivisesta laillisuusvalvonnasta vastaavat Rajavartiolaitoksen päällikkö, Rajavartiolaitoksen esikunta ja Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellinen osasto. Lisäksi muu operatiivinen linjajohto suorittaa laillisuusvalvontaa osana jatkuvaa johtamistoimintaansa. Operatiiviseen laillisuusvalvontaan kuuluvat kanteluasiat, henkilörekisterien käytön valvonta, esitutkinnan ja pakkokeinojen käytön valvonta, voimankäyttötilanteiden ja niiden raportoinnin valvonta, rangaistusmääräys- ja rikesakkoasioiden valvonta, hallintoyksiköihin kohdistuvat tarkastukset, sotilaskurinpitoasiat ja muut sisäisen tutkinnan asiat sekä vahingonkorvausasiat. Oikeudellinen osasto antaa tarvittaessa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä operatiivisesta laillisuusvalvonnasta. Operatiivinen laillisuusvalvonta on osa Rajavartiolaitoksen johtamisjärjestelmää. Sen tavoitteena on edistää Rajavartiolaitokselle asetettujen tehtävien toteutumista sekä ylläpitää ja vahvistaa kansalaisten luottamusta Rajavartiolaitoksen toiminnan lainmukaisuuteen. Toiminta suunnitellaan ja keinot valitaan niin, että ennalta estävyys ja nopean puuttumisen periaate toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Operatiivisessa laillisuusvalvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota niihin Rajavartiolaitoksen tehtäviin ja sellaisten rajavartiomiehen toimivaltuuksien käyttöön, joilla puututaan kansalaisten perusoikeuksiin. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden päälliköillä on ensisijainen vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja johtamisesta omassa hallintoyksikössään samalla tavalla, kuin johdolla on vastuu tavoitteiden saavuttamisesta ja näihin liittyvän toiminnan järjestämisestä. Operatiivisen laillisuusvalvonnan arviointi ja tulokset: Laillisuusvalvonta on vakiintunut osaksi Rajavartiolaitoksen toimintaa ja on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Toimintatapoja on ohjattu ja tarvittaessa muutettu sekä Rajavartiolaitoksen esikunnan että hallintoyksiköiden oman laillisuusvalvonnan kautta tulleiden havaintojen perusteella. Vuonna 2011 laitoksen laillisuusvalvontaa kehitetään edelleen muun muassa uudistamalla operatiivista laillisuusvalvontaa koskeva pysyväisasiakirja ja tehostamalla laillisuusvalvontaasioiden seurantaa ja tilastointia. Sisäasiainministeriön asettaman laillisuusvalvonnan kehittämistyöryhmän työn tulokset huomioidaan Rajavartiolaitoksen laillisuusvalvonnassa. Rajavartiolaitoksen päällikön, apulaispäällikön ja esikunnan osastojen tarkastukset vuonna 2010:

61 Tarkastava Aihe Tarkastuksen kohde osasto RVLpääll Yleistarkastukset RMVK,P-KR, SLMV Henkos Työaikasuunnittelu P-KR, LR, LSMV, RMVK Henkos Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt ja palvelusturvallisuus LR, P-KR Henkos Laillisuustarkastukset (hallintopäätökset ja henkilöstöjohtaminen) LR, LSMV, K-SR Henkos Arkistotoimen tarkastukset SLMV, RMVK, LSMV, KR Henkos Työsuojelutarkastukset K-SR, SLMV, KR Rmos Suurten rajanylityspaikkojen toiminnallinen tarkastus P-KR, KR, LR. LSMV Rmos Merellisten toimintojen tarkastus LSMV, SLMV, VLLV, RMVK Rmos Helsinki-Vantaan rajatarkastusautomaattilinjastojen tarkastus SLMV Rmos Uuden rajavalvontamallin tarkastus P-KR Rmos Kertausharjoitusten tarkastus KR, P-KR, SLMV ja LSMV Rmos Kenttätoiminnan johtaminen K-SR Oikos Tiedon hallinnointi, esitutkintapöytäkirjoihin liitettävä materiaali, SLMV telepakkokeinojen käytön organisointi ja järjestelyt, takavarikot, kotietsintöjä koskevien päätösten perustelut, rajavyöhykelupa-päätökset sekä sotilaskurinpito- ja virkamiesoikeudellisten asioiden käsittelyjärjestelyt. Oikos Rajavyöhykelupapäätökset, takavarikkopäätökset, takavarikoidun K-SR omaisuuden säilyttäminen, esitutkintapöytäkirjoihin liitettävä materiaali, julkisuuslain mukaiset merkinnät esitutkintapöytäkirjoissa sekä sotilaskurinpito- ja virkamiesoikeudellisten asioiden käsittelyjärjestelyt. Teknos Alushuolto SLMV Teknos Kiinteistöpidon tarkastus LSMV, LR, SLMV Teknos Hankinta- ja materiaalitoimen tarkastus P-KR, SLMV Teknos Tietotekniikkatoimialan tarkastukset RMVK, SLMV, LSMV, P-KR, K-SR, KR Styks Toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, sisäisen valvonnan järjestelyt, kirjanpito ja maksuliikenne. SLMV, LR

