Yhteiskunnan rakenteiden turvallisuus



Samankaltaiset tiedostot
VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT , Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

Toiminnan jatkuvuus - käytännön näkökulma

Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia -

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta.

RAJAVALVONTA JA TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN

Kuntien varautumisen muutostarpeet - tärkeät askeleet kohti parempaa valmiutta ja kykyä

Pelastusalan neuvottelupäivät SN

Tietoturvallisuuden vaatimukset ja vaikutukset liiketoimintaan sekä yhteiskuntaan

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen

Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari

Sähköturvallisuuden kolmas ulottuvuus

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Yhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella. Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo

Opetustoimen varautuminen

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

Turvallisuuskomitean puheenvuoro

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Turvallisuuskomitean toiminta 2015

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA

Hyvinvoinnin edistämisen ja turvallisuuden yhdyspinnat

IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman

LIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT

Työpaja #10 lyhyt kertaus. #tuki2018 #stöd2018

Ajatuksia tietoverkkosodankäynnistä poikkitieteellisenä tutkimuskohteena

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch

ETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU. Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät , Tampere

Pelastus, turvallisuus ja varautuminen -sisältötyöryhmä Nykytilan kartoitus, v.0.1

Kriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Pääesikunta, logistiikkaosasto

YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Kokonaisturvallisuus ja tiedolla johtaminen Pelastustoimen tutkijapäivät #PTP19

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

Häiriötilanteisiin varautuminen Porissa. KEHTO-FOORUMI Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki

SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA

TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

Järjestöt viranomaisten kumppanina. Velvollisuus ja mahdollisuus kummallekkin! Pelastusylitarkastaja TOM TALLBERG

Tiedustelulainsäädäntö. eduskuntaan. Tiedotustilaisuus

YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari

RIL Kaivanto-ohje

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA

Yhteiskunnan toimijoiden sähköriippuvuus

Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

VÄESTÖNSUOJELUN TULEVAISUUS?

Suomen ulkopolitiikan hoito

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

VARAUTUMISEN JA VALMIUSSUUNNITTELUN YHTEENSOVITTAMINEN KESKUS-, ALUE- JA PAIKALLISHALLINNON TASOLLA

LIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT

Miksi verkoissakin pitää tiedustella? Vanajanlinna, Poliisijohtaja Petri Knape

Poikkeusolojen riskianalyysi

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

Valmiussuunnitelma Osa I

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö

Yritysturvallisuuden perusteet

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

Puolustusvoimien teknologiatoiminta

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

evare Valtionhallinnon ICT-varautumisen kehittäminen

MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

LUONNOS. Sotilastiedustelulainsäädännön valmistelu. lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström työryhmän puheenjohtaja Kuulemistilaisuus

Transkriptio:

Yhteiskunnan rakenteiden turvallisuus Rakennetun ympäristön kokonaisturvallisuus eri uhkamalleissa (normaalioloista poikkeusoloihin) 2.4.2015 1

Luennoitsija Vesa Valtonen Sotatieteiden tohtori, everstiluutnantti, pioneeriupseeri Kymen pioneeripataljoonan komentaja Karjalan prikaatissa Asiantuntijuusalueet: viranomaisyhteistyö, kokonaisturvallisuus, operaatiotaito- ja taktiikka + pioneeritoiminta Lisätietoja: vesa.valtonen@mil.fi 2.4.2015 2

Käsittely Yhteiskunnan turvallisuus totaalipuolustuksesta yhteiskunnan kriittisten toimintojen suojaamiseen kokonaisturvallisuus Elintärkeät toiminnot yhteiskunnan kriittiset rakenteet Mikä uhkaa yhteiskunnan rakenteita? Miten varaudumme? Linnoittaminen ja suojarakentaminen Suomen puolustustilanteessa 2.4.2015 3

TOTAALINEN MAANPUOLUSTUS... KOKONAISTURVALLISUUS YETT

CIP kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 5 2.4.2015

Yhteiset palvelut KOKONAISTURVALLISUUS Yhteensovittaminen yhteiset toiminnot Valtion johtaminen Kansainväline n toiminta Suomen puolustuskyky Sisäinen turvallisuus Talouden ja infrastruktuurin toimivuus Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Henkinen kriisinkestävyys Ohjelmat Työturvallisuus Organisaatioturvallisuus Kyberturvallisuus Tilannekuvatoiminta Rakenteiden turvallisuus (suoja, linnoittaminen)

Yhteiskunnan suojattavat/ varmennettavat järjestelmät 1 Valtion johtaminen Valtionjohdon päätöksenteko Valtakunnan johtamisjärjestelmä Oikeusvaltio Ulkoinen toimintakyky UM:n ja ulkomaanedustuksen toimintavalmius Muiden hallinnonalojen kansainvälinen yhteydenpito Ulkomaankauppa Suomen kansalaisten avustaminen ulkomailla

