SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta. Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö

Transkriptio

1 SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö

2 Visio Visio (ote): Suomessa on Euroopan turvallisimmat merialueet Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu rajaturvallisuuden ja merellisen turvallisuuden viranomainen, joka lisää ihmisten, ympäristön ja valtion turvallisuutta. 2

3 MERIPELASTUS Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä. Merivartiostoilla on kaikkien meripelastustehtävien johtamiseen ja suorittamiseen jatkuva valmius. Meripelastus on ihmishenkien pelastaminen merihädästä tai uhkaavasta vaarasta merialueella Taloudellisten arvojen pelastaminen ei ole meripelastustoimea

4 Suomen meripelastusjärjestelmä MRCC = Maritime Rescue Co-ordination Centre MRSC = Maritime Rescue Co-ordination Sub-Centre Meripelastustoimen perusteet: IMOInternational Convention on Maritime Search and Rescue (1979) International Convention for the Safety of Life at Sea, SOLAS (1974) ICAO-IMO International Aeronautical and Maritime Search and Rescue Manual, I-III (IAMSAR) Meripelastuslaki (2001) Kahdenväliset meri- ja lentopelastuksen SAR yhteistyösopimukset Suomi Venäjä (1993) Suomi Ruotsi (1993) Suomi Viro (1999)

5 Meripelastuslaki Vuodelta 2001 Keskeiset päivitykset 2010 ja 2014 Keskeiset käsitteet ja määritelmät Meripelastukseen osallistuvat viranomaiset ja toimijat sekä heidän velvoitteet Valmius- ja toimintavaatimukset Rekistereiden käyttö ja tiedon saanti oikeudet Palkkiot, korvaukset, hätämerkkien käyttö 5

6 MERIPELASTUS JA ÖLJYPÄÄSTÖHAVAINNOT 2013 Meripelastus vuonna 2013 (vuosi 2012) - Tapahtumia 1484 kpl (1404 kpl), - Pelastettuja henkilöitä 6465 (3355henk) - Hätätilanteissa 87 % tapauksissa apu paikalla alle 30 min (89%) 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 8,5 % 3,3 4,6 % 4,6 % %3,1 % 13,9 % 20,5 % 14,1 % 9,3 % 8,7 % 4,9 % 4,5 % Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) auditoi marraskuussa 2011 Suomen meripelastustoimen yleisjärjestelyt osana laajempaa meriturvallisuus auditointia. Suomen meripelastusjärjestelyt todettiin erittäin toimiviksi, ja tehokkaalla ja esimerkillisellä tavalla järjestetyiksi. Öljypäästöhavainnot 2013 (vuosi 2012) - Öljypäästöhavaintoja 48 kpl (54 kpl) - Aloitettuja tutkintoja 5 kpl (2 kpl) - Maksupäätöksiä 2 kpl (2 kpl), 1 kpl jatkuu

7 SAR CASES (7418) IN FINLAND

8 Meripelastustapahtumien yleisimmät syyt Vanligaste orsaker på sjöräddningen Most common reasons for Maritime SAR 61 % inhimillisiä tekijöitä 61% mänskliga faktorn 61% human errors 29 % oli teknillisiä vikoja 29 % var tekniska 29 % were technical 10 % olosuhteista johtuvia 10% berodde på förhållandena 10% caused by circumstances Suurin yksittäinen syy oli merimiestaidollinen virhe 21 % ja toiseksi suurin syy oli konevika 18 %. Den enskilt vanligaste orsaken var dålig sjömanskap 21% och den näst vanligaste orsaken var maskinfel 18%. The single most common reason was poor seamanship 21% and the second most common reason was engine failure18%. 8

9 HIGH RISK AREAS AIS Information of the maritime traffic in Gulf of Bothnia and Gulf of Finland (HELCOM database) 9

10 Meripelastuksen palvelutasotavoitteet (RVL:n sisäinen) Palvelutasoalue 1: - paikalla 90 % alle 45 minuutissa - vain avovesikaudella Palvelutasoalue 2: - paikalla 95 % alle 75 minuutissa Palvelutasoalue 3: - paikalla 90 % alle 120 minuutissa Määrittelyn perusteena: - kaikki viralliset SRU:t - todellinen keskimääräinen lähtöviive Huom: Vaikutus hallintoyksiköiden tunnuslukuihin (kattavuusprosentti) 10

11 Vapaaehtoisten meripelastajien rooli meripelastuksessa Vapaaehtoisten rooli meripelastuksessa vahvistettu meripelastuslailla osallistuminen pelastustehtäviin valistustehtäviä ja koulutustehtäviä (tehtävät ei saa sisältää julkisen vallan käyttöä) Päivittäisistä tehtävistä aina suuronnettomuuksien tukemiseen Toiseksi suurin mepe-toimija noin 20% osuudella (= yksiköitä käytetty v n. 600 h) 11

12 RVL:n ja vapaaehtoisten meripelastajien yhteistyö (1/2) RVL:lla ja vapaaehtoisilla meripelastajilla on hyvä ja tiivis yhteistyö, josta esimerkkeinä mm. Yhteinen riskianalyysi Yhteiset operatiiviset toimintamallit Samankaltaiset koulutusmallit; koulutusyhteistyö Pelastustehtävien korvaaminen erillisen "maksuohjeen mukaisesti" Meripelastusyksiköiden katselmointi ("auditointi") Yhteinen pelastustapahtumien luokittelu ja tilastointi Yhteistyötä alussuunnittelussa ja -hankinnoissa 12

13 RVL:n ja vapaaehtoisten meripelastajien yhteistyö (2/2) Meripelastuksen koulutuspäivät (2 pvää/vuosi) Alueelliset kokoukset Hallinnolliset kokoukset Vuotuiset meripelastustaitokilpailut Yhteisiä seminaareja Yhteisiä hankkeita, esim. VOMARE VOSABASE RescOp Vessel Triage 13

14 Suomen meripelastusjärjestelmän edut Kustannustehokas järjestelmä Monipuolinen osaaminen eri sektoreilla Selkeät roolit (meripelastuslaki) Selkeä johtamisjärjestelmä Keskitetty johtamisjärjestelmä merellisiin tehtäviin Tiivis yhteistyö eri osapuolten välillä (ml. 3. sektori) Nopea vasteaika pelastustehtäviin Tiiviin yhteistyön ansiosta erittäin hyvä tilannetietoisuus / -kuva Kolmannen sektorin hyödyntäminen 14

15 SMPS Hangosta Inariin 150 pelastusalusta, 60 tukikohtaa Merialueella 71 pelastusalusta, 31 tukikohtaa

16 MERIPELASTUS ON YHTEISTYÖTÄ

17 Keskeiset kansainväliset hankkeet 17

18 KIITOS! Rajavartiolaitos Petteri Leppänen 18