Kainuun maakunta -kuntayhtymän strateginen suunnitelma vuosille 2007-2015 Maakuntavaltuuston hyväksymä 26.2.2007
Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta käynnistyi vuoden 2005 alussa. Vuoden 2005 aikana tarkistettiin Kainuun aluekehittämistä koskevat suunnitteluasiakirjat: Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa syyskuussa 2005 ja Kainuun maakuntaohjelma 2006 2010 helmikuussa 2006. Alueiden kehittämislain mukaisesti maakuntaohjelman pohjalta laaditaan vuosittain toteuttamissuunnitelma, jossa yksilöidään toteutettavia hankkeita. Maakunta -kuntayhtymä on keskeinen maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman koordinoija ja myös toteuttaja. Toiminnan käynnistyessä ei toteutettu systemaattista strategiaprosessia, vaan tukeuduttiin valmisteluvaiheen laajaan suunnittelutyöhön. Maakunta -kuntayhtymän strategista suunnittelua tarvitaan, koska toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja organisaation sisällä on kehittämis- ja muutostarpeita. Vuonna 2006 maakunnan suunnittelu- ja kehittämisyksikön johdolla on monien eri tahojen yhteistyönä ja Efeko Oy:n konsulttien avulla laadittu kuntayhtymän konsernitason strategisen suunnitelma 2007 2015. Suunnitelmaa on käsitelty maakuntahallituksen kokouksessa 13.3.2006 ja 9.10.2006 sekä maakuntavaltuuston kokouksissa 29.5.2006 ja 30.10.2006. Suunnitelma on ollut esillä jäsenkuntien kanssa järjestetyissä seudullisissa kokouksissa. Maakunnan koko henkilöstöllä on ollut mahdollisuus esittää kannanottoja suunnitelmaan. Liitteenä on esitys Kainuun maakunta -kuntayhtymän strategiseksi suunnitelmaksi vuosille 2007 2015. Se suuntaa ja tukee maakunnan johtamis- ja kehittämistyötä. Tavoitteena on, että maakunta pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin ja toimintaansa kohtaan osoitettuihin vaateisiin, pystyy parantamaan toimintansa laatua ja vaikuttavuutta sekä saavuttamaan asetetut päämäärät. Suunnitelman toteutumista arvioidaan ja sen sisältöä tarkistetaan valtuustossa sen toisena ja neljäntenä toimintavuonna. Työ jatkuu suunnitelmasta toteutukseen -työskentelyllä suunnittelu- ja kehittämisyksikön johdolla. Jatkossa tarkistetaan toimenpiteet, vastuut, resursoinnit ja kunkin asetetun tavoitteen saavuttamisen seuranta. Kajaanissa 31.1.2007 Hannu Leskinen maakuntajohtaja
2 Tehtävämme on edistää alueemme elinvoimaa, kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Vastaamme alueemme suunnittelusta ja kehittämisestä sekä elinkeinoelämän edellytysten vahvistamisesta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-, terveys-, koulutus- ja muut palvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti.