62 Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset Rajavartiolaitoksen vuoden 2010 sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan arviointi tehtiin SM:n yhteisellä arviointilomakkeella, joka perustuu COSO-ERM-malliin. Hallintoyksiköissä arviointi tehtiin apulaiskomentajien johdolla. Rajavartiolaitoksen esikunnassa arviointi tehtiin osastopäällikkökokouksessa. 1. SISÄINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5,0 4,0 6. MUU SELVITYSTOIMINTA 3,0 2,0 2. VALVONTATOIMENPITEET JA KONTROLLIT 1,0 0,0 5. RISKIEN TUNNISTAMINEN JA ARVIOINTI 3. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN 4. SEURANTA JA TILIVELVOLLISUUDEN RAPORTOINTI Kuva: RVL:n sisäisen valvonnan arviointi, keskiarvot 2010 Arviointialue 2008 2009 2010 Sisäinen toimintaympäristö 4,0 4,1 4,2 Valvontatoimenpiteet ja kontrollit 3,8 3,9 4,0 Tavoitteiden asettaminen 4,3 4,3 4,3 Seuranta ja tilivelvollisuuden raportointi 4,4 4,5 4,6 Riskien tunnistaminen ja arviointi 3,7 3,8 4,0 Muu selvitystoiminta 2,6 2,8 2,9 Taulukko: Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan yhteenveto 2008 2010. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinneissa ei havaittu merkittäviä riskejä, mutta joitakin pieniä kehittämiskohteita tuli ilmi: Osa Rajavartiolaitoksen ja hallintoyksiköiden sisäisestä ohjeistuksesta kaipaa päivitystä erityisesti tulevien tietojärjestelmämuutosten vuoksi. Toimitilariskien hallinta ei ole kaikilta osin ollut mahdollista taloudellisista syistä. Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan arviointi perustuu COSO-ERM viitekehykseen ja sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät sille talousarvioasetuksen 69 :ssä asetetut vaatimukset. Tehdyn arvioinnin perusteella voidaan todeta, että Rajavartiolaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttää hyvin sille asetetut vaatimukset eikä merkittäviä kehittämistarpeita Rajavartiolaitoksen osalta ole havaittu. Rajavartiolaitoksen näkemyksen mukaan Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen palkkatasetilien tase-erittelyt osalta eivät ole hyvän kirjanpitotavan mukaisia. Palkkatasetilien täsmäyttämistä ja tase-erien selvittelytyötä ei ole tehty Palkeissa riittävällä tarkkuudella ja huolellisuudella, koska tase-erissä on tilinpäätöksessä 2010 edelleen vuosien 2006 2009 saldoja ja tasetilien 17490, 25982-25987 välillä useita ristiin meneviä saldoja. Lisäksi taseerittelyt sisältävät tapahtumatasoista tietoa.

