TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN PRIORISOIDUT KEHITTÄMISTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUOSINA 2009-2012



Samankaltaiset tiedostot
TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN ( ) VUOSITAVOITTEIDEN 2013 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt

Yhteinen lapsi yhteiset käytännöt

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

Perhekeskukset Suomessa

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS KLO JÄRVENPÄÄSSÄ

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

Aika: Tiistai klo Loma- ja kurssikeskus Onnela, Rantatie 34, Tuusula

Monitoimijainen perhevalmennus

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä : MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Oppilashuolto Koulussa

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa. Jouni Erola nuorisojohtaja 2015

Hyvinvointiareena

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginvaltuusto Asia/

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

LAPSET PUHEEKSI TOIMINTAMALLI / YHDEN PUHELUN PERIAATE KESKI-POHJANMAALLA

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

Tuusulan perhekeskusmalli. ARVO Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmä Tammisaari

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 ( )

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

Kuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

Lapsibudjetointi maakunnan akatemiassa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

ALVA- Alueellinen erityisen vaativan tuen oppilashuolto ja opetus

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari Diakonialaitos Martintalo

Suuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

Yleistä Perhekeskustoiminnasta. Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR

ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

SUONENJOEN PERHEKESKUSPALVELUT

Lapsiperheiden tiimipalvelu KEINU Tampereen hyvinvointineuvolan toimintamallin esittely

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

KELPO- muutosta kaivataan

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke

Pohjois-Suomen lasten KASTE

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Transkriptio:

12.4.2013 TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN PRIORISOIDUT KEHITTÄMISTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUOSINA 2009-2012 Tavoitteiden priorisoinnin teki lasten ja perheiden palveluista vastaavien esimiesten muodostama moniammatillinen esimiesryhmä, Esimieslinkki 22.10.2010 ja priorisoinnin vahvisti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurannasta vastaava ohjausryhmä 20.10.2011. Asetettiin kolme keskeistä tavoitetta. Tavoite 1. Perhekeskustoimintamalli (moniammatillinen lapsiperheiden palvelujen verkosto) toimii käytännössä Tuusulassa Yhteistä perhekeskuksille on, että niihin on koottu yhteen lasten ja perheiden palveluja toimialarajat ylittävällä yhteistyöllä. Toimijoina perhekeskuksessa voivat olla kunnan peruspalveluista esimerkiksi neuvola, varhaiskasvatus, koulu ja perhetyö. Monissa kunnissa yhteistyökumppaneina ovat myös seurakunta ja järjestöt. Perhekeskus voi olla pelkästään rakenteellinen yhteistoimintamalli, mutta se voi myös olla fyysinen tila, jossa perheet voivat tavata toisiaan ja jossa voidaan toteuttaa erilaisia vertaisryhmä-toimintoja. (Paavola Auli, Perhe keskiössä 2004 ja Perhekeskustoiminnan kehittäminen, STM selvityksiä 2008:12) Matalan kynnyksen perhekeskustoimintaa lapsiperheille kaikissa kuntakeskuksissa Alueellisten perhelinkkien (perheiden palveluiden moniammatillinen yhteistyöverkosto) vahvistaminen osaksi varhaiskasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveyspalveluja Moniammatillisen esimiestyöskentelyn (esimieslinkin) toimintaperiaatteiden luominen ja vakiinnuttaminen Vastuutahoina: Sosiaali- ja terveystoimi, kasvatus- ja sivistystoimi, seurakunta, järjestöt Tavoitteen toteutuminen: v. 2009: - Kellokosken perhekeskuksen toiminta on jatkunut (aloitti toimintansa elokuussa 2007 osana Tuulaslastensuojelun kehittämishanketta). - Alueelliset perhelinkit perustettiin ja kokoontumiset aloitettiin Etelä-Tuusulassa, Jokelassa ja Kellokoskella. 1

