Muuttuva metsäsuunnittelu



Samankaltaiset tiedostot
Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS

KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Älä sorru alaharvennukseen

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?

KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA Timo Pukkala

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

METSÄ SUUNNITELMÄ

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU Timo Pukkala

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi

-Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille,

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

METSÄ SUUNNITELMÄ

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Metsänomistajan Talouskoulu Loppuseminaari

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Metsän jatkuva kasvatus Tietoja ja myyttejä. Timo Pukkala

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

UUTTA TIETOA METSÄN JATKUVASTA KASVATUKSESTA TAKSAATTORIKLUBI Timo Pukkala

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen

Korpien luontainen uudistaminen

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Toimenpiteet kuvioittain

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Suomen metsien inventointi

METSÄN MONIKÄYTTÖHYÖDYT JOENSUU Timo Pukkala

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot

Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Yhteistyötä maan alla

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

SIMO-seminaari Helsinki

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa?

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA

Suomen Metsäyhdistyksen selvitys lisääntyikö tietoisuus vai epätietoisuus?

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA

Transkriptio:

Muuttuva metsäsuunnittelu Joensuu 31.8.2015 Timo Pukkala

Taustoja

Muutoksia Metsälainsäädäntö muuttunut Jatkuva kasvatus luvalliseksi 2014 Uudet ohjeet tehty, mukana jatkuva kasvatus Organisaatiot muuttuvat Metsäkeskukset uudelleenorganisoitu, MHY-jäsenyys vapaaehtoiseksi Uusia toimijoita, jotka käsittelevät metsiä eri tavoin kuin aiemmin Innofor, Arvometsä, Suomen Sijoitusmetsät Markkinat muuttuvat Paperin kysyntä laskee, pakkausmateriaalien ei Bioenergian kysyntä suurenee Puuta käytetään monipuolisemmin (sellutehdas -> biojalostamo) Tuhoriskit suurentuneet

Metsäsuunnittelun nykytilanne Valtion tuki metsäsuunnittelulle poistunut Ilmainen Metsään.fi -palvelu Usein riittävä metsänomistajalle Suunnitelmia tilataan paljon vähemmän kuin aiemmin Suunnittelujärjestelmiä käytetään enenevästi: Hakkuiden suunnitteluun Hakkuita suunniteltaessa tehdään ensin metsäsuunnitelma Metsän arvon määritykseen Nettotulojen nykyarvo, puuston arvo, arvokasvu, arvokehitys, kassavirrat jne. saadaan metsäsuunnitelmasta Olennaisesti parempi perusta metsäkaupoille kuin esim. summaarvolaskelma

Biohiiltä Alavieskasta Samalla saadaan mm.: Puunsuoja-ainetta Kompostiaktivaattoria Puun leikkuuhaavavoidetta Ihonhoitoainetta Rikkakasvien torjunta-ainetta

Varautuminen lisääntyneeseen epävarmuuteen Hakkuilla ja hoitotoimilla ei pidä kaventaa tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia Erirakenteinen sekametsä mahdollistaa sopeutuvan puun myynnin Pidä metsä sekametsänä Pidä metsä erirakenteisena Pidä eri metsiköt erilaisina, kasvata eri puulajeja Myy puuta useammin mutta kerralla vähemmän Vältä kaavamaisuutta

Muutama fakta Viljelymetsätalouden kannattavuus heikkenee, kun Kasvupaikka heikkenee Siirrytään pohjoisemmas Korkokanta (pääoman tuottovaatimus) nousee Kustannukset suurenevat Puun hinta laskee Kannattavan viljelymetsätalouden nollaraja kulkee Suomessa Siirtyy koron noustessa etelämmäs ja paremmille kasvupaikoille Nollarajan takana vain laajaperäinen metsätalous on järkevää Jatkuva kasvatus Muu laajaperäinen metsätalous