63

tuntia Ko vuoden hintatasossa (milj ) (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) 64 TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ Kustannukset 300 250 200 Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta 150 Rikostorjunta 100 50 Rajatarkastukset Rajojen valvonta 0 2006 2007 2008 2009 2010 Työajankäyttö 5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 Oikeusala Tekninen ala ja tukitehtävät Henkilöstöala Operatiivinen hallinto Sotilaallinen maanpuolustus Meri ja pelastustoimi Rikostorjunta Rajatarkastus Kansainvälinen toiminta Rajojen valvonta 2006 2007 2008 2009 2010 OPERATIIVINEN TOIMINTA YHTEENSÄ 54,2 % 59,9 % 58,2 % 60,3 % 61,8 % Rajojen valvonta 27,6 % 28,7 % 29,5 % 29,8 % 29,9 % Kansainvälinen toiminta 0,0 % 0,7 % 1,0 % 1,0 % 1,1 % Rajatarkastus 23,3 % 24,1 % 19,9 % 20,6 % 22,0 % Rikostorjunta 0,0 % 2,8 % 3,4 % 4,2 % 4,0 % Meri ja pelastustoimi 1,1 % 1,5 % 1,8 % 1,8 % 1,9 % Sotilaallinen maanpuolustus 2,1 % 2,1 % 2,6 % 3,0 % 3,0 % SISÄISET TOIMINNAT YHTEENSÄ 45,8 % 40,1 % 41,8 % 39,7 % 38,2 % Operatiivinen hallinto 10,6 % 4,0 % 4,9 % 5,5 % 5,4 % Henkilöstöala 18,9 % 18,6 % 20,1 % 17,4 % 16,4 % Tekninen ala ja tukitehtävät 16,3 % 17,1 % 16,5 % 16,6 % 16,2 % Oikeusala 0,0 % 0,4 % 0,3 % 0,2 % 0,2 % KAIKKI YHTEENSÄ 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Vuonna 2007 työajan seuranta tarkentui ja uusi kohtia lisättiin (mm kansainvälinen toiminta, rikostorjunta ja oikeusala)

partiotuntia partiotuntia 65 RAJOJEN VALVONTA Partiointi 400 000 350 000 300 000 Kokonaismäärä 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 2006 2007 2008 2009 2010 PARTIOINTI YHTEENSÄ 354 616 328 146 335 547 309 015 285 230 Ulkomaalaisvalvonta 4 545 8 521 6 930 2 932 2 237 Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus 26 708 29 117 28 289 26 490 21 650 Vartiolaiva (vast) 23 262 21 357 21 817 21 074 21 451 Lentokone (Dornier) 517 529 486 379 763 Helikopteri 2 374 2 148 1 832 1 709 1 168 Jalka-, pp-, mtp-, kelkka-, auto tai vastaava partio 0 297 210 266 484 276 193 256 431 237 962 400 000 Hallintoyksiköittäin 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 RVL 354 604 328 146 335 547 309 015 285 230 LSMV 45 101 46 699 48 003 45 142 41 506 SLMV 19 994 18 336 22 901 21 426 21 026 LR 74 447 68 287 68 157 59 864 57 758 KR 76 999 64 658 66 675 61 434 53 841 P-KR 57 537 50 797 57 850 57 064 51 897 K-SR 80 526 79 369 71 962 64 085 59 203

partiotuntia tuntia 66 Ilma-aluspartiointi 3 500 Hallintoyksiköittäin valvonta-ajan jakauma 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 RVL 2 891 2 744 2 282 2 121 1 938 LSMV 824 892 763 670 765 SLMV 622 627 399 416 450 LR 618 415 380 288 204 KR 318 275 209 217 204 P-KR 258 262 248 207 141 K-SR 239 268 283 290 167 Vartioaluspartiointi 25 000 Hallintoyksiköittäin 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 RVL 23 262 21 357 21 817 21 074 21 451 LSMV 12 862 12 641 12 970 12 620 12 519 SLMV 10 400 8 716 8 847 8 454 8 932