3 Kainuun maakunta on arvostettu edelläkävijä alueensa kehittäjänä ja palveluiden järjestäjänä. Visio -2015
Kainuun maakunta kuntayhtymän arvot 4 Oikeudenmukaisuus Tuloksellisuus Tulevaisuuden usko Asiakaslähtöisyys Vastuunotto Avoimuus ja luottamus
TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2015 ASIAKAS JA ASUKAS Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit/arviointikriteerit Konsernitason toimenpiteet ja hankkeet Hyvinvoiva kainuulainen Kokonaisterveystilanteen parantaminen Ennaltaehkäisevän toiminnan onnistuminen Elinkeino- ja työvoimapolitiikan onnistuminen Sairastavuusindeksi Esimerkiksi: Kotihoidossa olevien osuus yli 75-vuotiaista Lasten huostaanottojen määrä Erityisopetuksen määrä Työllisyysaste Väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen Nuorten sijoittuminen opiskeluun ja työhön Koulutustason nostaminen Osallisuuden (kansalaisaktiivisuuden) kehittäminen Peruskoulun läpäisseiden sijoittuminen toisen asteen koulutukseen ja toisen asteen koulutuksen läpäisseiden määrä ikäluokasta Koulutusindeksi Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus Kuntalaisten osallistuminen Kansalaisvaikuttamisen ohjelma Tyytyväinen asiakas Palvelujen saatavuus Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen Hyvä palvelu Laatujärjestelmä Asiakaskyselyt Sidosryhmä- ja asiakaspalaute Valinnanvapauden toteutuminen Ilmoitusten määrä Asiakaskyselyt Sidosryhmä- ja asiakaspalaute Tieto palveluista Asiakaskyselyt Sidosryhmä- ja asiakaspalaute Maakunnan verkkosivut
6 HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit/arviointikriteerit Konsernitason toimenpiteet ja hankkeet Ammattitaitoisen henkilöstön pysyvyys ja saatavuus Ennakoiva henkilöstösuunnittelu ja henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen Onnistunut rekrytointi Henkilöstöraportti Työnhakijoiden määrä / täytettävä vakanssi Vakanssien täyttöaste pätevällä henkilökunnalla Kilpailukykyiset palvelusuhteiden ehdot Henkilöstöstrategian toteuttaminen Alueellisen rekrytoinnin yhteistyön kehittäminen Määräaikaisten vakinaistaminen Kannustava palkitseminen Tehtävien vaativuuden arvioinnin ja työsuorituksen arvioinnin toimivuuden seuranta Palkka- ja palkitsemisstrategian laatiminen Hyvä työnantajakuva Työhyvinvointikysely Mediaseuranta Lähtöhaastattelut Joustavat työajat Hyvinvoiva työyhteisö Hyvä ja vastuullinen esimiestyö ja johtaminen Työhyvinvointikysely Kehityskeskustelut TYKES hanke Esimiesvalmennus Työturvallisuus Riskien arviointi ja seuranta Sisäisen viestinnän ja vuorovaikutuksen parantaminen Toimiva ajantasaisesti palveleva työterveyshuolto Palaute-/aloitejärjestelmä Palveluitten saatavuus Työterveyshuollon asiakaspalaute Viestintäsuunnitelman kehittäminen Työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Henkilöstön yhdenvertaisuus Tasaarvosuunnitelma Yhdenvertaisuussuunnitelma Osaava henkilöstö ja oppiva organisaatio Toimiva osaamisen arviointi Kehityskeskustelut käytössä kaikissa yksiköissä (vuonna 2007) Sähköisen osaamisja koulutustietojen hallintajärjestelmän
7 Tulosyksikkötason ja yksilötason kehittämissuunnitelmat Riittävä henkilöstökoulutus Urasuunnittelu ja jatkuva oppiminen Koulutus- ja kehittämispanostukset Koulutussuunnitelman toteutuminen Henkilöstön kehittämiseen käytetty osuus palkkasummasta käyttöönotto (vuonna 2009) Henkilöstön kehittämisen työkäytännöt Koulutuksen vaikuttavuuden ja laadun seurantajärjestelmä Perehdyttämisen työkäytännöt
8 JOHTAMINEN, PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit/arviointikriteerit Konsernitason toimenpiteet ja hankkeet Toimivat ja laadukkaat palvelut Uudet toimintatavat ja joustavat toimintaprosessit Yhteiset resurssit Jonotusajat Laatujärjestelmät Yhteisten prosessien toimivuus TYKES ohjelma Synergiamahdollisuuksien hyväksikäyttö Elämänkaariajattelun toteuttaminen kaikessa toiminnassa Yhteiset resurssit Yhteisten prosessien toimivuus Asiakkaan oikea sijoittuminen Laatu ja kustannustehokkuus Yhteistyösopimukset yritysten ja yhteisöjen kanssa Palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen Tilaaja-tuottaja -mallin onnistunut soveltaminen Tilankäytön optimointi Yksikkökustannukset Htm2/potilas; htm2/opiskelija Tilakustannusten osuus käyttömenoista Käyttöönotto ja menettelytapojen kehittäminen Tukipalveluiden optimointi Tukipalveluiden osuus käyttömenoista Teknologian hyödyntäminen Tietohallinnon kehittäminen, Sähköisten palveluiden tuottaminen Johtamisjärjestelmän kehittäminen Toimiva poliittinen johtaminen Onnistunut konsernijoh- Luottamushenkilöiden itsearviointi Konsernijohtamisen arviointi Hallinto- ja johtosäännön kehittäminen Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien roolien täsmentäminen