Yhteiskunnan suojattavat/ varmennettavat järjestelmät 2 Valtakunnan sotilaallinen puolustus Puolustusjärjestelmä Sisäinen turvallisuus Laillinen oikeus ja yhteiskuntajärjestys Yleinen järjestys ja turvallisuus Pelastustoiminta Rajavalvonta

Yhteiskunnan suojattavat/ varmennettavat järjestelmät 3 Talouden ja yhteiskunnan toimivuus Talouspolitiikka Viestintäjärjestelmät ja -liikenne Yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitäminen Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Sosiaaliturva Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä Terveysuhkien havainnointi-, seuranta- ja torjuntajärjestelmät Henkinen kriisinsietokyky Tiedotustoiminta Opetustoiminta Hengellinen toiminta Kulttuuritoiminta Turvallisuutta tukeva vapaaehtoistoiminta

Käytännössä?

Yritysturvallisuuden näkökulma

Uhkat? 12

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian uhkamallit väestön suojaaminen / varautuminen Globaali Yhteiskunta Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt Kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt - kyberuhkat Elintarvikehuollon vakavat häiriöt Julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen Rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt? Yksilö? Voimahuollon! vakavat häiriöt Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt? Suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat Terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus Rajaturvallisuuden vakavat häiriöt Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Sotilaallisen voiman käyttö YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN?

ERI TOIMINTOJEN KYBERUHKAT CASE VESIHUOLTO Oppilaitokset Kodit ja työpaikat Pumppaamo Pumppaamo Sosiaali- ja terveydenhuolto Jäteveden puhdistus Kähkönen 2013

Normaaliolojen ja poikkeusolojen välissä

16

Varautuminen 17

Perinteinen uhka?

ja siltä suojautuminen

Mihin vaikutetaan? SOTILAALLISET JOUKOT VÄESTÖ INFRASTRUKTUURI KRIITTISET JÄRJESTELMÄT JOHTAMINEN Wardenin kehämalli 20 2.4.2015

Suojan kokonaisuus TAVOITTEET Estetään kohteen maalittaminen Vaikeutetaan maaliin osumista Vähennetään aseiden vaikutusta kohdetta vastaan UHKAT Tiedustelu Tulenjohto Asevaikutus Vältä yllätykset Vältä havaitseminen Vältä osumat Vältä läpäisyt Minimoi vahingot KEINOT Liikkuvuus Maastouttaminen Valelaitteet Hajauttaminen Panssarointi Linnoittaminen PVTT, Kaurila ym.

Linnoittaminen ja suojarakentaminen Suomen puolustustilanteessa

Linnoittamisen kehittyminen Linnoittamis"vyöhykkeitä" 1 MS:n ajalta Kannaksen linnoittaminen ennen Talvisotaa 2.4.2015 23

Kylmän sodan yhtymien linnoittamisesta paikallasaatavasta materiaalista 24

valmisosalinnoittamiseen valmisosalinnoitteiden kirjoa 1990-2005 25 2.4.2015

LINNOITTAMISJÄRJESTELMÄ 2015

TAVOITELTAVA SUOJA VALMISOSAIKAKAUDESTA NYKYTILAAN Tukkikerta ja kaivumaat = "riittävä suoja" 27

Uusi linnoittamiskonsepti - mikä muuttuu? Linnoittamisjärjestelmää muutetaan modulaariseksi, yleiskäyttöiseksi ja yksinkertaisemmaksi, nopeammaksi, halvemmaksi. Tuotetaan riittävä suoja linnoitteiden käyttäjille (viikkojen taistelukestävyys). Taistelutilan muokkaamisen väline: Linnoittaminen vaikuttaa vastustajan päätöksentekoon sen tiedustelujärjestelmän tuottaman tiedon perusteella. Tehtävänjako: Puolustusvoimat koordinoi, yt. rakennuspooli sotilaat asiakkaina, ammattirakentajat (reserviläiset) suunnittelevat ja rakennuttavat, sopimusurakoitsijat rakentavat PV:n Logistiikkalaitos varaa tuotannon ja kuljetukset

Prosessi Rakentaminen, Mat. varaus, rak mat log Tehtävä Suunnittelu suunn käyttö (op) (opkäyt) (LOGL+LINNTS (LOGL+LINNTS TO) TO+RAKLIIKE+ opkäyt) Yhteiskunnan tuki linnoittamiselle: - Aie- ja valmiussopimusjärjestelmä (LOGL) - rakennuspooli ja sen aluepoolit (LOGR urakoitsija)

Kenttälinnoittaminen - JOUKOT RAKENTAVAT ITSE / RAKENNUSYRITYS - Linnoitteita: käsin kaivetut poterot, suurhiekkasäkkijärjestelmä sirpalesuojapanelijärjestelmä (BALSU kevyt), kennosuojajärjestelmä (BALSU, raskas), avoin ja katettu partion potero, yleissuoja SUUNNOS- MAAVE 30