valvontatuntia valvontatuntia 67 Kiinteä valvonta 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Kokonaismäärä 2006 2007 2008 2009 2010 KIINTEÄ VALVONTA YHT 882 324 841 331 885 050 865 769 888 234 Kiinteä vedenalainen valvonta 0 918 3 164 2 703 1 749 Kiinteä valvontajärjestelmä 362 318 359 417 346 042 343 149 338 079 Tutkavalvonta 258 362 221 197 227 721 216 812 248 047 Optinen valvonta 261 644 259 800 308 123 303 105 300 359 1 000 000 Hallintoyksiköittäin 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 RVL 882 324 841 331 885 050 865 769 888 234 LSMV 245 957 221 621 206 858 209 374 215 888 SLMV 274 052 260 293 332 150 313 246 334 267 LR 26 137 26 217 26 255 26 272 26 246 KR 117 341 115 466 116 566 111 889 110 857 P-KR 131 469 130 224 125 048 126 340 122 282 K-SR 87 368 87 510 78 173 78 648 78 694

kpl kpl 68 Rajatapahtumat raja- ja merialueella 70 Luvattomat rajanylitykset (hlö, ilma-alus, alus) 60 50 40 30 20 10 0 2006 2007 2008 2009 2010 YHTEENSÄ 63 64 34 52 29 3. jakso 19 23 7 9 7 2. jakso 32 28 18 21 20 1. jakso 12 13 9 22 2 70 Hallintoyksiköittäin 60 50 40 30 20 10 0 2006 2007 2008 2009 2010 RVL 63 64 34 52 29 LSMV 2 3 1 4 6 SLMV 16 24 2 11 11 LR 3 4 1 3 0 KR 2 7 3 2 1 P-KR 5 7 10 12 3 K-SR 35 19 17 20 8

kpl kpl 69 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Rajajärjestyssopimuksen rikkomukset (hlöt, kotieläimet, muut) 2006 2007 2008 2009 2010 YHTEENSÄ 189 110 199 162 117 3. jakso 85 39 109 81 55 2. jakso 50 42 43 45 51 1. jakso 54 29 47 36 11 Hallintoyksiköittäin 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2006 2007 2008 2009 2010 RVL 189 110 199 162 117 LSMV 0 0 0 0 0 SLMV 0 0 1 5 0 LR 26 21 20 13 20 KR 21 19 47 26 30 P-KR 56 40 90 91 47 K-SR 86 30 41 27 20

kpl kpl 70 Muut suoritteet raja- ja merialueella Tarkastukset 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 YHTEENSÄ 23 538 23 491 24 958 26 698 23 185 3. jakso 3 040 4 445 5 206 4 859 5 643 2. jakso 13 037 12 716 13 137 13 776 11 920 1. jakso 7 461 6 330 6 615 8 063 5 622 30 000 25 000 20 000 Hallintoyksiköittäin 15 000 10 000 5 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 RVL 23 538 23 491 24 958 26 698 23 185 LSMV 13 731 12 997 11 690 13 251 11 729 SLMV 4 970 4 872 5 947 5 858 5 347 LR 2 430 2 561 4 150 3 745 3 048 KR 1 149 1 590 1 588 1 600 1 468 P-KR 1 069 1 258 1 227 1 899 1 268 K-SR 189 213 356 345 325

kpl 71 30 000 Lajeittain 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 YHTEENSÄ 23 538 23 491 24 958 26 698 23 185 Ulkomaalaisvalvontaan liittyvät tark 179 617 1 784 1 296 2 052 Öljynäytteenottotarkastus 39 42 61 52 36 Ympäristösuojelusäänn liittyvä tark 12 23 48 15 11 Luonnonsuojelusäännöksiin liittyvä tark 8 27 65 22 12 Maastoliikennesäännöksiin liittyvä tark 4 472 3 639 3 091 4 025 3 365 Tieliikennesäännöksiin liittyvä tark 2 468 2 388 2 844 3 066 2 195 Tullitarkastus 8 10 11 17 12 Vesiliikennesäännöksiin liittyvä tark 11 690 11 500 11 019 11 802 9 481 Kalastussäännöksiin liittyvä tark 2 049 2 008 2 460 2 153 2 089 Metsästyssäännöksiin liittyvä tark 1 709 2 325 2 599 2 915 3 075 Rajavyöhykesäännöksiin liittyvä tark 904 912 976 1 335 857