9 taminen Reaaliaikainen toiminnan ja talouden seuranta ja analysointijärjestelmä Yhdenmukaiset työkäytännöt Talouden raportointi Esimieskysely Työhyvinvointikysely Hallintokokeilun päättymiseen liittyvät toimenpiteet Esimiesvalmennus
10 TALOUS Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit/arviointikriteerit Konsernitason toimenpiteet ja hankkeet Tasapainoinen talous Maakunnan tulojen ja menojen tasapaino Vuosikate Vuosikate/asukas Ali-/ylijäämä Ali-/ylijäämä /asukas Tuottavuuden lisääminen Peruskuntien talouden tila Kuntatalouden indikaattorit Kustannustehokkuus Palvelujen tuotteistaminen ja kustannuslaskentajärjestelmän luominen Palvelujen tarpeen ja kustannusten yhteensovittaminen Tuotteistamisen toimintamalli on luotu v. 2008 loppuun mennessä. Kustannuslaskentajärjestelmä on laadittu ja otettu käyttöön v.2008 Palvelutoimintojen arviointijärjestelmä ja ennakointi Palvelujen tuotteistaminen ja kustannuslaskentajärjestelmän kehittäminen Arviointijärjestelmän luominen
11 KAINUUN ELINVOIMA Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit/arviointikriteerit Konsernitason toimenpiteet ja hankkeet Toimintaympäristön muutoksen tunnistaminen ja muutokseen vastaaminen Muutosten tunnistaminen ja ennakointi Maakunnan suunnittelun osuvuus ja toteuttaminen Elinkeinoelämän uudistumiskyky Aluekehityksen indikaattorit ennakointi- ja seurantajärjestelmässä Maakuntaohjelmassa ja - kaavassa asetetut tavoitteet ja varaukset Uudistumisen mittarit, esimerkiksi - kasvuyritykset (määrä ja osuus) - tuotekehityspanostus yksityinen ja julkinen - barometrit (aluebarometri ja yritysbarometri - osaavan työvoiman saatavuus Ennakointi- ja seurantajärjestelmä Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Maakuntakaava Tietoyhteiskuntastrategia Toimiva kehittämiskumppanuus Yhteistyö jäsenkuntien kanssa Viranomais- ja rahoittajarooleista ja työnjaosta sopiminen Verkostojen ja prosessien toimivuus Kasvu- ja kehittämissopimus Kansainväliset kumppanuudet Kuntapalaute Palautekyselyt sidosryhmille Foorumitoiminnan vakiintuminen Verkostojen ja foorumien arviointi Sopimuksen allekirjoitus, toteutuksen arviointi Kansainvälisten kumppanuuksien arviointi Kasvu- ja kehittämissopimus Kansainvälistymisohjelma Aluetalouden vahvistaminen Kehittämisresurssien varmistaminen Kainuun kehittämisrahan kehitys suhteessa yleiseen kehitykseen Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma EU rahoituksen määrä Vaikuttavuuden
12 Kehittämistoimien osuvuus ja vaikuttavuus Alueen BKT:n kehitys suhteessa muuhun maahan arviointi Seurantaraportit Myönteinen maakuntakuva Menestystarinat Viestinnän onnistuminen Osaavan henkilöstön saatavuus Maakuntakuvan muutokset Tiedotusvälineiden uutisointi maakunnan ja valtakunnan tasolla, mediaseuranta Yhteisten perusviestien välittäminen Maakuntakuvatutkimus (2008) (sis. kansalais- ja viranomaisarvioinnin) Viestintäsuunnitelma
13 liite1 Arvo liittyy siihen, mitä pidämme arvokkaana ja tärkeänä. Jokaisella meillä on yksilölliset arvomme, mutta jotta toimisimme työyhteisönä, tarvitsemme myös yhteisöllisiä, jaettuja arvoja. On tärkeää, että työyhteisössä ovat sovitut arvot ja periaatteet, jotka voidaan jakaa työtovereiden kanssa, ja joiden perusteella arvioimme, kehitämme ja muutamme työtämme ja työtapojamme. Miten arvot vaikuttavat jokapäiväisessä työssämme? Arvot vaikuttavat toimintaamme ja toisaalta arvojen myös halutaan vaikuttavan toimintaan. Kirjoitetun, puhutun ja käytännön välillä ei saa olla kuilua. Ellemme hyväksy yhteisiä arvoja ja toimi niiden periaatteiden mukaan, voi ristiriita näkyä myös ulospäin asiakkaillemme. Arvot vaikuttavat taustalla myös kun asetamme toimintaan liittyviä tavoitteitamme, arvioimme tuloksiamme ja ponnistelemme saavuttaaksemme yhdessä asetetut tavoitteet.
