RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMAN SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN -
Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA 1.1 Toimintaympäristö- ja riskianalyysi Perusteellinen turvaluokiteltu (TLL III) toimintaympäristöanalyysi (strateginen riskianalyysi) jaetaan erillisenä aineistona. Ulkoiset tekijät Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön tärkeimmät muutostekijät ovat Venäjä, Euroopan unioni ja Itämeri sekä talouden kehitys. Tilanne Venäjän vastaisella rajalla on ollut vakaa. Luvattomia rajanylityksiä on ollut vähän, mutta yrityksiä säännöllisesti. Vakaa tilanne perustuu Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten hyvään yhteistyöhön. Venäjän turvallisuuspalvelun rajavartiopalvelu on estänyt tehokkaasti Suomeen suuntautuvan laittoman maahantulon yritykset. Luvattomat rajanylittäjät on saatu kiinni viimeistään Suomen puolella ja viranomaiskontrollin piiriin. Suomeen ei ole päässyt syntymään laajaa laittoman maassa oleskelun ilmiötä. Rajavartiolaitoksen käynnissä olevassa talouden sopeuttamisohjelmassa vähennetään rajavalvontaa itärajalla noin 40 % (pl. kaakkoisraja). Itärajan henkilöstövoimavarat on mitoitettu välttämättömimmän perusvalvonnan mukaan, kun suunnitellut henkilöstövähennykset on tehty vuonna. Rajavartiostoissa on muodostumassa haasteeksi valmius hallita rajatilanteen äkilliset muutokset pitkäkestoisessa tilanteessa. Vähennysten seurauksena Suomi on yhä riippuvaisempi naapurimaiden rajaviranomaisten kyvystä ja halusta estää Suomeen suuntautuva laiton maahantulo. Henkilöliikenteen kasvu Suomen ja Venäjän rajalla taittuu Venäjän hidastuneen talouskehityksen, ruplan heikkenemisen ja Ukrainan kriisin vaikutusten myötä. Myös venäläisten matkailijoiden määrä Suomessa vähenee. Pidemmällä aikavälillä aiemmin arvioitu 8 % kasvu on kuitenkin edelleen relevantti. Venäjän heikko talouskehitys ja oman satamakapasiteetin kehittyminen hillitsevät myös Suomen ja Venäjän raskaan liikenteen ja transit-liikenteen kasvua. Arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntäminen ja uusien kulkuväylien avaaminen edellyttää Venäjältä merkittäviä lisäpanostuksia. EU:n ja Venäjän viisumivapausneuvottelut on toistaiseksi keskeytetty. Viisumivapauden on jo aiemmin arvioitu toteutuvan aikaisintaan suunnittelukauden loppupuolella tai pian sen jälkeen. Viisumivapauden vaikutusten hallinta tulee olemaan Suomelle suuri haaste. Rajaliikenteen odotetaan kasvavan, koska Venäjän tai Suomen kansalaisen ei tarvitse hakea maksullista viisumia. Rajatarkastajien tehtävät ja erilaiset jatkotoimenpiteet lisääntyvät, kun viisuminhakuprosessiin kuulunut maahanpääsyn edellytysten ennakkotarkastus poistuu. Helsinki-Vantaan lentoasema säilyy Suomen vilkkaimpana kansainvälisenä rajanylityspaikkana. Finnairin tavoitteena on lisätä kaukoliikenteen vuoroja ja avata uusia reittejä. EU:n rajaturvallisuuden suurimmat haasteet säilyvät Välimeren alueella. Vuoden kolmella neljänneksellä Afrikasta Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä on ollut enemmän kuin koskaan aiemmin vastaavalla ajanjaksolla. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan epävakaa tilanne tulee vaikuttamaan pitkään Euroopan turvallisuuteen. Globaalilla tasolla voimakkaana jatkuva väestönkasvu aiheuttaa monialaisia ongelmia yhä suuremman ihmismäärän pyrkiessä etsimään parempia elinolosuhteita ja turvallisuutta. Osa maahantulijoista turvautuu laittomiin maahantulon keinoihin. Laiton maahantulo on järjestettyä ja organisoitua. Sisärajojen yli Suomeen suuntautuva laiton maahantulo on volyymiltaan huomattavasti suurempaa kuin ulkorajoilla. Sisärajojen kautta tuleva laiton maahantulo tapahtuu pääsääntöisesti Ruotsista tulevan laivaliikenteen sekä Euroopan sisäisen lentoliikenteen kautta. Laiton maahantulo Venäjältä ja erityisesti Valko-Venäjältä Baltian maihin ja edelleen Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti. On mahdollista, että myös Suomeen suuntautuva laiton maahantulo kasvaa.
Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - Ulkorajoilla laittoman maahantulon painetta lisäävät Suomessa operoivien lentoyhtiöiden lisäämät Lähi-idän ja Kaakkois-Aasian lentovuorot. Sekä ulko- että sisärajoilla laiton maahantulo on usein kytköksissä muuhun kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen Suomenlahdesta on tullut yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Itämeri on Venäjän energia- ja rahtikuljetusten pääreitti ja Pietarin satamahankkeet lisäävät Itämeren strategista merkitystä. Liikenteen turvallisuusvirasto on ennustanut Suomen merikuljetuksien kasvavan nykytasostaan 30 % vuoteen 2030 mennessä. Erilaiset kehityssuunnat saattavat vaikuttaa oleellisesti kuljetettavan lastin tyyppeihin ja määriin. Venäjän investoinnit Suomenlahden pohjukassa sijaitseviin satamiin on arvioitu lisäävän öljy- ja kemikaalikuljetuksia Suomenlahdella. Samanaikaisesti EU:lla on kuitenkin tarve vähentää energiahuollossa riippuvuutta Venäjästä. Suomeen kaavailtu LNGterminaali toteutuessaan vaikuttaa merikuljetusten määrään ja lasteihin. Kesäisin huvialusliikenne sekä Helsingin ja Tallinnan välinen matkustaja-alusliikenne säilyvät vilkkaana. Alusliikenteen kasvu rasittaa meren ekologiaa ja lisää vakavan kemikaali- ja öljyonnettomuuden riskiä. EU:n sisäasioiden tulevien vuosien painopisteet määriteltiin Tukholman ohjelman jälkeisessä ohjelmassa. EU:n yhtenä tavoitteena on meripolitiikan vahvistaminen. Rannikkovartioviranomaisten yhteistyötä ja tietojen vaihtoa tiivistetään. Tietoteknisiä järjestelmiä kehitetään tietojen vaihdon tiivistämiseksi ja tilannekuvan muodostamiseksi. Itämeren alueella jatketaan merellistä rajaturvallisuusyhteistyötä. Tavoitteena on viranomaisten operatiivisen yhteistyön kehittäminen. Kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kehitys edellyttävät Rajavartiolaitokselta vahvaa panosta. Ihmisten vapaa liikkuvuus Euroopassa perustuu toimivaan Schengen järjestelmään. EU:n yhdenmukaisen ulkorajavalvonnan kehittäminen ja toimeenpano etenee. EU:n rajavalvontajärjestelmään (EUROSUR) kuuluvia eurooppalaisia ja kansallisia toimintoja kehitetään ja valmistaudutaan ottamaan käyttöön rt Borders pakettiin kuuluvat EU:n laajuiset tietotekniset järjestelmät. EU:n rajaturvallisuusviraston rooli EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusmallin toimeenpanossa korostuu. EU:n rajaturvallisuusviraston toimintakenttä laajenee mm. kolmansien maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Välimeren alueen EU maiden tilanne ja erityisesti Kreikan epävakaus voivat vaarantaa Schengen järjestelmän toimivuutta ja yhtenäisyyttä. Sisäiset tekijät Suomen kansantalous on taantumassa jo kolmatta vuotta. On mahdollista, että hyvin hitaan talouskasvun kausi jatkuu pitkään. Suomen talouden haasteet ovat rakenteellisia. Lisäksi maailmantalouden heilahdukset vaikuttavat viennistä riippuvaisen Suomen talouteen. Hallituksen päämääränä on pysäyttää valtion velkaantuminen ja ratkaista kestävyysvaje. Hallitus on päättänyt kuluvalla vaalikaudelle 6,8 miljardin euron sopeuttamistoimista. Tästä huolimatta valtion talous on alijäämäinen suunnittelukauden ajan. Päätöksiä kestävyysvajeen ratkaisemiseksi ei ole vielä tehty. Julkinen talouden tasapainottaminen säilyy Suomen haasteena pitkään. Valtio pyrkii tehostamaan toimintaansa mm. uudistamalla hallintoa sekä kannustamalla viranomaisia yhteistyöhön ja resurssien yhteiskäyttöön. Tavoitteena on pitää Suomi turvallisena maana ja viranomaiset toimintakykyisinä. Tarve sisäisen turvallisuuden tulosohjauksen ja viranomaisten toiminnan koordinoinnin uudistamisen tarve on ilmeinen. Viranomaisten muutosvalmius on tärkeää, jotta toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus voidaan ylläpitää. Itäliikkuvuuden edistäminen on Suomelle tärkeää. Hallitus on päättänyt tehdä merkittäviä investointeja rajaliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Itärajan rajanylityspaikkoja uudistetaan, henkilöstövoimavaroja vahvennetaan ja niille johtavia liikenneväyliä uudistetaan. Helsinki- Vantaan lentoaseman ja Helsingin sataman suunnitteilla olevat terminaaliuudistukset valmistuvat suunnittelukauden lopulla tai sen jälkeen. Helsingin sataman ulkorajaliikenteen tarkastuksia varten on perustettu rajatarkastusyksikkö. 1.2 Strategiset linjaukset ja toimenpiteet Itärajalla valvonta ja valmius pidetään uskottavana. Kriisivalmiudesta, valtakunnan alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta ja sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteista huolehditaan täysimääräisesti.
Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - Huolehditaan rajanylityspaikkojen infrastruktuurin ja niihin liittyvien liikenneväylien uudistamisesta, rajanylityspaikkojen varustamisesta sekä henkilöstövoimavaroista. Vahvistetaan merellistä turvallisuutta. Otetaan käyttöön uudenaikainen ja tehokas ilma- ja vartioaluskalusto. Edistetään viranomaisten yhteistyötä ja Itämeren rantavaltioiden yhteisvastuullisuutta merellisten turvallisuusuhkien hallinnassa. Toimeenpannaan talouden sopeuttamisohjelma. Säästötoimenpiteet toimeenpannaan hallitusti. Toimintakyky rajaturvallisuustehtävissä ja merellisissä turvallisuustehtävissä turvataan. Osallistutaan EU yhdenmukaisen rajaturvallisuuden toimeenpanoon ja kehittämiseen sekä rajaturvallisuusviraston koordinoimiin yhteisiin operaatioihin. Edistetään lainsäädännön, yhteisten toimintamallien, reaaliaikaisen tilannekuvan ja tekniikan kehittämistä ja nopeaa käyttöönottoa niin EUtasolla kuin kahden- ja monenvälisesti.
Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - 2. YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET 2.1 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen sekä tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille. Tehtävät hoidetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa sekä yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 113,8 105,8 106,4 110,1 113,1 116,4 119,9 Vaikuttavuus (ind) 98,2 96,8 94,7 94,1 93,7 93,4 93,3 Vaikuttavuus (1-5) 4,1 4,1 4,0 4,0 3,9 3,9 3,9 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 4,2 4,1 3,9 3,9 3,9 3,9 3,8 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1-5) 4,7 4,6 4,6 4,5 4,5 4,5 4,5 Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-5) 4,2 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) 3,6 3,7 3,9 3,9 4,0 4,0 4,0 Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan 3,5 3,4 3,4 3,4 3,4 3,3 3,3 asutuille alueille (1-5) Kustannusvaikuttavuus (ind) 129,4 114,8 118,1 126,1 132,6 139,4 146,6 Kustannusvaikuttavuus, kustannukset/painotetut suoritteet 0,0013 0,0015 0,0015 0,0014 0,0013 0,0012 0,0012 (abs) Painotetut suoritteet (1000 kpl) resurssoinnin perusteella 173 443 150 438 152 332 159 354 166 232 173 695 181 313 Kustannukset, ko vuoden hintatasossa (milj. euroa) 253,3 246,6 244,6 241,6 241,6 242,1 242,1 Laatu ja palvelukyky (ind) 102,4 100,4 100,5 100,0 99,7 99,5 99,5 Tuottavuus ind 138,5 122,8 123,3 129,3 135,5 141,7 148,3 Taloudellisuus ind 129,4 114,8 118,1 126,1 132,6 139,4 146,6 Henkilötyövuodet 2 747 2 688 2 711 2 705 2 691 2 689 2 683 2.2 RAJATURVALLISUUDEN YLLÄPITÄMINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ EU:n yhdennetyn ulkorajavalvonnan kehittäminen ja toimeenpano etenee. Lähi-idän ja Pohjois- Afrikan epävakaa tilanne vaikuttaa pitkään Euroopan turvallisuuteen. Heijastevaikutukset ulottuvat myös Suomeen. Venäjä on järjestänyt Suomen vastaisen rajan valvontansa tehokkaasti. Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten välinen yhteistyö on jatkunut normaalisti. Laiton maahantulo säilynee Suomen ja Venäjän rajalla hallittavana. Aasian kasvava lentoliikenne lisää laittoman maahantulon riskiä. Laittoman maahantulon järjestämisrikollisuutta ja tähän mahdollisesti liittyvää ihmiskauppaa ilmenee lisääntyvässä määrin kauttakulkuliikenteessä Suomen kautta muihin jäsenvaltioihin. Itäliikenteen kasvun hallinta on ollut Suomelle haaste. Talouden muutokset vaikuttavat henkilöliikenteen määrään nopeasti. Suomeen kohdistuvaa laitonta maahantuloa ja ihmiskauppaa tapahtuu eniten sisärajan kautta. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUSTAVOITE Suomen ulkorajavalvonta on tehokas ja uskottava. Rajavartiolaitos on johtava rajaturvallisuusviranomainen ja luotettava yhteistyökumppani, jonka toiminta vahvistaa Suomen sisäistä turvallisuutta ja torjuu tehokkaasti rajat ylittävän laittoman maahantuloon liittyvän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan yhdessä muiden PTR viranomaisten kanssa. Euroopan unionin rajaturvallisuusjärjestelmä on yhdenmukainen. Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 4,2 4,1 3,9 3,9 3,9 3,9 3,8
Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - TULOSTAVOITTEET Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöiden toiminnalla ennalta estetään luvatonta maahantuloa ja siihen liittyvää ihmiskauppaa lähtöalueilla. Yhdyshenkilöiden toiminnalla tuetaan myös muiden EU -maiden toimintaa. Rajavartiolaitoksen osallistuminen kansainvälisiin rajaturvallisuusoperaatioihin ja siviilikriisinhallintaan parantaa EU:n ja Suomen rajaturvallisuutta. Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,4 4,4 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8 Yhdyshenkilötoiminnan vaikuttavuus (1-5) 4,9 4,7 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Kokemus yhdyshenkilötoiminnan onnistumisesta (1-5) Rajavartiolaitoksen toimenpiteet Rajaturvallisuus- ja siviilikriisinhallintaoperaatioihin osallistumista ei lisätä määrällisesti vuoden tasosta. Frontexin toimeenpanemiin yhteisoperaatioihin osallistutaan viraston kanssa vuosittain erikseen vuosittain sovittavalla tavalla. Siviilikriisinhallintaoperaatioihin osallistutaan noin 10 henkilön panoksella. EU:n rahoittamiin Twinning -projekteihin osallistutaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella painopisteen ollessa sisäministeriön linjausten mukaisesti Länsi-Balkanin alueella. Yhdyshenkilöverkosto ylläpidetään ja selvitetään mahdollisuudet tehostaa operatiivista yhteistyötä Istanbulin lentoaseman (IST) rajaviranomaisten ja/tai sieltä Suomeen operoivien lentoyhtiöiden kanssa, ml. yhdyshenkilön tarve ja toimintaedellytykset. Selvitetään Turkissa olevien pohjoismaisten poliisiyhdyshenkilöiden käytettävyys RVL:n tarpeisiin. idaan tarve ylläpitää yhdyshenkilö Latviassa. Selvitetään mahdollisuudet operatiiviseen yhteistyöhön, erityisesti tietojen vaihtoon, Minskin lentoaseman rajaviranomaisten kanssa. Tuetaan Frontexin koordinoivan roolin lisäämistä yhdyshenkilötoiminnassa kuitenkin siten, että yhdyshenkilöt säilyvät kansallisen johdon alla. Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa Naapurimaiden viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on ennalta estää tehokkaasti Suomeen suuntautuvaa laitonta maahantuloa ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta, ylläpitää tilannekuvaa lähialueelta ja varmistaa sujuva rajanylitysliikenne. Rajavartiolaitoksen toimenpiteet 3,9 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Yhdyshenkilötoiminnan perusteella estetyt luvattomat 6 348 3 215 3 720 3 740 3 740 3 770 3 770 rajanylitykset (kpl) Operaatiovuorokaudet Frontex (kpl) 0 0 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 Operaatiovuorokaudet muut (kpl) 0 0 500 500 500 500 500 Operaatiovuorokaudet harjoitukset (kpl) 0 0 250 250 250 250 250 Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 5,0 4,0 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Rajanaapuriyhteistyön vaikuttavuus (1-5) 5,0 4,0 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Yhteisten riskianalyysien laatu (1-5) 0,0 0,0 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Rajanaapuriyhteistyö (kpl) 402 247 380 380 380 380 380 Yhteistyötä naapurimaiden rajaviranomaisten kanssa jatketaan kahden- ja monenvälisesti vuoden tasolla erillisten suunnitelmien ja ohjelmien mukaisesti. Kahdenvälisen yhteistyön painopiste on Venäjän kanssa tehtävässä operatiivisessa yhteistyössä, jonka ylläpitämisestä pyritään huolehtimaan kaikissa olosuhteissa. Monenvälisen yhteistyön painopiste on eteläisessä ja pohjoisessa kolmikannassa, Itämeren alueen rajavalvontayhteistyössä sekä Arktisen alueen yhteistyössä.
Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - Rajavalvonta Suomen rajavalvonta on järjestetty tehokkaasti. Rajavalvonnan tilannetietoisuus mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön. Kaikki Schengen alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. Schengen alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan. Luvattomat rajanylitykset ja muu laiton toiminta paljastetaan rajanylityspaikkojen välialueilla. Rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan tehokkaasti. Rajavalvonta Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,1 4,1 4,0 4,0 3,9 3,9 3,9 Rajatarkastusten kattavuus: Saapuva (1-5) 5,0 4,9 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatarkastusten kattavuus: Lähtevä (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatilannekuvan laatu (1-5) 3,8 3,8 3,8 3,7 3,7 3,7 3,6 Rajatarkastusten laatu (1-5) 2,3 1,9 2,4 2,4 2,3 2,2 2,2 Rajatapahtumien estäminen (1-5) 4,1 4,2 4,1 3,9 3,8 3,7 3,7 Rajatapahtumien paljastaminen (1-5) 3,2 3,1 3,2 3,1 3,0 2,9 2,9 Rajanylityksiin liittyvä rikollisuus (1-5) 4,2 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 Rajanylittäjien näkemys rajaturvallisuuden tasosta (1-4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 5) Rajatarkastusten oikeusturva (1-5) 5,0 5,0 4,9 4,9 4,9 4,9 4,9 Rikoslakirikosten selvitystaso (1-5) 4,2 4,0 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 Laittoman maahantulon järjestämisten ja 2,7 4,4 4,4 4,5 4,5 4,5 4,5 ihmiskaupparikosten selvitystaso (1-5) Rikostorjunnan oikeusturva (1-5) 4,9 4,8 4,8 4,8 4,8 4,8 4,8 Rajojen valvonnan valmius ja reagointikyky (1-5) 3,8 0,0 3,5 3,3 3,1 3,0 3,0 Rajojen valvonnan suorituskyky (1-5) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rajojen valvonnan kohdentuminen (1-5) 0,0 0,0 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Partiointi (h) 238 061 238 103 232 005 222 465 221 465 221 965 220 915 Tekninen valvonta (h) 884 967 867 500 952 500 977 500 977 500 977 500 977 500 Rajojenvalvonnan tarkastukset (kpl) 31 803 33 897 33 205 32 015 31 915 31 915 31 915 Rajatarkastukset (milj.hlöä) 17,8 16,8 17,2 18,6 19,7 21,1 22,4 Tullitarkastukset (hlöä) 5 073 4 257 5 660 5 710 5 710 5 710 5 760 Pääsyn epäämiset (hlöä) 0 1 325 1 347 1 372 1 405 1 440 1 490 Käännyttämispäätös (kpl) 1 673 250 313 318 335 350 360 Myönnetyt viisumit (kpl) 1 268 1 186 1 462 1 512 1 567 1 637 1 637 Vastaanotetut turvapaikkahakemukset (hlöä) 328 356 351 351 371 381 381 Rikosilmoitus (R-ilmoitus) (kpl) 1 178 1 068 1 180 1 215 1 270 1 310 1 310 Valtionrajarikos (kpl) 250 262 301 321 341 361 361 Väärennys (kpl) 216 194 203 205 207 209 211 Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa 116 91 118 123 130 135 142 (kpl) Muu rikos tai rikkomus (kpl) 6 960 7 012 7 279 7 329 7 549 7 619 7 619 Rikesakko (kpl) 821 725 845 845 885 885 915 Rangaistusvaatimusilmoitus (kpl) 4 179 3 865 4 440 4 500 4 590 4 630 4 630 Pakkokeino (kpl) 3 995 3 660 3 960 3 980 4 030 4 060 4 060 Huomautus (kpl) 686 705 825 825 865 875 875 Rajavartiolaitoksen toimenpiteet Rajojen valvonta Kehitetään rajavalvonnan kansallisen koordinointikeskuksen (NCC) valtakunnallisia tehtäviä ja Eurosur-asetuksen mukaista suorituskykyä. Samalla kartoitetaan Rajavartiolaitoksen tilannekuva- ja johtokeskustoimintojen lyhyen ja pitkän aikavälin tehostamismahdollisuuksia toimintojen päällekkäisyyttä vähentämällä. Osallistutaan Frontexin johtamaan eurooppalaisen tilannekuvayhteistyön kehittämiseen ja huomioidaan mm. EUROSUR-kehitystyön asettamat vaatimukset omalle toiminnalle. Kehitetään kustannustehokasta ja luotettavaa Rajojen valvonnan mallia, joka koostuu kolmen konseptin (rajavartiointi, merivartiointi ja lentotoiminta) avulla kehitettävistä yhteensovitetuista suorituskyvyistä. Ylläpidetään ja kehitetään operatiivisen kenttätoiminnan suorituskykyjä. Kenttätoiminnan liikkuvuuden hyödyntämistä kehitetään osana tilannetietoisuutta ja operatiivista johtamisjärjestelmää. Meri-
Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - alueen kiinteän teknisen valvontajärjestelmän suorituskyky ylläpidetään ja tilannekuvanvaihtoa kehitetään. Maarajan teknisen valvonnan suorituskykyjä kehitetään erityisesti siirrettävyyden ja käytettävyyden osalta. Valmiusjoukkueiden pimeätoimintakyky ylläpidetään ja vartiostoissa ylläpidetään riittävä voimankäyttökyky. Voimankäyttövälineiden valikoimaa kehitetään vähemmän vaarallisten voimakeinojen (VVV) osalta. Vartiolentolaivue suunnittelee toimintansa noin 4 000 vuotuisen lentotunnin mukaisesti. Toimeenpannaan Rajakoira -hanke. Valmistellaan operatiivinen kenttäjohtamisjärjestelmän kehittämissuunnitelma. Varaudutaan ottamaan käyttöön ERICA ja KEJO -tietojärjestelmät. Otetaan miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät kokeilukäyttöön. Vartiostojen esikuntien organisaatio kevennetään 1.1. lukien. Rajatarkastukset Otetaan käyttöön yhtenäinen rajatarkastusprosessi rajanylityspaikoilla. Otetaan käyttöön matkustajatietojen valtakunnallinen ennakkokäsittely. Valmistaudutaan VIS-järjestelmän laajennuksiin, erityisesti Venäjän mukaan tuloon. Uusitaan kannettavat rajatarkastuslaitteet ja laajennetaan niiden käyttöä Osallistutaan rajatarkastusautomaattien seuraavan sukupolven kehittämiseen ja valmistaudutaan ottamaan se käyttöön. Osallistutaan EU:n Älykkäät rajat -ohjelman järjestelmien kehittämistyöhön ja kehitetään rajatarkastusprosessia EU:n lainsäädännön ja rajaturvallisuushankkeiden mukaisesti. Rikostorjunta Seurataan ja tarvittaessa ohjataan esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain uudistuksen ja säädösmuutosten toimeenpanoa Rajavartiolaitoksen rikostorjunnassa. Seurataan PTR-viranomaisten rikostiedustelu- ja analyysirakenteen toimivuutta. Osallistutaan PTR-viranomaisten kohdevalintamenettelyyn. Osallistutaan Poliisihallituksen Vitja-hankkeeseen. Kehitetään rikostorjunnassa käytettävää tekniikkaa. Telekuuntelun toimivaltuuksien käyttöä ei laajenneta nykyisestä. Uusia tehtäviä ja toimivaltuuksia rikostorjunnan alalla ei haeta. Tehdään vain tarvittavat lainsäädäntömuutokset nykyisten tehtävien hoitamiseksi laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Käytössä olevaa rikostorjuntaresurssia tulee suunnata mahdollisuuksien mukaan rajatarkastusten ja rajojen valvonnan tueksi. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan valmius tarkastetaan ja keskittämismahdollisuudet selvitetään NCC- ja johtokeskustoimintojen kehittämishankkeen (RVL:n käsky 6/20/13.6.) yhteydessä. Rajavartiolaitoksen strategian valmistelun yhteydessä arvioidaan rikostorjunta osana Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuuden ylläpitämistä sekä sen laajempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Vartiostojen yleisjohtajana toimivat upseerit täydennyskoulutetaan pidättämiseen oikeutetuiksi virkamiehiksi.
Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - PANOKSET JA TEHOKKUUS Rajavartiolaitoksen toimenpiteet Rajavartiolaitoksella on riittävät voimavarat rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi. Rajaturvallisuuden ylläpitäminen Kustannukset (milj. euroa) ko vuoden hintatasossa 235,0 229,6 227,7 224,9 224,9 225,4 225,4 Henkilötyövuodet 2 549 2 503 2 524 2 518 2 505 2 503 2 498 Rajavartiolaitoksen voimavarat on kohdennettu oikein ja käytetty tehokkaasti. Rajaturvallisuuden ylläpitäminen Tuottavuus ind 138 122 122 128 134 140 147 Taloudellisuus ind 129 114 117 125 131 138 145 Rajavartiolaitoksen toimenpiteet Rajojen valvonnassa ylläpidetään nykyiset voimavarat Kaakkoisrajalla ja pääkaupunkiseudulla. Rajojen valvontaa vähennetään Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa sekä Pohjanlahdella. Rajatarkastushenkilöstöä vahvennetaan suunnittelukaudella 60-110 henkilötyövuodella. Vartiostoissa ylläpidetään rikostorjunnan nykytasoiset resurssit, joilla ehkäistään, paljastetaan ja selvitetään Schengen-ulkorajan ylittävää laitonta maahantuloa ja siihen liittyvää rikollisuutta, huolehditaan omassa valvontatoiminnassaan esille tulevista suppeista esitutkinnoista sekä huolehditaan merellisen ympäristönsuojelun valvontaan liittyvistä esitutkinnoista ja hallinnollisista tutkinnoista. Rikostorjuntaresurssia käytetään valtakunnallisesti, mikäli laajat tai useat rikosjutut sitä tilapäisesti edellyttävät. Vartiostot tarkastavat rikostorjunnan organisointinsa ja resurssinsa vuoden aikana edellä mainitun linjauksen mukaiseksi. Erityisen kriittisesti tulee tarkastella rikostorjunnan henkilöstöresursseja sitovia tehtäviä ja toimintoja, jotka eivät ole Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan ydintehtäväalueella (muun muassa ulkomaalaisvalvonta sisärajoilla sekä sisämaassa ilman välitöntä kytköstä ulkorajan ylittämiseen liittyvään rikkomukseen tai rikokseen), huomioiden kuitenkin tarkoituksenmukainen viranomaisyhteistyö harva- ja syrjäseuduilla. 2.3 SUJUVAN RAJALIIKENTEEN VARMISTAMINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Itäliikenteeseen vaikuttaa merkittävimmin ruplan kurssi ja venäläisten ostovoima. Henkilöliikenne Suomen ja Venäjän rajalla on toistaiseksi taantunut, mutta potentiaali kasvulle on olemassa. Rajanylityspaikkojen nykyinen kapasiteetti riittänee ensi vuosikymmenelle saakka. Henkilöliikenne voi kasvaa noin 20 miljoonaan rajanylittäjään ensivuosikymmenellä, jos kasvun edellytykset palaavat. Aasia liikenne lisää ulkorajaliikennettä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Lentoaseman terminaaliuudistus toimeenpannaan suunnittelukaudella. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUSTAVOITE Suomen rajanylityspaikat ovat tehokkaat. Sujuva rajaliikenne edistää ihmisten kanssakäymistä ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1-5) 4,7 4,6 4,6 4,5 4,5 4,5 4,5
Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - TULOSTAVOITTEET Itärajan rajanylityspaikat Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 15 minuuttia. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksista sekä oikeusturvasta. Itärajan rajanylityspaikat Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,5 4,6 4,5 4,4 4,4 4,4 4,4 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (1-5) 4,8 4,9 4,8 4,7 4,6 4,6 4,5 Rajatarkastuksen sujuvuus kokonaisaika (1-5) 0,0 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 sujuvuuteen (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 0,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 11 11 11 12 12 12 13 Rajatarkastusten sujuvuus kokonaisaika (min) 0 48 47 47 47 47 48 Rajatarkastuksia/vrk (kpl) 35 371 32 780 33 020 35 455 38 182 40 726 43 925 Rajavartiolaitoksen toimenpiteet Otetaan käyttöön Imatran, Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylityspaikkojen laajennukset. Suunnitellaan Raja-Joosepin rajanylityspaikan uudistaminen. Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikkojen jatkokehittäminen tulee ajankohtaiseksi aikaisintaan suunnittelukauden loppupuolella. Tarve ja ajankohta arvioidaan myöhemmin. Vartiuksen, Sallan ja Niirala rajanylityspaikkojen kehittämisen tarpeellisuutta sekä mahdollisen toteutuksen rakennetta ja ajankohtaa harkitaan myöhemmässä vaiheessa uudelleen. Osallistutaan Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaaliuudistuksen ja Helsingin sataman matkustajaterminaalin suunnitteluun. Osallistutaan itärajan suurimpien rajanylityspaikkojen osalta rajaliikenteen ennakkovarauspalvelun kehittämiseen yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Yhtenäistetään lentoasemien ja satamien kansainvälisten rajanylityspaikkojen infrastruktuuri ja rajatarkastusvälineistö. Suunnitellaan ja pilotoidaan uuden rajatarkastusmallin tukeminen automatiikalla. Lentoasemien rajanylityspaikat Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 10 minuuttia. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksista sekä oikeusturvasta. Lentoasemien rajanylityspaikat Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,7 4,6 4,6 4,6 4,6 4,6 4,6 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatarkastuksen sujuvuus kokonaisaika (1-5) 0,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 sujuvuuteen (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 0,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 7 10 9 9 9 9 9 Rajatarkastusten sujuvuus kokonaisaika (min) 0 10 10 10 10 10 10 Rajatarkastuksia/vrk (kpl) 11 448 11 535 12 235 13 015 13 465 14 275 14 525
Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - Rajavartiolaitoksen toimenpiteet Osallistutaan Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaaliuudistuksen suunnitteluun. Osallistutaan rajatarkastusautomaattien seuraavan sukupolven kehittämiseen ja valmistaudutaan ottamaan se käyttöön. Satamien rajanylityspaikat Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 15 minuuttia. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksista sekä oikeusturvasta. Satamien rajanylityspaikat Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,5 4,6 4,6 4,6 4,6 4,6 4,6 Rajavartiolaitoksen toimenpiteet ja suunnitteluperusteet Osallistutaan Helsingin sataman matkustajaterminaaliin uudistuksen suunnitteluun. Lisätään rajatarkastusautomaatteja Helsingin satamassa. PANOKSET JA TEHOKKUUS Rajavartiolaitoksen toimenpiteet ja suunnitteluperusteet Varaudutaan lisäämään itärajan rajatarkastuskapasiteettia 20 miljoonasta noin 30 miljoonan vuosittaisen rajanylittäjän tarkastamiseksi ensi vuosikymmenellä. 2.4 MERELLISEN TURVALLISUUDEN LISÄÄMINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Itämeren alusliikenteen määrä jatkaa jälleen kasvua taantuman taittuessa, joka lisää osaltaan onnettomuusriskiä erityisesti Suomenlahdella sekä Saaristomerellä. Vaarallisten aineiden kuljetusten kasvu lisää meri- ja ympäristöonnettomuuksien todennäköisyyttä. Merellisen turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti sekä korkeaa toimintavalmiutta. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUSTAVOITE Suomen meripelastusjärjestelmä on luotettava. Rajavartiolaitoksen johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta välitön, rikosten ennaltaehkäisy- ja selvittämiskyky hyvä ja panos merellisen ympäristön suojelemiseksi merkittävä. Veneily ja muu vapaa-ajanvietto rannikolla ja saaristossa on turvallista. TULOSTAVOITTEET Meripelastus Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (1-5) 4,7 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatarkastuksen sujuvuus kokonaisaika (1-5) 0,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 sujuvuuteen (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 0,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 12 9 8 8 8 8 8 Rajatarkastusten sujuvuus kokonaisaika (min) 0 14 14 14 14 14 14 Rajatarkastuksia/vrk (kpl) 1 239 1 230 1 235 1 370 1 505 1 640 1 730 Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-5) 4,2 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Merivartiostoissa on jatkuva johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmius meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. Kaikkiin merellä tapahtuviin hätätilanteisiin kyetään osoittamaan apua. Muiden
Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - meripelastusviranomaisten voimavarat hyödynnetään. Meripelastuksen osaaminen varmistetaan koulutuksella, katselmoinneilla ja tarkastuksilla. Meripelastus Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,4 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 Meripelastusyksiköiden merialueen peittoaste (1-5) 0,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Meripelastusavun saapuminen onnettomuuspaikalle 4,9 4,2 4,2 4,2 4,2 4,2 4,2 (1-5) Meri- ja ympäristötilannekuvan laatu (1-5) 3,6 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Etsinnät merialue (kpl) 57 63 62 62 62 62 62 Meripelastustehtävät (kpl) 1 170 1 350 1 532 1 532 1 532 1 532 1 532 Meripelastuksen sairaankuljetus (kpl) 31 69 65 65 65 65 65 Merialueen avustustehtävä (kpl) 383 250 280 280 280 280 280 Muu meripelastustoimen pelastussuorite (kpl) 251 275 275 275 275 275 275 Pelastettu henkilö (kpl) 5 664 4 200 4 200 4 200 4 200 4 200 4 200 Estetty onnettomuus (kpl) 21 19 18 18 18 18 18 Rajavartiolaitoksen toimenpiteet Järjestetään Itämeren alueen lento- ja meripelastuskeskusten välinen tapaaminen. Otetaan käyttöön merivartiostojen johtokeskustyöskentely- ja tehtäväkäsittelyohje. Otetaan VL Turva täysimääräisesti operatiiviseen käyttöön. Valmistellaan Suomenlahden merivartioston johtokeskuksen siirtäminen Rajataloon. Kehitetään veneluokan vedestä pelastamisen koulutusta ja varustusta. Päivitetään Meripelastusopas (2006). Kehitetään monikansallista meripelastuksen verkko-opetusmateriaalia. Yhteistyön painopiste on Ruotsi ja Viro. idaan ja kehitetään meripelastusyksiköiden katselmointiprosessia. Kehitetään merellistä tutkimusyhteistyötä ja arvioidaan merelliset koulutusresurssit. Kehitetään koko Itämeren alueen kattavaa yhteistä MIRG -koulutusjärjestelmää erillisessä hankkeessa. Kehitetään meri- ja lentopelastusyhteistyötä. Kehitetään meripelastushelikoptereiden päivystys- ja valmiusjärjestelyjä yhteistyössä naapurimaiden kanssa. Saatetaan valmiiksi meripelastuksen alueelliset yhteistyösuunnitelmat kaikkien toimijoiden kanssa. Tehdään meripelastuksen johtamis- ja koulutusjärjestelmien laatuluokitus. Merellinen ympäristönsuojelu Merellinen ympäristön valvonta sekä ympäristörikosten selvittäminen ja tutkinta ennalta ehkäisevät tehokkaasti merellisen ympäristön saastumista. Valmius avomerellä tapahtuvaan öljy- ja kemikaalitorjuntaan on hyvä. Merellisen ympäristön suojelu Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,9 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 3,9 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Aluspäästötapausten määrä (kpl) 28 55 55 55 55 55 55
Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - Rajavartiolaitoksen toimenpiteet Kehitetään merellisten kemikaalionnettomuuksien johtamis- ja toimenpidemallit. Sisällytetään merialueen kemikaalionnettomuudet e-tokeva -ohjeeseen. Rajavartiolaitoksen meriturvallisuus Selkeytetään vuoden aikana Rajavartiolaitoksen varustamotoimintaan liittyviä määräyksiä ja ohjeistusta osana meriturvallisuuskäsikirjan (RVLPAK C.19) päivittämistä. PANOKSET JA TEHOKKUUS Rajavartiolaitoksella on riittävät voimavarat merellisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Merellisen turvallisuuden lisääminen Kustannukset (milj. euroa) ko vuoden hintatasossa 7,7 6,7 6,6 6,5 6,5 6,5 6,5 Henkilötyövuodet 83 73 73 73 73 73 72 Rajavartiolaitoksen voimavarat on kohdennettu oikein ja käytetty tehokkaasti. Merellisen turvallisuuden lisääminen Tuottavuus ind 103 109 109 110 111 111 111 Taloudellisuus ind 96 102 105 107 108 109 110 Rajavartiolaitoksen toimenpiteet Suunnittelukaudella kohdennetaan lisävoimavaroja uuden helikopterikaluston sekä vartiolaiva Turvan käyttö- ja ylläpitomenoihin. Vartiolentolaivue kohdentaa tarvittavat lisäresurssit sisäisin toimenpitein. Vartiolaiva Turvan edellyttämät lisäresurssit irrotetaan pääosin merivartiostoista. 2.5 KRIISIVALMIUS JA SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut perusteellisesti. Pohjois-Eurooppaan on sijoitettuna merkittävää sotilaallista suorituskykyä. Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisivalmiuden merkitys on korostumassa valtioiden politiikassa. Seuraava hallitus tulee käsittelemään puolustusvoimien pidemmän aikavälin rahoitusta. Rajajoukkojen kehittäminen ja joukkotuotanto toteutetaan osana uudistuvaa puolustusjärjestelmää yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Rajajoukkojen kykyä Rajavartiolaitoksen toiminnan tukemiseen ja sotilaallisen maanpuolustukseen kehitetään 2020-luvun vaatimukset huomioiden ja ylläpitämällä korkeaa valmiutta. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUSTAVOITE Rajavartiolaitoksella on hyvä toimintakyky yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Rajavartiolaitoksella on hyvä valmius osallistua valtakunnan puolustamiseen. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin olosuhteissa. Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) 3,6 3,7 3,9 3,9 4,0 4,0 4,0 TULOSTAVOITTEET Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito Rajavartiolaitoksella on ajanmukaiset puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen. Rajavartiolaitoksen kriisivalmius sekä kyky alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen rauhan aikana on jatkuvaa.
Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,9 4,0 4,2 4,3 4,3 4,3 4,3 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,5 3,5 4,1 4,3 4,3 4,3 4,3 Sijoitustilanne (1-5) 4,6 4,8 4,8 4,9 4,9 4,9 4,9 Materiaalivalmius (1-5) 3,7 3,8 3,8 3,8 3,9 3,9 4,0 Rajavartiolaitoksen toimenpiteet Rajavartiolaitos osallistuu häiriö- ja poikkeusolojen valmiuden strategiseen suunnitteluun ja tavoitetilan asetteluun. Joukkotuotanto toteutetaan suunnitellusti uusittujen rajajoukkojen käyttöperiaatteiden ja suorituskykyvaatimusten edellyttämällä tavalla. Kokonaisuutta tuetaan kehittämällä taktista ohjeistusta. eutetaan operatiivisen käytettävyyden tarkastus. Rajajoukkojen suorituskykyä kehitetään puolustusvoimien kehitysohjelmien mukaisesti. Painopisteenä on tulenjohtokyky, tulivoima ja huolto. Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus Rajavartiolaitoksen henkilökunta, varusmiehet ja reserviläiset on koulutettu kriisiajan tehtäviin ja sijoitettu rajajoukkoihin. Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,4 3,4 3,6 3,6 3,6 3,6 3,6 Koulutettavuus (1-5) 3,0 2,6 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1 Sijoitettavuus (1-5) 3,6 3,8 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Koulutus (1-5) 3,6 3,7 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8 Koulutusvuorokaudet asevelvolliset (kpl) 78 549 81 200 86 545 87 340 88 020 88 100 86 645 Koulutusvuorokaudet henkilöstö (kpl) 0 1 153 5 731 5 212 5 132 5 112 5 170 Järjestetyt kertausharjoitukset (kpl) 0 6 15 10 13 11 13 Itse järjestetyt sotilaallisen maanpuolustuksen koulutustilaisuudet (kpl) 0 58 86 77 75 75 75 Rajavartiolaitoksen toimenpiteet eutetaan joukkotuotanto kokonaisuudessaan uusitun joukkorakenteen, joukkotuotantosuunnitelman ja päivitetyn E.1-pysyväisasiakirjan mukaisesti. Kertausharjoitusten määrä nostetaan tavoitetasolle yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Tuetaan määrättyjä vapaaehtoisia kertausharjoituksia. Kehitetään henkilökunnan osaamista, painopisteenä johtaminen ja johtamisjärjestelmät sekä vaikuttaminen. Harjoitusten painopiste on vuonna yhtymän harjoituksessa Pohjois-Karjalassa. Joukkotuotannon toteuttamista tuetaan ylläpitämällä ajanmukainen ohjeistus. PANOKSET JA TEHOKKUUS Rajavartiolaitoksella on riittävät voimavarat kriisivalmiuden ja sotilaallisen maanpuolustuksen ylläpitämiseksi. Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen Kustannukset (milj. euroa) ko vuoden hintatasossa 10,6 10,4 10,3 10,1 10,1 10,2 10,2 Henkilötyövuodet 114,9 113 114 114 113 113 113 Rajavartiolaitoksen voimavarat on kohdennettu oikein ja käytetty tehokkaasti. Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen Tuottavuus ind 96 103 130 126 131 128 130 Taloudellisuus ind 90 97 124 123 128 125 128
Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - 2.6 VIRANOMAISAVUN TUOMINEN RAJASEUDUN JA RANNIKON HARVAAN ASUTULLE ALUEELLE TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö ja palvelut keskittyvät alueellisiin keskuksiin. Väestö vähenee ja ikääntyy rajaseudulla ja saaristossa. Rajavartiolaitos on jäämässä ainoaksi toimintakykyiseksi viranomaiseksi rajaseudun ja rannikon harvaanasutulla alueella. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUSTAVOITE Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta rajaseudulla ja saaristossa. Rajavartiolaitos toimii perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen lähellä ihmistä. Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) TULOSTAVOITTEET Turvallisuuden tunne Rajaseudun ja saariston ihmiset ja sidosryhmät kokevat Rajavartiolaitoksen toiminnan lisäävän turvallisuutta. Rajavartiolaitos on tavoitettavissa. Rajavartiolaitoksen toimenpiteet Otetaan huomioon rajojen valvonnan ja merellisen turvallisuuden suorituskykyjen kehittämisen yhteydessä. Viranomaisavun antaminen Rajavartiolaitos tuottaa ydintehtävien ohessa monialaista viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille. Ilma-aluksilla tuetaan muita vastuuviranomaisia tarvittaessa koko valtakunnan alueella. Painopiste on kiireellisissä rajavartiolaitoksen erityisosaamista tai -materiaalia välttämättä vaativissa tehtävissä. Rajavartiolaitoksen toimenpiteet 3,5 3,4 3,4 3,4 3,4 3,3 3,3 Turvallisuuden tunne Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,3 3,3 3,1 3,1 3,0 3,0 3,0 Partioinnin kattavuus maarajalla (1-5) 3,0 3,1 2,6 2,6 2,5 2,5 2,5 Partioinnin kattavuus merirajalla (1-5) 3,2 3,4 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Harva-alueen asukkaiden kokemus (1-5) 3,4 3,3 3,3 3,2 3,2 3,2 3,2 Harva-alueen viranomaisten näkemys (1-5) 3,6 3,5 3,5 3,5 3,4 3,3 3,3 Viranomaisavun antaminen Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,6 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Rajavartiolaitoksen antama viranomaisapu (1-5) 3,6 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Yhteistoimintapartiot (h) 1 845 2 874 3 386 3 396 3 396 3 396 3 386 Turvallisuuspalvelut harva-alueilla (poliisi- ja virkaaputehtävät) (kpl) 582 941 970 985 985 990 990 Etsinnät maa-alue (kpl) 473 330 333 333 333 333 333 Pelastustehtävät maa-alue (kpl) 488 935 906 906 902 902 902 Sairaankuljetus, muu kuin meripelastus (kpl) 1 146 667 666 666 666 666 666 Avustustehtävä maa-alue (kpl) 38 113 113 113 113 113 113 Muu pelastussuorite maa-alue (kpl) 351 340 334 344 349 349 349 Rajavartiolaitoksen Super Puma -meripelastushelikopterin miehistöjen suorituskyky nostetaan ensihoitotasolle.
Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - 3. HENKILÖSTÖALA 3.1 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Toimintaympäristö Rajaliikenteen toteutunut ja ennakoitu kasvu lisäävät henkilöstön tarvetta rajatarkastustehtäviin. Hallintoon ja tukitoimintoihin sitoutuvaa henkilöstöä vähennetään. Valtion talouden sopeuttamisohjelmien ja kustannustason nousun seurauksena Rajavartiolaitoksen henkilötyövuodet vähenevät 300 henkilötyövuodella vuoden 2011 tasosta vuoteen mennessä. Samanaikaisesti rajatarkastuksia vahvennetaan 150 henkilötyövuodella. Hallituksen kevään kehyspäätös aiheuttaa uusia sopeuttamistoimia. Valtion yhteisten henkilöstö- ja taloushallinnon tietojärjestelmien (KIEKU) ja SM:n asianhallintajärjestelmän (ACTA) kehittäminen otetaan huomioon RVL:n henkilöstöalaa kehitettäessä. Yleinen eläkeuudistus astuu voimaan todennäköisesti vuonna. Toiminta-ajatus Henkilöstön määrä, rakenne ja sijoittuminen vastaavat Rajavartiolaitoksen tarpeita. Rajavartiolaitoksen henkilöstösuunnittelu on johdonmukaista ja tukee henkilöstön kehittymistä sekä uralla etenemistä. Työvoiman käyttö on tehokasta. Mittarit sekä panos- ja tuotostiedot Henkilöstöjohtaminen -13 tot -14 arv -15 sma -16 sma -17 sma -18 sma -19 sma Henkilötyövuodet 2749 2688 2711 2705 2691 2689 2683 Toimenpiteet vuonna - Suunnitellaan uudistettavat tavoite- ja kehityskeskustelut - Vakiinnutetaan KIEKU käyttöön - Otetaan käyttöön asianhallintajärjestelmän uudistettu tuotantoversio ja valmistaudutaan sähköiseen arkistointiin - Jatketaan työaikajohtamisen ja -joustavuuden tehostamista - Rajoitetaan RVL:n palkkaliukuma enintään Valtioneuvoston päätöksen mukaiseksi - Suunnitellaan RVLE:n ja SLMVE:n yhteiset esikuntapalvelut - Selvitetään Vartiolentolaivueen teknisen henkilöstön sotilaskoulutuksen tarve sekä mahdollisuudet lisätä siviilihenkilöstön määrää teknillisissä tehtävissä Toimenpiteet suunnittelukaudella - - Valmistaudutaan tarvittaessa käyttämään työnjohdollisia toimenpiteitä muiden talouden sopeuttamistoimenpiteiden rinnalla - Kohdennetaan henkilöstövähennyksiä tarvittaessa myös rajatarkastuksiin - Henkilövahvuus pidetään maksimissa toimintamenojen rajoissa - Lisätään työaikajoustavuutta - Rajoitetaan RVL:n palkkaliukuma enintään Valtioneuvoston päätöksen mukaiseksi - Tarkistetaan Rajavartiolaitoksen henkilöstösuunnitelma vuonna - Otetaan käyttöön uudistetut tavoite- ja kehityskeskustelut - Nostetaan naisten osuus rajavartijoissa 10 prosenttiin strategiakaudella - Kehitetään asiakirjahallintoa ja kirjaamotoimintoja - Kehitetään palkkausjärjestelmää HESTRA:n tavoitteiden mukaisesti
Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - Palvelukseenotto Upseereiden palvelukseentulo -13 tot -14 arv -15 sma -16 sma -17 sma -18 sma -19 sma K-SR 3 2 6 5 5 6 5 P-KR 0 2 2 3 3 3 2 KR 1 1 2 2 2 2 2 LR 2 1 2 3 3 2 2 RMVK 2 1 2 2 1 1 2 SLMV 4 4 5 5 5 5 4 LSMV 3 2 3 3 3 3 3 VLLV (ohjaaja) 2 2 0 2 0 0 2 VLLV (lentotekniikka) 0 1 0 0 0 0 0 Yhteensä 17 16 22 25 22 22 22 Lukuihin sisältyy vuosittain johtamisjärjestelmäopintosuunnalta valmistuva sotatieteiden kandidaatti ( KR, LR, P-KR, KR, RMVK, LR, P-KR). Yllä olevat luvut ovat upseereiden lisäys kadettien valmistuessa sotatieteiden kandidaateiksi = valmistuneet ja samassa yhteydessä toteutettavat siirrot. Rajavartijoiden palvelukseentulo Töihin koulutettuina - K-SR 14 + 28 20 + 30 10 +30 23 + 5 29 23 - P-KR 5 + 5 5 4 10 - KR 2 6 5 - LR 2 5 8 - SLMV 6 + 12 30 5 + 5 5 6 9 - LSMV 3 10 7 - VLLV 2 RVL:n rahoitus 20 20 20 35 60 64 Lisärahoitus *) 40 60 40 10 Yhteensä 60 80 60 45 60 64 Rajavartiolaitos sai kehyspäätöksessä maaliskuussa lisärahoitusta rajatarkastuksiin noin 13 miljoonaa euroa vuoteen mennessä. Lisärahoituksella on mahdollista rekrytoida 150 rajatarkastajaa (punaisella) vuosina -. Yllä esitetyn palvelukseentulon lisäksi 4 rajavartijaa siirretään 1.1. Kaakkois-Suomen rajavartiostosta Pohjois-Karjalan rajavartiostoon. Edellä esitetyllä palvelukseenotolla arvioidaan, että suunnittelukauden lopulla ( ) rajatarkastajien vahvuudessa on noin 70 henkilön vaje. Lisätarve kohdentuu rajatarkastustehtäviin K-SR:ssa ja SLMV:ssa. Lisätarve tarkentuu vuoden aikana, jolloin täsmennetään liikennearvioita ja kaistatarkastustoimintamallin henkilöstötarpeita sekä henkilöstötarpeeseen vaikuttavia tilaratkaisuja. Lisähenkilöstö voidaan rekrytoida vain lisärahoituksella. Siviilien ja erikoisupseereiden rekrytointi Suunnittelukauden aikana jää eläkkeelle 69 siviiliä, joista 46 on suunniteltu korvattavaksi. Säästötavoitteiden varmistamiseksi tulee hallintoyksiköiden saada lupa kaikkiin siviilien rekrytointeihin RVLE:n henkilöstöosastolta (RVLE:n määräys 1130/100/23.2.2012).
Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - Siviili Eläke Korvataan Eläke Korvataan Eläke Korvataan Eläke Korvataan Eläke Korvataan RVLE 10 10 11 6 7 6 13 8 6 5 K-SR 1 0 0 0 0 0 1 1 0 0 P-KR 2 0 0 0 1 1 0 0 1 1 KR 2 1 0 0 0 0 1 1 1 1 LR 1 0 1 1 2 0 1 1 1 1 SLMV 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 LSMV 1 0 2 0 0 0 0 0 0 0 VLLV 1 1 0 0 2 1 RMVK 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yht. 18 12 14 7 12 8 16 11 9 8 Merivartiostojen ja RVLE:n meripuolen erikoisupseereiden rekrytointia ja seuraajasuunnittelua tarkastellaan vuoden aikana. Henkilöstöosaston johdolla työhön osallistuvat merivartiostot ja RVLE:n teknillinen osasto. Henkilötyövuodet HTV RVLE 128 354 341 331 326 320 315 K-SR 761 674 707 725 732 745 756 P-KR 280 232 225 226 227 224 225 KR 241 207 197 187 182 181 178 LR 269 226 217 206 199 199 199 SLMV 522 506 538 546 544 541 538 LSMV 331 286 277 275 272 271 266 VLLV 128 124 125 125 125 124 122 RMVK 89 79 84 84 84 84 84 Yht. 2749 2688 2711 2705 2691 2689 2683 Sopeuttamisohjelmassa vuodelle asetettu RVL:n HTV-kehystavoite 2669 ylittyy muutamilla vuosilla. Henkilötyövuosien todellinen taso asettuu kuitenkin tavoitetasolle. Tavoitevahvuus 3.2 KOULUTUS Ups Eu Rvja Siv Yht RVLE 94 14 13 188 309 K-SR 57 0 719 22 798 P-KR 43 0 174 15 232 KR 28 0 139 11 178 LR 42 0 145 15 202 SLMV 100 14 417 19 550 LSMV 67 12 177 12 268 VLLV 53 0 48 23 124 RMVK 58 1 6 20 85 Yhteensä 542 41 1838 325 2746 Toimintaympäristö Upseerien perustutkinto (sotatieteiden kandidaatin tutkinto) sekä jatko- ja täydennyskoulutus uudistuvat vuoteen mennessä. Koulutuksen kehitys on jatkuvaa.
Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - Koulutusjärjestelmän ja opetuksen sisältöä kehitetään RVL:n strategian 2022 ja henkilöstöstrategian mukaisesti. Kansainvälisen koulutusyhteistyön kysyntä säilyy suurempana kuin siihen on mahdollista osoittaa henkilöstöä. Venäjän kanssa tehtävää yhteistyötä koulutuksessa ja tutkimuksessa jatketaan. Merellisen toimintaympäristön ja erityisesti ympäristönsuojelun merkitys korostuu. Rajavartiolaitoksen taloudellisen liikkumavaran kaventuminen vähentää täydennyskoulutuksen määrää. Toimintaympäristön teknistyminen ja henkilöstön valmiuksien kasvaminen mahdollistaa uusien koulutusmenetelmien ja koulutusympäristön kehittämisen nykyistä verkostoavusteisemmaksi. Toiminta-ajatus Rajavartiolaitoksen henkilöstö on ammattitaitoista. Osaaminen rajaturvallisuudessa, meripelastuksessa ja sotilaallisessa maanpuolustuksessa on kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista. Koulutus tuotetaan tehokkaasti ja tarveharkinnan pohjalta ottaen huomioon työssä oppimisen. Mittarit sekä panos- ja tuotostiedot Otsikko Koulutuksen osuus kokonaistyöajasta, % (koulutus oppilaana 9999615200) -13 tot -14 arv -15 sma -16 sma -17 sma -18 sma -19 sma 6,08 6,0 6,0 5,9 5,9 5,8 5,8 Täydennyskoulutusta vähennetään vuodesta alkaen. Koulutusaika suunnataan koulutusteemoja painottaen. Toimenpiteet vuonna - Raja- ja merivartiokoulu selvittää ja suunnittelee esiupseereiden rauhanajan tehtäviin liittyvän täydennyskoulutustarpeen ja toteutusmahdollisuudet puolustusvoimien esiupseerikurssin lyhentyessä ja painottuessa sodanajan tehtäviin - Raja- ja merivartiokoulu selvittää yhteistyössä oikeudellisen osaston sekä raja- ja meriosaston kanssa mahdollisuudet antaa tutkinnanjohtajan pätevyys ja kenttätoiminnan johtamiskoulutus virkaurakursseilla - Raja- ja merivartiokoulu selvittää simulaatioympäristön tarpeet, toteutusmahdollisuudet ja kehittämistoimenpiteet - Asevelvollisten ja henkilökunnan sotilaallisen maanpuolustuksen koulutuksen suunnittelu- ja kehittäminen siirretään Raja- ja merivartiokoulun tehtäväksi. Toimenpiteet suunnittelukaudella - - Lisätään verkkoavusteisesti tapahtuvaa opiskelua ja kouluttautumista - Kehitetään ja otetaan suunnittelukaudella käyttöön toimintamalli hiljaisen tiedon dokumentoimiseksi ja jakamiseksi Palkatun henkilöstön koulutus RVL:een koulutetaan 20-25 sotatieteiden kandidaattia vuosittain. Kandidaateista noin 60% koulutetaan sotatieteiden maistereiksi RVL:n maisteritarpeen mukaisesti. Noin kolmannes RVL:n sotatieteen maistereista koulutetaan yleisesikuntaupseereiksi. Yleisesikuntaupseerikursseille (YEK) on RVL:n upseereille oma kiintiö. Kurssille komentaminen edellyttää kuitenkin opinto-oikeuden saavuttamista. Ensimmäiselle uusimuotoiselle esiupseerikurssille (EUK 68) valmistaudutaan komentamaan vuonna 2005 tai aikaisemmin valmistuneita sotatieteiden maistereita vuodesta alkaen joka toinen vuosi. Upseereiden täydennyskoulutukseen liittyen upseereita komennetaan seuraavasti: - valtakunnallinen maanpuolustuskurssi, YE-upseereita ja johtavassa asemassa olevia siviilivirkamiehiä noin 2 vuodessa - ylemmän johdon kurssi, YE-upseereita noin 2 joka toinen vuosi
Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - - ylemmän päällystön kurssi, yleensä YE-upseereita noin 5 joka toinen vuosi UPSEERIT; PERUS- JA JATKO- Toimeenpanovuosi ja oppilasmäärä KOULUTUS SK JA SM yhteensä Sotatieteiden kandidaatin tutkinto 22 22 22 22 22 - merivoimalinja; merivartiolinja 8 7 7 7 7 - maavoimalinja; rajavartiolinja 13 12 12 12 12 - viestitekninen; johtamisjärjestelmä 1 1 1 1 1 - ilmavoimalinja; RVL:n ohjaajalinja 0 2 0 2 0 - ilmavoimien tekn.linja; RVL:n ilmaalusopintos. 0 0 2 0 2 Sotatieteiden maisterin tutkinto 9 8 10 9 13 - yhteinen rajavartiolinja 9 8 10 9 13 - maa 5 5 5 4 8 - meri 4 3 4 4 5 - ilma 0 0 1 1 0 Esiupseerikurssit -- -- 14 -- 14 - Rajavartiolinja (MSL) - Rajavartiolinja (MESL) - Rajavartiolinja (ISL) Yleisesikuntaupseerikurssit 3 -- 7 -- 7 - Rajavartiolinja (MSL) X X X - Rajavartiolinja (MESL) X X X - Rajavartiolinja (ISL) X X X Rajavartijoiden peruskurssit järjestetään vuosittain. Kohdassa palvelukseen otto on taulukossa esitetty suunniteltu rajavartijoiden rekrytointi (vuosi, jolloin rajavartijat ovat palveluksessa). Kurssi kestää tammikuusta joulukuuhun. Ruotsinkielinen rajavartijan peruskurssi järjestetään vuonna. Hallintoyksiköt komentavat rajavartijoiden jatkokurssille valitsemansa henkilöt osoitetun kiintiön ja RVLE:n erillisen määräyksen mukaisesti. Suunnittelukaudella järjestetään ruotsinkielinen jatkokurssi. RAJA- JA MERIVARTIJAT Toimeenpanovuosi ja oppilasmäärä ruots Jatkokurssi 30 20 12 20 20 20 K-SR 10 5 4 2 6 P-KR 2 1 2 2 2 KR 2 1 2 2 2 LR 5 3 3 3 3 RMVK 0 0 0 0 0 SLMV 6 6 6 5 5 4 LSMV 4 4 6 3 6 5 VLLV 1 0 1 0 1 RVLE 0 0 0 0 0 Mestarikurssille voidaan esittää vartioupseerin, rajatarkastusryhmänjohtajan, valtakunnallisesti merkittävän rajatarkastusaseman vuoropäällikön tai muussa vastaavan tasoisessa tehtävässä toimiva tai siihen suunniteltu, jatkokurssin suorittanut ylirajavartija tai ylimerivartija. RMVK tekee päätöksen kurssille osallistujista hallintoyksiköiden esitysten perusteella yhteistyössä RVLE:n henkilöstöosaston kanssa. RAJA- JA MERIVARTIJAT Toimeenpanovuosi ja oppilasmäärä Mestarikurssi - 16 11 10 9