hlöä hlöä 72 RAJATARKASTUKSET Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä Itärajan liikenne 9 000 000 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 YHTEENSÄ 6 784 180 7 164 310 7 742 011 7 373 683 8 382 491 Viisumivapaat 2 198 251 1 947 976 2 001 875 2 072 217 2 180 385 Viisumivelvolliset 4 585 929 5 216 334 5 740 136 5 301 466 6 202 106 4 500 000 Lentoliikenne 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Rajanylityspaikka lentoliikenteessä 2006 2007 2008 2009 2010 3 718 932 4 237 802 3 872 019 3 328 258 3 438 759

73 Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA 2007 2008 2009 2010 VIRTANIEMI 100 164 138 148 RAJA-JOOSEPPI 56 884 67 423 61 279 68 713 SALLA 65 832 77 779 91 172 113 884 KUUSAMO 17 408 18 991 28 225 37 482 KURVINEN 1 957 851 58 0 VARTIUS 408 938 419 989 424 186 405 683 INARI 10 018 8 575 3 432 6 141 LEMINAHO 3 148 2 711 378 444 RUHOVAARA 2 409 1 682 186 134 NIIRALA 898 435 874 132 934 006 1 022 496 PARIKKALA 14 287 18 416 18 037 16 636 IMATRA 930 308 1 065 061 1 098 712 1 320 164 NUIJAMAA 1 634 362 1 996 042 1 910 715 2 315 601 VAINIKKALA 398 684 431 085 349 363 344 269 VAALIMAA 2 719 431 2 759 110 2 453 796 2 730 696 YHTEENSÄ 7 164 322 7 742 011 7 373 683 8 382 491 LENTOASEMAT 2007 2008 2009 2010 LAPPEENRANTA 1 276 1 040 1 624 3 624 JOENSUU 4 576 5 107 3 552 3 204 KAJAANI 3 632 3 172 3 235 1 983 KUUSAMO 18 639 18 495 13 214 5 284 ROVANIEMI 77 128 66 565 38 118 36 878 KITTILÄ 92 207 96 966 74 415 54 809 IVALO 15 786 12 106 7 953 9 614 ENONTEKIÖ 25 527 20 749 14 215 15 403 KEMI-TORNIO 154 2 512 584 185 HKI-MALMI 2 024 19 3 464 HKI-VANTAA 3 962 487 3 595 322 3 141 576 3 269 674 MAARIANHAMINA 720 118 2 421 267 TURKU 584 2 862 2 867 2 380 OULU 21 136 25 975 15 129 23 081 PORI 5 049 5 045 2 204 2 889 KRUUNUPYY 1 242 1 716 1 427 1 500 VAASA 5 617 13 829 5 721 7 520 YHTEENSÄ 4 237 802 3 872 019 3 328 258 3 438 759 SATAMAT 2007 2008 2009 2010 HELSINKI 4 865 271 58 573 61 062 205 352 KOTKA 21 463 913 1 546 469 TURKU 2 837 67 2 372 615 NAANTALI 55 70 0 5 MAARIAN- 20 907 11 20 18 HAMINA PORI 123 124 24 54 RAUMA 371 333 41 22 KALAJOKI 1 664 1 442 1 535 819 KOKKOLA 164 186 0 117 TORNIO 85 0 0 22 SAIMAAN KANAVA 3 870 2 407 2 780 4 599 (NUIJAMAA) LAPPEENRANTA 11 394 11 294 20 601 22 001 YHTEENSÄ 4 929 258 75 702 90 283 234 121