v. 2010 - Perhekeskukset vakiinnuttivat toimintansa. Jokelan perhekeskus muutti uusiin tiloihin Notkopuistoon. - Ihmeelliset vuodet -vanhempainkurssi järjestettiin kaksi kertaa. - Perhelinkkien jäsenistö vakiintui. Kokouksia järjestettiin säännöllisesti ja toiminta noudatti asetettuja tavoitteita. - Kunnan johtoryhmä nimesi esimieslinkin jäsenet. Esimieslinkki kokoontui kuusi kertaa. - Esimieslinkki priorisoi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kehittämistavoitteet. v. 2011 - Moniammatillista perhevalmennusta tarjottiin kaikille esikoistaan odottaville perheille 48 kertaa. - VaVu-koulutus ( Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perustason työssä) toteutetaan vuosittain perustason työntekijöille. - Neuvolapsykologilla on vahva panos perhelinkkien toiminnan kehittämisessä ja koordinoinnissa. - Perhelinkit kokoontuivat 31 kertaa. - Perhelinkkien kehittämisseminaari järjestettiin, aiheena vanhemmuuden tukeminen ja perhelinkkien käsikirja. - Esimieslinkki toimi alueellisen/poikkihallinnollisen perustyön ja kehittämisen tukena, pidettiin viisi kokousta. - Esimieslinkissä arvioitiin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kehittämistavoitteiden toteutuminen 18.3.2011. - Lähiliikuntapaikkoja koskeva suunnitelma tehtiin, toteutus tapahtuu v. 2012. - Lapsiperheiden vertaistukiryhmiä kartoitettiin ja ne koottiin kunnan sisäiseen intranettiin. Tavoitteen suunnitelma vuodelle 2012/ arviointi toteutumisesta: - Perhekeskuskoordinaattorin virka on perustettu ja siinä toiminut henkilö on vakinaistettu - Vanhemman Eroneuvo vertaistukiryhmä alkaa syksyllä 2012./Vanhemman Neuvo ryhmä kokoontui kahdeksan kertaa. Ryhmään osallistui kuusi vanhempaa. - Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen vertaisryhmätoiminnalla alkaa neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyöllä./ Tuusulassa ensimmäinen ryhmä käynnistyi marraskuussa 2012 ja se tapasi neljä kertaa Lahelan 2

Tertun nuoritalon tiloissa. Ryhmätapaaminen kesti kerrallaan 4 tuntia. Eli yhteensä ryhmä tapasi 16 tuntia. Ryhmään osallistui 6 äitiä lapsineen. - Perhelinkkien perustoiminta vakiinnutetaan./ Perhelinkit kokoontuivat 10 kertaa (sisältäen seminaaripäivän) Hyrylässä, Jokelassa ja Kellokoskella. - Esimieslinkki valmistelee Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämistä./ Suunnitelma on päivitetty vuodelle 2013-2016 ja tuodaan valtuuston käsittelyyn kesäkuussa 2013 - Lisätään lastensuojelun ja perhetyön konsultaatioyhteistyötä/ Lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä on nimetty vakituiset jäsenet perhelinkkiin ja he ovat osallistuneet pääsääntöisesti kokouksiin. - Lähikiikuntapaikkojen toteuttaminen suunnitelman mukaisesti/lähiliikuntapaikat toteutettiin Ruukin ja Paijalan alakouluihin sekä Hyrylän koulukeskukseen Tavoite 2. Oppilashuollon kehittäminen valtuuston antaman ohjeen mukaan Vastuutahoina: Kasvun ja oppimisen palvelut, terveyspalvelut, sosiaalipalvelut Tavoitteen toteutuminen: v. 2009: - Nuorisoaseman toiminta vakiintui 1.1.2009 hankeajan päätyttyä. v. 2010 - Järjestettiin koulutuksia lasten parissa työskenteleville mm huolen puheeksi ottamisesta sekä lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. - Luotiin esiopetuksesta perusopetukseen ja alakoulusta yläkouluun siirtymisvaiheiden alueelliset toimintamallit - Kelpo-hankkeen kautta kehitettiin tehostetun ja erityisen tuen toimintamalleja kouluissa - Nuorisoasema aloitti säännölliset kokouskäytännöt nuorisotyön ja koulujen kanssa. v. 2011 - Koulukuraattoritoiminnan organisointimalli selvitettiin ja päädyttiin jatkamaan nykyisellä mallilla, jossa kuraattorit on sijoitettu sosiaali- ja terveystoimialaan. 3

- Kolmas koululaisten tukihenkilö aloitti toimintansa. Koulupsykologit käyttävät GFS -tietojärjestelmää, joka parantaa yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa. - Kiva-koulu ja Askeleittain -ohjelmat käyttöön kouluissa. - Nuorisoaseman uusia toimintamuotoja (erilaiset nuorten ja vanhempien ryhmät, luokkatyöskentely) käynnistettiin loppuvuonna. - Erityisopetuksen lakimuutoksen käyttöönotto. Uudet opetussuunnitelmat hyväksyttiin ja opetustoimeen palkattiin tehostetun ja erityisen tuen koordinaattori. - Perusopetuksen laatukriteerit määriteltiin ja koulut aloittivat niiden pohjalta oman toiminnan kehittämisen ja arvioinnin. Tavoitteen suunnitelma vuodelle 2012/ arviointi toteutumisesta - Kasvatus- ja perheneuvolan sekä lastensuojelun konsultaatiota lisätään oppilashuoltoryhmissä./ Kasvatus- ja perheneuvolan konsultaatioita on lisätty osallistumalla niihin oppilaskohtaisiin neuvotteluihin, joissa käsitellään kasvatusja perheneuvolan asiakkaana olevien lasten asioita koulussa. Sen sijaan ennaltaehkäisevään konsultaatiotyöhön oppilashuoltoryhmissä ei vuoden 2012 resursseilla ole ollut mahdollista osallistua. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat osallistuneet resurssien mukaisesti oppilashuoltoryhmään kutsuttaessa sekä säännöllisesti muutamiin oppilashuoltoryhmiin. - Oppilashuollon toimintatapojen linjaaminen./ Eritu työryhmä on määritellyt linjauksia oppilashuoltoon. Työ jäi osittain kesken ja valmistuu kevään 2013 aikana. - Kuraattorien ja koululaisten perhetyöntekijöiden toimenkuvat ja asiakkuuden kriteerit laaditaan kesällä 2012/ Kaikkien psykososiaalisten palveluiden työntekijöiden asiakkuuden kriteerit on laadittu. 4