Voimaperäinen - Laajaperäinen Voimaperäinen: tehdään voimallisia toimenpiteitä Avohakkuu, maanmuokkaus, ojitus, istutus, taimikon perkaus Tuloksena metsäammattilaisten ihannoimia hoitometsiä Voimaperäistä nimitetty virheellisesti tehometsätaloudeksi Se ei kuitenkaan ole taloudellisesti tehokasta Puuta tuotetaan periaatteella maksoi mitä maksoi Laajaperäinen: ei puututa yhtä paljon metsikön luontaiseen kehitykseen Luontainen uudistaminen, yläharvennus, jatkuva kasvatus Minimoidaan kustannuksia Yleensä kannattavampaa kuin voimaperäinen metsätalous

Laajaperäisen metsätalouden muotoja Jatkuva kasvatus Toistuvat yläharvennukset Poimintahakkuut Uudistaminen pienaukkohakkuilla Kaistalehakkuut Ylispuiden poisto Luontainen uudistaminen Epähomogeeninen metsänhoito

Epähomogeeninen metsänhoito Yhdessäkin hakkuussa voidaan käyttää monia menetelmiä Ajourat sinne, missä on suuria puita Ajouraa voidaan paikoin laajentaa pienaukoiksi Pienaukon reunat yläharvennetaan Pienaukkoihin kannattaa jättää kuitupuita Harvennus vaihtelevaan tiheyteen Pienaukkojen lisäksi siemen- ja suojuspuulaikkuja Ylispuiden poistoa tai harvennusta sieltä, missä on alikasvosta

Jatkuva kasvatus = peitteinen metsätalous Kaikki menetelmät, joissa ei ole avohakkuuta eikä viljelyä Dauerwald = kestometsämetsätalous Metsä ja sen tuotto sekä muut hyödylliset vaikutukset kestävät Continuous cover management Kiinnitetään huomiota käsittelyihin Alfred Möller 1920: Vältä avohakkuita Poista puut, joiden elinvoima heikentynyt (eli suuret ja huonokuntoiset) Maksimoi tuotos, minimoi pääoma Tasaiset hakkuutulot ei ole itsetarkoitus Ei tähdätä tiettyyn metsän rakenteeseen Oksat ja latvat jätetään metsään, parantavat uudistumista Uudistuminen tapahtuu yleensä itsestään

Dauerwald vanhahko keskieurooppalainen menetelmä

Eri-ikäismetsätalous yksi jatkuvan kasvatuksen muoto 13 Plenterwald Uneven-aged management Paljon pieniä puita ja vähän isoja, laskeva läpimittajakauma Hakkuussa palautetaan aina sama rakenne Hakkuu määrävälein Hakkuukierto 10 50 v Kiinnitetään huomiota metsän rakenteeseen Ei helppoa Suomessa Karujen maiden männiköt Korpikuusikot

Plenterwald vanha keskieurooppalainen menetelmä

15 Plenterwald Dauerwald Eri-ikäismetsätalous Peitteinen metsätalous Peitteinen metsätalous Eri-ikäismetsätalous on jatkuvan kasvatuksen yksi muoto Eri-ikäismetsätalous Monesti peitteinen metsätalous (jatkuva kasvatus) ja eriikäismetsätalous mielletään synonyymeiksi Sanotaan että jatkuva kasvatus ei onnistu Suomessa, kun luullaan, että eri-ikäiskasvatus on vaikeaa Suomessa

Eri-ikäistä männikköä

Eri-ikäistä hieskoivikkoa

Muuttuvia käytäntöjä

Esimerkkejä uusista hakkuutavoista Yläharvennus ilman pienpuuston poistoa Yläharvennuksena tehty siemen- tai suojuspuuhakkuu Määrämittahakkuu Siemenpuuhakkuu ilman raivausta ja muokkausta Alikasvoksen vapautus, ylispuiden poisto Avohakkuu ilman viljelyä Taimikko syntyy Reunametsän siemennyksestä Valmiista alikasvoksesta Voidaan istuttaa varmuuden vuoksi 700 1000 tainta/ha