74 Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISELLÄ RAJALLA 2007 2008 2009 2010 KARIGASNIEMI 751 455 716 700 613 867 697 270 KILPISJÄRVI 494 107 486 277 455 060 499 313 KIVILOMPOLO 301 664 388 007 309 443 343 279 NUORGAM 440 358 437 616 400 040 438 021 NÄÄTÄMÖ 335 481 408 234 87 107 451 199 UTSJOKI 157 706 147 133 142 449 158 540 AAVASAKSA 2 209 361 2 857 835 2 084 708 2 070 535 KARESUVANTO 568 651 570 075 550 422 583 888 KOLARI 746 984 773 248 814 764 782 356 MUONIO 157 857 161 563 154 851 164 291 PELLO 1 047 073 1 019 968 1 060 451 1 017 340 TORNIO 8 984 260 5 550 849 8 366 379 8 451 029 YHTEENSÄ 16 194 957 13 517 505 15 039 541 15 657 061 LENTOASEMAT 2007 2008 2009 2010 HELSINKI-VANTAA 6 082 868 7 648 548 6 847 642 7 324 017 IVALO 7 599 0 0 0 KEMI-TORNIO 2 147 714 529 830 KITTILÄ 3 429 4 873 0 0 KRUUNUPYY 9 925 8 481 9 015 1 705 KUUSAMO 55 463 366 371 151 MAARIANHAMINA 5 047 9 239 7 340 5 758 OULU 54 263 64 625 65 145 79 185 ROVANIEMI 25 183 27 315 23 693 25 775 TURKU 176 935 214 576 190 742 140 355 VAASA 118 969 95 907 81 402 86 748 YHTEENSÄ 6 542 080 8 074 658 7 225 879 7 664 524 SATAMAT 2007 2008 2009 2010 ECKERÖ 946 756 889 679 699 431 664 458 HELSINKI 887 428 8 906 180 9 010 869 9 603 908 KEMI 2 006 0 0 0 LÅNGNÄS 634 142 946 2 925 2 792 MAARIANHAMINA 2 152 403 1 898 328 1 628 437 1 547 014 TURKU 3 002 199 3 005 051 3 044 987 3 005 046 VAASA 69 282 66 105 54 806 56 456 YHTEENSÄ 7 060 708 14 908 289 14 441 455 14 879 674

kpl 75 Havainnot ja jatkotoimenpiteet 4 000 3 500 3 000 2 500 Kokonaismäärä 2 000 1 500 1 000 500 2006 2007 2008 2009 2010 YHTEENSÄ 3 293 3 393 3 670 3 238 3 405 Vastaanotetut turvapaikkaanomukset 0 309 226 263 415 160 Myönnetyt viisumit 1 375 1 561 1 936 1 633 2 076 Rajalta käännytetyt 1 609 1 606 1 471 1 190 1 169 Käännytysperusteet vuonna 2010 Tulojen hankkiminen epärehellisin keinoin 22,85 % Tuomittu vankeusrangaistus tai rikosepäily 8,38 % Tuomittu rikoksesta rangaistukseen Suomessa oleskelun aikana 0,15 % Saattanut itsensä kykenemättömäksi huolehtimaan itsestään 0,07 % Maahantuloedellytysten puuttuminen 47,26 % Viisumi / OL hakiessaan väärien tietojen antaminen 8,31 % Väärien tietojen antaminen rajatarkastuksessa 12,98 %

kpl 76 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTATOI- MENPITEET Esitutkintaan tulleet tapaukset 2 500 Hallintoyksiköittäin 2 000 1 500 1 000 500 0 K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL YHTEENSÄ VUONNA 2010 2 283 733 186 266 1 400 959 5 827 Muut rikokset tai rikkomukset 2 044 674 123 182 970 681 4 674 Ympäristö- ja luonnonvararikokset 3 1 48 68 40 83 243 Valtionrajarikokset 50 3 2 1 139 43 238 Alueloukkaus 1 0 0 0 2 4 7 Ihmiskauppa 0 0 0 0 1 0 1 Vesiliikennejuopumus 2 0 0 0 114 121 237 Rattijuopumus 106 30 10 8 2 1 157 Laittoman maahantulon järjestäminen 6 2 0 2 50 14 74 Väärennysrikokset 71 23 3 5 82 12 196 Jatkotoimenpiteet Huomautus 12 % Valvontailmoitus 6 % R-ilmoitus 13 % S-ilmoitus 15 % Rikesakko 11 % Rangaistusvaatimusilmoitus 43 %