14 Oikeudenmukaisuus Näkyy arjessa esimerkiksi näin Kohtelemme samanlaisia tapauksia samalla tavalla. Toteutamme alueellista tasa-arvoa palvelujen järjestämisessä Johdamme keskitetysti ja toimimme hajautetusti Esimiehet kohtelevat työntekijöitä tasa-arvoisesti Toimimme yhteisten, sovittujen periaatteiden mukaan Palvelut ovat tasapuolisesti kaikkien saatavilla Toimimme oikeudenmukaisesti työkavereita kohtaan Tuloksellisuus Näkyy arjessa esimerkiksi näin Hyödynnämme käytössämme olevat voimavarat parhaalla mahdollisella tavalla Toimimme taloudellisesti Edistämme asiakkaidemme hyvinvointia ja toimintakykyä
15 Tulevaisuuden usko Näkyy arjessa esimerkiksi näin Kuuntelemme nuoria, annamme nuorille tilaa Arvostamme omatoimisuutta Teemme itse tulevaisuutemme Olemme valmiit uudistumaan Asioissa on aina hyviä puolia Kohotamme Kainuun Me-henkeä Asiakaslähtöisyys Näkyy arjessa esimerkiksi näin Palvelemme asiakkaita kunnioittaen Järjestämme palvelut asiakkaan tarpeiden pohjalta yhteisesti sovittujen kriteereiden mukaisesti Toimimme vuorovaikutteisesti ja huomioimme palautteen toiminnassamme. Vastuunotto Näkyy arjessa esimerkiksi näin Hoidamme asiakaspalautetilanteet vastuullisesti Peruspalvelut turvataan kaikissa olosuhteissa Luottamushenkilöt kantavat vastuun tekemistään päätöksistä Työnantaja kantaa vastuuta henkilöstön riittävästä resurssoinnista ja hyvinvoinnista Työnantaja huolehtii työntekijöiden pätevyydestä ja pätevyyden lisäämisestä. Olemme aktiivisia ja oma-aloitteisia ja kannamme kukin vastuun omasta työstämme Arvostamme omaa ja toisten työtä Kehitämme työpaikkamme yhteisöllisyyttä Huolehdimme tuoteturvallisuudesta (omat tuotteet ja opetus/koulutus). Huolehdimme työympäristöstä ja työsuojelusta. Arvostamme omassa toiminnassamme suomalaista kulttuuriperintöä ja arvomaailmaa sekä toimimme arvostavassa vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa. Suojelemme luontoa ja sen monimuotoisuutta. Käytämme luonnonvaroja kestävällä tavalla. Toimimme kestävän kehityksen periaatteiden mukaan.
Avoimuus ja luottamus Näkyy arjessa esimerkiksi näin Päätöksenteko on läpinäkyvää Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen on sujuvaa Toiminta on vuorovaikutteista Keskustelemme asioista avoimesti ja emme panttaa tietoa Annamme suurelle yleisölle kaiken asiankuuluvan tiedon, poliittisista päätöksistä ja menettelyistä avoimesti, selkeästi ja nopeasti. Vahvistamme luottamuksellista ilmapiiriä 16