Tavoite 3. Nuorten kasvun tukeminen Vastuutahoina: Sosiaali- ja terveystoimi, kasvatus- ja sivistystoimi, seurakunta ja järjestöt Tavoitteen toteutuminen: v. 2009: - 18-25 -vuotiaiden sosiaalityön asiakkaiden palveluohjausta sekä tukiverkoston rakentamista kehitettiin. - Koulupudokkaiden etsintää tehostettiin (toisen asteen opiskelupaikkaa vailla olevat / keskeyttäneet) sekä sovittiin yhteistyöstä koulupudokkaiden osalta. v 2010: - Esimieslinkin toiminta monialaisena viranomaisverkostona vahvistui. - Etsivään nuorisotyöhön perustettiin nuorisotyöntekijän toimi. Etsivän nuorisotyön Sieppari-hanke toimii yhteistyössä Keravan ja Järvenpään kanssa. - Vapaaehtoistyön koulutus järjestettiin. - Tuusula oli mukana valtakunnallisessa verkkonuorisotyöhankkeessa (Netari). - Kirjasto lisäsi nuorten palveluja (lukudiplomi ja nettisivut). v. 2011: - Etsivän nuorisotyön yhteistyö toisen asteen oppilaitosten ja puolustusvoimien kuraattorien kanssa tiivistyi. Koulupudokkaat ilmoitetaan etsivälle nuorisotyölle. - Jatko-opiskelusta pudonneet nuoret jaettiin alueittain erityisnuorisotyön ja Sieppari-hankkeen kanssa. - Toimeentulotukea tarvitsevat nuoret ohjataan nuorten sosiaalityöhön. - Sosiaalityö on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin sosiaalityön kehittämishankkeessa. Hankkeessa työstetyt vaikuttavuuden arvioinnin mittarit otetaan käyttöön nuorten alle 25-vuotiaiden sosiaalityössä. - Esimieslinkki nimettiin toimimaan myös nuorisolain edellyttämänä monialaisena työryhmänä. - Sosiaali- ja terveystoimi järjesti kaksi järjestöfoorumia, jotka vahvistivat verkostoitumista, mutta eivät johtaneet vielä uusiin hankkeisiin. 5

Tavoitteen suunnitelma vuodelle 2012:/ arviointi toteutumisesta - Terveyspalvelut lisäävät toisen asteen oppilaitoksiin lääkäriresurssia./ - saatiin yksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärin toimi - Nuorisoaseman kohderyhmää laajennetaan (ikäraja nostetaan 21vuoteen)/ Nuorisoaseman ikäraja nostettiin 2012 alkaen 21 vuoteen, 13 % (33) asiakkaista oli täysi-ikäisiä. Kolmas työntekijäresurssi, sosiaaliohjaaja, otettiin käyttöön syyskuussa. - Nuorisoasema toteuttaa osana koulutyötä lintsariryhmän, stressinhallintaryhmän ja vanhempien vertaistukiryhmän./ Kouluaikana koulun tiloissa järjestetty nuorten ryhmä kokoontui 7 kertaa, samoin vanhempien vertaisryhmä ja yhdessä koulukuraattoreiden kanssa järjestetty vanhempainkahvila nuorisoasemalla. Saadun palautteen ja kysynnän perusteella ryhmätoimintoja jatketaan. - Tehostetun perhetyön henkilöstöresursseista varataan kaksi perhetyöntekijää nuorille suunnattuun perhetyöhön./ Tehostettua perhetyötä on toteutettu vuoden 2012 ajan kahden perhetyöntekijän resurssein ja asiakkuudessa on ollut yhteensä 21 perhettä. - Tukihenkilötoimintaa laajennetaan ehkäisevään lastensuojelutyöhön./ Aikuissosiaalityön kautta toteutui yksi ehkäisevä tukihenkilösuhde. - Valmistaudutaan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen mm hakemalla hankerahoitusta./ ELY-keskuksen tukea haettiin Starttipajatoiminnan käynnistämiseen. Toiminta käynnistyy vuoden 2013 keväällä. Nuorisotakuun osana etsivä nuorisotyö siirtyy kokonaan Sieppari-hankkeelta osaksi Tuusulan kunnan nuorisopalveluiden kohdennettua nuorisotyötä. Tämän toimenpiteen ja Starttipaja-toiminnan kautta yhteiskuntatakuu toteutuu vuoden 2012 aikana tehtyjen suunnitelmien mukaan. 6