Yläharvennus ilman pienpuustoon kajoamista

Yläharvennus ilman pienpuustoon kajoamista

Yläharvennuksessa tukin laatu on joka hakkuussa parempi kuin edellisessä hakkuussa

Alaharvennuksessa kasvu keskitetään kaikkein huonolaatuisimpiin puihin

Määrämittahakkuu Ennen: jyrkimmin kielletty Tutkimukset ja laskelmat: usein kaikkein kannattavin

Yläharvennus pienpuustoon koskematta Jäljelle jää hyvälaatuinen puusto Jäävän puuston suhteellinen arvokasvu on hyvä

Yläharvennus/määrämittahakkuu. Jäljellä on runsaasti lisävaltapuita, joiden suhteellinen arvokasvu on lähivuosina suuri.

Yläharvennuksena tehty tiheä siemenpuuhakkuu

Ylispuiden poistona tehty hakkuu. Sama hakkuutulo kuin avohakkuussa.

Siemenpuuhakkuu pienpuustoon kajoamatta, ei muokkausta

Avohakkuu ilman viljelyä. Taimikko syntynyt valmiista alikasvoksesta ja reunametsän siemennyksestä.

Vapautettu kuusialikasvos

Kaistalehakkuu

Uudistusalalle jätetty pienilatvaisia kuitupuita Niistä kehyttyy huippulaatuista sahapuuta

Yhteistä kaikille: Hakkuussa saadaan paljon tuloja Pieniä puita (kuitupuita) ei hakata Tilipäivää ei seuraa kulupäivä Kannattavan metsätalouden perussäännöt: 1. Ole ahne 2. Ole laiska

Teoriaa

Puita/ha Arvokasvuprosentti Hakkuukypsyys Puu on hakkuukypsä, kun sen suhteellinen arvokasvu painuu riittävän alas 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Punaiset läpimittaluokat ovat hakkuukypsiä 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 Läpimittaluokka, cm 6 5 4 3 2 1 0 Puun arvokasvuprosentti Rajakorko 0 10 20 30 40 50 Läpimitta, cm Rajakorko > markkinakorko Puustolle ja maalle pitää saada riittävä tuotto Ison puun poisto parantaa pienten puiden (ja siten koko metsikön) tuottavuutta Puu kannattaa poistaa ennen kuin sen arvokasvu painuu markkinakoron alapuolelle

/m3 Yhden kuutiometrin arvo 60 50 40 30 Mänty Kuusi Raudus Näissä puissa pääoma tuottaa huonosti. Ne kannattaa myydä! 20 10 0 Hies 0 5 10 15 20 25 30 Läpimitta, cm Nämä puut lisäävät eniten arvoaan. Jätä ne kasvamaan!

Arvokasvuprosentti 10 v Puun arvokasvuprosentti 14 12 10 8 Mänty Kuusi Raudus Hies 6 4 2 Hoida metsää niin, että tämän kokoisia puita jää jäljelle jokaisessa hakkuussa 0 0 5 10 15 20 25 30 Huolehdi myös täydennyksestä Läpimitta, cm

Ylä- ja alaharvennuksen vaikutus Yläharvennus parantaa pääoman tuottavuutta enemmän kuin alaharvennus

Pohjapinta-ala, m2/ha Kannattava harvennus =? Pienennä puuston arvoa mahdollisimman paljon Pienennä arvokasvua mahdollisimman vähän 50 40 30 20 10 Vapaa harvennus max 60 % 1 % 3 % 5 % Optimaalisessa harvennuksessa pyritään palauttamaan keskiläpimitta 15 20 senttiin. Saadaan puusto, jonka suhteellinen arvokasvu on lähivuosina suuri 0 0 5 10 15 20 25 30 Keskiläpimitta, cm Noin 15-senttinen puu on taloudellisesti tuottavin seuraavan 10 vuoden aikana