Kevytlinnoittaminen - PÄÄSÄÄNTÖISESTI RAKENNUSYRITYSTEN RAKENTAMAA kaivannot, linnoitteiden rungot ja asennustyöt, täytöt - JOUKOT VIIMEISTELEVÄT LINNOITTEET OMAN KÄYTTÖTARPEENSA MUKAISESTI - TARVITTAESSA JOUKKOJEN ON KYETTÄVÄ RAKENTAMAAN KEVYTLINNOITTEET OMIN TOIMENPITEIN - Tulialueiden harventaminen sisältyy työhön - Linnoitteita: kehälinnoitteet; katettu ja vahvistettu partionpotero, korsu, hirsilinnoitteet; katettu ja vahvistettu partionpotero, korsu, katettu yleissuoja kennosuojajärjestelmä (BALSU, raskas) suurhiekkasäkkijärjestelmä SUUNNOS- MAAVE 31

Raskas- ja kantalinnoittaminen RASKASLINNOITTAMINEN - RAKENNUSYRITYKSET RAKENTAA - Linnoitteita Betonirengastuotteet; betonituliasema, korsu, yhdyskäytävät, ryhmän pesäke Betonielementtituotteet; Toimitila (Johtamispaikka, JSP, Esikunta.) Katettu ja vahvistettu yleissuoja KANTALINNOITTAMINEN - RAKENNUSYRITYS TOTEUTTAA PÄÄSÄÄNTÖISESTI NORMAALIOLOISSA OSANA PV- RAKENTAMISTOIMINTAA - Saatava suoja suunnitellaan tapauskohtaisesti SUUNNOS- MAAVE 32

Linnoitteiden rakentaminen tekniset ohjeet linnoitteet käytännössä ja testissä 2.4.2015 33

PARTIOPOTERO AVOIN TYÖKONE : Vähintään 17 t telaalustainen kaivinkone TOTEUTUSAIKA: Noin 15 minuuttia (rakennusyritys) Kaivinkone kaivaa korpraalin jämän mallisen poterokaivannon, sen syvyys 1.3 m, leveys 60-90 cm ja pituus 7 m. Kaivumaat sijoitetaan valliksi kaivannon reunoille.

PARTIOPOTERO KATETTU TYÖKONE : Vähintään 17 t tela-alustainen kaivinkone ja metsäkone. TOTEUTUSAIKA: -Kaivutyöt 15 min, -Katepuiden asennus 10 min, - Ressun asennus ja katteen täyttö noin 15 min. Kaivinkone kaivaa "korpraalin jämän" mallisen poterokaivannon, sen syvyys 1.3 m, leveys 60-90 cm ja pituus 7 m., kaivannon päissä kaivumaat sijoitetaan valliksi kaivannon reunoille. Keskiosalla kaivetaan noin 10-20 cm syvennys katepuille. Tällä osalla kaivumaat jätetään läjään ja ne sijoitetaan myöhemmin katepuiden päälle. Katepuut siirretään paikoilleen metsäkoneella tai kaivinkoneella. Katteen molemmille puolille jätetään noin 1-1.2 m kattamaton osa tuliasemaksi. Katepuitten päälle asennetaan kevytpeite tai pressu. Katteen päälle asennetaan noin 40-60 cm kaivumaakerros. Tarvittaessa lisämaata otetaan poteron vierestä, jos vihollisen tulosuunta on määrätty niin sen vastakkaiselta puolelta.

YLEISSUOJA LÄPIAJETTAVA

PARTIOPOTERO KATETTU JA VAHVISTETTU TYÖKONE : Vähintään 17 t tela-alustainen kaivinkone ja metsäkone tai traktori. TOTEUTUSAIKA: - Kaivutyöt 30 min, - Tilaelementtien kokoaminen 3 h (2 rak. miestä) - Elementtien asennus 2 h. - Ampuma sektorien teko, täyttö ja katepuiden asennus 2 h. Poteron runko muodostetaan kolmesta suojatila ja kolmesta taistelutilaelementistä. Poteron tilaelementit kasataan naulalevykehistä, niiden päälle naulataan lankkuvuori määrämittaisista lankuista ohjeet kehälinnoitteet ohjeessa.

PARTIOPOTERO (KATETTU JA VAHVISTETTU), rakentaminen

KORSUN RAKENTAMINEN 1 2 3 4

BETONIELEMENTTI, VSS -TOIMITILA RASKASOSALINNOITE (TB). VAATII KUORMA-AUTOLLA LIIKENNOITÄVÄN TIEN KOHTEELLE. TYÖKONE : Vähintään 20 t tela-alustainen kaivinkone, nosturi. TOTEUTUSAIKA: -Kahdella asennus henkilöstöllä 24 h olosuhteista riippuen

KOEAMMUNTOJEN TULOKSIA Kuva: osuma katteessa, ei tappioita sisällä Kuva: poteron kate, ei tappioita sisällä Maavoimien Esikunta, Materiaalios asto

Kysymykset ja keskustelu 2.4.2015 42