Pohjapinta-ala, m2/ha Optimaalinen leimausraja Leimausraja 3%, mä-ku-sekametsä 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 10 15 20 25 30 Keskiläpimitta, cm OMT MT VT CT

Pohjapinta-ala, m2/ha Optimaalinen laillinen jäävä puusto 30 25 Jäävä PPA 3%, mä-ku-sekametsä 20 15 10 5 0 10 15 20 25 30 Keskiläpimitta, cm OMT MT VT CT Eivät juuri muistuta virallisia harvennusmalleja

Metsänhoidon kannattavuus Investoinnin kannattavuus: Saatavien lisätuottojen nykyarvo Kustannus Tai: Hakkuutulojen lisäys Kustannuksen loppuarvo hakkuuvuonna Monesti kaikki hakkuutulot luetaan (virheellisesti) metsänhoitoinvestoinnin ansioksi Esimerkki Viljelykustannus 2000 /ha Korko 5% Takaisinmaksuaika 60 v Kustannuksen loppuarvo 60 vuoden päästä 2000 1.05 60 = 37358 /ha Jos kuutiometristä saa 40, lisäkasvun oltava 37358/40=934 m 3 /ha (16 m 3 /v) Metsänhoito on harvoin taloudellisesti kannattavaa! Kannattavassa metsätaloudessa pyrittävä välttämään kustannuksia

Monsu ja uudet käytänteet

Monsu, versio 6.x Mukana sekä jatkuva että jaksollinen kasvatus Uudet kasvumallit Sopivat sekä tasa- että eri-ikäisiin metsiin Kasvu-, elossaolo- ja kynnyskasvumallit Useita vaihtoehtoja käsittelyjen simulointiin 1. Jatkuvaa kasvatusta vain osoitetuilla kuvioilla 2. Sekä jatkuva että jaksollinen sallittuja kaikilla kuvioilla 3. Vain jatkuvaa kasvatusta 4. Vain jaksollista kasvatusta

Monsu, versio 6

Kasvumallit Kasvu Kuolleisuus Kynnyskasvu Kasvu- ja kynnyskasvumallit tärkeimpiä

Kannattavan metsätalouden suunnittelu Monsulla Simulointiparametrit kohdalleen Sallitaan jatkuva kasvatus Ei alaharvennuksia Metsiköille simuloidaan käsittelyvaihtoehtoja Voidaan simuloida käsipelissä lisävaihtoehtoja Siemen- ja suojuspuuhakkuut Ylispuiden poisto Suunnitelma koostetaan tavalliseen tapaan Tavoitemuuttujana käytetään nykyarvoa

Poistettavien puiden osuus JK-hakkuun simulointi Monsussa Hakkuussa käytetään edellä esitettyjä malleja optimaaliselle leimausrajalle ja jäävälle puustolle Vaihtoehtoja saadaan laskemalla rajat 1, 3, ja 5 % korolla Suurella korolla hakkuu on aiemmin ja jäävä PPA alempi Poistettavat puut valitaan optimointeihin perustuvalla mallilla 1 Käyrä riippuu keskiläpimitasta ja pohjapinta-alasta 0.8 0.6 0.4 0.2 0 12 16 20 24 28 Läpimitta, cm

Selvinneitten osuus Pienpuuston tuhoutumisen simulointi Kertymä, m 3 /ha

Miten käsitellä sijoittajan metsää Tee harvennukset yläharvennuksina Pidennä (tämän seurauksena) kiertoaikaa Käytä runsaasti ylispuiden poistoa Suosi luontaista uudistamista Kuusen suojuspuuhakkuu Käytä kaistalehakkuuta Koeta välttää avohakkuuta ja viljelyä Männyn kylvö joskus ok Jos puusto on hyvin järeää Mahdollisimman vähän ennakkoraivausta (näkemäraivausta) Hävittää arvokkaita valmiita taimia

Sen pituinen se